4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008
Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten aineistojen analyysitapoja Teemoittelu ja tyyppianalyysi (ideal type, pure type and classification) Laadullisen aineiston kvantitatiivinen analyysi
Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Analyysin tarkoituksena on tiivistää aineisto kadottamatta kuitenkaan sen sisältämää informaatiota Ennen varsinaisten analyysimenetelmien käyttämistä kerätty aineisto vaatii esitöitä Analyysin ja tulkintavaiheen suhde - kaksi erilaista näkökulmaa ei erotettavissa toisistaan: analyysivaiheessa tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat analyysiä kaksi erillistä tapahtumaa Analyysin ja tulkinnan tekemiselle kaksi periaatteellista lähestymistapaa grounded-mallin mukaisesti tulkinnat rakennetaan aineistosta käsin aineisto tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta tai apuväline (Eskola & Suoranta, 2000)
Huomioitavaa analysoinnin yhteydessä Aineiston käsittely ja analysointi aloitetaan mahdollisimman pian keruu- tai kenttävaiheen jälkeen. Tietojen tarkistus Tietojen täydentäminen Aineiston järjestäminen syklinen kehä, vaiheet seuraavat toisiaan Analyysiä voidaan tehdä jo tutkimuksen kuluessa. On varottava liian laajoja aineistoja, koska laajan aineiston hallinta ja siihen perehtyminen on helposti huteraa. Aineiston keruu voidaan lopettaa, kun aineisto kyllääntyy tarkoittaa sitä, että uudet tapaukset eivät tuo esiin tutkimuksen kannalta uusia piirteitä. (Miles & Huberman 1994, 50; Mäkelä 1990.)
Huomioitavaa analysoinnin yhteydessä Laadullisen aineiston analyysiin ei ole olemassa valmista mallia Tutkijan valinnat ja tutkimusongelma ohjaavat analyysia Analyysi tehdään aina tietyn viitekehyksen läpi ts. analyysi on aineiston tarkastelua tietystä näkökulmasta Ensimmäinen askel on haastatteluaineiston purkaminen analysoitavaan muotoon (esim. haastattelupuheen tekstiksi purkaminen tai muistiinpanojen puhtaaksikirjoittaminen) Seuraavaksi valitaan analyysitapa, joka tuo parhaiten vastauksen ongelmaan esim. luokittelu, teemoittelu, tyypittely, tilastollinen analyysi (Miles ja Huberman 1994, 50.)
Huomioitavaa analysoinnin yhteydessä Käytännössä eri analyysitavat kietoutuvat toisiinsa analyysimenetelmien rajat eivät ole selkeitä usein joutuu soveltamaan useita menetelmiä jos yksi tapa ei tunnu toimivan, voi soveltaa jotakin muuta Alkuvaiheessa joutuu aina sietämään epävarmuutta mitä aineiston kanssa pitäisi tehdä Aina kannattaa järjestää aineisto ja merkitä ne esim. juoksevalla numeroinnilla merkitä myös aika ja paikka missä esim. haastattelu tehtiin käyttää erilaisia omia merkintöjään ilmaisemaan tutkimusongelman kannalta mielenkiintoisia asioita, jotka auttavat aineiston käsittelyssä myöhemmin
Ennen varsinaista analysointia
Ennen analysointia Aineiston järjestäminen haastateltaville tunniste (numero, koodi) voidaan erottaa eri henkilöiden antamat vastaukset ja yhdistää tiettyihin taustatietoihin tarvittaessa kenttämuistiinpanojen järjestäminen esim. päivämäärän tai sisällön mukaan varmuuskopiot Aineistoon tutustuminen nauhojen kuuntelu, videomateriaalin katsominen, aineiston läpilukeminen jne. siten, että aineisto avautuu alustavasti tärkeää, jos ei ole kerännyt aineistoa aivan kokonaan itse Aineiston purkaminen esim. litterointi, yhteenvedot litterointi on esim. haastattelujen purkamista äänitteeltä kirjalliseen muotoon non-verbaalisten piirteiden litterointia, osittainen litterointi (Eskola & Suoranta, 2000)
Esimerkki videon litteroimisesta 00.0 testihenkilö 1 : alkuhaastattelu ja esittely 03.46 aloitus. Explorer selaimen virheilmoitus. Siirtyminen mtv3 sivuille 03.55 tehtävä 1: Haluat tietää, mitä ohjelmia tänään tulee 04.38 Tapani kysyi tarkennuksen ilmeisesti tv:stä? Löytää heti ikonin, joka toimii linkkinä päivän tv-ohjelmiin 05.07 tehtävä 2: Illan elokuvasta lisätietoja. Tapani vierittää sivua alaspäin ja löytää tekstilinkin, josta klikkaamalla löytää lisätiedot. 05.38 tehtävä 3: Mikä elokuva tulee ensi maanantaina? Etsi siitä myös lisätietoja Vierittää sivua edestakaisin. 06.05 Tapani: Näkyykö ens maanantai? Katselee päivämääriä ja miettii. (Ongelma 1: oikeata päivää ei löydy) 06.09 klikkaa päivämäärälinkkiä löytyy ensi sunnuntain elokuvat. Tapani: Ei näy 06.20 huomaa vasemmalla kehyksessä elokuvat tekstilinkin. Klikkaa sitä ja siirtyy Elokuvatsivulle. 06.32 vierittää sivua etsii, muttei löydä oikean päivän elokuvaa Jne.
Aineiston koodaus (indeksointi) Aineiston koodaus = aineisto pilkotaan helpommin tulkittaviin osiin aineistolähtöisesti teorialähtöisesti Koodimerkinnät toimivat muistiinpanoina tekstikohdalle annetusta tulkinnasta tulkintojen jäsentäjinä: mitä ilmiöitä aineistossa tutkijan mielestä käsitellään tekstin kuvailun apuvälineenä: mistä asioista aineistossa puhutaan aineiston jäsennyksen testausvälineenä: toimiiko etukäteen mietitty jäsennys osoitteina: tarvittaessa voidaan etsiä aineistosta tietyt kohdat Koodattua aineistoa on helpompi käsitellä jatkossa (yhdistely, vertailu, järjestäminen, ryhmittely jne.) (Eskola & Suoranta, 2000)
Aineiston koodaus (indeksointi) Koodiluettelo teoriasta operationalisoimalla Tutkija konstruoi koodiluettelon teorian pohjalta Aineistolähtöinen koodaaminen Tutkija lukee tekstiä useampaan kertaan ja miettii millaisia koodauksiin aineistoon voitaisiin liittää joka tapauksessa koodiluettelo elää koko koodausprosessin ajan Haasteita Koodiluettelon pituus: suuri määrä koodeja kuvaa aineistoa paremmin, mutta luokittelusta tulee helposti monimutkainen Koodausprosessin sattumanvaraisuus: aineiston kattava koodaus on mahdotonta tyydyttävä riittävään koodaukseen (Eskola & Suoranta, 2000)
Aineiston koodaus (indeksointi) Yleensä tutkija perehtyy aineistoon enemmän tai vähemmän systemaattisesti ennen varsinaisen koodauksen aloittamista Itse koodausrunko syntyy usein kahdessa vaiheessa Alustava koodausrunko, jonka mukaan aineistoa ryhdytään koodaamaan Koodausprosessin aikana koodausrunko muuttuu sitä täydennetään ja muokataan lopullinen koodausrunko On hyvä kiinnittää huomiota koodien nimeämiseen jotta merkityksen ymmärtäisi itsekin myöhemmin (Eskola & Suoranta, 2000)
Esimerkki alustavasta koodirungosta (aineistolähtöinen koodaus verkkopalvelun laadun osatekijät) Tekninen toteutus palvelun yleinen toimivuus palvelun toiminnan tekninen virheettömyys palvelun tekninen saatavuus (palvelin on toiminnassa) HTML-merkkauksen validius CSS-tyylien validius toimivuus eri selaimilla toimivuus eri päätelaitteilla toimivuus eri käyttöjärjestelmillä palvelun tarjoama tuki eri tiedostotyypeille ohjelmalisäkkeiden (plug-in) tarve yhteysvaatimukset ponnahdusikkunoiden (pop-up) käyttö latausaika lomakkeiden saavutettavuus käyttöliittymän saavutettavuus tekstin koon suurentaminen ulkoasun saavutettavuus Visuaalinen ulkoasu ulkoasun selkeys ulkoasun johdonmukaisuus ulkoasun tyyli sivun ilmavuus tekstin asettelu näytölle värien käyttö esteettisyys trendikkyys liikkuvan kuvan käyttö Tervakari 2007
Laadullisen aineiston analyysitapoja
Laadullisten aineistojen analyysitapoja Laadullisten aineistojen analyysitapoja teemoittelu tyypittely sisällönerittely kvantitatiiviset analyysitekniikat diskurssiiviset analyysitavat Analyysitapojen rajat eivät ole mitenkään selvärajaisia Käytännössä eri analyysitavat kietoutuvat toisiinsa Harvoin pystyy soveltamaan vain yhtä analyysitapaa
Teemoittelu Käytännössä tarkoitetaan aineiston pilkkomista ja järjestämistä erilaisten aihepiirien mukaan Tarkoituksena on nostaa esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja toisin sanoen tekstimassasta pyritään löytämään ja erottelemaan tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet Irrotetut sitaatit järjestetään teemoittain eräänlaiseksi sitaattikokoelmaksi ei useinkaan tarjoa eväitä kovin pitkälle menevään analyysiin tai johtopäätöksiin Kyse on eräänlaisesta pelkistämisestä Tekstikatkelmia (sitaatteja) voidaan käyttää perustelemaan tutkijan tulkintaa esimerkkinä aineistosta elävöittämään tutkimusraportin tekstiä pelkistettyinä, tiivistettyinä kertomuksina aineistosta (lähellä tyypittelyä) (Esim. Eskola & Suoranta 174-180)
Teemoittelu Sopiva aineiston analysointitapa, kun tavoitteena on käytännön ongelman ratkaiseminen saadaan olennaista tietoa Teemoittelua voidaan jatkaa pidemmällekin saadaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin Olennaista on aineiston ja teorian yhteys Raporttia kirjoittaessa esim. kuvataan tutkittavaa ilmiötä aineistositaatin avulla jonka jälkeen kuvataan mitä teoria (aiempi tutkimus) sanoo asiasta seuraavaksi tutkija vertailee teoriassa esitettyjä ja aineistossa ilmeneviä asioita pyrkii tulkitsemaan mistä tässä oikein on kysymys ja ehkä pohtimaan syitä vaikea sanoa sääntöä sitaattien määrästä tutkimusraportissa, mutta tutkijan tekstiä on syytä olla enemmän kuin sitaatteja (Esim. Eskola & Suoranta 174-180)
Esimerkki alustavasta teemoittelusta: Miten kehittäisit tätä verkkoopintojaksoa? opetushenkilöstön toiminta informaatiosisällöt sovellukset ja tekniset ratkasiut käyttötapa EVA-tutkimushanke 2001-2004
Tyypittely Tyypittely edellyttää aina teemoittelua eli tarinajoukon jäsentämistä Tyypittelyllä tarkoitetaan aineiston ryhmittelyä tyypeiksi (eräänlaisiksi malleiksi) eli aineistosta muodostetaan ryhmiä, jotka sisältävät samankaltaisia tarinoita Tyypit siis tiivistävät ja tyypillistävät yhteen tyyppiin voidaan esimerkiksi tunkea kaikkea sellaista, mitä välttämättä ei ole yksittäisessä vastauksessa tyypit kuvaavat laajasti, mutta taloudellisesti aineistoa tyypit esittelevät yleisimmän (tyypillisimmän) henkilökuvauksen tai tilanteenkulun (Esim. Eskola & Suoranta 181-185)
Tyypittely Kolmenlaisia tyyppejä: autenttinen: yhden vastauksen sisältävä tyyppi esimerkki aineistosta yksi vastaus, joka jollakin tavalla kuvaa laajempaa aineistoa yhdistetty: mahdollisimman yleinen tyyppi mukana sellaisia asioita, jotka esiintyvät suuressa osassa tai kaikissa vastauksissa keskimääräinen tyyppi mahdollisimman laaja tyyppi: tyyppiin mukana otettavat asiat ovat esiintyneet ehkä vain yhdessä vastauksessa olennaista sisäinen loogisuus tyyppi on mahdollinen, joskaan ei todennäköinen poikkeava tyyppi: usein valaiseva auttaa laajentamaan tulkintaa (Esim. Eskola & Suoranta 2000,182; Järvinen & Järvinen 2000, 83;Tellis 1997.)
Tyypittelyä (tehdään luennolla) 1. toimivuus eri selaimilla; ei liikkuvia kuvia, trendikäs, kivat värit, sisältö esitetty tiiviisti, ei pop-up ikkunoita, 2. toimivuus eri selaimilla; vähän kuvia, ei ääntä, validi CSS ja HTML, selkeät värit, sisältö esitetty tiiviisti 3. toimivuus eri selaimilla; ei liikkuvia kuvia, trendikäs, esteettinen, sisältö esitetty tiiviisti, ei pop-up ikkunoita, 4. toimivuus eri selaimilla; ei liikkuvia kuvia, trendikäs, esteettinen, sisältö esitetty tiiviisti 5. toimivuus eri selaimilla; ei liikkuvia kuvia, trendikäs, esteettinen, sisältö esitetty tiiviisti, hiljainen taustamusiikki, ei pop-up ikkunoita, 6. ei ääntä, latausajat lyhyet, ei tarvita plugineja, ei kuvia, tekninen toiminta virheetöntä, toimii mobiililaitteilla
Laadullisen aineiston kvantitatiivinen analyysi Sisällönerittely Sisällön erittelyllä tarkoitetaan dokumenttien analyysia, jossa kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä Soveltuu käytettäväksi, kun halutaan esim. selvittää mistä puhutaan ja mistä ei Esim. frekvenssimittaus (montako kertaa jokin asia/termi on mainittu) Yksinkertaisimmillaan sanojen laskemista useimmiten lausumien eli ajatuksellisten kokonaisuuksien laskemista Yleensä käytössä luokitusrunko Tarkoituksena on usein järjestää ja luokitella laadullista aineistoa Usein aineistolähtöistä, mutta voidaan käyttää ennalta määriteltyjä luokkia ja kategorioita sekä ottaa tarvittaessa mukaan uusia luokkia Tavoitteena muodostaa malli, joka selittää koko aineiston. (Esim. Eskola & Suoranta 185-187)
Esimerkki frekvenssimittaus Verkkopalvelun ominaisuus ulkoasun selkeys ulkoasun johdonmukaisuus ulkoasun tyyli sivun ilmavuus tekstin asettelu näytölle värien käyttö esteettisyys trendikyys liikkuvan kuvan käyttö Yhteensä Vastaajien määrä (N=48) 29 4 24 3 9 15 9 3 7 103
Miellekartta apuna kokonaisuuden hahmottamisessa Tervakari 2006-07
Laadullisen aineiston kvantitatiivinen analyysi Taulukointi Yksinkertaisimmillaan esim. jäsentelyn yhteydessä tarkoittaa mekaanista laskentaa esimerkiksi teemojen tai tyyppien määrän laskemista Voidaan käyttää esim. ryhmien välisten erojen kuvailemiseen Ensimmäisessä vaiheessa määritellään havaintoyksiköt Esim. opetushenkilöstön vaikutus verkko-opiskelukokemukseen Ei lasketa pelkästään mainintoja, vaan opetushenkilöstön on pitänyt jollakin tavalla vaikuttamaan (tutkija joutuu tulkitsemaan) Voidaan laskea montako kertaa aineistossa on mainittu opetushenkilöstön vaikuttaneen jollakin tavalla tai moniko vastaaja on maininnut jotakin opetushenkilöstön vaikutuksesta Onko tarpeen erotella eri rooleissa toimineet henkilöt (assarit, luennoitsija) Etukäteen kannattaa määritellä selkeät luokittelusäännöt Luokittelukehikko ei saa olla liian monimutkainen eri luokkiin tulee liian vähän vastauksia Liian yksinkertainen luokittelukehikon käyttö on helpompaa, mutta analyysi jää heppoiseksi (Esim. Eskola & Suoranta 165-167)
Diskurssiiviset analyysitavat Diskurssianalyysi Myös: keskusteluanalyysi (conversation analysis), kriittinen analyysi (critical analysis) sekä väiteanalyysi (argument analysis) Kiinnostunut inhimillisestä vuorovaikutuksesta sosiaalinen ja kulttuurinen todellisuus Tutkii tekstiä ja puhetta tai kielen käyttöä eri näkökulmista Puhe (tai teksti) ymmärretään tietyssä ajassa ja tilassa tapahtuvana sosiaalisena vuorovaikutuksena Analysoimalla puhetta saadaan tietoa oikeista (yhteisesti hyväksytyistä ja soveltuvista) käytänteistä ja toiminnasta Kiinnostunut sanojen (ja puheen) merkityksistä Kuka sanoi, mitä sanoi, mitä tarkoitti, miksi sanoi, mihin pyrki ja kehen pyrki vaikuttamaan Pitää sisällään useita eri lähestymistapoja (Esim. Metsämuuronen 2006, 107; Remes 2006, 285-297)
Lähteet Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere. Vastapaino. Järvinen, A. & Järvinen, P. 2000. Tutkimustyön metodeista. Tampere. opinpaja. Miles, M. B. & Huberman, A.M. 1994. Qualitative Data Analysis. Thousand Oaks, SAGE. Metsämuuronen, J. 2006. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Teoksessa: Metsämuuronen, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki. International Methelp Ky, 81 148. Mäkelä, K. 1990. Kvalitatiivisen aineiston arviointiperusteet. Teoksessa. Mäkelä, K. (toim.) Kvalitatiivisen aineiston analyysi ja tulkinta. Helsinki. Gaudeamus, 42 61. Remes, L. 2006. Diskurssianalyysin perusteet. Teoksessa: Metsämuuronen, J. (toim.) Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Helsinki. International Methelp Ky, 285 374. Tellis, W. 1997. Application of a Case Study Methodology. The Qualitative [on-line]. Vol. 3(3), [viitattu 22.2.2008]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.nova.edu/ssss/qr/qr3-3/tellis2.html >. ISSN 1052-0147.