KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0908 KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE Asemakaavan muuttaminen. Asemakaavan muutoksen kohde koskee 3. kaupunginosan (Kalevankangas) korttelia 21, katu-, urheilu-, puisto-, istutus-, metsä- ja virkistysalueita sekä lähivirkistysalueita. Kalevankankaan virkistysalueen tuntumassa sijaitsevan suunnittelukohteen pinta-ala on noin 2,6 hehtaaria. Mikkelin keskustaan matkaa on noin 1,5 kilometriä. Suunnittelualue rajautuu Kalevankankaan vanhan koulun ympäristöön ja viereiseen ulkoilualueeseen. Kuva 1. Kalevankankaan vanha koulu (2012). KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE 3. kaupunginosan (Kalevankangas) kortteli 21, osoitteessa Metsolankatu Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa korttelin 21 käyttötarkoitus yleisten rakennusten korttelialueesta asuinrakentamiselle sopivaksi. Suunnittelualueeseen kuuluu koulun lisäksi Metsolankadun urheilukenttä, katualue ja viheralueita. Alueen tulevan käyttötarkoituksen tulee sopia olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja toimintaympäristöön. Mikkelin kaupungin tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan muutosta koskevan periaatepäätöksen Tekninen lautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että asemakaavan muutos annetaan kaupunkisuunnittelun valmisteltavaksi. Mikkelin kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavamuutosta koskevat periaatteet (8)

3 Suunnittelualue rajautuu Kalevankankaan vanhan koulun alueelle ja sen lähiympäristöön noin 2,6 hehtaarin kokoiselle kaupungin omistamalle maa-alueelle. Koulun kiinteistön toiminnat lakkautettiin vuonna 2010, ja se on siitä lähtien toiminut vajaakäytöllä. Asemakaava: Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa. Ensimmäinen on kaupunginvaltuuston vahvistama asemakaava, jossa alue on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), lähivirkistysalueeksi (VL) ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU). Toinen on vuoden 1940 Mikkelin kaupungin III osaa koskeva asemakaavanmuutos jossa asuinalueiden lisäksi on merkitty mm. puisto-, istutus-, ja metsäalueita. Kuva.2 Ote ajantasakaavasta. Yleiskaava: Vuoden 1990 oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (PY) ja virkistysalueeksi (V). Suunnittelualuetta rajaavat luonnonsuojelualue (SL) ja pientalovaltainen asuntoalue, jolla kaupunkikuva on säilytettävä (AP/S). Kuva 3. Ote yleiskaavasta 3 (8)

4 Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaavassa (vahvistettu ) alueen pohjoispuolelle on osoitettu virkistysalue, jossa sijaitsee suojeltu Hanhikankaan vesilaitoksen vanha osa (ma 615). Suunnittelualueesta itään sijaitsee kulttuuriympäristön ja/tai -maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä Emolan esikaupunkialue (mav 556). Hanhilammen luonnonsuojelualue (SL 422) ja Natura-alue (nat 402) sijaitsevat suunnittelualueesta itään. Pohjavesialueen rajaus on osoitettu merkinnällä (pv 274) Kuva 4. Ote maakuntakaavasta. MAANOMISTUS Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. Harmaat alueet ovat kaupungin omistuksessa. Vihreällä on osoitettu kaupungin vuokraalueet. 4 (8)

5 ARVIOINTITIEDOT Suunnittelualueen naapurissa sijaitsee Hanhikankaan pohjavedenottamo ja lukujen vaihteessa rakennetut ja nykyisin suojellut Metsolankadun ruotsalaistalot. Kalevankankaan vanhan koulun välittömässä läheisyydessä sijaitsee luonnonsuojelualue ja Natura-alue sekä maakuntakaavassa osoitettu yleinen virkistysalue. Kaavamuutosalue sijaitsee kokonaan Hanhikankaan pohjavesialueella. ELY-keskuksen lausunnossa tuotiin esille mahdolliset vaarat pohjavedelle. Maankäytön tehostaminen voi vähentää pohjaveden muodostumista, ja pohjaveden virtaussuunta koululta vedenottamolle päin lisää riskejä pohjaveden muutoksille. Ympäristöministeriön laatimassa ohjeistuksessa lisärakennettavan alueen etäisyys pohjavesikaivosta on oltava vähintään 500 metriä. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon riittävä etäisyys pohjavesikaivoon ja tutkia tarkoin pohjaveden virtaussuunnat ja hulevesien ohjaaminen. Alueelle on tehty pohjavesiselvitys vuonna 2008 ja luontoselvitys kesällä Liito-oravia löytyy selvitysalueen pohjois- ja koillisosista. Koulun alueelta alkaa Kalevankankaan virkistys- ja ulkoilureittien verkosto valaistuine latuineen. Koulun aluetta käytetään yleisesti paikoitukseen etenkin talvikaudella. Kalevankadulle on tehty liikennesuunnitelma vuonna 1993, jolloin Hanhikankaankadulle esitettiin uutta linjausta. Suunnitelma ei ole koskaan toteutunut. Alueen kevyen liikenteen suunnittelussa on huomioitava, että Pankajoen yli kulkevalle sillalle ja läheisille poluille ei voida osoittaa talvikunnossa pidettävää kevyen liikenteen väylää, koska reitti sijaitsee luonnonsuojelualueella. Asemakaavan muutoksesta on ennen kaavoituksen aloittamista järjestetty yleisötilaisuus Tilaisuudessa esitettiin useita mielipiteitä alueen kaavoittamisesta. Asukastilaisuuden perusteella hanke herättää huolta mm. Kalevankankaan virkistysalueen kohtalosta; vaarannetaanko mahdollisella kaavoituksella alueen luonto- ja virkistysarvoja. Asemakaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana asiantuntijoiden lausuntoja ja osallismielipiteitä vasten. OSALLISET Osallisia ovat: - asemakaavan muutoksen hakija - alueen sekä viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset - lähialueen asukkaat, yritykset ja yhdistykset - kaupungin viranomaiset (rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, mittaus ja kiinteistöt, tilapalvelut, liikuntapalvelut, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus) - Mikkelin museot, Museovirasto - Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö Oyj - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY - Etelä-Savon maakuntaliitto - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Listaa osallisista täydennetään tarvittaessa. 5 (8)

6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisille kirjeillä. Isännöitsijää pyydetään välittämään tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Asemakaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunkisuunnittelu osastolla (Maaherrankatu 9-11) ja internetissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Kaavan laadintaan liittyy keskeisiä tavoitteita ja reunaehtoja, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu Mikkelin kaupungin ja Etelä- Savon Ely-keskuksen kesken tulee järjestää. MRL 66 2 mom. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muussa kunnassa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYAIKATAULU Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Ely pitävät työkokouksia kaavahankkeesta. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä sekä muissa kunnissa asuville maanomistajille tavallisella kirjeellä. Tavoitteena on saada muutosehdotus nähtäville loppuvuodesta 2013 ja valtuuston hyväksyttäväksi vuoden 2014 aikana. VALMISTELUSTA VASTAA Kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen puh Kaavoitusinsinööri Kalle Räinä puh sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi Kirjallinen palaute Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluun. os PL 278, MIKKELI tai sähköpostitse toimistosihteeri Kirsi Avelin, kirsi.avelin@mikkeli.fi p PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli Ilkka Tarkkanen Kaavoituspäällikkö 6 (8)