Tervetuloa!
Palaute? Mieti 1-2 palautetta, jotka ovat jääneet sinulle erityisesti mieleen. Missä roolissa itse olit, minkälainen tilanne oli ja miksi muistat palautteen/tilanteen edelleen? Mitä palaute on? Mikä merkitys palautteella on sinulle esimiehenä tai alaisena/tiimin tai työyhteisön jäsenenä? Miten koet palautteen antamisen? Entä vastaanottamisen? Miten palaute vaikuttaa työyhteisöön?
Palaute - luonnollinen osa arkea? Suomalaisissa työyhteisössä ei anneta palautetta. Hiljaisen kansan vähäsanaisuus tekee hallaa monelle työyhteisölle. Ihmiset kokevat saavansa liian vähän palautetta, ei ole minun tehtäväni. Palaute mielletään negatiiviseksi asiaksi. Palautetta on saatu, kun tullaan pää punaisena esimiehen luota. Palautteenanto pitäisi saada osaksi arkea. Palautetta pitää antaa koko ajan. Juodaan esim. pullakahvit onnistumisen kunniaksi. Suomalaisissa yrityksissä ollaan menossa kohti avoimempaa palautteenantokulttuuria. Työntekijä saa itsekin kysyä ja pyytää palautetta esimieheltään. (Manka, Marjakankaan 2016 mukaan)
Miksi tarvitsemme palautetta? Palautetta tarvitaan, jotta voidaan kehittyä työssä ja ihmisinä. Tarvitaan sekä positiivisia kehuja että kehittävää/rakentavaa palautetta. Positiivinen palaute kannustaa ja saa aikaan hyviä asioita työyhteisössä. Kehittävää palautetta tarvitaan, sillä harva ihminen tunnistaa kaikkia omia kehittymisen kohteitaan. Sitä kautta saat vihjeitä siitä, miten voisit toimia toisella tapaa. Se on myös tilaisuus, mahdollisuus. Itse asiassa, kun saa tällaista kehittävää palautetta voi sanoa, että kiitos. Tästä mennään nyt eteenpäin. Kiva, kun uskalsit sanoa. (Manka, Marjakankaan 2016 mukaan)
Miksi palautetta annetaan? Luottamuksen rakentaminen Organisaatioon sitouttaminen Työsuorituksen parantaminen Työnantajan ja työntekijän edun toteutumisen varmistaminen Itsetuntemuksen kasvattaminen Kannustaminen Motivoiminen Tuen antaminen Välittäminen Jaetun näkemyksen rakentaminen (Creative Compass 2019)
Kriittinen palaute on mahdollisuus Meitä motivoi työssä erilaiset asiat. Palaute, työyhteisö ja sen tuki voivat olla tällaisia motivoivia tekijöitä. Työyhteisö ei voi kehittyä, jos puhumista pelätään eikä uskalleta ottaa mokia esille ja antaa kehittävää palautetta. Palautteenanto on siten tärkeää myös yrityksen näkökulmasta. Se on äärimmäisen halpa tapa. Esimiehen ei tarvitse tehdä muuta kuin liikuttaa äänihuuliaan. (Manka, Marjakankaan 2016 mukaan)
Kriittisen palautteen vastaanottaminen Kriittinen palaute herättää ihmisessä vaistomaisen selittämisen tarpeen. Kriittisen palautteen saaminen kannattaakin yrittää ottaa vastaan mahdollisuutena, kritiikki antaa mahdollisuuden oppia. Aina on asioita, joista kaikki eivät voi olla kanssasi samaa mieltä tai tehdä asioita samalla tavoin. Jos palaute tuntuu kohtuuttomalta tai epäoikeudenmukaiselta, voi kysyä mielipidettä vielä kolmannelta osapuolelta. (Manka, Marjakankaan 2016 mukaan)
Työpaikan myrkynkylväjät Palaute pitäisi aina antaa kahden kesken, kasvotusten ja suoraan henkilölle, jolle se kuuluu ei selän takana. Konfliktit tai kokemukset kannattaa käsitellä tuoreeltaan. Jos aikaa kuluu, voi asia ajan myötä muuttua ja se ymmärretään/tulkitaan väärin. Työpaikoilla voidaan muistella vuosien takaisia katseita ja huokauksia. Ns. myrkynkylväjä näkee vaikeuksia ja negatiivisia asioita kaikkialla. Sellainen henkilö löytyy lähes joka työyhteisöstä. Myrkynkylväjältä voi kysyä, onko hän itse huomannut, että hän on ärtynyt tai pahalla päällä ja voitaisiinko asiasta keskustella. Paha mieli leviää helposti työyhteisön muihin jäseniin. Onko ko. henkilöllä esimerkiksi työtä liikaa ja voidaanko häntä jotenkin auttaa, että tilanne helpottuisi? Taustalla voi olla stressi, henkilökohtaiset ongelmat, liian suuri työtaakka tai negatiivinen asenne. Tilanne on stressaava hänelle itselleenkin. (Manka, Marjakankaan 2016 mukaan)
Palaute osana esimiesviestintää Palauteviestintä kuuluu esimiehen työtehtäviin Palautteeksi käsitetään monenlainen vuorovaikutus ja keskustelu siitä, miten työyhteisön jäsenten tekemä työ vaikuttaa koko organisaation toimintaan. Miten palaute ymmärretään puolin ja toisin? Se perustuu henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, aikaisempiin kokemuksiin palautetilanteista ja niiden vuorovaikutuksesta, omaan työskentely-ympäristöön sekä tietoon aiheesta. Palauteviestintä on usein haasteellista. (Mattila 2013)
45 esimiehen näkemys palautteesta Palaute on mielipiteitä, kiitosta, kannustusta, kommentteja, parannusehdotuksia ja ojennusta. Palaute on myös moitetta, patistamista, ohjailua ja palkitsemista. Positiivinen palaute jää useammin antamatta kuin negatiivinen tai rakentava palaute. Palautteeseen liittyy vuorovaikutus. Esimiehet kokivat palautteen saamisen alaisiltaan tärkeäksi ja esimiestehtävissä toimimisen kannalta keskeiseksi ammatillisen kehittymisen sekä vuorovaikutuksen ja motivaation kannalta. Palaute on yksi merkittävistä työtyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistä. Esimiehet näkevät itsensä esimies-alaissuhteen aktiivisempana osapuolena. Heidän velvollisuuksiinsa kuuluu palauteviestinnän mahdollistaminen. Suurin osa esimiehistä kaipaa lisää tukea ja osaamista palautteen antamiseen sekä vastaanottamiseen. (Mattila 2013)
Millainen on huono palautekeskustelu? Palaute perustuu puutteelliseen tietoon Palautetta annetaan epäolennaisuuksista tai muodon vuoksi Esimies ei onnistu perustelemaan vakuuttavasti väittämiään Esimies ei kuuntele riittävästi alaisen näkemyksiä Keskustelu junnaa paikallaan (molemmat yrittävät saada toisen hyväksymään oman näkemyksensä sellaisenaan) (Creative Compass 2019)
Millaista on hyväksi koettu palaute? Aitoa, rehellistä, sidottu konkreettisiin asioihin Osumatarkkaa, aiheellista ja hyödyllistä Kannustavaa, innostavaa, tulevaisuuteen suuntaavaa Epäselvyyttä vähentävää, ohjaavaa Sisältää ehdotukset ja keinot toiminnan parantamiseksi tai ehdotuksen ratkaisuista keskustelemiseen Kokonaistilanteen ymmärtävää Positiivinen ja negatiivinen/korjaava palaute tasapainossa Sisältää aloitteen palautteesta keskustelemiseen (Creative Compass 2019)
VALMISTAUDU KORJAAVAN PALAUTTEEN ANTAMISEEN Vastaanottaja oikea? Ajankohta oikea? Paikka oikea? Mitä ongelmia palaute voi aiheuttaa? Voiko palaute vahingoittaa suhdettamme ja miten? Mitä vahinkoa palautteen antamatta jättäminen voisi aiheuttaa? Tietääkö vastaanottaja, mitä odotetaan ovatko työn tavoitteet selkeät? Mihin työaika kuluu, onko tekemistä liikaa? Onko tarvittavat työvälineet, riittävästi osaamista, tarvitaanko koulutusta? Henkilön motivaatio työhönsä? Esteet työyhteisössä, esim. kiusaaminen? 1) Kiitos 2) Työntekijän potentiaali 3) Tekemisen muutos 4) Mitä tämä muutos vaatii minulta (Creative Compass 2019)
Dialoginen palautekeskustelu Ratkaisuja luova, kannustava lähestymistapa: Keskustelussa kaksi tasavertaista kumppania Esimies antaa perusteltua palautetta Esimies tiedustelee alaisen näkemystä antamalleen palautteelle Alainen esittää oman näkemyksensä toiminnassa menestymisestä Esimies ja alainen muodostavat lopuksi yhteisen näkemyksen tai pystyvät hyväksyvästi ymmärtämään eriäviä ajatuksia. (Creative Compass 2019)
Tehtävä Kehitelkää ja sopikaa ryhmässä joku palautteenantotilanne. Harjoitelkaa palautteen antamista niin, että saatte tehdä palautteen saajalle vain kysymyksiä. Koko palaute annetaan siis kysymysten muodossa. Mitä huomioita teitte?
Miltä onnistunut palautteenanto tuntuu? Myönteiset tunnereaktiot: energisyys, luottavaisuus, innostuneisuus, hyvä mieli ja onnistumisen riemu Toiminnan vahvistaminen Parempi tietoisuus oman työn tekemisestä jatkossa Entistä myönteisempi suhtautuminen työnantajaan/esimieheen (Creative Compass 2019)
Korjaava palaute herättää tunteita Shokki, viha, vastustus, hyväksyntä: Ei pidä paikkaansa! Kuka näin sanoi? Tällainen minä olen, ota tai jätä. Mitä voin tehdä, miten voin hyödyntää palautetta ja mennä eteenpäin? (Creative Compass 2019)
Korjaavasta palautteesta oppimisen tyylejä Palautteen saajan itseluottamus ja palautteeseen suhtautuminen vaikuttavat jatkoon: Luovuttaja tarvitsee sekä henkistä tukea että ohjausta Taistelija tarvitsee henkistä tukea Tuen pyytäjä tarvitsee käytännön ohjausta Vastuunottaja mahdollisuuksien näkeminen riittää (Creative Compass 2019)
Tehtävä Keskustelkaa ryhmissä, miten teillä palautetta annetaan ja vastaanotetaan millainen palautekulttuurinne on? Miten voisitte sitä edelleen kehittää? Miettikää konkreettisia keinoja. Lopuksi keskustellaan yhdessä.
Viisi vinkkiä arvostavan palautekulttuurin rakentamiseen Aktivoidu itse palautteen antajana. Aktivoidu itse palautteen pyytäjänä. Käyttäkää viimeiset 5 minuuttia palavereista pohtimalla, miten palaveri meni ja syntyikö uutta ajattelua. Mitä parannamme seuraavaa kertaa varten? Tehkää tiimissä säännöllisesti arvio siitä, miten projekti on mennyt tai miten kuukausi on sujunut. Tee tiimissäsi henkilökohtaisen positiivisen palautteen antamisen harjoituksia: paperi kiertämään, puhutaan selän takana hyvää (kukin vuorollaan istuu tuolilla selkä muuhun ryhmään päin, ryhmä kuvailee henkilön vahvuuksia, huom. ei korjaavaa palautetta näin) (Creative Compass 2019)
Paras palaute https://www.youtube.com/watch?v=xxfbl_huxds Älä murenna äläkä kuorruta sokerilla, vaan voimaannutta ja rakenna! Hyvä.. Koska.. Ja.. (Absetz 2019)