POLVIJÄRVI RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS

RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 16WWE0921 26.4.2013 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 26.9.2013 66. POLVIJÄRVI Salolan tilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-27-1 Salola Ranta-asemakaavaan sisältyy Keski-Sukkulan, Muta-Sukkulan, KeskiMustin, Ylä-Mustin ja Ala-Mustin sekä Suuri-Lavoksen ranta-alueita UPM-Kymmene Oyj

Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 2 LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1 Luonnonympäristö... 2 2.1.1 Johdanto... 2 2.1.2 Menetelmät... 2 2.1.3 Luonnon yleiskuvaus... 3 2.1.4 Suojelualueet... 4 2.2 Uhanalaiset tai huomionarvoiset lajit... 4 2.3 Luonto- ja linnustoselvitys... 5 2.3.1 Ala-, Keski- ja Ylä-Musti... 5 2.3.2 Suuri-Lavos... 7 2.3.3 Kuvantolampi... 8 2.3.4 Keski-Sukkula ja Muta-Sukkula... 9 2.3.5 Kirjallisuus... 10 2.4 Maanomistus... 11 2.5 Suunnittelutilanne... 11 2.5.1 Maakuntakaava... 11 2.5.2 Yleiskaava... 12 2.5.3 Rakennusjärjestys,... 12 2.5.4 Pohjakartta... 12 2.5.5 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista... 13 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 3.1 Ranta-asemakaavan sisältö... 13 3.2 Ranta-asemakaavan mitoitus... 14 3.3 Rantaviivan laskentaperiaate... 14 3.4 Kaavan vaikutukset... 15 3.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 15 3.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön... 15 3.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen... 16 3.4.4 Vaikutukset talouteen... 16 3.4.5 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen... 16 3.4.6 Sosiaalisten vaikutusten arviointi... 16 3.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 16 3.6 Nimistö... 17 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 5 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 17 5.1 Osalliset... 17 5.2 Vireilletulo... 17 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17

5.4 Viranomaisyhteistyö... 18 5.5 Mielipiteet ja lausunnot ja niiden huomioonottaminen... 18 6 SUUNNITTELUN VAIHEET... 23 Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viranomaisneuvottelun muistiot 2 kpl Luontoselvityksen liitekartat Asemakaavan seurantalomake Ranta-asemakaavakartat 2 kpl 1:5000

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan nimi, tunnistetiedot ja tarkoitus Salolan tilan ranta-asemakaava. Aloitteen ranta-asemakaavan laatimiseksi on tehnyt alueen maanomistaja UPM-Kymmene Oyj. Kaavan laatimisen tarkoituksena on maankäytön osoittaminen Keski-Sukkulan, Muta-Sukkulan sekä Ylä-Mustin, Keski-Mustin, Ala-Mustin sekä Suuri-Lavoksen ranta-alueilla, Polvijärven kunnassa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-27-1 Salola Kaava-alueiden likimääräinen sijainti. (Maanmittauslaitos, Karttapaikka)

2 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Luonnonympäristö 2.1.1 Johdanto UPM Kymmene Oyj on aloittanut Polvijärvellä ranta-asemakaavan laatimisen, jonka tarkoituksena on maankäytön osoittaminen Keski-Sukkulan, Sukkulanjoen, Muta- Sukkulan sekä Ylä-Mustin, Keski-Mustin, Ala-Mustin sekä Suuri-Lavoksen rantaalueilla. Ranta-asemakaavoituksen suunnittelutyö käynnistyi toukokuussa 2011. Kaavatyöhön liittyvän luontoselvityksen tulokset esitetään tässä raportissa. 2.1.2 Menetelmät Kaava-alueille tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen maastotyöt 13. 16.6.2011 sekä linnustoselvityksen maastotyöt 12. 17.6.2011. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen tarkoituksena oli löytää suunnittelualueen rantavyöhykkeellä (0-200 m) sijaitsevat metsälain, luonnonsuojelulain ja vesilain mukaiset arvokkaat elinympäristöt sekä uhanalaiset luontotyypit sekä havainnoida kohteiden kasvillisuutta. Kaavoitettavilta ranta-alueilta valittiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella maastossa tarkastettavat potentiaaliset kohteet, jolloin maastotyön ulkopuolelle jätettiin luonnontilaltaan selvimmin muuttuneet alueet, kuten hakkuuaukeat ja runsaasti ojitetut suot. Maastotöiden yhteydessä tehtiin samalla havaintoja liito-oravan potentiaalisista elinympäristöistä. Linnustokartoituksen tavoitteena oli selvittää sijaitseeko kartoitusalueen rakentamiskelpoisten vesistöjen äärellä linnustollisesti arvokkaita alueita. Selvitysalueen järvien ja lampien ranta-alueet on kuljettu lähes kokonaisuudessaan jalkaisin reviirejä maastokartalle muistiin merkaten. Joillakin pienimmistä lammista ja kapeilla järvillä on kuljettu vain toisen puolen ranta tai havainnoitu vain yhdestä pisteestä, josta on hallinnut koko lammen mukaan lukien vastarannan laulavat linnut. Sää maastoaamuina oli melko lämmin ja vähätuulinen tai tyyni eli havainnointiolosuhteet olivat erittäin hyvät varsinkin aamujen varhaisimpina tunteina. Luontoselvityksen kasvillisuus- ja luontotyyppiosuudesta vastasi FM Mika Welling. Linnustoselvityksestä vastasi metsätalousteknikko Ari Parviainen Joensuusta. Liito-oravan potentiaalisia elinympäristöjä kartoitettiin ja tarkastettiin maastossa 26.4.2011 sekä 31.5. - 2.6.2011. Maastotöiden lisäksi selvityksessä käytettiin hyväksi kirjallisuusluettelossa mainittujen lähteiden lisäksi seuraavia aineistoja ja lähteitä: UPM:n paikkatietojärjestelmän luontokohteet sekä kuviokohtaiset puustotiedot (vähintään varttuneet kuusimetsät ja kuusisekametsät) Ympäristöhallinnon OIVA-tietojärjestelmä Pohjois-Savon ELY-keskuksen uhanalaistiedot

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 3 2.1.3 Luonnon yleiskuvaus Kaavoitettavat alueet sijoittuvat metsäkasvillisuutensa puolesta etelä- ja keskiboreaalisen vyöhykkeen vaihettumisalueelle ja suokasvillisuutensa puolesta Pohjanmaan aapasoiden sekä Väli-Suomen viettokeitaiden vaihettumisalueelle. Polvijärven kallioperää luonnehtii kiilleliuskeen ja kiillegneissin dominoivuus. Kunnan eteläosassa on gneissigranodioriittialue ja länsiosissa kvartsiitti- ja diabaasialueita. Lisäksi tavataan vähäisessä määrin talkkiliuske- ja serpentiniittijuonia. Kunnan eteläosissa on muuta kuntaa runsaammin kalliopaljastumia. Keski-ja pohjoisosissa on verrattain runsaasti turvekerrostumia (GTK 2011). Yleiskuva kunnan maankäyttöluokkien jakaantumisesta on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Polvijärven kunnan maankäyttöluokat (lähde: Ympäristöhallinto: Corine 2002, 25 ha-aineisto). Kaavoitettaville alueille sijoittuu kaksi valtakunnallisesti arvokasta moreenialuetta: Nimi pinta-ala arvoluokka (ha) Saarijärven Keski-Mustin kumpumoreenialue* 91 3 Ylä-Mustin kumpumoreenialue* 41 3 *) osin Kaavin puolella

4 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi Alueet on merkitty Pohjois-Karjalan maakuntakaavaan merkinnällä ge-1 (Arvokas harju- tai moreenialue: Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maa-aineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainesten otolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen geologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot). Maakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan ge-1 merkinnällä ei rajoiteta alueiden normaalia maa- ja metsätalouskäyttöä eikä normaalia lupamenettelyn mukaista rakentamista (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2010:17). 2.1.4 Suojelualueet Kaavoitettaville alueille tai niiden läheisyyteen ei sijoitu suojelualueita (Ympäristöhallinnon Hertta-tietokanta 2011). Kuva 2. Kaava-alueiden ja luonnonsuojelualueiden sijainti (lähde: Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta 2011) 2.2 Uhanalaiset tai huomionarvoiset lajit Suunnittelualueiden uhanalaistiedot tarkastettiin Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksilta (3.6.2011 ja 27.6.2011). Kaavoitettavaksi tarkoitetuilla ranta-alueilla ei sijaitse uhanalaisten lajien esiintymiä. Suunnittelualueilta ei ole tiedossa maakotkan, merikotkan, muuttohaukan tai kalasääsken pesiä (Metsähallitus / Tuomo Ollila 8.6.2011 ja Helsingin yliopiston Eläinmuseo 31.5.2011).

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 5 Kaavoitettavilta alueilta havaittujen lintujen suojelustatus on esitetty linnustoa koskevissa kappaleissa lajin jälkeen (DIR = lintudirektiivin liitteen I laji, UHEX= kansallinen uhanalaisuus (Nt = silmälläpidettävä, VU = vaarantunut), EVA= Suomen erityisvastuulaji). Liito-orava Kaava-alueiden liito-oravatilannetta selvitettiin keväällä 2011. Selvityksen pohjana käytettiin UPM-Kymmenen puustotietoja, joiden perusteella kartoitettiin ranta-alueille sijoittuvat vähintään varttuneet kuusi- ja haapametsät sekä kuusisekametsät. Nämä metsäkuviot käytiin tarkastamassa maastossa huhtikuussa ja toukokuussa 2011. Selvitysajankohta oli erittäin hyvä huhtikuussa, jolloin maastossa käytiin läpi valtaosa potentiaalisista elinympäristöistä. Toukokuussa selvitysajankohta oli kevään nopean etenemisen takia hieman myöhäinen, mutta mahdolliset liito-oravan papanoimat puut olisi vielä pystytty maastosta havaitsemaan. Yhdeltäkään potentiaaliselta metsäkuviolta ei löydetty liito-oravan papanoimia puita. Valtaosa tarkistetuista kuvioista ei ollut liito-oravalle soveliainta elinympäristöä metsäkuvion ominaispiirteiden, kuvion koon ja puuston iän ja puulajien perusteella. Hyviä potentiaalisia elinympäristöjä oli potentiaalisten kuvioiden kokonaismäärästä vain muutamia. 2.3 Luonto- ja linnustoselvitys Suunnittelualueilla sijaitsevat luonto- ja linnustokohteet on esitetty seuraavassa kohteina. Kohteiden sijainti on esitetty liitteessä 2 kuvauskappaleissa todettuina lyhenteinä (esim. Lk1 ja Lin1). 2.3.1 Ala-, Keski- ja Ylä-Musti Ala-Mustin pohjoispuoleisia kankaita on päätehakattu ja rantaan on jätetty noin 10 m leveä metsäkaistale. Ritosuo on ojitettua rämettä ja osin rämemuuttumaa, jota vanhat ojat ovat selvästi kuivattaneet. Järven itäosaan laskevan puron varressa lajistona ovat mm. järviruoko, järvikorte, suokorte, kurjenjalka, vehka, viiltosara, okarahkasammal, kiilto- ja harmaapaju, puusto 5-7 m koivua ja jonkin verran mäntyä. Luonnontilaisen kaltaisena luhtaisena puronvartena metsälakikohde (kohde Lk 1, kaavamerkintäsuositus: luo). Itse Ala-Mustilla ei havaittu vesi- eikä lokkilinnustoa eikä myöskään kahlaajia. Ainoa havaittu vesilintu oli järven yllä hetken kierrellyt kaakkuri (DIR, NT), jonka pesimälampi lienee jossain muualla. Kaakkurin lisäksi ainoa suojelullisesti merkittävä laji oli leppälintu (EVA, Lin1), jolla oli reviiri pohjoisrannalla Ritosuon eteläpuolella. Rantavyöhykkeen metsälinnusto oli alueelle hyvin tyypillistä. Ainakin käki, metsäkirvinen, punarinta, laulurastas, pajulintu, harmaasieppo, hömö- ja talitiainen, peippo, vihervarpunen ja pajusirkku lukeutuvat pesimälinnustoon (liite 4). Ala- ja Keski-Mustin välinen Mustinniemi on ranta-alueiltaan osaksi hakattu, niemen keskiosa on harventamatonta, 7-10 m mänty-koivu sekametsää. Niemen lehtomaisen kankaan lajistoa ovat mm. oravanmarja, kielo, kultapiisku, lillukka, nuokkuhelmikkä, metsätähti, kevätpiippo, maitohorsma, mesimarja, rönsyleinikki, tuppisara sekä runsas metsäkastikka. Niemessä on mahdollisesti ollut aikoinaan laidunnusta tai niittyä. Rantaalueiden hakkaamattomat rinteet ovat jäkäläpeitteisiä kuivia kankaita.

6 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi Kuva 3. Mustinniemen keskiosien heinäistä ja ruohoista kangasta. Keski-Mustin Itälahden pohjukka on rannaltaan puustoista isovarpurämettä. Itälahden pohjoisranta on laajalti metsälain tarkoittamaa saraluhtaa, jossa lajistona pullosara, kurjenjalka, raate, riippa- ja rahkasara, suokukka ja järvikorte. Järveen tuleva vesilasku on luonnontilainen puro, jonka ympäristö on isovarpurämettä. Rantasuo ja puro ovat metsälain tarkoittamia luontokohteita (kohde Lk 2, kaavamerkintäsuositus: luo). Kuvat 4 ja 5. Vasemmalla Keski-Mustin Itälahden luhtaista rantanevaa, oikealla järveen laskeva puronvarsi. Keski-Mustin pohjoispuoliset kumparekankaat ovat varttuneita kuivahkoja mäntykankaita, joissa lahopuustoa on niukasti (kuva 6). Keski- ja Ala-Mustin ranta-alueet, niemet ja saaret on maanomistajan omalla päätöksellä käyttörajoitettuja. Paras metsäalue on Rantteikonpurolta länteen sijaitsevalla niemellä, jossa on suhteellisen vanhaa kuusikkoa. Tässä metsässä rummutteli pohjantikka (DIR, EVA, Lin2) reviirillään ja samalla paikalla havaittiin myös teeri (DIR, NT, EVA, Lin2). Muita suojelullisesti merkittäviä lajeja Keski-Mustilla ei havaittu. Muu lajisto järven rannoilla on normaalia metsälinnustoa, johon lukeutuvat ainakin käki, metsäkirvinen, punarinta, laulurastas, pajulintu, harmaa- ja kirjosieppo, hömö-, töyhtö- ja talitiainen, närhi, peippo, vihervarpunen ja pajusirkku. Vesilintuja, lokkilintuja ja kahlaajia ei havaittu lainkaan. Ylä-Mustin itäpäässä oleva rantaluhta on metsälain tarkoittama luontokohde (kohde Lk 3, kaavamerkintäsuositus: luo) (kuva 7). Maanomistajan päätöksellä Ylä-Mustin koillisosaan laskeva puronvarsi on merkitty luontokohteena (kohde Lk 4, kaavamerkintäsuositus: luo). Puron ympäristö on päätehakattu.

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 7 Tien vieressä sijaitseva pieni nimetön lampi on metsälain tarkoittama pienveden lähiympäristö (kohde Lk 5, kaavamerkintäsuositus: luo). Ylä-Mustilla tavattiin neljä suojelullisesti merkittävää lintulajia. Laulujoutsenpari (DIR, EVA, Lin3) oleskeli luoteispään rehevähköllä lahdella, (joka sopisi hyvin lajin pesimiseen, mutta pesintään viittaavaa ei kuitenkaan todettu), kaksi telkkäkoirasta (EVA, Lin4) eteläosan lahdella, saalisteleva kalatiira (DIR, EVA), joka pesinee jollain muulla järvellä sekä itärannalla leppälintu (EVA, Lin5). Muu linnusto koostuu alueella tavallisista varpuslinnuista, kuten kulorastas, tiltaltti, pajulintu, harmaasieppo, hömötiainen, peippo ja vihervarpunen. Kuvat 6 ja 7. Vasemmalla Mustijärvien polveilevaa kumparekangasta, oikealla Ylä- Mustin itälahden luhtaranta. 2.3.2 Suuri-Lavos Suuri-Lavoksen länsi- ja eteläpuoleiset kankaat ovat laajalti taimikkoa. Järven vedenpinta on huomattavan korkealla majavan tekemien patojen takia ja tämän seurauksena järven rannoilla on runsaasti pystyyn kuollutta kuusta sekä myös maapuuta (kuva 8). Puronvarsien ja ranta-alueiden alkuperäistä luontotyyppiä ei runsaan veden takia pystytty toteamaan. Kuva 8. Suuri-Lavoksen rannan pystyyn kuollutta puustoa.

8 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi Järvessä havaittiin runsas vesilintulajisto ja pystyyn kuoleva rantametsä tarjoaa monipuolisen elinympäristön lahopuustoa tarvitsevalle lajistolle (Kohde Lk 6, kaavamerkintäsuositus: luo). Suuri-Lavoksen linnusto on selvitysalueen paikoista lajistoltaan monipuolisemmasta päästä. Suojelullisesti merkittäviä lajeja tavattiin viisi (Lin6): tavinaaras (EVA) pohjoisosassa ja -koiras Pieni-Lavoksella, jouhisorsanaaras (VU) lensi Suurelta Pienelle Lavokselle, teeri (DIR, NT, EVA) länsirannalla, valkoviklo (EVA) itärannalla ja pohjantikkanaaras (DIR, EVA), joka etsi ravintoa lampien välisessä kuolleiden puiden muodostamassa pikku metsikössä. Muita vesilintuja ei tavattu, ei myöskään lokkilintuja. Ei-varpuslinnuista havaittiin edellä mainittujen lisäksi käki, tervapääsky ja taivaanvuohi. Varpuslinnusto oli samankaltaista kuin selvitysalueella muuallakin. Reviiriään rantavyöhykkeellä pitivät ainakin metsäkirvinen, punarinta, laulu- ja punakylkirastas, ruokokerttunen, herne- ja lehtokerttu, tiltaltti, pajulintu, harmaasieppo, peippo sekä pajusirkku. Kuvat 16 ja 17. Vasemmalla Suuri-Lavoksen kuollutta rantapuustoa, oikealla pohjantikka. 2.3.3 Kuvantolampi Kuvantolampi on erämainen, pieni metsälain tarkoittama elinympäristö (kohde Lk 7, kaavamerkintäsuositus: luo). Lammessa havaittiin telkkänaaras ja kolme poikasta. Kuva 9. Kuvantolampi.

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 9 2.3.4 Keski-Sukkula ja Muta-Sukkula Keski-Sukkulan eteläosasta laskeva Sukkulanjoen varressa on runsaasti pystyyn kuollutta rantapuustoa majavan padottaman vedenpinnan kohoamisen takia. Keski-Sukkulan lounaisosaan laskeva saniaisvaltainen puronvarsi on metsälain tarkoittama luontokohde (kohde Lk 8, kaavamerkintäsuositus: luo). Puronvarren lajistoa ovat mm. käenkaali, metsäimarre, korpi-imarre, oravanmarja, lillukka, kotkansiipi, hiirenporras, mesiangervo, orvokit (kuva 10). Yläosastaan on jopa lehtokorpea, alaosastaan ruoho- ja heinäkorpea. Saniaskorvet, saniaislehtokorvet sekä ruoho- ja heinäkorvet on arvioitu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisiksi luontotyypeiksi (EN) (Raunio ym. 2008). Puronvarressa on lahopuustoa runsaasti pystyyn kuolleina kuusina ja myös maapuuna. Puron suu järven rannassa on kortteista rantaluhtaa. Kuva 10. Puronvarren kotkansiipikasvustoa. Keski-Sukkulan koillisosaan laskeva puro on merkitty maanomistajan päätöksellä luontokohteeksi (kohde Lk 9, kaavamerkintäsuositus: luo). Järven pohjoisosassa sijaitsevan Salmenlahden pohjoisrannassa on vesijättöinen puustoinen luhtaranta, jossa on runsaasti pystyyn kuollutta nuorta koivua, luhtakastikkaa ja koivunvesoja. Ranta on luhtarantana metsälain tarkoittama elinympäristö (kohde Lk 10, kaavamerkintäsuositus: luo). Linnusto on valtaosaltaan alueella tavallista lajistoa, johon sisältyy viisi suojelullisesti merkittävää lajia: metso (DIR, NT, EVA, Lin7), jonka ulosteita löytyi järven eteläpäästä, kuikka (DIR, Lin8) eteläosassa, rantasipi (NT, EVA, Lin9-Lin10) sekä etelä- että pohjoisosassa, kalatiira (DIR, EVA, Lin11) eteläosassa ja leppälintu (EVA, Lin12) pohjoispäässä. Kuikan lisäksi muita vesilintuja ei tavattu, lokeista kalalokki pesii eteläosassa ja kahlaajista metsäviklolla oli reviiri lounaisrannan metsässä, joka oli ehkä lintutiheydeltään järven parasta osaa. Rantametsien linnusto on suurimmalta osaltaan ihan peruslajistoa, lajeina ainakin käki, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta, laulu-, punakylkija kulorastas, pajulintu, harmaa- ja kirjosieppo, hömö-, töyhtö- ja talitiainen, korppi, peippo, vihervarpunen sekä pajusirkku. Muta-Sukkulan eteläosan rannat ovat laajalti isovarpurämettä. Järven länsirantaan laskee osin perattu ja osin luonnontilaisen kaltainen puro. Ympäristö on lähinnä ruohokangaskorpea. Ruohokangaskorvet on arvioitu Etelä-Suomessa erittäin uhanalaiseksi luontotyypiksi (EN) (Raunio ym. 2008). Lajistona mm. korpi-imarre, hiirenporras, mesiangervo, kultapiisku, oravanmarja, metsäimarre, käenkaali, metsäkorte, nokkonen, suo-

10 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi orvokki, mesimarja, metsätähti. Puusto on varttunutta ja uudistuskypsää kuusta. Rannassa on majavan kaatamia puita, lahopuustoa on runsaasti pystyyn kuolleina kuusina ja koivuina (kohde Lk 11, kaavamerkintäsuositus: luo). 2.3.5 Kirjallisuus Kuva 11. Muta-Sukkulaan laskevan puron ruohokangaskorpea. Linnusto lammella ja sen ympäristössä on vaatimatonta. Vesi- ja lokkilintuja ei tavattu, eikä myöskään kahlaajia. Lammella saalistelleet tervapääskyt olivat ainoita havaittuja ei-varpuslintuja, muu lajisto koostui tavallisista varpuslintulajeista. Rantavyöhykkeen pesimälintuihin kuuluvat ainakin haarapääsky, metsäkirvinen, västäräkki, tiltaltti, pajulintu, talitiainen, närhi, peippo, vihervarpunen ja pajusirkku. Suojelullisesti merkittäviä lajeja ei havaittu. Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9046&lan=fi Ympäristöhallinto (2011). OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu: http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (2010). Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2. vaihe). Maakuntakaavaselostus, julkaisu 136. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén. A. & Mannerkoski, I. (toim.). (2010). Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja s.320-331. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=371160&lan=fi Suomen kansainväliset erityisvastuulajit: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9837&lan=fi Suomessa tavatut lintulajit: http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 11 2.4 Maanomistus Suunnittelualue on UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa. 2.5 Suunnittelutilanne 2.5.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella ovat voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaava, vahvistettu 20.12.2007 ja maakuntakaavan täydennys eli 2. vaihekaava, vahvistettu 10.6.2010. Vaihekaavassa 2 on arvokkaana moreenialueena osoitettu merkinnällä ge-1 Ylä-Mustin kumpumoreenialue. Kaavamääräyksen mukaan Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maaaineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainestenotolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen 2. vaihekaavasta.

12 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 2.5.2 Yleiskaava Polvijärven alue kuuluu Joensuun seudun yleiskaava-alueeseen, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 29.12.2009. Suunnittelualueella on yleiskaavassa arvokkaan moreenialueen aluerajaukset ja niillä kohdemerkinnät Saarijärven-Keski-Mustin kumpumoreenialue mor 7.4 ja Ylä-Mustin kumpumoreenialue mor 7.5. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta. 2.5.3 Rakennusjärjestys, Polvijärven kunnassa on voimassa 18.12.2001 hyväksytty rakennusjärjestys. 2.5.4 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa ja kiinteistöraja-aineistoa 1:5000. Pohjakartta on hyväksytty 19.12.2012, diaari n:o MML/69/621/2012.

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 13 2.5.5 Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001 (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luontoja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 Ranta-asemakaavan sisältö Ranta-asemakaava-alue on pinta-alaltaan noin 262 ha ja sille on osoitettu 11 lomaasuntojen (RA) korttelialuetta ja niille yhteensä 28 rakennuspaikkaa. Rantaasemakaavaa on muutettu ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen käydyn viranomaisneuvottelun perusteella niin, että Keski-Sukkulan korttelin 6 mukainen rakennuspaikka (karttaosa 2) on siirretty korttelin 8 eteläpuolelle. Keski-Mustin Lammakonniemi, Kalmoniemi ja Mustinniemen kärki on muutettu P-K ELY -keskuksen lausunnon mukaisesti MY -alueiksi. Kaavamerkintä ge on lisätty Lammakonniemen kumpumoreenialueeseen ja tilaan 27:1 kuuluvat saaret on lisätty kaavaan MY -alueina lausunnossa esitetyn mukaisesti. Lisäksi loma-asunnon vähimmäisetäisyydeksi rantaviivasta on määritelty 40 m, josta voidaan maasto-olosuhteista johtuvista syistä tarvittaessa vähäisesti poiketa. Rakennuspaikoista 7 on osoitettu Keski-Mustin ja Ala-Mustin väliseen Mustinniemeen, 5 Ala-Mustin itäosan pohjoisrannalle, 3 Ylä-Mustin rannalle ja loput 13 Keski-Sukkulan rannoille. Rakennuspaikat on ryhmitelty maastonpiirteet ja luontoarvot huomioon ottaen. Lisäksi kaava-alueelle on osoitettu maa- ja metsätalousalueita (M, MY), ohjeelliset tieyhteydet rakennuspaikoille ja venevalkamat (LV) Keski-Mustin sekä Keski-Sukkulan rannoille. Ylä-, Keski- ja Ala-Mustien alueelle sijoittuva valtakunnallisesti arvokas kumpumoreenialue on merkitty kaavakartalle ge -katkoviivarajauksella. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota, ettei alueen luonto- ja maisema-arvoja vaaranneta tai heikennetä. Maisemallisesti arvokkaimmilla kumpumoreenialueilla Keski-Mustin saariston ja pienipiirteisten niemien kohdalla ei ole osoitettu rakentamiseen tarkoitettuja alueita.

14 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi Luontovyöhyke luo -merkinnällä on likimääräisesti rajattu mahdolliset metsälain 10 :n tai LsL 28 :n mukaiset kohteet ja muut ympäristö- tai maisema-arvoiltaan merkitykselliset kohteet. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on otettava huomioon, ettei alueen luonto- ja maisema-arvoja vaaranneta tai heikennetä. Kaava-alueen eri maankäyttölajien pinta-alat selviävät liitteenä olevasta asemakaavan seurantalomakkeesta. 3.2 Ranta-asemakaavan mitoitus Ranta-asemakaava-alueen ranta-alueen rakentamistehokkuus on esitetty oheisessa taulukossa. Rantarakentamisen mitoitustarkastelu. 3.3 Rantaviivan laskentaperiaate Rantaviivan pituus on mitattu maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Rakennusoikeuden määrittelyssä käytettävä ns. muunnettu rantaviiva on laskettu Etelä-Savon seutukaavaliiton kehittämän menetelmän mukaan, jossa huomioidaan kapeiden lahtien ja niemien vaikutukset rakentamiseen.

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 15 Muunnetun rantaviivan mittausmenetelmä. 3.4 Kaavan vaikutukset 3.4.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Nyt asemakaavoitettavat ranta-alueet sijaitsevat ns. haja-asutusalueella eikä näiden alueiden välittömässä läheisyydessä sijaitse taajama-alueita eikä merkittäviä kyläalueita. Ranta-asemakaavan toteutumisen jälkeen nyt kaavoitettavat alueet säilyvät edelleen haja-asutusluonteisina eikä yhdyskuntarakenteeseen tältä osin aiheudu oleellisia vaikutuksia. Kaava tuo toteutuessaan alueelle 28 uutta vapaa-ajan asuntoa, mikä näkyy myös tienoon vilkastumisena ainakin kesäaikaan. Uusi loma-asutus ei edellytä uusien palveluiden rakentamista alueelle. Merkittävin vaikutus kohdentuu kaava-alueen sisäiseen rakenteeseen siinä mielessä, että osalle alueen rantoja tullaan rakentamaan loma-asuntoja. Kaavaratkaisussa rantarakennusoikeudet on keskitetty niille ranta-alueille, joilla luonnonympäristö sen parhaiten kestää ja toisaalta ottaen huomioon, että alueet ovat rakentamiseen soveltuvia. Suunnittelualueella ei ole kulttuuriympäristökohteita eikä tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. Kaavalla ei siten ole näihin vaikutuksia. 3.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Suunnittelualueelta on tehty luontoselvitys (kts. kohta 2.1 Luonnonympäristö). Luontoselvityksen mukaiset luontoarvot on otettu kaavaratkaisussa huomioon. Rakentaminen on osoitettu sellaisille alueille, joilla ei ole haitallista vaikutusta alueen luonnon monimuotoisuudelle ja linnuston elinolosuhteille. Kaavassa on tuotu kohdemerkinnöin

16 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi esille luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet, jolloin luontoarvojen säilyttämiseen voidaan tietoisesti vaikuttaa. 3.4.3 Vaikutukset liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Ranta-asemakaava-alueen tiestö on suurimmalta osalta jo rakennettu ja ne ovat yksityisteitä. Uusien vapaa-ajan asuntojen myötä alueen tieverkostoa tullaan tarvittavilta osin täydentämään ja kunnostamaan. Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoja, joten vedenhankinta ja jätevesien käsittely toteutetaan kiinteistökohtaisesti, kunnan rakennusjärjestyksen ja viranomaisten ohjeiden mukaisesti. 3.4.4 Vaikutukset talouteen Maanomistajalle tonteilla on taloudellinen vaikutus myyntitulojen kautta. Kunnallistalouteen uudet vapaa-ajan asunnot vaikuttavat kiinteistöveroa lisäävästi. Uudet vapaaajan asukkaat tulevat jossakin määrin käyttämään myös Polvijärven kunnan palveluja ja siten tuomaan taloudellista hyötyä alueelle. 3.4.5 Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Alueen rakennuspaikat on tarkoitettu vapaa-ajan asumiseen. Terveyden, turvallisuuden ja elinolosuhteiden näkökulmasta tarkasteltuna merkittäviä tekijöitä ovat kunkin rakennuspaikan toteuttaminen niin, että ne täyttävät terveydelle ja turvallisuudelle lainsäädännössä esitetyt edellytykset. Nämä asiat käsitellään rakennusluvan myöntämisen yhteydessä. Alueelle rakennettavat / kunnostettavat tieyhteydet toteutetaan niin, että ne mahdollistavat hälytysajoneuvojen pääsyn alueelle, samoin on huolehdittava teiden viitoituksesta ja osoitenumeroinnista. Uusien rakennuspaikkojen luonnonläheisyys on sinällään merkittävä viihtyisyystekijä, lisäksi alueen vesistö ja runsaat metsäalueet antavat hyvät mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen jokamiehenoikeuden nojalla. 3.4.6 Sosiaalisten vaikutusten arviointi Rakennuspaikoille rakennettavat vapaa-ajan asunnot tulevat aikanaan muodostamaan oman mökkiläisyhdyskuntansa, jolle muodostuu oma sosiaalinen ympäristönsä. Toisaalta erillään sijaitsevat rakennuspaikat osaltaan mahdollistavat omasta ja luonnonrauhasta nauttimisen sellaisille, jotka sitä kaipaavat. 3.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on selitetty asemakaavakartassa.

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 17 3.6 Nimistö Kaavan myötä ei synny uutta nimistöä. 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa asemakaavan hyväksymistä koskevan valtuuston päätöksen saatua lainvoiman. 5 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ 5.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) mukaan kaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Keskeiset osalliset: 5.2 Vireilletulo Polvijärven kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Viranomaiset Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ympäristövastuualue Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Muut Alueella toimivat sähkö- ja telelaitokset Kaavanlaadinta on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on asetettu nähtäville 11.6. -12.7.2012 väliseksi ajaksi. 5.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ranta-asemakaava laaditaan vuorovaikutteisesti maanomistajan, viranomaisten ja muiden osallisten kanssa. Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan Polvijärven kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla www.polvijarvi.fi sekä Outokummun Seutu -lehdessä. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä kunnanvirastolla. Osallisella on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY -keskus) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä.

18 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 5.4 Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavahankkeesta pidettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 14.12.2011 ja ehdotusvaiheen neuvottelu 26.4.2013. Neuvottelujen muistiot ovat liitteenä. 5.5 Mielipiteet ja lausunnot ja niiden huomioonottaminen Lyhennelmät luonnosvaiheen palautteista ja vastineet niihin 1. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, lausunto 10.8.2012 Arvokas kumpumoreenialue on huomioitu mm. siten, että rakennuspaikkoja on pyritty keskittämään Ala-Mustin ja Ylä-Mustin rannoille, siten että maisemallisesti herkimmät alueet voidaan säilyttää rakentamattomina. Myös kaava määräyksissä todetaan, että ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota, ettei alueen luonto- ja maisema-arvoja vaaranneta eikä heikennetä. Ei erityistä huomautettavaa kaavaprosessin tässä vaiheessa. 2. Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, lausunto 8.8.2012 Mitoitus Rakennuspaikkojen mitoitusta voidaan pitää kohtuullisena, mutta niiden sijoitteluun tulee kiinnittää huomiota. Mustinniemeen, kortteleihin 2 ja 3, on osoitettu 6 rakennuspaikkaa, joista mieluiten kaikki mutta ainakin osa tulee siirtää, koska suunniteltu rakentaminen tukkii niemen ja kärjen M-alue menettää merkityksensä. Alue on myös arvokasta kumpumoreenialuetta. Riihiniemen korttelin 8 tontti 3 tulee siirtää muualle. Niemen kärkeen rakentaminen on sen näkyvyyden ja maisemallisten arvojen vuoksi kyseenalaista. Korttelit 6,7,9,10 ja 12 on osoitettu irrallisiksi tonteiksi, nämä tulee niputtaa tarkoituksen mukaisiksi kokonaisuuksiksi, kuten muuallakin kaava-alueella. Luonto ja maisema-asiat Ylä-Mustin kumpumoreenialue on asemakaavamerkinnöissä ja määräyksissä esitetty virheellisesti maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaana, alue on valtakunnallisesti arvokas. Ranta- ja vesimaiseman kannalta on huomattava, että varsin maltillisenkin mitoituksen mukaan rakentaminen tulee aiheuttamaan voimakkaan muutoksen alueen luonnonympäristössä ja maisemassa. Mitoituksella enintään n. 3/muunnettu km, muutama erillinen rakennuspaikka Keski-Sukkulan länsirannalta ja Riihiniemestä olisi mahdollista poistaa. Vesimaiseman tilanjakajan, Mustinniemen täyttäminen rakennuspaikoilla, on varsin ongelmallista maiseman ja kumpumoreenialueen huomioon ottamisen näkökulmasta. Vastine: Rakennuspaikat on ryhmitelty maastonpiirteet ja luontoarvot huomioon ottaen. Kortteleiden 6,7,9,10 ja 12 sijoittelussa on otettu huomioon maastonpiirteet, rantaviivan muoto ja tonttien mahdollisimman hyvä rakennettavuus. Tämän takia ko. korttelit on osoitettu erillisiksi tonteiksi eikä niitä voi niputtaa usean rakennuspaikan

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 19 kortteleiksi. Maisemallisesti arvokkaimmilla kumpumoreenialueilla Keski-Mustin saariston ja pieni-piirteisten niemien kohdalla ei ole osoitettu rakentamiseen tarkoitettuja alueita. Sen sijaan Mustinniemen korttelit 2 ja 3 on katsottu kokonaisuus huomioon ottaen parhaiten soveliaiksi rakennusrakentamisalueiksi. Myös Polvijärven kunnan rakennuslautakunta pitää lausunnossaan hyvänä kaavassa esitettyä rakennuspaikkojen sijoittelua. Rakennuspaikkojen sijoitteluun ei ole kokonaisuus huomioon ottaen perusteltua tehdä muutoksia. Kaavamääräyksiin korjataan kumpumoreenialue valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi. Muuta ELY-keskus esittää, että rakennuksen etäisyys rantaviivasta muutetaan Joensuun seudun yleiskaavan 2020 mukaisesti 40 metriin kaavassa esitetyn 30 metrin sijasta. M-alueen merkintään tai yleismääräyksiin tulee lisätä kohta, jossa selkeästi todetaan, että rakennusoikeus on siirretty kaavan RA loma-asuntojen korttelialueille. Yleismääräysten mukaan kaavan rakennuspaikkojen määrä on ohjeellinen. Lause on muutettava siten, että korttelialueille voi muodostaa enintään kaavassa osoitetun määrän rakennuspaikkoja. Kiinteistötunnus korjattava, oikea on 27:1. Vastine: Rakennusten etäisyyttä 30 m rantaviivasta ei ole tarpeen muuttaa, sillä etäisyyden lisääminen 40 metriin vaikeuttaisi usealla tontilla rakennusten sijoittelua. 30 metriä rantaviivasta on riittävä alue turvaamaan rakennusten näkyvyyttä vesistöön päin. M- alueilla ei ranta-asemakaavassa ole rakennusoikeutta, joten maininta oikeuden siirtämisestä RA -alueille on tarpeeton. Yleismääräystä rakennuspaikkojen lukumäärästä ei ole tarpeen muuttaa; määräyksessä todetaan, että kyse on enimmäismäärästä. Kiinteistötunnus korjataan esitetyllä tavalla. 3. Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta, lausunto 26.6.2012 82 Kaavan, tonttien ja rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava harju- ja moreenialueen arvokkaat ominaisuudet siten, että kaikista näistä vaiheista seuraa mahdollisimman vähän muutoksia alueen luontoon ja ympäristöön. Kahdella kaavoitettavista alueista on havaittu leppälintu, joka on Suomen erityisvastuulaji ja siksi suojeltava. Leppälintu on kolopesijä, joka ei ole erityisen herkästi häiriintyvä. Siksi tonteilla olevat kolopuut tulisi säilyttää tai jos se ei ole mahdollista niin kiinnittää läheisiin puihin leppälinnuille sopivia pesäpönttöjä. Vanhentunut jätevesien käsittelyä ohjaava talousjätevesivesiasetus 542/2003 tulee korjata. Uusi hajajätevesiasetus on valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla 209/2011. Jätevesien käsittelyssä on myös noudatettava Polvijärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Lautakunta kannustaa jätevesien yhteiskäsittelyyn naapurikiinteistöjen kanssa aina, kun se on mahdollista. Vastine: Arvokkaat harju- ja moreenialueet on osoitettu kaavassa aluerajauksin. Rakentaminen on osoitettu sellaisille alueille, joilla ei ole haitallista vaikutusta alueen luonnon

20 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi monimuotoisuudelle ja linnuston elinolosuhteille. Jätevesiasetus ja määräys jätevesien käsittelystä korjataan, kuten lausunnossa on esitetty. 4. Polvijärven kunnan rakennuslautakunta, lausunto 6.9.2012 19 Lautakunnalla ei ole huomautettavaa Salolan tilan ranta-asemakaavan osallistumisja arviointisuunnitelmasta sekä ranta-asemakaavaluonnoksesta. Rakennuspaikkojen jakaminen yksittäisiin kortteleihin ja niemiin on perusteltua, kun otetaan huomioon kaavoitettavan alueen helposti haavoittuva luonnonympäristö, kuten pienet saaret, soinen maasto, polveileva rantaviiva ja moreenikumpareet. Sijoittamalla rakennuspaikat kaavaluonnoksen mukaisesti voidaan luonnonmukaisuus säilyttää mahdollisimman ehyenä. 5. PKS Sähkönsiirto Oy, lausunto 6.6.2012 Koska Salolan tilan ranta-asemakaavan kartoissa ei ole esitetty sähköjohtojen ja muuntamoiden tarkkoja paikkoja, esitämme kaavan seliteosassa mainittavan seuraavaa: Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Lisäksi lausunnossa on esitetty muuntamoiden ja ilmajohtojen tarvitsemat tilavaraukset. Vastine: Kaavan yleismääräyksiä täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla. 6. Anja Kanerva ym. mielipide 9.7.2012 Mielipiteessä kritisoidaan uusien tonttien määrää Keski-Sukkulan rannoilla ja pohditaan tonttien suurta määrää, kun muut maanomistajat tulevat hakemaan aikanaan rakennuslupia alueelle. Yksityisille maanomistajille on varattava suhteessa sama oikeus rantarakentamiseen kuin yhtiöllä. Todetaan myös, että rantaviivaan on laskettu mukaan myös Muta-Sukkulan rannat ja Keski- ja Muta-Sukkulan välinen laskuoja. Mielipiteessä tuodaan esille myös alueen luontoarvot ja alueella esiintyvää linnustoa ja eläimiä. Runsas loma-asuntojen määrä uhkaa mielipiteen esittäjien mielestä vakavasti alueen luontoarvoja ja erämaaseudun rauhaa. Vastine: Keski-, Ylä- ja Ala-Mustin rakentamistehokkuus on varsin maltillinen, 3,7 rak. paikkaa / muunnettu rantaviiva kilometri. Rantaviiva on laskettu yleisesti käytössä olevan, ns. muunnetun rantaviivan periaatteen mukaisesti. Nyt osoitettu rantarakentaminen ei vähennä asemakaava-alueen ulkopuolisten muiden tilojen ja maanomistajien rakennusoikeutta. Alueen luonto- ja linnustoselvitykset on tehty riittävällä tarkkuudella ja rakennuspaikat on osoitettu sellaisille alueille, joilla ei ole haitallista vaikutusta alueen luonnon monimuotoisuudelle ja linnuston elinolosuhteille.

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 21 Lyhennelmät ehdotusvaiheen palautteista ja vastineet niihin 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, lausunto 4.2.2013. ELY-keskus toteaa, ettei sen luonnosvaiheen lausuntoa ole millään lailla huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavoittaja ei ole myöskään antanut vastinetta kaikkiin ELYkeskuksen lausunnossaan esittämiin asiakohtiin. ELY-keskus pitäytyy luonnosvaiheen lausunnossaan ja edellyttää, että lausunnon asiakohdat huomioidaan kaavaratkaisussa. Luonnoslausunnossa on todettu, ettei kaavan kokonaismitoitukseen ole huomautettavaa, mutta joitakin rakennuspaikkoja tulisi siirtää toisaalle kaava-alueella. Lisäksi joitakin tontteja tulisi niputtaa tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin, kuten rantaalueiden kaavoituksessa yleensäkin tehdään. Polvijärven kunnan rakennusjärjestyksen 14 :n mukaan yli 80 m²:n suuruisen rakennuksen tulee olla vähintään 30 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Tätä määräystä on käytetty myös ranta-asemakaavaehdotuksessa. Alueella on voimassa Joensuun seudun yleiskaava 2020. MRL 14 :n 4 momentin mukaan oikeusvaikutteisen yleiskaavan määräyksiä tulee noudattaa rakennusjärjestyksestä huolimatta. Tällä perusteella kaavoittajan tulee suunnitella rakennuspaikat siten, että tonttikoko ja etäisyysehto toteutuvat yleiskaavan mukaisesti. Keski-Mustin Lammakonniemi ja Kalmoniemi sekä Mustinniemen kärki kuuluvat saarten kanssa samaan geologisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen kokonaisuuteen ja ne tulee tämän vuoksi osoittaa MY-merkinnällä. Lammakonniemen kumpumoreenialueen osa-aluerajauksesta puuttuu ge-kirjaimet. Keski-Sukkulan eteläosan tilaan 27:1 Kuuluvat saaret, Isosaari ja nimetön pikkusaari tulee osoittaa MY-merkinnällä. Vastine: Niiltä osin, mitä ehdotuslausunnossa on viitattu luonnosvaiheen lausunnossa esitettyihin vaatimuksiin ja joita kaavaratkaisuja ei ole ELY-keskuksen lausunnon mukaisesti muutettu, kaavoittaja uudistaa luonnosvaiheessa antamansa vastineet. Luonnosvaiheen vastineessa ei ole otettu kantaa ELY-keskuksen vaatimukseen Riihiniemen korttelissa 8 olevan tontin n:o 3 siirtämisestä muualle. ELY-keskuksen mielestä niemen kärkeen rakentaminen on sen näkyvyyden ja maisemallisten arvojen vuoksi kyseenalaista. Kaavoittajan mielestä niemi soveltuu rakennuspaikaksi hyvin. Niemessä ei ole erityisiä maisemallisia arvoja ja se on varsin laaja, joten rakennukset on mahdollista sijoittaa tontille maisemaan sopivasti. Se, että rakennukset näkyvät rakennuspaikalta lähiympäristöön, ei ole peruste rakennuspaikan käyttämättä jättämiselle. Kaavaehdotuksessa on päädytty esittämään rakentamisetäisyydet rannasta Polvijärven rakennusjärjestyksen mukaisesti. Joensuun seudun yleiskaavan määräyksissä kohdassa Rakentamisen ohjaaminen rantavyöhykkeellä, Rakentaminen kaavoitta-

22 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi mattomalle ranta-alueelle todetaan, että Rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta on oltava vähintään 40 metriä, mistä voidaan maasto-olosuhteista johtuvista syistä vähäisesti poiketa. Tämä kaavamääräyslienee tarkoitettu sovellettavaksi niissä tapauksissa, joissa rakennuslupa myönnetään alueelle, jolla ei ole kaavaa. Ranta-asemakaavassa voidaan siis määritellä rakentamisetäisyydet ko. yleiskaavamääräyksestä poiketen. 30 metrin etäisyysehtoa ei ole siten tarpeen muuttaa. Tässä ranta-asemakaavassa loma-asunnon vähimmäisetäisyydeksi rantaviivasta voidaan kuitenkin määritellä 40 m, josta voidaan maasto-olosuhteista johtuvista syistä tarvittaessa vähäisesti poiketa. Keski-Mustin Lammakonniemi, Kalmoniemi ja Mustinniemen kärki muutetaan lausunnon mukaisesti MY-alueeksi. Kaavamerkintä ge lisätään Lammakonniemen kumpumoreenialueeseen ja tilaan 27:1 kuuluvat saaret lisätään kaavaan MY-alueina lausunnossa esitetyn mukaisesti. 2. PKS Sähkönsiirto Oy, lausunto 19.12.2012 Ei huomauttamista kaavaehdotukseen. 3. Anja Kanerva ym. muistutus 7.1.2013 Muistutuksen sisältö on pääosin sama kuin luonnosvaiheen mielipiteessä esitetty. Muistutuksessa pidetään esitettyä rakentamisen määrää liian suurena ja todetaan, että runsas loma-asuntojen ja asukkaiden määrä uhkaa vakavasti alueen luontoarvoja ja erämaaseudun rauhaa. Vastine: Jo luonnosvastineessa on todettu, että Keski-, Ylä- ja Ala-Mustin rakentamistehokkuus on varsin maltillinen, 3,7 rak. paikkaa / muunnettu rantaviiva kilometri. Rantaviiva on laskettu yleisesti käytössä olevan, ns. muunnetun rantaviivan periaatteen mukaisesti. Kaavassa osoitettu rantarakentaminen ei vähennä asemakaava-alueen ulkopuolisten muiden tilojen ja maanomistajien rakennusoikeutta. Alueen luonto- ja linnustoselvitykset on tehty riittävällä tarkkuudella ja rakennuspaikat on osoitettu sellaisille alueille, joilla ei ole haitallista vaikutusta alueen luonnon monimuotoisuudelle ja linnuston elinolosuhteille. Muistutuksen perusteella ei ole tarvetta muuttaa kaavaratkaisuja. 4. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, lausunto 26.3.2013 Ei huomauttamista kaavaehdotukseen.

SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA UPM-Kymmene Oyj Polvijärvi 23 6 SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavahankkeen keskeiset suunnittelu- ja käsittelyvaiheet: Luontoselvityksen laadinta 2010 2011 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 14.12.2011 OAS ja luonnos nähtävillä 11.6. 12.7.2012 Kaavaehdotus nähtävillä 27.12.2012 28.1.2013 Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 26.4.2013 Kaavan käsittely kunnanhallituksessa 19.8.2013 200 Hyväksyminen kunnanvaltuustossa 26.9.2013 66 Kuopiossa 26.4.2013 Pöyry Finland Oy Jorma Harju Projektipäällikkö Timo Kortelainen Suunnittelija

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16WWE0921.B733 23.4.2012 POLVIJÄRVI Salolan tilan ranta-asemakaava Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-21-7 Salola Ranta-asemakaavaan sisältyy Keski-Sukkulan, Muta-Sukkulan, KeskiMustin, Ylä-Mustin ja Ala-Mustin sekä Suuri-Lavoksen ranta-alueita UPM-Kymmene Oyj

POLVIJÄRVI SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA 1 Aloite ja kaavan tarkoitus Aloitteen ranta-asemakaavan laatimiseksi on tehnyt alueen maanomistaja UPM- Kymmene Oyj. Kaavan laatimisen tarkoituksena on maankäytön osoittaminen Keski- Sukkulan, Muta-Sukkulan sekä Ylä-Mustin, Keski-Mustin, Ala-Mustin sekä Suuri- Lavoksen ranta-alueilla, Polvijärven kunnassa. Suunnittelualue Ranta-asemakaava koskee osia Polvijärven kunnan Saarivaaran kylän kiinteistöstä 607-413-27-1 Salola Kaava-alueiden likimääräinen sijainti. (Maanmittauslaitos, Karttapaikka) 16WWE0921.B733

2 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA POLVIJÄRVI Maanomistus Suunnittelualue on UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella ovat voimassa Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaava, vahvistettu 20.12.2007 ja maakuntakaavan täydennys eli 2. vaihekaava, vahvistettu 10.6.2010. Vaihekaavassa 2 on arvokkaana moreenialueena osoitettu merkinnällä ge-1 Ylä-Mustin kumpumoreenialue. Kaavamääräyksen mukaan Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maaaineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainestenotolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennyksen 2. vaihekaavasta. 16WWE0921.B733

POLVIJÄRVI SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA 3 Yleiskaava Outokummun taajaman alue kuuluu Joensuun seudun yleiskaava-alueeseen, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 29.12.2009. Suunnittelualueella on yleiskaavassa arvokkaan moreenialueen aluerajaukset ja niillä kohdemerkinnät Saarijärven-Keski- Mustin kumpumoreenialue mor 7.4 ja Ylä-Mustin kumpumoreenialue mor 7.5. Ote Joensuun seudun yleiskaavasta. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen numeerista maastotietokantaa ja kiinteistöraja-aineistoa 1:5000. Rakennusjärjestys Polvijärven kunnassa on voimassa 18.12.2001 hyväksytty rakennusjärjestys. Ranta-asemakaavaa varten tehdyt selvitykset Liito-oravaselvitys kevät 2011 Luonto- ja linnustoselvitys kevät syksy 2011 16WWE0921.B733

4 SALOLAN RANTA-ASEMAKAAVA POLVIJÄRVI Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001 (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luontoja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). Arvioitavat vaikutukset: Kaavaratkaisusta aiheutuvien vaikutusten arvioinnin yhtenä keskeisenä tarkoituksena on tukea asemakaavan päätöksentekoprosessia. Toisaalta vaikutustarkastelu ohjaa suunnitteluratkaisuja ja toimii yhtenä perusteena kaavaan lopullisesti valittaville maankäytöllisille aluevarauksille ja kaavamerkintöjen sisällöille. Maanomistajien ja eri intressitahojen sekä suunnittelijan välisen osallistuvan suunnittelun ja edelleen vaikutusten arviointien kautta pyritään välttämään nykyrakennetta huonontavia suunnitteluratkaisuja sekä kehittämään suunnittelualueen maankäytöllistä ja ympäristöllistä kokonaisuutta. Suunnittelun yhteydessä arvioidaan tarvittavissa määrin vaikutukset: yhdyskuntarakenteeseen rakennettuun ympäristöön ja luonnonympäristöön sosiaalisiin oloihin Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa. Keskeiset osalliset: Polvijärven kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristövastuualue Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 16WWE0921.B733