RÖYKÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
Sisällysluettelo 1. Arvot 2. Toiminta-ajatus 3. Varhaiskasvatusympäristö 4. Toimiva kasvattajayhteisö 5. Oppimisen ilo 6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys varhaiskasvatuksessa 7. Lapselle ominainen tapa toimia 8. Sisällölliset orientaatiot 8.1. Luonnontieteellinen orientaatio 8.2. Esteettinen orientaatio 8.3. Matemaattinen orientaatio 8.4. Eettinen orientaatio 8.5. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 8.6. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 9. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa 10. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa 11. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa
Arvot VASTUULLISUUS Olemme vastuullisia ja sitoutuneita työhömme. YHTEISTYÖ- JA PALVELUHENKISYYS Huomioimme lasten ja perheiden yksilölliset tarpeet ja pyrimme löytämään vaihtoehtoja ja ratkaisuja yhdessä perheiden kanssa. AVOIMUUS Luottamus ja avoimuus perheiden kanssa on meille tärkeää. Työyhteisössä asioihin tartutaan, niistä keskustellaan ja asioista voidaan olla myös eri mieltä. UUDISTUMISKYKY Kehitämme toimintaamme lapsen parasta ja kokonaisuutta ajatellen. Haluamme kokeilla erilaisia toimintatapoja.
2. Toiminta-ajatus Toimimme kasvatuskumppanuushengessä perheitä kuunnellen ja lapset yksilöinä huomioiden. Toimintamme tapahtuu pääosin pienryhmissä, jolloin jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi.
3. Varhaiskasvatusympäristö Röykän päiväkoti koostuu kolmesta erillisestä talosta. Kangastiellä toimii neljä ryhmää: Menninkäiset, Metsäläiset, Tiitiäiset ja Naavannuput. Röykän koulun tiloissa toimii osapäiväesiopetusryhmä Maahiset ja Poikkeuspolulla toimii Metsämarjojen ryhmä. Varhaiskasvatusympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Lasten leikkiympäristöä muutamme lasten toiveiden, iän, kiinnostuksen, kokeilunhalun ja uteliaisuuden myötä. Lapset voivat jättää leikkejään seuraavaan päivään jatkettavaksi. Leluja ja pelejä kierrätämme aika ajoin ryhmästä toiseen, jolloin lapset saavat leikkeihinsä uusia kokemuksia. Leikeissä suunnittelemme, havainnoimme ja tuemme vuorovaikutusta. Hyödynnämme monipuolisesti päiväkodin lähiympäristöä, metsää ja koulun liikuntasalia. Pienryhmät käyttävät aktiivisesti kaikkia päiväkodin tiloja.
4. Toimiva kasvattajayhteisö Hyvä työilmapiiri syntyy, kun jokainen työntekijä saa olla oma itsensä. Hänen taitojaan ja erikoisosaamista hyödynnetään ja arvostetaan työyhteisössä. Avoin keskustelu lisää työniloa ja yhteishenkeä kasvattajien kesken. Jokainen ryhmä tekee vuosittain ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman, jonka jokainen ryhmänjäsen allekirjoittaa. Ryhmävasu on ryhmän toimintasuunnitelma, joka pohjautuu lasten varhaiskasvatussuunnitelmiin Röykän päiväkodissa ryhmillä on oman ryhmän palaveri kerran viikossa. Siellä käydään ryhmän kuulumiset ja ajankohtaiset asiat. Poikkeuspolulla toimivalla Metsämarjojen ryhmällä on koko ryhmän kasvattajien palaveri kerran kuussa ja viikoittain työparin kanssa suunnittelupalaveri. Joka toinen viikko on kaikkien ryhmien yhteinen toimintayksikönkokous. Kokouksessa käsitellään ryhmien kuulumiset, viikkokatsaus, ajankohtaiset tiimien asiat ja esimiehen kokoukseen tuomat asiat. Kerran kuussa keskustellaan henkilökunnalta nousevien teemojen pohjalta työn iloista ja haasteista. Keskustelulla edistetään työhyvinvointia. Päiväkodin henkilökunta pitää yhdessä esimiehen kanssa kehittämispäivän syksyllä ja keväällä. Siellä keskustellaan työyhteisön kehittämisestä, toimintatavoista sekä suunnitellaan ryhmien toimintaa. Henkilökunnalla on kaksi kertaa toimintavuodessa iltapalaveri, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita. Päiväkodissamme toimii pedagogiikka-, henkilöstö- ja talous- ja viestintätiimi, joilla on omat tehtävänsä ja vastuualueensa. Kullakin tiimillä on oma tiimivastaavansa.
Esimies on läsnä päiväkodissa 1-2 kertaa viikossa. Muina aikoina hänet tavoittaa puhelimitse. Esimies pitää kehityskeskustelun jokaisen työntekijän kanssa kerran vuodessa. Toimenkuva päivitetään kehityskeskustelun yhteydessä. Uudelle työntekijälle toimenkuva tehdään työsuhteen alkaessa. Ennen päivähoidon aloittamista lapsen vanhemmat tekevät palvelusopimuksen päiväkodin esimiehen kanssa, jonka jälkeen perheet käyvät aloituskeskustelun omahoitajan kanssa. Aloituskeskustelu voidaan pitää, vanhempien toiveiden mukaisesti, joko lapsen kotona tai päiväkodilla. Näin luodaan perusta hyvälle kasvatuskumppanuudelle.
5. Oppimisen ilo Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi oppii uusia asioita käyttämällä kaikkia aistejaan. Aikuisen esimerkki vahvistaa vuorovaikutusta. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa lapset liittävät asioita ja tilanteita kokemuksiinsa sekä tuntemuksiinsa. Turvalliset ihmissuhteet ovat oppimisen ja myönteisen oppimisasenteen perusta. Oppimista tapahtuu kaikissa päivän toiminnoissa ja perushoitotilanteissa. Kasvattajat kuuntelevat lasta ja antavat lapsen tehdä ehdotuksia, ilmaista ajatuksia ja valita toimintoja. Pienryhmässä toimiminen mahdollistaa lapsen yksilöllisen kohtaamisen, rohkaisee lapsia ja auttaa keskittymään luoden oppimisen iloa.
6. Kielen ja vuorovaikutuksen merkitys varhaiskasvatuksessa Päivittäiset toimintarutiinit opettavat lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvattajat antavat lapselle mallin hyvästä kielenkäytöstä. Lapset muotoilevat kielen avulla leikin tarkoitusta, kuvailevat sen etenemistä ja säätelevät vuorovaikutusta toisiin lapsiin. Kasvattajat tunnistavat lasten yksilölliset tavat kommunikoida ja rohkaisevat lapsia vuorovaikutukseen. Samalla vahvistetaan myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä ryhmän jäsenenä. Riimittelyt, lorut, sadut ja laulut kuuluvat jokaiseen päivään. Näillä herätellään lasten kielellistä tietoisuutta ja tuetaan lasten luontaista taipumusta sanoilla leikittelyyn. Monenlaiset luovan toiminnan muodot esim. nukketeatteri, roolileikit ja talon tuokiot kannustavat lapsia luovuuteen ja kasvattavat luottamusta omiin taitoihin.
7. Lapselle ominainen tapa toimia Lapset saavat kokea päivittäin liikkumisen, leikkimisen, tutkimisen ja taiteellisen kokemisen. Aikuiset ottavat huomioon lasten toiveet toiminnan suunnittelussa. Pienryhmät tekevät toiminnasta monipuolisen, jolloin pystymme paremmin huomioimaan lapsen yksilöllisyyden. Toiminta ei ole aina samanlaista kaikille lapsille. Pienryhmät voivat tehdä samaan aikaan eri toimintoja erilaisessa ympäristössä. Lapset leikkivät päivittäin omien kiinnostustensa mukaisia leikkejä. Aikuinen havainnoi leikkiä ja mahdollistaa tilojen ja leikkimateriaalien luovan käytön. Tarvittaessa aikuinen voi myös ohjata leikkiä tai olla leikissä mukana.
Orientaatiot 8.1. Luonnontieteellinen orientaatio Kaikki päiväkotimme ryhmät sijaitsevat lähellä metsää, siksi pääsemme usein metsäretkille. Metsä- ja kävelyretkillä tutkimme ja havainnoimme luontoa eri vuoden aikoina. Metsässä voimme rakentaa majoja, kerätä marjoja, tutustua sieniin, kasvustoon ja kuunnella luonnonääniä. Omalla pihalla ulkoillessa saamme nauttia ja leikkiä luonnon materiaaleilla (mm. hiekka, kivet, lehdet, lumi) vaihtuvissa sääolosuhteissa. Metsä toimii loistavana oppimisympäristönä. Hyödynnämme luonnon materiaaleja askartelussa ja tutustumme luonnon kiertokulkuun esim. kasvattamalla siemenistä kukkia. Tietoa eläimistä, kasveista ja luonnonilmiöistä saamme kirjoista, internetistä ja retkiltä. Keskustelemme lasten kanssa luonnonilmiöistä, vuodenajoista ja luonnonkiertokulusta. 8.2. Esteettinen orientaatio Lapset saavat ilmaista itseään teatterin, taiteen, musiikin, liikunnan ja leikin kautta. Lapsilla on mahdollisuus maalata, muovailla, esittää eri teatterimuotoja ja kuunnella musiikkia. Näin he saavat kokea aistinautintoja ja ymmärtää kauneuden monimuotoisuutta. Keskustelemme paljon erilaisista tunteista, aistimuksista ja kokemuksista lasten kanssa.. 8.3. Matemaattinen orientaatio Päiväkodissamme lajitellaan, lasketaan, vertaillaan ja päätellään päivittäin eri toimintojen yhteydessä ikätaso huomioiden. Rohkaisemme lasta itsenäiseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun.
8.4. Eettinen orientaatio Eettisen kasvatuksen pohjana on aikuisten ja lasten välinen vuorovaikutus. Lasten jokapäiväisissä tilanteissa opetellaan oikean ja väärän, hyvän ja pahan sekä totuuden ja valheen näkökulmaa. Aikuinen antaa toiminnallaan mallin kunnioituksesta, oikeudenmukaisuudesta ja tasavertaisuudesta. Lasten mielipiteitä kuullaan ja kunnioitetaan. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niitä käsitellään lasten kanssa niin että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi. 8.5. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Kunnioitamme ja tuemme perheen ja lapsen vakaumusta, sekä opettelemme erilaisuuden hyväksymistä. Perustamme uskontokasvatuksen kulttuuriperintöön ja tapoihin. Vastaamme lasten kysymyksiin ja käymme pohdiskelua kuunnellen lapsen herkkyyttä. Kirkkovuoden tapahtumiin, jouluun ja pääsiäiseen valmistautuminen näkyy suomalaisia perinteitä käyttäen. Joulukirkossa käymme joka toinen vuosi. Seurakunnan lastenohjaajat vierailevat päiväkodissamme 1-2 kertaa vuodessa. 8.6. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Lapselle kerrotaan menneistä ajoista perinneleikkien, tarinoiden ja esineiden avulla. Vietämme isovanhempienpäivää ja itsenäisyyspäivää.
9. Vanhempien osallisuus varhaiskasvatuksessa Vanhempien, lasten ja henkilökunnan kuuleminen on aitoa ja läsnä olevaa kaikkien osapuolten kesken. Avoin vuorovaikutus on pohja hyvälle kasvatuskumppanuudelle. Vuosittain lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma (VASU). Vanhemmilla on mahdollisuus antaa palautetta koko henkilökunnalle suullisesti, kirjallisesti ja esimiehen kautta Henkilökunta on vaitiolovelvollinen ja täten luottamuksellisistakin asioista voidaan puhua. Lapsen tuonti -ja hakutilanteissa vaihdamme päivittäin kuulumisia. Syksyisin kokoonnumme vanhempainiltaan, jolloin pohdimme yhdessä, mitä asioita vanhemmat pitävät tärkeänä lapsensa hoidossa. Saamme palautetta toiminnastamme myös asiakastyytyväisyyskyselyiden kautta. Päiväkodissamme toimii aktiivinen vanhempaintoimikunta, joka kerää varoja erilaisten tapahtumien yhteydessä. Näillä varoilla mahdollistuu mm. kevätretket ja teatteriesitykset.
10. Erityinen tuki varhaiskasvatuksessa Kohtaamme erilaisen lapsen avoimesti ja hyväksyvästi. Erityistä tukea tarvitsevat lapset hyötyvät pienryhmätoiminnasta. Muutamme oppimisympäristöä ja toimintatapoja. Ryhmäkokoa pienennetään tarpeen vaatiessa. Havaittuamme lapsessa erityistä tuen tarvetta, keskustelemme ensin vanhempien kanssa ja otamme yhteyttä varhaiskasvatuksen konsultoivaan erityislastentarhanopettajaan (KELTO). Lapsen tuentarpeesta riippuen teemme yhteistyötä puheterapeutin, toimintaterapeutin tai psykologin kanssa. Neuvolan ikävuositarkastuksiin lähetämme tietoa lapsesta ja saamme palautetta mahdollisista toimenpiteistä jatkossa. Lapselle tehdään tarvittaessa tuki ja kuntoutussuunnitelma. Esiopetusvuoden aikana lapselle tehdään tarvittaessa pedagoginen arvio ja -selvitys. Pidennetyn oppivelvollisuuden lapselle tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) toimintakauden alussa, joka tarkistetaan 1-2 kertaa toimintakauden aikana.
11. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa Teemme yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Röykän päiväkodin vanhempaintoimikunta mm. mahdollistaa retket Röykän koulu jumppasalin käyttö kerran viikossa, yhteistyö esi- ja alkuopetuksen välillä esiopetusryhmä Maahiset toimii koulun tiloissa Perhepäivähoito varahoito yhteiset tapahtumat Kirjasto Kirjastoauto kerran viikossa Seurakunta Joulukirkko Seurakuntahetket päiväkodilla Musiikkiopisto Musiikkileikkikoulu kerran viikossa päiväkodin tiloissa Jäähalli Eskariluistelut Varhaiskasvatuksen erityislastentarhanopettaja (KELTO) Konsultointia lasten asioissa, osallistuminen lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tekoon tarvittaessa käy seuraamassa ryhmän toimintaa tarpeen mukaan 1-2 kertaa toimintakaudessa ja pitää palaverin ko. ryhmän kanssa Päivähoidon perhetyöntekijä Konsultointia kasvatukseen liittyvissä asioissa Neuvola Tiedonsiirto lapsesta vuositarkastusten yhteydessä Kasvatus- ja perheneuvola Yhteistyö perheiden kanssa tarvittaessa Puhe- ja toimintaterapeutit Yhteistyö tuki -ja kuntoutustoiminnassa Psykologi Esiopetuksessa kouluvalmiustutkimukset Yhteistyö tuki -ja kuntoutustoiminnassa Seurat Tilojen vuokraus esim. joulujuhliin Hiihtoladut pk:n pihalle