Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Samankaltaiset tiedostot
Kaura vaatii ravinteita

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Myllyvehnän lannoitus AK

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Rikinpuute AK

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Kasvuohjelmaseminaari

Lisälannoitus kasvukaudella

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

LANNOITEOPAS

HYKERRYS-hankkeen satotulokset kasvukaudelta 2017

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

MegaLab tuloksia 2017

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Lannoiteopas

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Kasvintuotanto kannattaa

Nurmien fosforilannoitus

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Lannoiteopas

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljamarkkinoiden ajankohtaispäiv. ivä johdatus päivp

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Nurmen lannoitusohjelmat

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Modduksen vaikutus kasviin

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lannoiteopas

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Lannoiteopas

Transkriptio:

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen

Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea 2

Fosforin puute oli yleistä 2015 Yara Megalab Kasvianalyysi Lievä puute % 60 50 Selvä puute Paha puute 40 30 20 10 0 Ohra, aik. Ohra, myöh. Kevätvehnä Kaura Nurmet Peruna 3

Mitä hyötyä fosforista on? Fosfori on kasvin energian lähde Nopeuttaa kasvin kehitystä keväällä Parantaa juurten kehitystä Tehostaa veden ottoa Tehostaa muiden ravinteiden ottoa Lisää tähkien ja siementen määrää Parantaa satoa Suurentaa jyväkokoa Nopeuttaa tuleentumista Fosfori on välttämätön eläimille Varmistaa energian saannin Parantaa kasvua Parantaa tuotosta Parantaa hedelmällisyyttä Pitää luuston terveenä 5

Pitkäaikainen fosforikoe Kotkaniemessä alkoi 2015 P 0 kg P 7,5 kg P 15 kg P 30 kg Lannoittamaton

Fosforilannoitus parantaa satoa Sato kg/ha 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 21/17 44/35 kg P Kevätvehnä Ohra Yara CAN YaraMila Fosforiluokka huononlainen Yara Kotkaniemi 2015 7

YaraMila lannoitteeseen sijoitettu euro 2,7 kertaisena takaisin vrt. pelkkään typpeen Kevätvehnän sato eri fosforilannoitustasoilla Sato kg/ha 9000 8500 8000 7500 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 0 18 21 24 27 44 kg P Yara CAN27 Fosforiluokka huononlainen Typpilannoitus 160 kg/ha YaraMila Yara Kotkaniemi 2015 8

YaraMila lannoitteeseen sijoitettu euro 3,2 kertaisena takaisin vrt. pelkkään typpeen Ohran sato eri fosforilannoitustasoilla Sato kg/ha 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 14 17 20 35 kg P YaraCAN27 Fosforiluokka huononlainen Typpilannoitus 130 kg/ha YaraMila Yara Kotkaniemi 2015 9

1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0 Ohran fosforilannoitus kannattaa 166 220 241 316 0 13 17 20 35 kg Fosforia Lisätuottoa fosforilla Sadon arvo - lannoitekustannus Yara Kotkaniemi 2015 10

YaraMila suunniteltu fosforitason mukaan Typpitasot 80-160 kg/ha Fosfori Satotaso Huono Huononlainen 26 Välttävä 16 Tyydyttävä 10 Hyvä 5 Korkea 0 4000 kg YaraMila Y 5 YaraMila Y 3 YaraMila Y 2 YaraMila Y 1 YaraMila NK 5000 kg + 3 kg YaraMila Y 5 YaraMila Y 3 YaraMila Y 5 YaraBela Suomensalpietari. YaraMila Y 2 YaraMila Y 1 YaraBela Suomensalpietari YaraMila NK YaraBela Suomensalpietari 6000 kg + 6 kg YaraMila Y 5 YaraMila Y 3 YaraMila Y 5 YaraBela Suomensalpietari YaraMila Y3 YaraBela Suomensalpietari YaraMila Y 2 YaraBela Suomensalpietari YaraMila Y 1 YaraBela Suomensalpietari 11

YaraMila suunniteltu fosforitason mukaan Typpitasot 80-160 kg/ha Hankkija Fosfori Satotaso Huono Huononlainen 26 Välttävä 16 Tyydyttävä 10 Hyvä 5 Korkea 0 4000 kg YaraMila Y 5 YaraMila Y 10 YaraMila Y 10 YaraMila Y 1 YaraMila NK 5000 kg + 3 kg YaraMila Y 5 YaraMila Y 3 YaraMila Y 10 YaraBela Axan YaraMila Y 10 YaraBela Axan YaraMila Y 1 YaraBela Axan YaraMila NK YaraBela Axan. 6000 kg + 6 kg YaraMila Y 5 YaraMila Y 3 YaraMila Y 10 YaraBela Axan. YaraMila Y 10 YaraBela Axan. YaraMila Y 10 YaraBela Axan YaraMila Y 1 YaraBela Axan. 12

Valitse oikea YaraMila fosforitarpeen mukaan Hankkijan valikoima Fosforiluokka YaraMila N P K S Korkea YaraMila NK 1 100 0,0 28 16 YaraMila NK 2 100 0,0 53 11 YaraMila NK Se+* 100 0,0 35 15 YaraMila Y 1 100 4,8 15 12 Hyvä YaraMila Y 7 100 4,8 43 15 Tyydyttävä YaraMila Y 2 100 9,6 20 12 YaraMila Y 4 100 10,0 60 15 Yara Y 4 Hiven 100 10,0 55 17 YaraMila Y 3 100 13,0 35 13 YaraMila Y 3 Hiven 100 13,0 27 27 Välttävä YaraMila Y 10* 100 16,7 17 8 YaraMila Y 5 100 22,7 23 5 Huononlainen Huono YaraMila Y 6 100 27,1 59 24 Starttiravinne 17 32,0 0 0 15

Fosforilannoitus lisää tähkien määrää kpl/m2 900 800 700 600 500 400 300 Trekker Kaarle 200 100 0 Lannoittamaton 0 kg P 7,5 kg P 15 kg P 30 kg P Yara Kotkaniemi Fosa 2015 17

Lannoituksen tarkentaminen jakamalla Lisää valkuaista omasta pellosta

Lannoituksen jakamisen hyödyt Voidaan suunnitella lannoitus tarkasti kasvukauden mukaan Paras mahdollinen sato vuodesta toiseen Paras mahdollinen laatu vuodesta toiseen Lannoituskustannuksen optimointi erilaisina kasvukausina Lannoitelajien optimointi tilalla Tehokas ravinteiden käyttö ympäristöystävällinen viljelytapa 19

Viljan valkuaispitoisuuteen vaikuttavat Lajike Satotaso Käytetty typpimäärä Typpilannoituksen ajoitus Typen täsmälevitys Ravinteiden tasapaino Kasvukauden lämpötila Kasvukauden sateisuus Maan multavuus ja maalaji Esikasvi 20

Vehnän valkuainen 2,1 %-yksikköä alle keskiarvon Tavoitetaso vähintään 13 % 21

Rehuohran valkuainen 1,4 %-yksikköä alle keskiarvon Tavoitetaso 12 % 22

Lannoituksen ajoitus huippusadolle Kylvölannoitus Kasvuston rakenne 100 kg typpeä YaraMila Korrenkasvuvaihe Sadon määrä VEHNÄ 35 kg typpeä YaraBela Tähkiminen Valkuainen 30 kg typpeä YaraBela 23

Mihin viljelijän kannattaa panostaa? Satotasoon vai valkuaiseen Sato kg Valk. % Valk. 165 /t Sadon arvo 4000 14 10 175 700 5000 12 0 165 825 6000 11-10 155 930 6000 < 11 Rehuvehnä 136 816 Sato kg Sato Typpitaso kg Lannoitus kustannus Erotus 4000 700 120 191 509 5000 825 140 223 602 6000 930 160 254 676 6000 rehu 816 150 239 577 24

Sato kg/ha 7400 7200 7000 6800 6600 6400 6200 6000 5800 5600 5400 Draco kevätvehnän lannoituskannattaa jakaa Sato Sadon arvo - lannoitekustannus 654 120 kg typpeä keväällä 751 165 kg typpeä keväällä 937 Myllyvehnää 120+20+25 kg typpeä jaettuna Valk. % 11,6 11,4 11,2 11 10,8 10,6 10,4 10,2 10 YaraMila + YaraBela Axan Yara Kotkaniemi 25

Ota typen ja fosforin satotasokorjaukset käyttöön Viljelysi kannattavuus paranee Saat suuremman sadon Saat enemmän valkuaista viljaan Viljan jyväkoko suurenee Ylläpidät peltojesi viljavuutta 28

29

Ota yhteyttä - autamme mielellämme Taija Ilkka M Pekka Ilkka S Stefan Juha Minna Anne Aleksi Katja Etunimi.sukunimi@yara.com 2016 30