4. Rahoitusasema ja sen muutokset 46 4.1 Tase 46 4.2 Taseen tunnusluvut 48

SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 2 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 10 1.5 Kunnan henkilöstö 25 1.6 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 28 1.7 Ympäristötekijät 29 2. Selonteko Jyväskylän kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä 30 2.1 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen 30 2.2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, taloudellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus 30 2.3 Henkilöstön osaamiseen liittyvät riskit 30 2.4 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta 31 2.5 Sopimustoiminta 31 2.6 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä 31 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 32 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen 32 3.2 Tuloslaskelman tunnusluvut 33 3.3 Toiminnan rahoitus 42 3.4 Rahoituslaskelman tunnusluvut 45 4. Rahoitusasema ja sen muutokset 46 4.1 Tase 46 4.2 Taseen tunnusluvut 48 5. Kokonaistulot ja -menot 52 6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 54 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 54 6.2 Konsernin toiminnan ohjaus 55 6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 55 6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 56 6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 57 7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 68 7.1 Tilikauden tuloksen käsittely 68 7.2 Talouden tasapainottamistoimenpiteet 69 8. Talousarvion toteutuminen 70 8.1 Verorahoitteisen toiminnan tavoitteiden toteutuminen 70 8.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 78 8.3 Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 82 8.4 Käyttötalouden toteutuminen 86 8.5 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 102 8.6 Investointiosan toteutuminen 104 8.7 Rahoitusosan toteutuminen 108

9. Tilinpäätöslaskelmat 110 9.1 Tuloslaskelma 110 9.2 Rahoituslaskelma 111 9.3 Tase 112 9.4 Konsernilaskelmat 114 10. Tilinpäätöksen liitetiedot 118 10.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 118 10.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 118 10.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 119 10.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot 120 10.3 Tasetta koskevat liitetiedot 123 10.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 123 10.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 129 10.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 131 10.5 Ympäristöasioiden harkinnanvarainen esittäminen 132 10.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 132 11. Eriytetyt liikelaitokset 133 11.1 Jyväskylän Tilapalvelu 133 11.2 Jyväskylän Seudun Työterveys 136 11.3 Keski-Suomen pelastuslaitos 138 11.4 Kylän Kattaus 141 11.5 Altek Aluetekniikka 143 11.6 Talouspalvelukeskus 146 12. Käytetyt kirjanpitokirjat ja tositelajit 148 13. Yhdistelmälaskelmat 151

1 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuotta 2008 leimasi historiallinen ja vaativa, mutta hedelmällinen prosessi, jonka tuloksena Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta ja Korpilahden kunnasta rakentui uusi Jyväskylän kaupunki 1.1.2009. Sen lisäksi, että näin syntyi Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja entistäkin vetovoimaisempi kasvukeskus, yhdistymishankkeen punaisia lankoja on ollut ja on toiminta- ja tuotantotapojen sekä rakenteiden uudistaminen. PARAS-hankkeen yhteydessä muovasimme vision Elinvoimainen, sosiaalisesti ja fyysisesti ehyt Jyväskylän seutu sisältönään seudun kilpailukyvyn ja yhdyskuntarakenteen kysymykset. Seutuyhteistyö ja vision toteuttaminen jatkuvat kaupunkiseutusuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen sekä palvelujen tarjonta ja käyttö kuntarajat ylittäen. Kehittämisvyöhykkeisiin perustuva malli on Suomessakin korvaamassa seudullista ja aluekeskuksiin perustuvaa kehittämistä. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykkeelle on vuonna 2008 laadittu yhteinen kehityskuva. Se ohjaa alueen kehittämistä, toteutuvia investointeja ja kehityshankkeita sekä maankäyttöä. Tavoitteena on vuoden 2009 aikana rakentaa uusia työkaluja alueen eri toimijoiden käyttöön ja luoda toimintamalleja, joissa kehittämisvyöhykkeen reuna-alueen toimijat pääsevät hyötymään vyöhykkeen kasvusta. Vuoden 2010 alusta lähtien kehittämistä jatketaan kansallisen koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO:n puitteissa. Jyväskylän väestönkasvu ja työpaikkojen suhteellinen lisääntyminen on ollut tällä vuosikymmenellä isojen kaupunkien kärkeä. Merkittävää on seutumme elinvoiman kannalta myös se, että seudun muidenkin kuntien väkimäärät lisääntyivät vuonna 2008. Ilmiötä arvioitaessa on muistettava, että reilusti yli puolessa Suomen kunnista asukasluku pieneni. Yrityskantamme kasvoi vuonna 2008 huippuvauhtia ja rakentamisen kokonaisvolyymi oli reilusti keskimääräistä suurempi. Jyväskylän imago ja arvostus asuinpaikkana ovat tutkimusten mukaan edelleen hyvin korkealla niin tavallisten ihmisten kuin asiantuntijoiden ja päättäjienkin parissa. Yliopistomme, ammattikorkeakoulumme ja muu koulutus sekä väestön koulutustaso edustavat valtakunnan huippua. Myönteisten mahdollisuuksien ja suotuisan kehityksen rinnalla Jyväskylän työttömyys on suuri ongelma, vaikka ero vertailukaupunkeihin onkin tasoittumassa. Tuoreimmaksi pääongelmaksi on noussut yrityselämän ja kunnallistalouden vaikeudet maailmanlaajuisen taantuman myötä.

2 1.2 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Luottamuselimet Kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana 10 kertaa ja käsitteli 188 asiaa. Vuoden aikana järjestettiin kolme valtuustoseminaaria, joiden teemoina olivat mm. kuntajakoselvitys, uuden kunnan päätöksenteon valmistelu ja palveluiden järjestäminen. Valtuutetut jättivät vuoden aikana yhteensä 32 valtuustoaloitetta. Valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - esityksen tekeminen valtioneuvostolle Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan lakkauttamisesta ja uuden Jyväskylän kaupungin perustamisesta - keskustan päiväkoti-koulun hankesuunnitelman hyväksyminen - Valimonmäen alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Jokivarren alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Keljonrannantien asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Kyllön terveysaseman peruskorjauksen 4. ja 5. vaiheiden hankesuunnitelman hyväksyminen - Jämsän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhdistyminen - Lutakon sataman asemakaavan muutoksen hyväksyminen - lausunnon antaminen valtiovarainministeriölle esityksestä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan lakkauttamiseksi ja uuden kunnan perustamiseksi - vuoden 2007 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille - tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittely vuodelta 2007 - Lutakon sataman yleissuunnitelman hyväksyminen - Jyväskylän Seudun kansalaisopiston kuntayhtymän purkaminen 1.1.2009 lukien - Cygnaeuspuiston asuinkorttelin asemakaavan muutoksen hyväksyminen - Puistokoulun alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen Kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuoden aikana 33 kertaa ja käsitteli 428 asia. Valmistelevia iltakouluja pidettiin viisi ja niissä käsiteltiin 16 asiaa. Kaupunginhallituksessa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - lausunnon antaminen Keski-Suomen liitolle 1. vaihekaavan luonnoksesta - työvaliokunnan ja ohjausryhmän asettaminen uuden Jyväskylän valmistelua varten. - lausunnon antaminen Keski-Suomen liitolle 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta - lausunnon antaminen Keski-Suomen TE-keskukselle Keski-Suomen työvoimaverkon kehittämisestä - lausunnon antaminen Keski-Suomen tiepiirille Jyväskylän kaupunkiseudun läntisen ohitustien esiselvityksestä - esityksen tekeminen lääninhallitukselle uuden kunnan järjestelytoimikunnan asettamisesta - lausunnon antaminen Museovirastolle valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä - kannanotto kuntien alustavista näkemyksistä maakuntien yhteistoiminta-alueiksi - lausunnon antaminen Jyväskylän maalaiskunnalle Palokärjen teollisuusalueen asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksesta - lausunnon antaminen Muuramen kunnalle Eteläportin asemakaavasta - lausunnon antaminen Keski-Suomen ympäristökeskukselle Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta - lausunnon antaminen Itä-Suomen ympäristölupavirastolle Jyväskylän Voima Oy:n ympäristö- ja vesilupahakemuksesta

3 Uuden Jyväskylän kaupungin kunnallisvaalit järjestettiin 26.10.2008. Vaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon 75 valtuutettua. Valtuuston paikkajako muodostui seuraavaksi: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. Kansallinen Kokoomus r.p. Suomen Keskusta r.p. Vihreä liitto r.p. Vasemmistoliitto r.p. Suomen Kristillisdemokraatit r.p. Perussuomalaiset r.p. Suomen Kommunistinen Puolue r.p. 21 valtuutettua 16 valtuutettua 15 valtuutettua 9 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua 1 valtuutettu. Uuden Jyväskylän kaupunginvaltuusto kokoontui kertomusvuoden aikana neljä kertaa ja käsitteli 102 asiaa. Uudessa valtuustossa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: - valtuuston puheenjohtajiston valinta - johtosääntöjen hyväksyminen - kaupunginhallituksen ja lautakuntien valinta - juhlapäätökset Jyväskylän yliopistosäätiön juhlakeräykseen osallistumisesta, Vaajakosken keskustan arkkitehtikilpailusta ja Mäki-Matin perhepuiston toiminnan kehittämisestä - virkojen perustaminen ja viranhaltijoiden nimittäminen niihin - Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perussopimusten muuttaminen - veroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2009 - terveydenhuollon kuntayhtymien perussopimusten sekä järjestämis- ja tuottamissopimusten hyväksyminen - jätteenkuljetusjärjestelmän valinta - Lahdenrinteen alueen asemakaavan hyväksyminen - ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen hyväksyminen - vuoden 2009 talousarvion ja vuosien 2009 2011 taloussuunnitelman hyväksyminen - Keski-Suomen pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimuksen uudistaminen - Keljonrannantien alueen asemakaavan muutoksen hyväksyminen Valtuustoaloitteita jätettiin neljä kappaletta. Uuden Jyväskylän kaupunginhallitus kokoontui kertomusvuoden aikana seitsemän kertaa ja käsitteli 139 asiaa. Kaupunginhallitus keskittyi pääasiassa valtuustossa käsiteltävien asioiden valmisteluun, asetti hallitusohjelmatoimikunnan ja hyväksyi Kotimäen päiväkodin peruskorjauksen ja laajennuksen hankesuunnitelman. Järjestelytoimikunta Jyväskylän kaupunginhallituksen, Jyväskylän maalaiskunnan kunnanhallituksen ja Korpilahden kunnanhallituksen tekemien esitysten mukaisesti Länsi-Suomen lääninhallitus asetti 16.6.2008 järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta huolehti uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes kunnallisvaalien tulos oli vahvistettu ja uusi kaupunginhallitus valittu.

4 Järjestelytoimikunta kokoontui 10 kertaa ja käsitteli 160 asiaa. Toimikunta valmisteli hallinnon järjestämistä, johtosääntöjen hyväksymistä, virkojen perustamista koskevat ja muut uutta kuntaa koskevat asiat uuden kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi. Lisäksi järjestelytoimikunta päätti tarvittavista uutta kuntaa koskevista asioista ennen kaupunginhallituksen valintaa. Järjestelytoimikunnan apuna asioiden valmistelussa toimi neljä valmistelutyöryhmää: - sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä - kaupunkirakennepalveluiden työryhmä - sivistyspalveluiden työryhmä - talous- ja investointityöryhmä. Työvaliokunta Ennen järjestelytoimikunnan asettamista uuden kunnan hallinnon ja palveluiden järjestämistä valmisteli työvaliokunta, jonka asettamisesta oli päätetty kuntien yhdistämissopimuksessa. Se kokoontui vuoden 2008 aikana 15 kertaa ja käsitteli 128 asiaa. Työvaliokunnan apuna toimi kunnanhallitusten asettama ohjausryhmä. Lisäksi työvaliokunnan apuna asioiden valmistelussa toimi neljä valmistelutyöryhmää: - sosiaali- ja terveyspalveluiden työryhmä - opetus- ja sivistyspalveluiden työryhmä - yhdyskuntatoimen, liikelaitosten ja yhtiöiden työryhmä - talous- ja investointityöryhmä

5 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Maailman- ja kansantalouden kehitys Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2008 aikana selvästi rahoitusmarkkinahäiriön syvennyttyä kriisiksi. Tämän kehityksen taustalla oli Yhdysvaltain asuntolainamarkkinoilta vuoden 2007 kesällä alkaneen rahoitusmarkkinahäiriön laajentuminen maailmanlaajuiseksi rahoitusmarkkinakriisiksi. Kriisin vaikutukset ovat levinneet yhä laaja-alaisemmin rahoitussektorilta talouden muille sektoreille. Viranomaiset ympäri maailmaa ovat ryhtyneet mittaviin toimenpiteisiin rahoitusmarkkinakriisin talousvaikutusten lieventämiseksi ja rahoitusmarkkinoiden toiminnan elvyttämiseksi. Toimenpiteistä huolimatta monien maiden BKTlukujen arvioidaan supistuvan vuoden 2009 aikana (Suomen Pankki, Euro & Talous, 4/2008, 1 2). Talousnäkymät heikentyivät vuoden 2008 aikana nopeasti myös Suomessa. Rahoituksen saatavuus vaikeutui, yritysten uusien tilauksien määrä vähentyi, investointihankkeita peruttiin tai lykättiin ja yritykset irtisanoivat tai lomauttivat työntekijöitään. Suomen Pankki arvioi Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen 2,1 % vuonna 2008. Valtionvarainministeriö arvioi, että vuonna 2009 bruttokansantuote supistuisi jopa 4,5 %. (Suomen Pankki, Euro & Talous, 4/2008, 1-16). Jyväskylän kaupungin vuoden 2008 talousarvio pohjautui valtionvarainministeriön laatimiin ennusteisiin. Seuraavassa taulukossa on verrattu valtiovarainministeriön Suhdannekatsauksien 1/11.3.2008, 2/18.6.2008, 3/27.8.2008 ja 4/18.12.2008 ennustetietoja (2008 E) talousarviooletuksiin (TA 2008). Taulukosta voidaan havaita, että vuoden 2008 toteutunut taloudellinen kehitys oli pääosin heikompaa kuin mitä vuoden 2007 talousarvion valmistelun yhteydessä ennakoitiin. Poikkeuksen muodostaa palkkasumman kehitys. 2006 2007 2008 2008 E 2008 E 2008 E 2008 E 2008 TP TP TA 11.3. 18.6. 27.8. 18.12. TP Bruttokansantuote, muutos % 4,9 4,5 3,3 2,8 2,8 2,8 1,7 0,9 Työttömyysaste, % 7,7 6,9 6,3 6,2 6,2 6,2 6,3 6,6 Ansiotaso, muutos % 3,0 3,3 5,0 5,5 5,5 5,5 5,5 5,2 Palkkasumma, kasvu % 4,9 5,9 4,3 6,8 7,2 Kuluttajahinnat, muutos % 1,6 2,5 2,4 3,3 4,0 4,1 4,1 3,5 Vaikka korot alkoivat laskea voimakkaasti lokakuun puolivälissä, niin kokonaisuudessaan korot olivat aikaisempia vuosia korkeammalla vuonna 2008. Kolmen kuukauden euribor-korko oli vuoden 2008 aikana keskimäärin 4,644 % (4,277 % vuonna 2007, 3,079 % vuonna 2006 ja 2,185 % vuonna 2005). Kuntatalouden kehitys Tilastokeskuksen kunnilta keräämien vuoden 2008 tilinpäätösarvioiden mukaan talouskasvun jyrkkä hidastuminen vuoden 2008 lopulla ei vielä näkynyt kuntien tilinpäätöksissä. Kuntien yhteenlaskettu toimintakate kuitenkin heikkeni lähes 1,8 miljardia euroa (8,8 prosenttia) vuodesta 2007. Verotulojen 1,2 miljardin ja valtionosuuksien 650 miljoonan euron lisäyksen ansiosta kuntien vuosikatteet alenivat vain vajaat 100 miljoonaa euroa, kun laskelmassa huomioidaan myös nettorahoituskulujen kasvu noin 200 miljoonalla eurolla. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate kattoi poistoista 125 prosenttia. Vuosikate asukasta kohden oli 362 euroa (382 euroa vuonna 2007). Kuntia, joiden vuosikate jäi miinukselle, oli kaikkiaan 44 (52).

6 Investointeihin kunnat käyttivät 3,5 miljardia euroa, mikä oli 270 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2007. Investoinneista 28 prosenttia (32 prosenttia) pystyttiin kattamaan investointeihin saaduilla rahoitusosuuksilla ja investointihyödykkeiden myyntituloilla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kunnat ottivat vuonna 2008 uutta pitkäaikaista lainaa lähes 1,4 miljardia euroa. Kunnat lyhensivät vanhoja lainojaan miljardilla eurolla. Kuntien lainakanta oli vuoden 2008 lopussa 8,8 miljardia euroa, mikä on 7,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Asukasta kohti laskettuna kuntien lainakanta oli 1 652 euroa, mikä oli 107 euroa edellisvuotta enemmän. Jyväskylän kaupungin kehitys Vuonna 2008 kaupungin asukasluku nousi 1 100:lla, mikä oli suhteellisesti neljänneksi nopeinta 15 suurimman kaupungin joukossa, kuten kaksituhatluvun kokonaismuutoskin. Myös Jyväskylän seudun kasvu oli edelleen selkeästi maan ripeimpiä Oulun, Tampereen ja Helsingin seutujen ohella. Maakunnan veturiseudun osuus Keski-Suomen väestöstä on 63 % ja työpaikoista 66 %. 2 500 Väkiluvun muutokset 1999-2008* 2 000 1 500 1 000 500 0 Seudun muut kunnat Jyväskylä 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* Jyväskylän väkiluvun reipas kasvu perustui nettomaahanmuuttojen (+314) ja kuntien välisten nettomuuttojen (+366) lisääntymisiin. Luonnollinen kasvu (+414) pieneni hieman syntyvyyden laskiessa ja kuolleisuuden noustessa. Lasten määrä kaupungin päiväkoti- ja perhepäivähoidon palveluissa kasvoi 5,6 % ja yksityisissä 9,8 %. Kaupungin perusopetusta antavissa kouluissa ja lukioissa oli oppilaita 108 (1,3 %) vähemmin kuin vuonna 2007. Työikäisten ja ikääntyneiden määrät kasvoivat. Rakentaminen jatkui Jyväskylässä vilkkaana, vaikkakin asuntotuotanto hiipui. Asuntoja valmistui 583 eli kolmannes vähemmän kuin vuosina 2000-2007 keskimäärin. Muu rakennustuotanto (699 000 kuutiometriä) ylitti selkeästi pitkäaikaisen keskiarvon (340 000). Vuonna 2008 myönnettyjen rakennuslupien volyymit vähenivät edelleen asuntorakentamisessa, mutta muulle rakentamiselle lupia myönnettiin keskimääräistä selkeästi enemmän. Vanhojen kerrostaloasuntokauppojen keskimääräinen neliöhinta oli vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Jyväskylässä 1 637 euroa ja indeksin vuosimuutos -1,6. Vastaavasti 15 suurimmassa kaupungissa 1 736 euroa ja -2,7. Keskineliövuokra oli Jyväskylässä 9,35 euroa ja indeksin vuosimuutos 0,4. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa vastaavasti 9,21 euroa ja 2,8.

7 Uusia jyväskyläläisiä yrityksiä syntyi 556 ja nettolisäystä kertyi 342. Kasvumäärä oli korkein kahteentoista vuoteen. Neljän suurimman työnantajan osuus Jyväskylän työpaikoista on lähes neljännes. Työllisten määrän kasvu oli edelleen lähinnä palvelujen varassa. Vuonna 2008 oli jyväskyläläisiä ennakkotiedon mukaan 86 527. Heistä työllisiä oli arviolta 38 500 (44,5 %). Jyväskyläläisten työllisten määrä on kasvanut tällä vuosikymmenellä ripeimmin ja työpaikkojen määrä kolmanneksi eniten isoihin kaupunkeihin suhteellisesti verrattuna. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Keski-Suomessa oli vuoden 2008 syksyllä 2 000 työllistä enemmän kuin vuotta aiemmin ja 16 000 enemmän kuin vuonna 2000. Työlliset, kausitasoitettu (I/2000=100) 125 120 115 110 105 100 95 Koko maa Keski-Suomi 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työttömyys jatkui suurena, jopa pahenevana ongelmana. Työttömiä työnhakijoita oli Jyväskylässä vuoden 2008 lopulla 5 519 eli 142 enemmän kuin edellisenä vuonna. Taantuman rajuudesta kertoo se, että joulukuussa työttömien määrä kasvoi marraskuusta 828:lla eli 18 prosenttia. Keskimääräinen työttömyysaste (11,9 %) oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2007. Suomen 15:ssä yli 50 000 asukkaan kaupungissa työttömyysaste oli vuoden lopulla keskimäärin 10,7 %, pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa 12,0 % ja Jyväskylässä 13,0 % (Uudessa Jyväskylässä 12,2). 30 Jyväskylän työttömyysasteet joulukuussa 25 20 15 10 5 0 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008

8 Poliisin tietoon tuli omaisuusrikoksia vuonna 2008 Jyväskylässä 5 241 (+33) sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia 832 (+50). Taloustutkimus Oy:n vuonna 2008 valmistuneissa VIP imago- ja muuttohalukkuustutkimuksessa Jyväskylä menestyi jälleen erinomaisesti. Jyväskylän talouden kehitys Kuntatalouden heikkenevä tilanne heijastui myös Jyväskylään ja kaupungin taloudellinen tila oli vuonna 2008 heikompi kuin talousarviossa suunniteltiin. Vuosikate oli 16,9 milj. euroa ja toteutui 6,4 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompana. Vuosikate kattoi suunnitelman mukaisista poistoista 65 % ja näin mitaten kaupungin tulorahoitus oli epätasapainossa. Tulos oli 10,5 milj. euroa alijäämäinen ja lainakanta kasvoi 23 milj. euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna vuosikate laski 3,4 miljoonaa euroa. Toimintatulojen kasvu oli 3,9 miljoonaa ja käyttömenot kasvoivat 33,8 miljoonaa, joten käyttötalouden nettomenot kasvoivat 29,8 miljoonalla (+10,0 %). Käyttömenojen kasvu oli suurempi kuin kunnissa keskimäärin, joten kehityksen suunta on huolestuttava. Alkuperäinen talousarvio ylittyi myyntivoittojen osalta 1,7 miljoonaa euroa mutta toteutui 2 miljoonaa muutettua talousarviota pienempänä. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittyivät alkuperäiseen talousarvioon nähden 13 milj. euroa (+5,8 %) josta erikoissairaanhoidon osuus oli 4 miljoonaa. Sivistystoimen nettomenojen ylitys oli 3,7 miljoonaa euroa (+4,5 %). Käyttötalouden nettomenot ylittivät alkuperäisen talousarvion 14,5 miljoonalla eurolla eli 4,6 prosentilla. Muutettuun talousarvioon nähden nettomenot ylittyivät 7,2 miljoonalla (+2,2 %), tästä 4,2 miljoonaa oli sosiaali- ja terveystoimen ylitystä ja 2,3 sivistystoimen ylitystä. Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 20 milj. euroa ja valtionosuudet 7,7 milj. euroa. Kunnallisverojen kasvu oli 18,4 milj. euroa eli 8,5 %. Yhteisöveron tuotto kasvoi 0,8 milj. euroa (4,2 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 0,8 milj. euroa (4,6 %). Verotulot toteutuivat 4,5 miljoonaa (1,7 %) talousarviota suurempina. Valtionosuudet ylittivät talousarvion 1,6 miljoonalla. Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 182,9 milj. euroa eli 2 113 euroa asukasta kohti. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 23 milj. euroa (242 euroa/asukas). Lainakannan kasvu toteutui 9 miljoonaa talousarviota ennakoitua suurempana. Muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna lainojen määrä on edelleen suuri. Investointien määrä pysyi edelleen korkealla tasolla ja oli kaikkiaan 30,3 milj. euroa. Suurimmat investointikohteet olivat Viitaniemen koulun peruskorjaus (4 milj. euroa), Kyllön terveysaseman peruskorjaus (2,5 milj. euroa), Keltinmäen koulun peruskorjaus (2,1) sekä Keljonkankaan uusi päiväkoti (1,2 milj. euroa). Yhdyskuntarakentamiseen käytettiin 14,3 milj. euroa. Jyväskylän kaupungin vuoden 2007 tilinpäätös osoitti 97,6 miljoonan kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2008 tilinpäätös on -10,5 miljoonaa alijäämäinen. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä taseessa olleet muut omat rahastot (9,3 milj. euroa) kirjattiin oman pääoman erien välisenä siirtona edellisten tilikausien ylijäämään. Vuoden 2008 taseessa kunnalla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2008 alijäämän vähentämisen jälkeen yhteensä noin 96,5 miljoonaa euroa.

9 40 Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa 35 30 25 20 15 10 5 0 27 22 17,6 15,1 15 16 16 17 3,5 35 33 21,8 18 20 12,8 30 24,5 21 21 21 5,7 34 23 5,1 23 15,3 20,2 20,3 20 18 20 20 33 26 16,9-5 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 "Nettoinvestoinnit" Poistot Vuosikate 40 35 30 25 20 15 10 5 0 23 3,5 32 32 17,6 INVESTOINTIN TULORAHOITUS = vuosikate ja investointien omahankintameno ilj 15,1 35 12,8 36 21,8 40 40 24,5 5,7 35 5,1 Omahankintameno = Investoinnit - rahoitusosuudet, M 37 15,3 30 20,2 28 20,3 38 16,9 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Omahankintameno Vuosikate

10 1.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kuntajakovalmistelu ja päätökset Jyväskylän kaupunki ja Korpilahden kunta tekivät 3.4.2007 yhteisen esityksen valtioneuvostolle Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin. Tämän jälkeen vuonna 2007 Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto yhtäpitävin päätöksin esittivät sisäasiainministeriölle kaupungin ja maalaiskunnan muodostaman uuden kunnan perustamista koskevan erityisselvityksen tekemistä ja kuntajakoselvittäjän asettamista hankkeeseen. Sisäasiainministeriö päätti 14.8.2007 erityisselvityksen tekemisestä ja asetti kuntajakoselvittäjän. Selvitys kuntajaosta luovutettiin 14.12.2007 Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustoille. Jyväskylän kaupunginvaltuusto ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuusto päättivät 18.2.2008 kuntajakoselvityksen pohjalta kuntajaon muuttamisesta siten, että molemmat kunnat lakkautetaan 31.12.2008 ja perustetaan uusi kunta 1.1.2009 lukien. Kuntajaon muutoksen ohella valtuustot hyväksyivät hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen. Korpilahden kunnanvaltuusto yhtyi päätöksellään 18.2.2008 Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan valtuustojen yhtäpitäviin kuntien yhdistämispäätöksiin sekä siihen liittyvään hallinnon ja palvelujen järjestämissopimukseen. Korpilahden päätös yhtyä Jyväskylän kaupunginvaltuuston ja Jyväskylän maalaiskunnan kunnanvaltuuston päätöksiin perustuu aikaisemmin Jyväskylän kaupungin ja Korpilahden kunnan 3.4.2007 tekemään esitykseen valtioneuvostolle Korpilahden kunnan liittämisestä Jyväskylän kaupunkiin 1.1.2009 lukien. Edellä mainittujen päätösten perusteella uusi kunta Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan alueista muodostuu 1.1.2009 lukien. Uusi kunta on nimeltään Jyväskylä ja se käyttää kaupunki-nimitystä. Luottamushenkilöhallinto Kuntajakolain 9 :n mukaisen valtuustojen hyväksymän hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen mukaisesti asetettiin työvaliokunta ja ohjausryhmä uuden kunnan valmistelua varten. Työvaliokunnan ja ohjausryhmän toimikausi alkoi välittömästi kuntajakopäätösten jälkeen ja päättyi, kun Länsi-Suomen lääninhallitus valtioneuvoston kuntajakoa koskevan päätöksen perusteella asetti järjestelytoimikunnan. Järjestelytoimikunta vastasi uuden kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes kunnallisvaalien 26.10.2008 tulos vahvistettiin ja uusi hallitus oli valittu. Kunnallisvaalin perusteella toimintansa aloittaneessa uuden Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on 75 jäsentä. Kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 3.11.2008 uuden 15-jäsenisen kaupunginhallituksen. Hallinnon järjestäminen Hallinnon järjestämisen pääpiirteet sovittiin kuntien yhdistyssopimukseen liittyvässä palvelujen ja hallinnon järjestämissopimuksessa. Uuden kaupungin organisaatio perustuu apulaiskaupunginjohtajien johtamiin palvelualueisiin, joita ovat kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta, sivistyspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi on konsernihallinnon palvelualue, jota johtaa kansliapäällikkö.

11 Uuden kaupungin hallinnon järjestämistä valmisteltiin ohjausryhmässä ja sen työvaliokunnassa. Linjaavia päätöksiä tehtiin järjestelytoimikunnassa. Uuden valtuuston ennen vuoden vaihdetta pidetyissä kokouksissa tehtiin päätös kolmen kunnan henkilöstön nimittämisestä uusiin virkoihin ja vahvistettiin johtosäänöillä sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiot ja niiden tehtävät. Uuden kaupungin hallinnon järjestämistä valmisteltiin ohjausryhmässä ja sen työvaliokunnassa. Linjaavia päätöksiä tehtiin järjestelytoimikunnassa. Uuden valtuuston ennen vuoden vaihdetta pidetyissä kokouksissa tehtiin päätöksen kolmen kunnan henkilöstön nimittämisestä uusiin virkoihin ja vahvistettiin johtosäänöillä sekä luottamushenkilö- että viranhaltijaorganisaatiot ja niiden tehtävät. Vuoden 2008 tilinpäätöksen valmistelu Kuntien yhdistymiseen liittyen Jyväskylän kaupunginhallitus päätti 19.1.2009 34, että kuntien vuoden 2008 tilinpäätösten valmistelun yhteydessä tehdään kirjanpito- ja tilinpäätöskäytäntöjen yhdenmukaistamistoimenpiteitä. Jyväskylän kaupungin vuoden 2008 tilinpäätöksen osalta tämä tarkoitti mm. sitä, että taseen vastaavista päätettiin tehdä ylimääräisiä poistoja ja arvonalennuksia noin 5,5 miljoonalla eurolla sekä taseen vastaavissa rahastojen pääomat (9,3 M ) siirrettiin edellisten tilikausien ylijäämiin. Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Maailmanlaajuinen taloudellinen kriisi on heijastunut vakavasti myös Suomen kansan- ja kuntatalouksien perusteisiin, mikä vaikuttaa negatiivisesti kuntien verotuloihin. Tämän vuoksi myös 1.1.2009 aloittaneen Jyväskylän kaupungin vuoden 2009 talousarviota on jouduttu tarkistamaan heti vuoden 2009 alussa. Talouden taantuma tai pahimmallaan lama ei voine olla vaikuttamatta Jyväskylän seudun elinkeinotoimintaan ja työllisyyteen ja sitä kautta alueen kuntien talouksiin. Ikävät lomauttamis-, irtisanomis- ja toiminnan lopettamisuutiset ovat koskettaneet loppuvuonna 2008 ja alkuvuonna 2009 myös Jyväskylän seudun yrityksiä ja niiden henkilöstöä. Kaupunginvaltuuston 16.3.2009 64 hyväksymät vuoden 2009 talousarviomuutokset koostuivat vuoden 2008 tilinpäätösten perusteella tehtävistä uudelleenbudjetoinneista, teknisistä muutoksista ja siirroista, verotuloarvion tarkistuksesta sekä talouden tasapainottamiseen tähtäävistä säästöistä. Muutosten seurauksena kaupungin tulot vähenevät ja menot kasvavat yhteensä 31 miljoonalla eurolla. Rahoitustarve katetaan valtionosuustulojen kasvulla (1,4 milj. euroa), Kela-maksun pienentymisellä (1,3 milj. euroa), vuoden 2009 määrärahoihin tehtävillä säästöillä (5,6 milj. euroa) sekä lisäämällä lainanottoa 22,6 miljoonalla eurolla. Muutosten seurauksena ilman välittömiä taloutta tasapainottavia toimenpiteitä talousarvion vuosikate painuu miinukselle, jolloin kaupungin talouden voidaan sanoa olevan kriisissä. Kaupungin vuoden 2009 vuosikate voi toteutua positiivisena edellyttäen että: Verotuloarvio toteutuu vähintään nykyisen ennusteen suuruisena Palvelualueiden määrärahat eivät ylity Lomarahojen muuttamisesta vapaaksi saavutetaan neuvottelutulos. Vuoden 2008 tilinpäätösten perusteella sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä sivistyspalvelujen menoihin kohdistuu merkittävä ylitysuhka. Ylitysten torjumiseksi lautakunnilta edellytetään, että ne tarkistavat käyttösuunnitelmiaan siten, että talousarvion määrärahat eivät ylity. Henkilöstöjärjestöjen kanssa on käynnistetty yhteistoiminta- ja paikallisneuvottelut, joiden tavoitteena on saada aikaan enimmillään 15 miljoonan euron säästöt vuoden 2009 henkilöstömenoissa.

12 Olennaiset muutokset toimialojen ja liikelaitosten toiminnassa ja taloudessa Konsernihallinto Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Konsernihallinnossa ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Koko vuoden toimintaa sävytti Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan yhdistymisen valmistelu. Hallintokeskus koordinoi hallintoa ja taloutta siirtymäkaudella sekä vastasi muutosjohtamisesta ja valmennuksesta. Oleellisia valmisteltuja asioita olivat organisaation luominen, sääntöjen laadinta, sopimusten uudistaminen ja henkilöstön sijoittaminen. Päätökset näistä asioista tehtiin vuoden 2008 aikana. Kuntien yhdistymisellä toteutettiin valtakunnallisen Kunta- ja palvelurakennehankkeen tavoitteitta. Kuntajakoon liittyen kunnallisvaalit vuonna 2008 järjestettiin yhteisesti kolmen kunnan alueella. Uusi kaupunginvaltuusto kokoontui välittömästi vaalien jälkeen ja valitsi kaupunginhallituksen sekä vahvisti aiemmin siirtymäkauden hallinnosta vastanneiden toimielimien päätökset. Henkilöstöä koskevat päätökset valmisteltiin useassa henkilöstötyöryhmässä, joissa kaikissa oli henkilöstöjärjestöjen edustajat mukana. Yhteistoiminta toteuttettiin valmisteluvaiheessa ylikunnallisesti, joka käytännössä tarkoitti yhteisiä yhteistyötoimikuntien kokouksia kuukausittain. Elinkeinopoliittinen työryhmä valmisteli uuden Jyväskylän elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistoimia. Seudullisessa kehittämisessä tiivistettiin Jämsän ja Jyväskylän ja Äänekosken seutujen yhteistyötä ja ryhdyttiin puhumaan näiden seutujen muodostamasta kehityskäytävästä. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 100 Kaupunginvaltuusto, nettomenojen ylitys 37,8 tuhatta euroa Kaupunginvaltuuston määräraha ylittyi kuntajakoon liittyvien seminaarien ja muiden menojen vuoksi. 120 Elinkeinopolitiikka, nettomenojen ylitys 32,2 tuhatta euroa Rallien menojen ylityksen aiheuttivat Paviljongin kolmanteen rakennusvaiheeseen liittyneen F- messuhallin purkamisen aiheuttamat maantasaustyöt rallien varikkoalueena toimivalla Lutakon sorakentällä. Purkamisen jäljiltä kentän pohja piti nostaa oikeaan korkeusasemaan ja täyttää kantavaksi. Työ maksoi noin 40 000 euroa ja palvelee ralleja ja muitakin tapahtumia myös tulevina vuosina. 140 Hallintokeskus, nettomenojen ylitys 76,2 tuhatta euroa Hallintokeskuksen määrärahasta maksetaan hallintokeskuksen henkilöstön palkat ja koneet, laitteet ja tarvikkeet sekä kaupungintalon vuokrat. Määrärahan ylitys johtuu vuoden 2008 keväällä toteutetuista henkilöjärjestelyistä muutoksen hallintaa varten. Siirtyneiden henkilöiden palkat ja työtilojen varustus maksettiin hallintokeskuksen määrärahasta. Palkka- ja tarvikemenojen säästö on vastaavasti maalaiskunnan määrärahassa. Kuntien välistä laskutusta ei hallintotyön säästämiseksi tehty.

13 Sosiaali- ja terveystoimi Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset 310 Avoterveydenhuollon palvelut Avosairaanhoidossa ympärivuorokautinen päivystys siirtyi vuoden 2008 alussa sairaanhoitopiirin toteuttamaksi ostopalveluksi. Lääkäripula jatkui ja ostopalvelulääkäreitä jouduttiin käyttämään jatkuvasti. Sisä-Suomen sairaalan lopettaminen lisäsi aikuispsykiatrisen palveluasumisen tarvetta. 330 Lasten päivähoitopalvelut Kuokkalan alueen päivähoitopaikkojen kysynnän vuoksi avattiin väliaikainen Onnimannin päiväkoti, jossa on 42 paikkaa. Myllytuvan päiväkodin kiinteistöön perustettiin ryhmäperhepäiväkoti 8 lapselle. Kypärämäen päiväkoti toimi peruskorjauksen vuoksi väistötiloissa Keltinmäessä ja ryhmäperhepäiväkodissa Kypärämäen alueella. Peruskorjauksen viivästymisen vuoksi ostettiin hoitopaikkoja yksityisiltä palveluntuottajilta, jotta päivähoitoa tarvitseville lapsille pystyttiin järjestämään hoitopaikka. Perheiden kanssa neuvoteltiin myös mahdollisuudesta siirtää hoidon aloittaminen. Kartanonkujan päiväkodin toiminta siirtyi tarjouskilpailun perusteella Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy:lle 1.8.2008. Omassa tai lapsen kodissa työskentelevien perhepäivähoitajien määrä nousi alkuvuodesta noin kymmenellä, mutta väheni toukokuun jälkeen. Vuoden lopussa oli 123 hoitajaa, mikä oli 9 hoitajaa vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Ympärivuorokautisessa hoidossa siirryttiin tuntiperusteisiin asiakasmaksuihin 1.8.2008. Maksuvapautusta kokeiltiin koulujen syys- ja joululomien aikana: maksuvapautus myönnettiin, jos perhe etukäteisilmoituksensa mukaisesti järjesti lapsen hoidon itse. Tavoitteena uudistuksilla oli vähentää sijaisten tarvetta ja helpottaa henkilöstövoimavarojen keskittämistä aikoihin, jolloin palveluja käytetään eniten. 340 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala Nopean vasteen toiminnan laajeneminen ja sairaansijojen väheneminen sairaanhoitopiirissä nopeutti kotiutuksia ja lisäsi asiakkaiden jatkohoidon tarvetta. Kasvaviin palvelutarpeisiin jouduttiin ostamaan maksusitoumuksilla lisäpaikkoja yksityisiltä palvelun tuottajilta. Lisäpaikkojen ostaminen keskitettiin marraskuussa Palokan kuntayhtymän tiloihin. Terveyskeskussairaalaan valmistui viides peruskorjattu osasto, jonka sairaansijoista voitiin puolet ottaa käyttöön. 350 Sosiaali- ja perhepalvelut Keski-Suomen tulkkikeskus aloitti vuoden alusta toimintansa tulosalueen nettoyksikkönä. Projektirahoituksella toimineet Nuorten taidetyöpaja, sosiaalipäivystys ja maahanmuuttajalasten kotoutumista tukeva Helmi-projekti vakinaistettiin vuoden alussa. Maaliskuussa aloitettiin uutena palveluna sosiaalinen luototus. Sosiaalipäivystyksen toiminta vakinaistettiin. Keski-Suomen Ensi- ja turvakodin kanssa solmittiin ostopalvelusopimus ympärivuorokautisesta turvakotipäivystyspaikasta. Mobilen toiminnan turvaamiseksi neuvoteltiin uusi rahoitusmalli. Jyväskylän kaupunki tuotti talous- ja velkaneuvonnan palvelut vuoden 2008 alusta alkaen myös Pihtiputaan, Kinnulan, Kannonkosken, Kivijärven, Kyyjärven, Karstulan, Saarijärven ja Pylkönmäen kuntiin. Palveluiden piirissä olivat kaikki Keski-Suomen kunnat. Uuden lastensuojelulain voimaantulo vuoden alusta lisäsi avohuollon asiakas- ja työmäärää oleellisesti. Lastensuojeluun saatiin puolentoista sosiaalityöntekijän lisäresurssi. Lastensuojelun palveluyksikköön perustettiin helmikuussa 2008 perhetyön yksikkö, johon keskitettiin lastensuojelun avohuollon perhetyö.

14 Uutena toimintana aloitettiin iltapäivätoiminta alle 10-vuotiaille autistisille ja kehitysvammaisille koululaisille. Työllisyyspalveluissa tehostettiin ostopalvelusopimusten ja avustusten määrärahojen kohdentumista. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Sosiaali- ja terveystoimen toimintakate ylittyi 4,229 miljoonaa euroa, josta 326 000 euroa aiheutui keskushallinnosta vyörytetyistä palkkakustannuksista. Erikoissairaanhoidon ylitys oli 1,019 miljoonaa euroa ja oman toiminnan osuus 2,884 miljoonaa euroa. Tulot ylittyivät 925 000 euroa ja menot 5,154 miljoonaa euroa. Valtaosa menojen ylityksistä aiheutui palvelujen ostoista. Toteutumisen ennustaminen epäonnistui, koska toiminnan lisäykset olivat arvioitua suuremmat ja ulkopuolisten tahojen laskutus painottui loppuvuoteen. Henkilöstömenojen arviointia vaikeutti erilliskorvausten puuttuminen henkilöstömenojen raportoinnista. Toimintakate kasvoi edellisvuodesta 17,085 miljoonaa euroa (7,8 %). Henkilöstömenot kasvoivat 6,5 %. 300 Hallinto- ja suunnitteluyksikkö, nettomenojen ylitys 325,6 tuhatta euroa Määräraha ylittyi 326 000 euroa keskushallinnosta vyörytettyjen palkkakustannusten vuoksi. 310 Avoterveydenhuollon palvelut, nettomenojen ylitys 1 229,6 tuhatta euroa Määräraha ylittyi 1,230 miljoonaa euroa. Tulot alittuivat 384 000 euroa, sekä myyntitulot että maksutulot toteutuivat arvioitua pienempinä. Menot ylittyivät 846 000 euroa. Ylitys johtui lääkärija päivystyspalvelujen sekä lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden hankinnasta. Aikuispsykiatriassa ylityksiä aiheutui psykiatrisista asumispalveluista Sisä-Suomen sairaalan lopetettua toimintansa. Ylityksen ennakointia vaikeuttivat mm. palveluiden ja hoitotarvikkeiden laskutuksen viivästyminen sekä palkkojen erilliskorvausten kertyminen joulukuulle. 320 Erikoissairaanhoito, nettomenojen ylitys 1 019,1 tuhatta euroa Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät 617 000 euroa, aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito 315 000 euroa ja lasten- ja nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito 90 000 euroa. Kalliin hoidon tasausmaksupalautusta Jyväskylän kaupunki sai 370 000 euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät ensisijaisesti lisääntyneen palvelunkäytön vuoksi. Lähetteiden määrä erikoissairaanhoitoon lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna 5,6 %, vaikka erikoissairaanhoidon päivystyslähetteiden määrä vähenikin 2,4 %. 330 Lasten päivähoitopalvelut, nettomenojen ylitys 825,0 tuhatta euroa Määräraha ylittyi 825 000 euroa. Tulot alittuivat 83 000 euroa: sekä myyntitulot että asiakasmaksutulot jäivät alle arvioidun. Asiakasmaksutulojen alittuminen johtui maksuvapautuskokeilusta, joka vaikutti erityisesti joulukuun maksukertymään. Asia selvisi tammikuussa laskutuksen yhteydessä. Menot ylittyivät 742 000 euroa palvelujen ostojen, avustusten ja tilavuokrien vuoksi. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat vuoden loppupuolella yksityisiltä palveluntuottajilta ostettujen hoitopaikkojen vuoksi. Ennakointijärjestelmän puutteet vaikeuttivat ostojen arviointia. Lasten ateriakustannukset ylittyivät 132 000 euroa hoidossa olevien lasten lukumäärän nousun vuoksi. Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotus palveluntuottajille lokakuun alussa aiheutti avustusten ylityksen. Tilavuokrat ylittivät varatun määrärahan lisätilojen käyttöönoton vuoksi. 340 Vanhuspalvelut ja terveyskeskussairaala, nettomenojen ylitys 819,6 tuhatta euroa Toimintakate ylittyi 820 000 euroa. Tulot ylittyivät 391 000 tuhatta euroa ja menot 1,211 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot ylittyivät 220 000 euroa joulukuussa maksettujen erilliskorvausten vuoksi. Palvelujen ostot ylittyivät 451 000 euroa. Omaishoidon tuen asiakkaiden määrän lisäys (yli 75- vuotiaiden peittävyys vuonna 2007 4,8 % ja vuonna 2008 5,4 %) aiheutti 270 000 euron ylityksen. Marraskuun seuranta osoitti, että tulosalueen tulojen ylitys kattaa menojen ylityksen ja talousarvio

15 toteutuu suunnitelman mukaisena. Joulukuun osalta ennuste ei pitänyt ja henkilöstömenojen kertaosuus vielä lisäsi ylitystä. 350 Sosiaali- ja perhepalvelut, nettomenojen ylitys 9,7 tuhatta euroa Toimintakate ylittyi 9 000 euroa. Tulot ylittyivät 583 000 euroa ja menot 592 000 euroa. Menojen ylitys aiheutui lastensuojelun ja vammaispalvelujen kustannuksista, jotka kasvoivat loppuvuonna ennakoitua enemmän. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Kun otetaan huomioon vuoden 2008 talousarvion toteutuma ja tiedossa olevat ylitysuhkat, on sosiaali- ja terveyspalveluiden talousarvion ylitysarvio 14 miljoonaa euroa. Vuoden 2009 talousarvion toteuttaminen ilman ylityksiä edellyttää muutoksia käyttösuunnitelmaan. Suunnitelma toimenpiteistä on valmisteilla.

16 Sivistystoimi Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Sivistystoimen toimialan työssä kärkeen nousi vuonna 2008 Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan kanssa käydyt kuntien yhdistymiseen liittyvät selvitystyöt ja neuvottelut. Palvelujen sisältöön liittyvinä tärkeinä sivistystoimen eri vastuualueita yhdistävänä kohteina olivat: osallisuuden kehittäminen, esimerkkinä Nuorten Forum ja Lasten Parlamentti, sekä Kerhot kouluihin -hanke. Valtakunnallinen Suomen Lasten Parlamentin suurkokous pidettiin Jyväskylässä 6.-7.11. Päivien järjestämiseen osallistui sivistystoimen eri vastuualueet sekä monia yhteistyötahoja kaupungissa. Päivien järjestäminen Jyväskylässä toi esille osaamistamme lasten- ja nuorten osallisuuden kehittämisessä. Opetustoimen johtamisjärjestelmänä toimi ns. johtava rehtori-malli. Viitaniemen koulu aloitti 1.8.2008 peruskorjatuissa tiloissa. Lyseon 150-vuotisjuhlat toteutettiin onnistuneesti. Kuokkalassa avattiin monipalvelupiste, jossa toimivat pienkirjasto, nuorisotilat ja yhteispalvelupiste. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 400 Sivistystoimen johto ja hallinto, nettomenojen ylitys 648,9 tuhatta euroa Budjetoimattomia vyörytyksiä oli lomapalkkajaksotuksen muutos 519 370, eläkekulujen jaksotus 83 371 ja tapaturmavakuutusmaksuja 170 000 ja työttömyysvakuutusmaksuja 51 844. Budjetoimattomia tuloja oli kirjattu 176 743 euroa. 420 Perusopetus, nettomenojen ylitys 1 344,8 tuhatta euroa Oppilaskuljetusten kustannustason nousu 100 000 euroa. Näkövammaisten koulun, Haukkarannan ja muihin kuntiin sijoitettujen Jyväskyläläisten oppilaiden kustannusten nousu 200 000. Jälkkärin avustukset palveluntuottajille nousseet 52 000, lapsien määrä palvelussa lisääntynyt. VAEL-maksut 670 000 yli varauksen. Yläkoulujen sijaiskulut ja muut henkilömenojen ylitykset sekä oppimateriaalien pakollisia uusintoja remontoituihin tiloihin muutettaessa. 430 Lukiokoulutus, nettomenojen ylitys 230,8 tuhatta euroa VAEL-maksujen vaje talousarviossa 350 000 euroa. 441 Kaupunginkirjasto-Keski-Suomen maakuntakirjasto, nettomenojen ylitys 5,2 tuhatta euroa Palautusautomaatti-investointiin liittyvät käyttöönoton kustannukset, joita ei voitu sisällyttää investointiin. 443 Kuvataidekoulu, nettomenojen ylitys 0,1 tuhatta euroa 445 Jyväskylän kaupunginteatteri, nettomenojen ylitys 25,8 tuhatta euroa Kaksi produktiota ei aivan yltänyt myyntitavoitteeseensa. 446 Nuorisoasiainkeskus, nettomenojen ylitys 56,8 tuhatta euroa Alittuneet tulot ja Kuokkalan nuorisotilan kalustaminen.

17 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2009 talousarviossa on 1 200 000 euron vaje henkilökustannuksissa joka koostuu koulunkäyntiavustajien vakinaistamisen aiheuttamista kustannuksista 300 000 euroa, talousarviossa olevien palkkakustannusten pienemmästä kasvusta (2,1 %) kuin suunnitteluohjeessa oleva 2,7 % kasvu, vaikutus 300 000 euroa ja VAEL-maksujen vajeesta 600 000 euroa. Tämä vaje kohdistuu ainoastaan perusopetuksen määrärahaan. Suunnitelma perusopetuksen vajeen, ja sivistyspalvelualueen lisäsäästövaatimusten kattamisesta määrärahoittain käsitellään lautakunnissa maaliskuussa 2009.

18 Yhdyskuntatoimi Toiminnassa tapahtuneet olennaiset muutokset Asunto- ja liikerakentamisen hiljentyminen sekä tonttien kysynnän väheneminen näkyivät selvästi jo alkusyksystä. Maan myyntivoitot jäivät tavoitteesta 1,9 Me. Rakentamisen hiljentymisestä huolimatta toimialan tulokertymä maan myyntivoittoja lukuun ottamatta toteutui tavoitetta parempana. Esimerkiksi puusta maksettu hinta pysyi edelleen korkealla. Kuntien yhdistymiseen valmistautuminen leimasi vuotta 2008. Palveluiden ja toimintatapojen yhtenäistäminen jatkuu ainakin vielä vuoden 2009 ajan. Yhtenäistämistä helpottaa kaupunkirakennepalveluiden henkilöstön keskittäminen Rakentajantaloon. Ainoastaan ympäristötoimen vastuualue jäi ympäristöosaston entisiin tiloihin Eeronkadulle ja Korpilahden palvelupisteeseen jäi yksi, rakennusvalvonnan henkilöstövahvuuteen laskettava henkilö. Kuntien yhdistymisen myötä ympäristöterveydenhuollon palvelut siirrettiin sosiaali- ja terveystoimen palvelualueelle vuoden 2009 alusta. Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 540 Maan myyntivoitot ja maankäyttösopimukset, nettotulojen alitus 1 962,8 tuhatta euroa Maan myyntivoitot jäivät 1,9 milj. euroa muutetusta talousarviosta. Uusien rakentamattomien tonttien myynnin osuus oli 4,8 milj. euroa. Aiemmin vuokrattuja tontteja myytiin 1,3 milj. eurolla. Maankäyttösopimusmaksuja kertyi yhteensä 2,1 milj. euroa, joista suurimpia olivat SRV Keski- Suomi Oy:n sopimus Seppälän alueella (Palanderinkatu) ja SATO:n kanssa tehty sopimus Valimonmäen alueella. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Talouden taantuma konkretisoituu asunto- ja liikerakentamisessa, jonka odotetaan edelleen hiljentyvän jonkin verran Jyväskylän seudulla. Taantuma vaikuttaa asuinrakentajien ja yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden aikatauluihin ja pahimmassa tapauksessa peruuttaa hankkeita. Maan myyntivoittotavoitteeksi on vuodelle 2009 asetettu 13 225 000 euroa, mutta pian talousarvion hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmeiseksi, että tavoitteesta tullaan jäämään jopa useita miljoonia. Myös asuntotoimen hallussa olevien kaupungin asuntojen myyntivoittotavoitteen saavuttamista pidetään haastavana. Rakentamisen hiljentymisen ennakoidaan vaikuttavan laajasti kaupunkirakennepalveluiden tulokertymään. Valtion avustukset asuntorakentamiseen ja asuntokorjauksiin tulevat lisääntymään. Niistä osa annetaan todennäköisesti kuntien asuntoviranomaisten välitettäväksi. Mikäli valtion pitkäaikainen antolainaus saadaan kohtuuhintaiseksi, uusien korkotukihankkeiden hakemusten määrä kasvaa merkittävästi. Myös asumisoikeusasuntojen kysynnän arvioidaan lisääntyvän vuonna 2009. Joukkoliikenteen järjestämistapaan on tehtävä merkittäviä muutoksia 3.12.2009 voimaan tulevan EU:n palvelusopimusasetuksen sekä tekeillä olevan joukkoliikennelain perusteella. Ensivaiheessa nykyiset linjaliikenneluvat muutetaan käyttöoikeussopimuksiksi, jotka vaiheittain kilpailutetaan 10 vuoden siirtymäkauden kuluessa. Muutos vaatii huolellista valmistelua, jossa tarvittaneen ulkopuolistakin asiantuntemusta. Kaupungin omia joukkoliikenteen henkilöresursseja on vahvistettava, koska kaupungin tehtävät ja vastuut joukkoliikenteen palvelujen järjestämisessä tulevat lisääntymään. Vuoden 2009 aikana harmonisoidaan katu-, viher- ja satamapalvelut sekä kilpailutetaan jätteiden kuljetukset koko kaupungin alueella. Uhkana on, että kaupungin taloudellisesta tilanteesta johtuen palveluiden tasoa joudutaan heikentämään.