KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA LIITE 1
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0943 KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2014, täydennetty 28.1.2014
Asemakaava-alueen sijainti. TEHTÄVÄ Asemakaavan laatiminen Kirkonvarkauden alueelle. SUUNNITTELUKOHDE Asemakaava laaditaan, sivulla 4 esitetyssä laajuudessa noin 69 hehtaarin alueella. Suunnittelualue rajautuu Anttolantien, Museotien ja Annilanselän väliselle alueelle. Mikkelin keskustaan matkaa on noin 4 kilometriä. KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE Asemakaavan kohde sijaitsee Mikkelin kaupungin kaupunginosassa 29 (Annila). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lopullisen asemakaava-alueen raja tarkentuu työn aikana. Suunnittelualueella sijaitsevat seuraavat kiinteistöt: 491-015-0018-0001 (kiinteistöllä ei nimeä) 491-402-0004-0026 PURSIALA 491-404-0003-0004 FURUVIK 491-404-0003-0007 HYTTYLÄ 491-404-0003-0013 RIPATINRANTA 491-404-0003-0022 PÄIVÄRANTA 491-404-0003-0023 RITVALA 491-404-0003-0033 ANNILANHARJU 491-404-0003-0037 ANNILA 491-406-0001-0025 OMENAPELTO 491-406-0001-0026 TONTTILA 491-406-0002-0035 RANTAMÖKKI 491-406-0002-0036 HIETA-AHO 491-406-0002-0038 LEHTOLA 491-406-0002-0166 SUOMÄKI 491-406-0003-0001 MURULA 491-406-0003-0003 SORAPALSTA 491-406-0003-0007 SORA-MOISIO 491-406-0003-0008 RANTA-MOISIO 2 (13)
491-895-0000-0062 Mikkeli-Imatra kantatie 491-895-0001-5131 Porrassalmen maantie Vesiosuuskunnat: 491-402-0876-0002 Kirkonkylä 4 491-404-0876-0001 Kyyhkylänniemi 3 osakaskunta 491-406-0876-0002 Moision osakaskunta 491-406-0876-0004 Moisio 2:12, 2:20 ja 2:29 HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Asemakaavan laatiminen on tullut vireille Mikkelin kaupungin toimesta. Kaavahankkeen tavoitteena on laatia asemakaava asuinalueelle, jolla voidaan järjestää asuntomessut vuonna 2017. Asuinalue toteuttaa Mikkelin kaupungin strategista tavoitetta laajentua Saimaan rantoja pitkin. Lisäksi tavoitteena on turvata pienmaanomistajien sekä virkistystoiminnan toimintamahdollisuudet muuttuvassa ympäristössä sekä vaalia ja kehittää kulttuuriympäristöä ja maisemaa. Kaava-alue sijaitsee Saimaan rannalla. Lännessä alue rajautuu Museotiehen ja idässä Annilanselän vesistöalueeseen. Kaava-alue on suurimmaksi osaksi metsää. Rannassa sijaitsee kahdeksan asuintonttia. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsee Pursialan teollisuusalue. Maasto nousee paikoin jyrkästi viereisestä järvialueesta. Selänteiden lakialueet ovat laajalti avokallioisia. Järven korkeusasema on noin +76 mpy ja alueen suunnittelualueen korkeimmat kohdat noin tasolla +100 mpy. Vallitseva metsätyyppi on mäntykangas. Alueen pohjoisosassa on keinotekoinen pohjaveden muodostumisalue. Koillisen suunnalla Kirkonvarkauden silta muodostaa maisemaelementin. Alueelta on löydetty suojeltavia liito-oravia ja viitasammakoita. Osa alueesta on I luokan pohjavesialuetta ja kaupungin vedenottamo sijaitsee alueen luoteisosassa. Vedenottamon ympäristö on toiminut maa-aineksen otto- ja läjitysalueena. Toinen, pienempi maanottoalue sijaitsee kaava-alueen eteläosassa. 3 (13)
Asemakaava-alue ilmakuvassa. Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavaa laadittaessa maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaisista suunnittelun tavoitteista edistetään: - turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista - yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta - riittävän asuntotuotannon edellytyksiä - rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista - luonnonvarojen säästeliästä käyttöä - luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä - ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä - yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista - yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta - elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä - palvelujen saatavuutta sekä liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä 4 (13)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet ovat tulleet voimaan vuonna 2000 ja niiden tarkistus 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan tavoitteet on otettava huomioon kaikessa alueiden käytön suunnittelussa. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista koskevat Kirkonvarkauden asemakaavoitusta seuraavat keskeiset yleis- ja erityistavoitteet: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Asemakaava-aluetta koskevat myös Vuoksen vesistöalueen erityistavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään Vuoksen vesistöalueen säilymistä luontoja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Rakennettua kulttuuriympäristöä koskevien erityistavoitteiden osalta viranomaisten laatimana inventointina kaavaa laadittaessa otetaan huomioon Museoviraston valtakunnallisia rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskeva inventointi (RKY 2009). Kaava-alueen länsiosa sisältyy valtakunnallisen RKY 2009 -inventoinnin kohteeseen Porrassalmen historiallinen maisema. Ote Porrassalmen historiallisen maiseman rajauksesta. Porrassalmentie kulkee kaava-alueen länsirajaa pitkin. 5 (13)
Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta. Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu 4.10.2010 Suunnittelualue on kaavassa osoitettu: (A) taajamatoimintojen alueeksi. Alueen luoteiskulmasta on merkitty viheryhteystarve pohjoisen suuntaan. Vesistöalueella kulkee laivaväylä (lv). Pohjoisosassa sijaitsee pohjavesialue (pv). Suunnittelualueen eteläosa on merkitty kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi alueeksi (mav). Noin puolet alueesta on merkitty arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi (ge). 6 (13)
Yleiskaava Ote Mikkelin yleiskaavasta. Alueen lounaisosaan on laadittu Annilan osayleiskaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 17.6.1992. Niiltä osin kuin Annilan osayleiskaavaa ei kata aluetta, voimassa on oikeusvaikutukseton Mikkelin yleiskaava, joka on vahvistettu 7.8.1990. Mikkelin yleiskaavassa alue on osoitettu: (RM) Matkailupalvelujen alueeksi (PY) Julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (V) Virkistysalueeksi (ET) Yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (LV) Vesiliikenteen alueeksi (W) Vesialueeksi Lisäksi alueella on pohjavesialue ja kevyen liikenteen reitti. 7 (13)
Ote Annilan osayleiskaavasta. Annilan osayleiskaavassa (lounaisosa) alue on osoitettu: (V) Virkistysalueeksi (ET/pv) Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi, joka on tarkoitettu vedenottamoa varten (L/s) Liikennealueeksi, jolla ympäristö säilytetään (Museotie) (Y) yleisten rakennusten alueeksi (LV) Venesatamaksi (RM) Matkailua palvelevien rakennusten alueeksi (W) Vesialueeksi Venesataman kohdalla sijaitsee suojeltavia alueita joilla kasvillisuus ja maastonmuodot tulee säilyttää (s) ja sen eteläpuolella kulkee puhelinlinjalle varattu alueen osa (p). Alueen pohjoisosassa ja Museotien ympäristössä sijaitsee tärkeä pohjavesialue (pv1). Museotieltä on osoitettu kaksi pistokatua kohti rantaa ja venesatamaa. Alueelle on merkitty muutamia ulkoilureittejä sekä kevyen liikenteen reitistöjä. Pohjoisessa kulkee Anttolantien suuntaisesti sähkölinja (z). 8 (13)
Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. MAANOMISTUS Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. Sen lisäksi alueella on rantatonteilla yksityisiä maanomistajia jotka asuvat alueella joko pysyvästi tai käyttävät kiinteistöään loma-asuntoina. Ote maanomistuskartasta, harmaalla kaupungin omistamat maa-alueet. Kaupunki pyrkii tekemään kaavatyön aikana yksityisten maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset joissa määritetään kaupungin ja yksityisten väliset kaavoitus- ja kustannusjakoperiaatteet. MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET Aiemmat suunnitelmat Mikkelin asuntomessut 2017 Kirkonvarkaus, taustaselvitys, Mikkelin kaupunki, 2012. Maankäytön selvitys Kirkonvarkauden eteläpuolisesta alueesta, Ramboll Oy, 2012. Moisio-Kyyhkylä alueen konseptikehitys, Pöyry Oy, 2011. Moision alueen kehityssuunnitelmat, Arktes Oy, 2011. 9 (13)
Maisema Moisio-Kyyhkylän maisemaselvitys, Destia Oy, 2013 Kirkonvarkauden hulevesiselvitys, Destia Oy, 2013 Maaperä Asuntomessualueen rakennettavuusselvitys, Ramboll Oy, 2013 Mikkelin kaupunki, Varsavuoren huoltamo, Ympäristötekninen tutkimus 101616, SCC Viatec Oy 10.9.2002. Luonto Moisio-Kyyhkylän alueen luontoselvitysten yhteenveto, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy, 2013 Annilanrannan vesikasvillisuusselvitys, Enviro Oy, 2013 Mikkelin Moisio-Kyyhkylän alueen luontoselvityksen täydennys, Enviro Oy, 2013 Annilanrannan viitasammakkoselvitys, Enviro Oy, 2012 Moisio-Tuukkalan alueen luontoselvitys, Enviro Oy, 2009 Kyyhkylän alueen luontoselvitys, Enviro Oy, 2009 Enviro Oy, Kirkonvarkauden asemakaavan vesi- ja rantakasvillisuusselvitys Liikenne Moisio-Kyyhkylän liikenneselvitys, Destia Oy, 2013 Moisio-Kyyhkylän meluselvitys, Destia Oy, 2013 Toimenpideselvitys Kantatien 62 parantaminen välillä Moisio Metsä- Sairila, POSELY, 2012 Kantatien 62 parantaminen välillä Moisio - Metsä-Sairila, kevyen liikenteen väylää koskeva toimenpideselvitys, Sito Oy, 2013 Kulttuuriympäristö Moision sairaala-alueen arkeologinen inventointi, Museovirasto, 2011 Mikkelin Moision Latokallio ja Moisionpelto, Museovirasto, 2010 Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY, Museovirasto, 2009. Pohjavesi Etelä-Savon pohjavesien hoidon toimenpideohjelma 2010-2015, Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2010. Mikkelin Pursialan, Hanhikankaan ja Porrassalmen suojelusuunnitelmien päivitys, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 2010. Selvityksiä täydennetään tarvittaessa. ARVIOINTITIEDOT Vaikutusten arvioinnin laajuus ja menetelmät: Asemakaavan välittömien vaikutusten alueena on sen lähiympäristö ja välillisten vaikutusten alueena koko Mikkelin kaupunki. Kaavaprosessin aikana eri asiantuntijat arvioivat suunnitelmien vaikutusta omaan aihepiiriinsä. Arvioinnit kirjataan kaavaselostukseen. Erillistä vaikutusten arviointiraporttia ei tehdä. 10 (13)
Kaavatyön yhteydessä laaditaan useita uusia selvityksiä. Selvitykset tulevat nähtäville kaava-aineiston liitteinä. Arvioitavat vaikutukset: Vaikutukset rakennettuun ympäristöön: - Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella - Yhdyskuntarakenne - Kaupunki- / taajamakuva - Asuminen - Palvelut - Työpaikat, elintoiminta - Virkistys ja liikunta - Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot - Tekninen huolto - Liikenne - Erityistoiminnat - Taloudelliset vaikutukset - Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt - Sosiaalinen ympäristö Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön - Luonto - Maisema - Maa-ja kallioperä - Ilma ja ilmasto - Vesistö ja vesitalous - Maa-ja metsätalous Kaavoitettavan alueen erityisominaisuuksien takia erityistä huomiota kiinnitetään vaikutuksiin: - valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön - pohjaveteen ja tekopohjavesilaitoksen toimintaan - huleveteen - Pursialan teollisuusalueen toimintaan - arvokkaisiin luontokohteisiin - maanotto- ja läjitysalueeseen - Porrassalmen museotiehen OSALLISET Osallisia ovat kaavoitettavan alueen maanomistajat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä usein muutkin kuntalaiset eli ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaavoitus saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaava koskee. Näitä ovat esimerkiksi eri alojen järjestöt sekä kaupungin ja valtion virastot. Tässä kaavahankkeessa osallisina ovat mukana seuraavat viranomaiset, laitokset ja yritykset: Mikkelin kaupungin hallintokunnat - tekninen lautakunta - ympäristölautakunta 11 (13)
kaupungin viranomaiset - rakennusvalvonta - ympäristöpalvelut - mittaus ja kiinteistöt - yhdyskuntatekniikka ja ympäristö - pelastuslaitos - kaupunginhallitus viranomaiset - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus (ympäristö) - Pohjois-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus (liikenne) - Etelä-Savon maakuntaliitto - Savonlinnan maakuntamuseo - Mikkelin maakuntamuseo - Museovirasto - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES yritykset ja laitokset - Mikkelin Vesilaitos - Etelä-Savon sairaanhoitopiiri - Etelä-Savon Energia - Suur-Savon Sähkö Oyj Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. Kaavan kuulemisalue ulottuu Annilanselän vastarannalle. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkamisesta ilmoitetaan osallisille kirjeellä. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä www.mikkeli.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Ely-keskus pitävät työkokouksia kaavahankkeesta tarvittaessa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 24.9.2013 ja lukuisia työneuvotteluja sen jälkeen. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. Kaavoitusmenettely järjestetään maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaisesti. Osallisille järjestetään mahdollisuus vuorovaikutukseen yleisötilaisuuksissa, joita järjestetään kolme: aloitusvaiheessa OAS:n ollessa nähtävillä, kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä ja kaavaehdotuksen ollessa nähtävillä. Osallisilla on mahdollisuus lausua 12 (13)
mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteisiin ja muistutuksiin vastataan kirjallisilla vastineilla ja harkinnan mukaan korjataan kaavaa. Valtuuston päätös asemakaavan hyväksymisestä tulee voimaan, kun hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuulutettu paikallislehdessä ja annettu tieto ulkopaikkakunnalla asuville maanomistajille sekä niille, jotka ovat sitä pyytäneet. Hyväksymisen jälkeinen valitusaika (Kuopion hallinto-oikeus) on 30 vrk. KÄSITTELYAIKATAULU VALMISTELUSTA VASTAA Tavoitteena on saada kaavaluonnos nähtäville alkuvuodesta 2014 ja valtuuston hyväksyttäväksi kesällä 2014. Asemakaavaa laaditaan rinnan Moisio-Kyyhkylän osayleiskaavan kanssa. Projektipäällikkö Eila Lahdenperä, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy puh. 050 394 1672 sähköposti etunimi.sukunimi@tengbom.fi Kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen puh. 050 311 7130 sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os. PL 278, 50101 MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, kirsi.avelin@mikkeli.fi puh. 0151942529 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli 28.1.2014 Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö 13 (13)