7.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
|
|
- Merja Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 7.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari Teemat Laadullisten aineistojen analyysitapoja Haastatteluaineiston analysointi Teemoittelu ja tyyppianalyysi (ideal type, pure type and classification) Kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen analyysi Protokolla-analyysi (protocol analysis) 1
2 Laadullisten aineistojen analyysitapoja Laadullisten aineistojen analyysitapoja teemoittelu tyypittely sisällönerittely* diskurssiiviset analyysitavat* keskusteluanalyysi kvantitatiiviset analyysitekniikat * käsiteltiin luennolla 5 Haastatteluaineisto Haastattelu vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa Haastattelu on Ennalta suunniteltu Haastattelijan alulle panema ja ohjaama Haastattelija joutuu usein motivoimaan haastateltavaa ja pitämään haastattelua yllä Haastattelija tuntee roolinsa ja haastateltava oppii sen Haastateltavan on luotettava siihen, että hänen kertomansa käsitellään luottamuksellisena Tarkoituksena ymmärtää, miten ihmiset konstruoivat erilaisten tilanteiden, asioiden merkityksiä ja miten merkityksellisiä ne ovat. (Hirsjärvi & Hurme, 1980) 2
3 Haastatteluaineisto Miles ja Huberman (1994, 50) suosittelevat aineiston varhaista analyysiä, koska tällöin on mahdollista palata keräämään lisäaineistoa sekä työskennellä jo olemassa olevan aineiston pohjalta Mäkelä (1990) varoittaa liian laajoista aineistoista kvalitatiivisessa tutkimuksessa, koska laajan aineiston hallinta ja siihen perehtyminen on helposti huteraa Toisaalta aineiston kyllääntyminen tarkoittaa sitä, että uudet tapaukset eivät tuo esiin tutkimuksen kannalta uusia piirteitä (Mäkelä 1990). Haastatteluaineiston analyysi Haastatteluaineiston analyysiin ei ole olemassa valmista mallia Ensimmäinen askel on haastatteluaineiston purkaminen analysoitavaan muotoon (esim. haastattelupuheen tekstiksi purkaminen tai muistiinpanojen puhtaaksikirjoittaminen) Varsinaisessa analyysissä käytetään useimmiten laadullisia menetelmiä Analyysi tehdään aina tietyn viitekehyksen läpi ts. analyysi on aineiston tarkastelua tietystä näkökulmasta 3
4 Haastatteluaineiston analyysi Analyysin tarkoituksena on tiivistää aineisto kadottamatta kuitenkaan sen sisältämää informaatiota Ennen varsinaisten analyysimenetelmien käyttämistä kerätty aineisto vaatii jonkin asteisia esitöitä Analyysin ja tulkintavaiheen suhde - kaksi erilaista näkökulmaa ei erotettavissa toisistaan: analyysivaiheessa tehdään tulkintoja, jotka ohjaavat analyysiä kaksi erillistä tapahtumaa Analyysin ja tulkinnan tekemiselle kaksi periaatteellista lähestymistapaa grounded-mallin mukaisesti tulkinnat rakennetaan aineistosta käsin aineisto tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta tai apuväline (Eskola & Suoranta, 2000) Esityöt ennen varsinaista analyysia Aineiston purkaminen esim. litterointi, yhteenvedot Aineiston järjestäminen haastateltaville tunniste (numero, koodi) kenttämuistiinpanojen järjestäminen esim. päivämäärän tai sisällön mukaan varmuuskopiot Aineistoon tutustuminen nauhojen kuuntelu, videomateriaalin katsominen, aineiston läpilukeminen jne. siten, että aineisto avautuu alustavasti tärkeää, jos ei ole kerännyt aineistoa aivan kokonaan itse (Eskola & Suoranta, 2000) 4
5 Huomioitavaa analysoinnin yhteydessä Tutkijan valinnat ja tutkimusongelma ohjaavat analyysia Aineiston käsittely ja analysointi aloitetaan mahdollisimman pian keruu- tai kenttävaiheen jälkeen. Tietojen tarkistus Tietojen täydentäminen Aineiston järjestäminen syklinen kehä, vaiheet seuraavat toisiaan Analyysiä voidaan tehdä jo tutkimuksen kuluessa. Valitaan analyysitapa, joka tuo parhaiten vastauksen ongelmaan esim. luokittelu, teemoittelu, tyypittely, tilastollinen analyysi Laadullisten aineistojen analyysitapoja Huomioitava, että käytännössä eri analyysitavat kietoutuvat toisiinsa analyysimenetelmien rajat eivät ole selkeitä usein joutuu soveltamaan useita menetelmiä jos yksi tapa ei tunnu toimivan, voi soveltaa jotakin muuta alkuvaiheessa joutuu aina sietämään epävarmuutta mitä aineiston kanssa pitäisi tehdä aina kannattaa järjestää aineisto ja merkitä ne esim. juoksevalla numeroinnilla merkitä myös aika ja paikka missä esim. haastattelu tehtiin on hyvä käyttää erilaisia omia merkintöjään ilmaisemaan tutkimusongelman kannalta mielenkiintoisia asioita, jotka auttavat aineiston käsittelyssä myöhemmin 5
6 Teemoittelu ja tyypittely Teemoittelu Useimmiten ensimmäinen lähestyminen aineistoon Käytännössä tarkoitetaan aineiston pilkkomista ja järjestämistä erilaisten aihepiirien mukaan Tarkoituksena on nostaa esiin tutkimusongelmaa valaisevia teemoja toisin sanoen tekstimassasta pyritään löytämään ja erottelemaan tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet Irrotetut sitaatit järjestetään teemoittain eräänlaiseksi sitaattikokoelmaksi ei useinkaan tarjoa eväitä kovin pitkälle menevään analyysiin tai johtopäätöksiin Kyse on eräänlaisesta pelkistämisestä Tekstikatkelmia (sitaatteja) voidaan käyttää perustelemaan tutkijan tulkintaa esimerkkinä aineistosta elävöittämään tutkimusraportin tekstiä pelkistettyinä, tiivistettyinä kertomuksina aineistosta (lähellä tyypittelyä) (Esim. Eskola & Suoranta ) 6
7 Teemoittelu Sopiva aineiston analysointitapa, kun tavoitteena on käytännön ongelman ratkaiseminen saadaan olennaista tietoa Teemoittelua voidaan jatkaa pidemmällekin saadaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin Olennaista on aineiston ja teorian yhteys Raporttia kirjoittaessa esim. kuvataan tutkittavaa ilmiötä aineistositaatin avulla jonka jälkeen kuvataan mitä teoria (aiempi tutkimus) sanoo asiasta seuraavaksi tutkija vertailee teoriassa esitettyjä ja aineistossa ilmeneviä asioita pyrkii tulkitsemaan mistä tässä oikein on kysymys ja ehkä pohtimaan syitä vaikea sanoa sääntöä sitaattien määrästä tutkimusraportissa, mutta tutkijan tekstiä on syytä olla enemmän kuin sitaatteja Tyypittely Tyypittely edellyttää aina teemoittelua eli tarinajoukon jäsentämistä Tyypittelyllä tarkoitetaan aineiston ryhmittelyä tyypeiksi eli aineistosta muodostetaan ryhmiä, jotka sisältävät samankaltaisia tarinoita Tyypit siis tiivistävät ja tyypillistävät yhteen tyyppiin voidaan esimerkiksi tunkea kaikkea sellaista, mitä välttämättä ei ole yksittäisessä vastauksessa tyypit kuvaavat laajasti, mutta taloudellisesti aineistoa (Esim. Eskola & Suoranta ) 7
8 Tyypittely Kolmenlaisia tyyppejä: autenttinen: yhden vastauksen sisältävä tyyppi esimerkki laajemmasta aineiston osasta yhdistetty: mahdollisimman yleinen tyyppi mukana sellaisia asioita, jotka esiintyvät suuressa osassa tai kaikissa vastauksissa keskimääräinen tyyppi mahdollisimman laaja tyyppi: tyyppiin mukana otettavat asiat ovat esiintyneet ehkä vain yhdessä vastauksessa olennaista sisäinen loogisuus > tyyppi on mahdollinen, joskaan ei todennäköinen esittää poikkeavia tyyppejä (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 83; Routio 2005; Tellis 1997) Laadullisen aineiston kvantitatiivinen analyysi Sisällönerittely ks. luennon 5 kalvot Taulukointi Yksinkertaisimmillaan esim. jäsentelyn yhteydessä tarkoittaa mekaanista laskentaa esimerkiksi teemojen tai tyyppien määrän laskemista Voidaan käyttää esim. ryhmien välisten erojen kuvailemiseen 8
9 Kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen analyysi Kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen analyysi Ihmistieteellisen tutkimuksen menetelmällistä kenttää ei voida jakaa kvalitatiivisiin ja kvantitatiivisiin menetelmiin. Mutta voidaan erottaa kaksi tutkimuksen tekemistä tulkitsevaa ideaalimallia: yhtäältä luonnontieteellinen koeasetelma, toisaalta arvoituksen ratkaiseminen kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen analyysi Selittämiseen käytetään usein tilastollista analyysia ja tilastollisten päätelmien tekoa Ymmärtämiseen pyrkivässä lähestymistavassa käytetään tavallisesti kvalitatiivista analyysia ja päätelmien tekoa Usein samassa tutkimuksessa ja saman tutkimusaineiston analysoinnissa sovelletaan sekä kvalitatiivista ja kvantitatiivista analyysimenetelmää (Alasuutari 1999) 9
10 Kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen analyysi Keskustelua kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen eroista on käyty pitkään mm. Brymanin (1988) mukaan erot näkyvät seuraavasti: Näkökulma Tutkijan ja tukittavan suhde Tutkimusstrategia Aineiston luonne Teorian ja tutkimuksen luonne Kvantitatiivinen etäinen strukturoitu kova, luotettava teoriaa varmistava Kvalitatiivinen läheinen strukturoimaton rikas, syvä teoriaa luova Hirsjärvi et al Kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen analyysi Ei pidä tarkastella toistensa vastakohtina, vaan toisiaan täydentävinä Kvalitatíivista käytetään kvantitatiivisen tutkimuksen esikokeena Kvalitatiivista ja kvantitatiivista menetelmää käytetään rinnakkain Kvantitatiivinen vaihe edeltää kvalitatiivista Ovat lähestymistapoja, joita on käytännössä vaikea tarkkarajaisesti erottaa toisistaan Numerot ja merkitykset ovat vastavuoroisesti toisistaan riippuvaisia Mittaaminen sisältää kaikilla tasoilla sekä kvalitatiivisen että kvantitatiivisen puolen Hirsjärvi et al
11 Kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen analyysi Kvalitatiivinen Pieni N Miksi ja miten?- ymmärrys Joustavuus Työläs kerätä Analysointi hankalaa Epävarma tie Kvantitatiivinen Suuret aineistot Kehittyneet analyysimenetelmät Helppo hallita (?) Vertailtavuus Kvalitatiivinen vai kvantitatiivinen tutkimusote? - Halutaanko paljon numeraalista tietoa vai syvemmälle menevää aineistoa? - Tutkimusongelma ohjaa - Toinen ei ole parempi kuin toinen Kvantitatiivinen tutkimus Tilastollinen-, positivistinen-, eksperimentaalinen tutkimus vallitseva tutkimusstrategia yhteiskuntatieteissä taustalla luonnontieteet ajatus yleispätevistä syyn ja seurauksen laeista realistinen ontologia (todellisuus rakentuu objektiivisesti todettavista tosiasioista) looginen positivismi (tieto peräisin suorasta aistihavainnosta ja näihin perustuvasta loogisesta päättelystä) Keskeistä hypoteesien esittäminen ja käsitteiden määrittely johtopäätökset aiemmista tutkimuksista (aiemmat teoriat) aineiston keruun suunnittelu määrällinen, numeerinen mittaaminen tarkat otantasuunnitelmat tilastollinen analyysi, taulukot, tilastollinen testaus Kvantitatiivisen tutkimuksen peruskysymys: Missä määrin tutkittavan ilmiön peruspiirteet ovat systemaattisesti mitattavissa? Missä määrin tutkittavasta ilmiöstä voidaan eristää mitattavia osia? 11
12 Kvalitatiivinen tutkimus Kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus kysymyksessä joukko monenlaisia tutkimuksia lähtökohtana todellisen elämän kuvaaminen tavoitteena ilmiön ymmärtäminen kohdetta tutkitaan kokonaisvaltaisesti objektiivisuuden saavuttaminen ei perinteisessä mielessä mahdollista Protokolla analyysi - ääneen ajattelu 12
13 Protokolla Tässä: tarkoitetaan tapahtumien (käyttäjän toiminnot, sanallinen ilmaisut) ketjua, joka rekisteröity (esim. nauhoitettu, videoitu) käyttäjän suorittaessa tiettyä tehtävää Käytetään paljon tutkimuksissa, joiden tavoitteena on selvittää käyttäjän tehtävän suorittamiseen liittyviä kognitiivisia prosesseja Tarkoituksena on tavoittaa faktoja - mitä käyttäjä esim. ajatteli tietyllä hetkellä, ei niinkään mielipiteitä tai kuvitelmia (Esim. Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) Protokolla analyysi Verbal protocol analysis ääneen puhuminen (thinking aloud, verbal reports, verbal protocols, concurrent verbal protocols, retsospective verbal protocols ) käyttäjän puhutun ilmaisun tallentaminen ja analysointi Action protocol analysis käyttäjän toimintojen rekisteröiminen näppäimistön, hiiren yms. käyttö tehtävää tehdessä Eye-movement protocol analysis käyttäjän silmän liikkeiden rekisteröinti (Vrt.. Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002; Salvucci 1998) 13
14 Verbal protocol Yleisin protokolla analyysin muoto Tarkoitetaan tallennettua puhuttua ilmaisua (esim. äänitetty, litteroitu haastattelu, tutkijan tekemät muistiinpanot puhutusta ilmaisusta) Pitkät perinteet kliinisessä psykologiassa esim. päätöksentekoon, tekstinymmärtämiseen liittyvien kognitiivisten prosessien tutkimisessa Ericsson ja Simon kehittivät varsinaiseksi analyysimenetelmäksi 1980-luvulla klassikko: Ericsson, K.A. & Simon, H.A Protocol Analysis, Verbal reports as data. Cambridge (MA.): Bradford Books/MIT Press. (Vrt.. Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) Verbal protocol Yksi yleisimmin käytetyistä menetelmistä HCIalalla. Menetelmää käytetään vain harvoin puhtaana, useimmiten sovellettuna, muokattuna ja yhdistettynä muihin tekniikoihin. esim. hiiren ja näppäimistön käytön rekisteröinti tai silmän liikkeiden rekisteröinti haastattelu, havainnointi jne. Käytetään HCI -alalla kun tavoitteena on käyttäjien toiminnan ja (työ)tehtävien ymmärtäminen käytettävyysongelmien tunnistamien käytettävyystesteissä laboratorioissa, ryhmätyöskentelyssä, kentällä (Vrt.. Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) 14
15 Verbal protocol Samanaikaisesti tapahtuva (concurrent verbal protocols ) ääneen ajattelu (thinking aloud) yleisin tapa: käyttäjä ajattelee ääneen tehdessään tehtäviä ja kuvailee ajatuksiaan konstruktiivinen vuorovaikutus (constructive interaction) kaksi käyttäjää tekee yhdessä tehtävää ja heidän käymänsä keskustelu nauhoitetaan kysymysten esittäminen (question asking) käyttäjä esittää kysymyksiä ohjaajalle tehtävää tehdessään tarkoituksenaan selvittää miten tehtävän saa tehdyksi opettaminen (teaching) noviisi - mestari asetelma arviointi yhteistyössä (cooperative evaluation) käyttäjä toimii arvioijan roolissa, testin ohjaajan tehtävänä on lähinnä aktivoida ajattelua (Vrt. Verbal protocols 1998.) Verbal protocol Jälkeenpäin tapahtuva (retrospective verbal protocols ) mieleen palauttaminen ilman vihjeitä (unaided recall) käyttäjiä pyydetään palauttamana mieleen mitä ajattelivat tehtäviä tehdessään käyttäjät joutuvat luottamaan muistiinsa --> käytetään vai harvoin vihjeistetty mieleenpalauttaminen (aided recall) käyttäjiä pyydetään palauttamana mieleen mitä ajattelivat tehtäviä tehdessään ja samalla heille näytetään videotallennetta tehtävän suorittamisesta soveltuu erityisesti silloin, kun käyttäjä ei jostakin syystä pysty ilmaisemaan ajatuksiaan tehtävän aikana cross-examination testin ohjaaja esittää kysymyksiä testihenkilölle tarkentaakseen testin kuluessa tekemiään havaintoja käytetään varsin usein käytettävyystestin jälkihaastatteluna joskaan vain harvoin analysoidaan huolellisesti (Vrt. Verbal protocols 1998.) 15
16 Klassinen protokolla analyysi Ericssonin ja Simonin mukaan sanallinen ilmaisu on validi tiedonlähde silloin, kun tavoitteena on ihmisen kognitiivisien prosessien selvittäminen mielenkiinnon kohteena työmuistissa olevat välittömät, mahdollisimman puhtaat ajatukset kolmen tyyppistä sanallista ilmaisua sanallisessa muodossa olevien ajatusten sanominen ääneen (vocalisations talk aloud) ei-sanallisessa muodossa olevien ajatusten ilmaiseminen sanojen avulla (verbalisation think aloud) muut sanalliset ilmaisut (jälkeenpäin mieleen palautettujen ajatusten ilmaiseminen) ei kuvaa luotettavasti faktoja, voivat olla mielipiteitä, kuvitelmia, selityksiä, tunteisiin liittyviä tekijöitä yms. (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) Protokolla analyysin vaiheet 1. Teoriaan pohjaava otanta aineiston hankinta mistä ilmiöstä, tapahtumasta aineisto kootaan 2. Aineiston kokoaminen äänitys tai videointi sekä litterointi 3. Aineiston pilkkominen ja järjestäminen aineistolähtöinen lähestymistapa 4. Aineiston koodaaminen ja luokittelu kategorioihin aineistolähtöisyys (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) 16
17 Etuja Kustannustehokas tarvitaan vain muutama testihenkilö Saadaan tuloksia nopeasti. Menetelmän käyttö ei edellytä käytettävyyden asiantuntemusta Menetelmän avulla saadaan (ainakin oletetaan) tietoa niistä käyttäjän kognitiivisista prosesseista, jotka liittyvän tietyn tehtävän tekemiseen. (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) Haasteita ja ongelmia Menetelmän tehokkuus riippuu tallentamis- ja analysointimenetelmän tarkkuudesta ja tehokkuudesta Käyttäjällä kognitiivinen taakka - on vaikea puhua ja tehdä tehtävää samanaikaisesti etenkin vaativan tehtävän ollessa kysymyksessä Käyttäjä kokee usein testinohjaajan toiminnan häiritsevänä (esim. muistuttamisen ääneen ajattelusta) Tilanne on luonnoton käyttäjälle (tarkkailun kohteena) Käyttäjillä on taipumus alkaa selittelemään tekemisiään etenkin epäonnistumisiaan (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) 17
18 Haasteita ja ongelmia Miten käyttäjät kokevat ääneen ajattelu - menetelmän käytön? Käyttäjien kokemuksia ajattelevat nopeammin kuin mitä kykenevät puheen avulla ilmaisemaan. ajatteluprosessit ovat usein niin monimutkaisia, että niitä on vaikea ilmaista sanallisesti. ääneen ajattelu häiritsee tehtävien tekemistä. ääneen ajattelu on vaikeaa, luonnotonta. testitilanne saa heidät tuntemaan, että he itse ovat arvioitavana vaikuttaa tehtävien tekemiseen. (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) Kritiikkiä Klassisessa protokolla analyysissa mielenkiinnon kohteena on matalan tason kognitiiviset prosessit kuten muisti ja havaitseminen ihminen ei kuitenkaan ole pelkkä informaation prosessointikone ajattelu on paljon enemmän kuin sanallisesti voidaan ilmaista ihminen irrotetaan sosiaalis-kulttuurisesta kontekstistaan Ajattelun eli ylemmän tason kognitiivisten prosessien ymmärtäminen edellyttää kehittyneempiä menetelmien kuten esim. itsearvioinnin hyödyntämistä (käyttäjän syvähaastettelu testin tallenteen näyttämisen yhteydessä --> tiedostamattomien tekijöiden esiin nostaminen) tunteiden merkityksen huomioimista ihmisen sosiaalis-kulttuurisen toimintaympäristön huomioimista (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) 18
19 Muistettavaa Protokolla analyysia ei tulisi käyttää ainoana menetelmänä, vaan täydennettynä esim. haastatteluin Menetelmän tieteellinen käyttö edellyttää testiasetelman, aineiston keruun ja analysoinnin viitekehyksen tarkkaa kuvaamista tutkimusraportissa tutkimuksen luotettavuuden kasvaminen varsin usein jää tekemättä (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002) Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site Analysointimenetelmänä protokolla analyysi Tarkoituksena tarkastella tuotteiden tilaamista verkkokaupasta käytettävyyden näkökulmasta Aiempaa tutkimusta nimenomaan verkkokaupan asiointiprosessin kriittisistä tekijöistä varsin vähän mitkä tekijät vaikuttavat käyttäjän halukkuuteen tilata tuote verkkokaupan välityksellä (Benbunan-Fich 2001.) 19
20 Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site Valitsivat arvioinnin kohteeksi ilmaisten sähköisten postikorttien lähetyspalvelun ei maksuja, tuote jaetaan s-postiin helppo tutkimuskohteena Hallmark -yhtiön verkkopalvelu tunnettu perinteisten paperikorttien markkinoija (markkinajohtaja) verkkopalvelu ei kuitenkaan kovin suosittu miksi? (Benbunan-Fich 2001.) Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site Perehtyivät etukäteen palveluun ja muodostivat ennakkokäsityksen siitä mitä saattaisi vaikuttaa käyttäjien näkemyksiin verkkopalvelusta kortin lähettäminen - prosessissa kuusi erillistä näyttöä käyttö edellytti rekisteröitymistä Hallmark s Clubin jäseneksi: tunnus, salasana, s-postiosoitteen antamista näytön lay-out toteutettu kehyksien avulla sähköiset kortit osion löytäminen hankalaa verkkosivustosta Järjestivät esitestin, jossa käyttäjät tutustuivat neljään eri sähköisten postikorttien lähettämispalveluun ja arvioivat niiden toimivuutta eniten negatiivisia kommentteja juuri Hallmark in verkko palvelusta (Benbunan-Fich 2001.) 20
21 Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site Varsinainen testi Kahdeksan vapaaehtoista testaajaa tehtävänä lähettää sähköinen postikortti Aineiston keruu jokaisen käyttäjän testi tallennettiin puhe ääninauhalla ohjaaja kirjasi ylös näppäimistön ja hiiren käytön sekä kasvojen ilmeet yms. sellaisen informaation, jota ei voida tallentaa ääninauhalle ohjaaja myös muistutti testaaja ääneen ajattelusta tarvittaessa (Benbunan-Fich 2001.) Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site 1. Analysointia varten ääninauhat litteroitiin, niihin yhdistettiin ohjaajan muistiinpanot sekä tieto siitä, mikä näyttö asiointiprosessista kulloinkin oli kyseessä yhteensä 40 sivua aineistoa 2. Aineisto järjestettiin mm. näyttöjen ja postikortin lähettämisprosessin vaiheiden mukaan esim. näyttö A vaihe 3 (ks. artikkelin taulukko 2) 3. Jokaista vaihetta tarkasteltiin erikseen tavoitteena löytää ne kohdat prosessista, joissa käyttäjällä oli ongelmia 4. Poimittiin ne kohdat, joissa ongelmia esiintyi 5. Kunkin ongelmakohdan frekvenssi laskettiin ja aineisto taulukoitiin tavoitteena löytää prosessin kriittisiä episodeja (Benbunan-Fich 2001.) 21
22 Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site Screen/step code A1 B1 C2 C3 ja D4 E1 D-E Ongelman kuvaus Difficulty to find the link for electronic greetings in the main homepage Difficulty to find free greetings in the selected category Lost trying ti preview an electronic greeting card Could not identify button to proceed to the next screen Problems entering membership information Process long Dislike membership Frekvenssi (%) 63 (5/8) 38 (3/8) 13 (1/8) 25 (2/8) 13 (1/8) 50 (5/8) 100 (8/8) (Benbunan-Fich 2001.) Viikkoharjoitus 7. Löydät A&O:sta kurssin päiväkirjaosiosta luennon 7 yhteydestä laadullisen aineiston, joka on koottu v EVA tutkimushankkeessa*. Kysymyksessä on vastaajien kirjoittamia vastaukset avoimeen kysymykseen Perustele miksi valitsit verkkokurssin kyseisellä opintojaksolla. Tehtävänäsi on jäsentää aineistoa ja pyrkiä löytämään siitä teemoja tyypittelemään aineistoa ja etsiä siitä mielestäsi autenttinen tyyppi poikkeava tyyppi yhdistetty tyyppi Esitä vastauksessasi millaisia teemoja löysit aineistosta esimerkit tyypeistä Palauta myös aineisto, johon olet merkinnyt teemat esimerkin mukaisesti. Vapaaehtoinen lisätehtävä: Voit myös kokeilla taulukointia tai sisällön erittelyä. Käytä tehtävän tekemiseen apuna luentokalvoja. * EVA-evaluaatiotutkimushanke on TTY:n virtuaaliyliopiston ja Hypermedialaboratorion yhteinen tutkimushanke. Hanke on luonteeltaan monitieteinen toimintatutkimus. 22
23 Lähteet: Alasuutari, P Laadullinen tutkimus. Tampere: Vastapaino. Benbunan-Fich, R Using protocol analysis to evaluate the usability of commercial web site [online]. Elsevier, 2001 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <DOI: Julkaistu myös: Information & Management, 39 (2 ), December 2001, Eskola, J. & Suoranta, J Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Lähteet: Mäkelä, K Kvalitatiivisen analyysin arviointiperusteet. Teoksessa: Mäkelä, K. (toim.)kvalitatiivisen aineisto analyysi ja tulkinta. Helsinki: Gaudeamus. Nielsen, J. & Clemmensen, T. & Yssing, C Getting access to what goes on in people's heads?: reflections on the think-aloud technique [online]. In Nordichi Tradition and Transcendence, Aarhus, Denmark, October 19-23, new York: ACM Press, 2002 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <DOI: >. Salvucci, D.D Interpreting eye movements with process models [online]. New York: ACM Press, 1998 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa <URL: cog. cs. drexel.edu/publications/chi98.pdf>. Julkaistu myös: Human factors in Computing Systems: CHI 98 Summary. New York: ACM Press, Verbal protocol [online]. Toronto: Human-Computer Interaction Resource Network, 1998, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa: <URL: 23
5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 3.3.2008 Teemat Protokolla-analyysi Sisällönanalyysi (luokittelu ja analysointi) (content analysis, myös:
Lisätiedot4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten
LisätiedotAnalyysimenetelmien kuvaus
Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa
LisätiedotTeemoittelu ja tyypittely
Teemoittelu ja tyypittely Kirsi Silius 14.11.2008 Laadullisten aineistojen analyysitapoja Laadullisten aineistojen analyysitapoja teemoittelu tyypittely sisällönerittely diskurssiiviset analyysitavat keskusteluanalyysi
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotKvalitatiivisen aineiston analyysi
Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät
1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
Lisätiedot3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.1.2006 Aiheet Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta,
LisätiedotProtokolla-analyysi (protocol analysis)
Protokolla-analyysi (protocol analysis) (Huom. Tämä materiaali ei sisällä esityksessä käytettyjä esimerkkikuvia. Kysy Suvilta jos haluat ne) Protokolla-analyysi Network Protocol Analysis Action Protocol
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotLaadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.
Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotTaidekasvatuksen tutkimusmenetelmät
Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen
LisätiedotMonien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015
Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotAineiston analysointitapoja
Aineiston analysointitapoja Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 4.3. 2008 Analyysi Analyysin tarkoitus Tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta Luoda aineistoon selkeyttä Aineiston tiivistäminen
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotTutkimusaineistot. Aineistotyypit
Tutkimusaineistot Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Aineistotyypit A) Tutkijan itsensä keräämät eli primaariaineistot A1. Havainnointi (ulkopuolinen, osallistuva, etnografia) A2. Survey -aineistot
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1
Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin
LisätiedotVankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys
Miten tutkimuskysymyksiin on etsitty vastausta? Kolme esimerkkiä kriminologisista tutkimuksista Vankien poistumislupakäytännöt ja niiden yhteneväisyys Tutkimuksen tavoite 1: Selvittää empiirisesti vankien
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotKVANTITATIIVINEN TUTKIMUS
KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari 23.9.2005 Anne-Maritta Tervakari Hypermedialaboratorio Digitaalisen median instituutti Tampereen teknillinen yliopisto 1 Teemat: Tutkimusprosessin vaiheet Aiheen valinta
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä
LisätiedotJouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta. Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä
OLAP-kuution teko Jouni Huotari OLAP-ohjetekstit kopioitu Microsoftin ohjatun OLAP-kuution teko-ohjeesta Esimerkin kuvaus ja OLAP-määritelmä Tavoitteena on luoda OLAP-kuutio Northwind-tietokannan tilaustiedoista
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotS-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2
Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use
LisätiedotOman oppimisen koontia. Tiina Pusa
Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on
LisätiedotText Mining. Käyttöopas
Text Mining Käyttöopas Webropol Analytics: Text Mining Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt Onko sinulla aikaa lukea
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotVALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP
1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotKvantitatiivisen aineiston analyysi
Kvantitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät SL 2014 Kvantitatiivinen vs. kvalitatiivinen? tutkimuksen lähtökohtana ovat joko tiedostetut tai tiedostamattomat taustaoletukset (tieteenfilosofiset
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotGood Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi
Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.
LisätiedotYHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA
YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu
LisätiedotKuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää
Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotTIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO
TIETOJEN TUONTI TIETOKANNASTA + PIVOT-TAULUKON JA OLAP-KUUTION TEKO JOUNI HUOTARI 2005-2010 OLAP-OHJETEKSTIT KOPIOITU MICROSOFTIN OHJATUN OLAP-KUUTION TEKO-OHJEESTA ESIMERKIN KUVAUS JA OLAP-MÄÄRITELMÄ
LisätiedotYksityisyydestä käytävä verkkokeskustelu
Yksityisyydestä käytävä verkkokeskustelu KOKEILUJA, HUOMIOITA JA KYSYMYKSIÄ Esa Sirkkunen, tutkija, tutkimuskeskus COMET, Tampereen yliopisto Mediatutkimuksen päivät, Vaasa 04.04. 2014. Pieniä ja isompia
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
Lisätiedot6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin
173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS
ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...
LisätiedotMiksi käytettävyys on tärkeää
WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan
Lisätiedotgradia.fi Vertaisarviointi Laatua Laineilla Tuumasta toimeen! Case: Kokemuksia kriteereiden käytöstä kehittämispäällikkö Taina Saarikko
Vertaisarviointi Laatua Laineilla Tuumasta toimeen! Case: Kokemuksia kriteereiden käytöstä kehittämispäällikkö Taina Saarikko Miksi vertaisarviointi? - Ulkopuolinen näkemys toiminnasta - Vahvuuksien ja
LisätiedotMetsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
Lisätiedoterisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005
erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn
LisätiedotTietotekniikan kandidaattiseminaari
Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö
LisätiedotMATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 1. luento 13.12.2005 Yleisesti tutkimuksesta tieteellisen tiedon ominaispiirteet tutkimustiedon tarkoitus tutkimuksen
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotSosiaalisten verkostojen data
Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä
LisätiedotKysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015
Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset
LisätiedotI SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA
SISÄLLYS Lukijalle...11 Johdanto...13 I SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUSTAIDON PERUSTA Mitä on sosiaalinen vuorovaikutus?...19 Sosiaalisten vuorovaikutustyylien kehittyminen...20 Vuorovaikutustaitojen kehittämisen
LisätiedotKeskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta
Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat
LisätiedotAineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010
Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona
LisätiedotSitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus
1/9 Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus Tehtävä ja tavoitteet Tehtävänä on arvioida Sitnet-projektissa tuotettavan sähköisen tenttimisen sovelluksen demoversion
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotSovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten
Sovellusidea Nexus-kyselyn käyttöä varten Tämän materiaalipaketin avulla voit käsitellä Nexus-kyselyn teemoja ja tuloksia esimerkiksi hopsryhmässä. Ohje: Tulosta tämä tiedosto yksipuoleisena joko A4-koossa
LisätiedotAineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit
Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
Lisätiedot11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta
11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.3.2006 Teemoja Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Erilaisia tutkimusstrategioita
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
Lisätiedot