5.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
|
|
- Yrjö Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari
2 Teemat Protokolla-analyysi Sisällönanalyysi (luokittelu ja analysointi) (content analysis, myös: text and discourse analysis)
3 Protokolla analyysi - ääneen ajattelu
4 Protokolla Tässä: tarkoitetaan tapahtumien (käyttäjän toiminnot, sanallinen ilmaisut) ketjua, joka rekisteröity (esim. nauhoitettu, videoitu) käyttäjän suorittaessa tiettyä tehtävää Käytetään paljon tutkimuksissa, joiden tavoitteena on selvittää käyttäjän tehtävän suorittamiseen liittyviä kognitiivisia prosesseja Tarkoituksena on tavoittaa faktoja - mitä käyttäjä esim. ajatteli tietyllä hetkellä, ei niinkään mielipiteitä tai kuvitelmia (Esim. Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
5 Protokolla analyysi Verbal protocol analysis ääneen puhuminen (thinking aloud, verbal reports, verbal protocols, concurrent verbal protocols, retsospective verbal protocols ) käyttäjän puhutun ilmaisun tallentaminen ja analysointi Action protocol analysis käyttäjän toimintojen rekisteröiminen näppäimistön, hiiren yms. käyttö tehtävää tehdessä Eye-movement protocol analysis käyttäjän silmän liikkeiden rekisteröinti (Vrt.. Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002; Salvucci 1998)
6 Verbal protocol Yleisin protokolla analyysin muoto Tarkoitetaan tallennettua puhuttua ilmaisua (esim. äänitetty, litteroitu haastattelu, tutkijan tekemät muistiinpanot puhutusta ilmaisusta) Pitkät perinteet kliinisessä psykologiassa esim. päätöksentekoon, tekstinymmärtämiseen liittyvien kognitiivisten prosessien tutkimisessa Ericsson ja Simon kehittivät varsinaiseksi analyysimenetelmäksi 1980-luvulla klassikko: Ericsson, K.A. & Simon, H.A Protocol Analysis, Verbal reports as data. Cambridge (MA.): Bradford Books/MIT Press. (Vrt.. Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
7 Verbal protocol Yksi yleisimmin käytetyistä menetelmistä HCI-alalla. Menetelmää käytetään vain harvoin puhtaana, useimmiten sovellettuna, muokattuna ja yhdistettynä muihin tekniikoihin. esim. hiiren ja näppäimistön käytön rekisteröinti tai silmän liikkeiden rekisteröinti haastattelu, havainnointi jne. Käytetään HCI -alalla kun tavoitteena on käyttäjien toiminnan ja (työ)tehtävien ymmärtäminen käytettävyysongelmien tunnistamien käytettävyystesteissä laboratorioissa, ryhmätyöskentelyssä, kentällä (Vrt.. Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
8 Verbal protocol Samanaikaisesti tapahtuva (concurrent verbal protocols ) ääneen ajattelu (thinking aloud) yleisin tapa: käyttäjä ajattelee ääneen tehdessään tehtäviä ja kuvailee ajatuksiaan konstruktiivinen vuorovaikutus (constructive interaction) kaksi käyttäjää tekee yhdessä tehtävää ja heidän käymänsä keskustelu nauhoitetaan kysymysten esittäminen (question asking) käyttäjä esittää kysymyksiä ohjaajalle tehtävää tehdessään tarkoituksenaan selvittää miten tehtävän saa tehdyksi opettaminen (teaching) noviisi - mestari asetelma arviointi yhteistyössä (cooperative evaluation) käyttäjä toimii arvioijan roolissa, testin ohjaajan tehtävänä on lähinnä aktivoida ajattelua (Vrt. Verbal protocols 1998.)
9 Verbal protocol Jälkeenpäin tapahtuva (retrospective verbal protocols ) mieleen palauttaminen ilman vihjeitä (unaided recall) käyttäjiä pyydetään palauttamana mieleen mitä ajattelivat tehtäviä tehdessään käyttäjät joutuvat luottamaan muistiinsa käytetään vai harvoin vihjeistetty mieleenpalauttaminen (aided recall) käyttäjiä pyydetään palauttamana mieleen mitä ajattelivat tehtäviä tehdessään ja samalla heille näytetään videotallennetta tehtävän suorittamisesta soveltuu erityisesti silloin, kun käyttäjä ei jostakin syystä pysty ilmaisemaan ajatuksiaan tehtävän aikana cross-examination testin ohjaaja esittää kysymyksiä testihenkilölle tarkentaakseen testin kuluessa tekemiään havaintoja käytetään varsin usein käytettävyystestin jälkihaastatteluna joskaan vain harvoin analysoidaan huolellisesti (Vrt. Verbal protocols 1998.)
10 Klassinen protokolla analyysi Ericssonin ja Simonin mukaan sanallinen ilmaisu on validi tiedonlähde silloin, kun tavoitteena on ihmisen kognitiivisien prosessien selvittäminen mielenkiinnon kohteena työmuistissa olevat välittömät, mahdollisimman puhtaat ajatukset kolmen tyyppistä sanallista ilmaisua sanallisessa muodossa olevien ajatusten sanominen ääneen (vocalisations talk aloud) ei-sanallisessa muodossa olevien ajatusten ilmaiseminen sanojen avulla (verbalisation think aloud) muut sanalliset ilmaisut (jälkeenpäin mieleen palautettujen ajatusten ilmaiseminen) ei kuvaa luotettavasti faktoja, voivat olla mielipiteitä, kuvitelmia, selityksiä, tunteisiin liittyviä tekijöitä yms. (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
11 Protokolla analyysin vaiheet 1. Teoriaan pohjaava otanta aineiston hankinta mistä ilmiöstä, tapahtumasta aineisto kootaan 2. Aineiston kokoaminen äänitys tai videointi sekä litterointi 3. Aineiston pilkkominen ja järjestäminen aineistolähtöinen lähestymistapa 4. Aineiston koodaaminen ja luokittelu kategorioihin aineistolähtöisyys (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
12 Etuja Kustannustehokas tarvitaan vain muutama testihenkilö Saadaan tuloksia nopeasti. Menetelmän käyttö ei edellytä käytettävyyden asiantuntemusta Menetelmän avulla saadaan (ainakin oletetaan) tietoa niistä käyttäjän kognitiivisista prosesseista, jotka liittyvän tietyn tehtävän tekemiseen. (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
13 Haasteita ja ongelmia Menetelmän tehokkuus riippuu tallentamis- ja analysointimenetelmän tarkkuudesta ja tehokkuudesta Käyttäjällä kognitiivinen taakka - on vaikea puhua ja tehdä tehtävää samanaikaisesti etenkin vaativan tehtävän ollessa kysymyksessä Käyttäjä kokee usein testinohjaajan toiminnan häiritsevänä (esim. muistuttamisen ääneen ajattelusta) Tilanne on luonnoton käyttäjälle (tarkkailun kohteena) Käyttäjillä on taipumus alkaa selittelemään tekemisiään etenkin epäonnistumisiaan (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
14 Haasteita ja ongelmia Miten käyttäjät kokevat ääneen ajattelu -menetelmän käytön? Käyttäjien kokemuksia ajattelevat nopeammin kuin mitä kykenevät puheen avulla ilmaisemaan. ajatteluprosessit ovat usein niin monimutkaisia, että niitä on vaikea ilmaista sanallisesti. ääneen ajattelu häiritsee tehtävien tekemistä. ääneen ajattelu on vaikeaa, luonnotonta. testitilanne saa heidät tuntemaan, että he itse ovat arvioitavana vaikuttaa tehtävien tekemiseen. (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
15 Kritiikkiä Klassisessa protokolla analyysissa mielenkiinnon kohteena on matalan tason kognitiiviset prosessit kuten muisti ja havaitseminen ihminen ei kuitenkaan ole pelkkä informaation prosessointikone ajattelu on paljon enemmän kuin sanallisesti voidaan ilmaista ihminen irrotetaan sosiaalis-kulttuurisesta kontekstistaan Ajattelun eli ylemmän tason kognitiivisten prosessien ymmärtäminen edellyttää kehittyneempiä menetelmien kuten esim. itsearvioinnin hyödyntämistä (käyttäjän syvähaastettelu testin tallenteen näyttämisen yhteydessä tiedostamattomien tekijöiden esiin nostaminen) tunteiden merkityksen huomioimista ihmisen sosiaalis-kulttuurisen toimintaympäristön huomioimista (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
16 Muistettavaa Protokolla analyysia ei tulisi käyttää ainoana menetelmänä, vaan täydennettynä esim. haastatteluin Menetelmän tieteellinen käyttö edellyttää testiasetelman, aineiston keruun ja analysoinnin viitekehyksen tarkkaa kuvaamista tutkimusraportissa tutkimuksen luotettavuuden kasvaminen varsin usein jää tekemättä (Nielsen, Clemmensen & Yssing 2002)
17 Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site Analysointimenetelmänä protokolla analyysi Tarkoituksena tarkastella tuotteiden tilaamista verkkokaupasta käytettävyyden näkökulmasta Aiempaa tutkimusta nimenomaan verkkokaupan asiointiprosessin kriittisistä tekijöistä varsin vähän mitkä tekijät vaikuttavat käyttäjän halukkuuteen tilata tuote verkkokaupan välityksellä Valitsivat arvioinnin kohteeksi ilmaisten sähköisten postikorttien lähetyspalvelun ei maksuja, tuote jaetaan s-postiin helppo tutkimuskohteena Hallmark -yhtiön verkkopalvelu tunnettu perinteisten paperikorttien markkinoija (markkinajohtaja) verkkopalvelu ei kuitenkaan kovin suosittu miksi? (Benbunan-Fich 2001.)
18 Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site Tutkijat perehtyivät etukäteen palveluun ja muodostivat ennakkokäsityksen siitä mitä saattaisi vaikuttaa käyttäjien näkemyksiin verkkopalvelusta kortin lähettäminen - prosessissa kuusi erillistä näyttöä käyttö edellytti rekisteröitymistä Hallmark s Clubin jäseneksi: tunnus, salasana, s-postiosoitteen antamista näytön lay-out toteutettu kehyksien avulla sähköiset kortit osion löytäminen hankalaa verkkosivustosta Järjestivät esitestin, jossa käyttäjät tutustuivat neljään eri sähköisten postikorttien lähettämispalveluun ja arvioivat niiden toimivuutta eniten negatiivisia kommentteja juuri Hallmark in verkko palvelusta (Benbunan-Fich 2001.)
19 Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site Varsinainen testi Kahdeksan vapaaehtoista testaajaa tehtävänä lähettää sähköinen postikortti Aineiston keruu jokaisen käyttäjän testi tallennettiin puhe ääninauhalla ohjaaja kirjasi ylös näppäimistön ja hiiren käytön sekä kasvojen ilmeet yms. sellaisen informaation, jota ei voida tallentaa ääninauhalle ohjaaja myös muistutti testaaja ääneen ajattelusta tarvittaessa (Benbunan-Fich 2001.)
20 Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site 1. Analysointia varten ääninauhat litteroitiin, niihin yhdistettiin ohjaajan muistiinpanot sekä tieto siitä, mikä näyttö asiointiprosessista kulloinkin oli kyseessä yhteensä 40 sivua aineistoa 2. Aineisto järjestettiin mm. näyttöjen ja postikortin lähettämisprosessin vaiheiden mukaan esim. näyttö A vaihe 3 3. Jokaista vaihetta tarkasteltiin erikseen tavoitteena löytää ne kohdat prosessista, joissa käyttäjällä oli ongelmia 4. Poimittiin ne kohdat, joissa ongelmia esiintyi 5. Kunkin ongelmakohdan frekvenssi laskettiin ja aineisto taulukoitiin tavoitteena löytää prosessin kriittisiä episodeja (Benbunan-Fich 2001.)
21 Postikortin lähettäminen -prosessi (Benbunan-Fich 2001,156.)
22 Kriittiset episodit (Benbunan-Fich 2001,157.)
23 Case 1:Evaluate the usability of a commercial web site Screen/step code A1 B1 C2 Ongelman kuvaus Difficulty to find the link for electronic greetings in the main homepage Difficulty to find free greetings in the selected category Lost trying ti preview an electronic greeting card Frekvenssi (%) 63 (5/8) 38 (3/8) 13 (1/8) C3 ja D4 E1 D-E Could not identify button to proceed to the next screen Problems entering membership information Process long Dislike membership 25 (2/8) 13 (1/8) 50 (5/8) 100 (8/8) (Benbunan-Fich 2001.)
24 Sisällönanalyysi
25 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa
26 Sisällönanalyysin kohde Sisällönanalyysi on tieteellinen metodi, joka pyrkii päätelmiin erityisesti verbaalisesta, symbolisesta tai kommunikatiivisesta datasta Tavoitteena on analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti Dokumentteja ovat esim. kirjat, artikkelit, päiväkirjat, kirjeet, haastattelut, puhe, keskustelu, dialogi, raportit ym. kirjalliseen muotoon saatettu materiaali Grönfors 1982, Kirppendorff 1985, Kyngäs & Vanhanen 1999, Tuomi & Sarajärvi 2004
27 Sisällönanalyysin kohde Sopii hyvin myös täysin strukturoimattoman aineiston analysointiin Etuina on analyysin herkkyys kontekstille ja aineiston symbolisille muodoille Voidaan käyttää analysoitaessa valmiita aineistoja jopa sellaisia, joita alunperin ei ole tarkoitettu tutkimusta varten Sisällön analyysissa etsitään tekstin merkityksiä (vrt. diskurssianalyysi merkitysten tuottamisen tavat) Grönfors 1982, Kirppendorff 1985, Kyngäs & Vanhanen 1999, Tuomi & Sarajärvi 2004
28 Sisällönanalyysi ja sisällön erittely Voidaan erottaa kaksi sisällönanalyysitapaa: sisällön analyysi ja sisällön erittely Sisällönanalyysilla tarkoitetaan pyrkimystä kuvata dokumenttien sisältöä sanallisesti Sisällön erittelyllä tarkoitetaan dokumenttien analyysia, jossa kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä Kyngäs & Vanhanen 1999
29 Lähtökohtia Analyysissa tuotettu aineisto voidaan myös kvantifioida Analyysia jatketaan siten, että sanallisesti kuvatusta aineistosta tuotetaan määrällisiä tuloksia Analyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä Sisällönanalyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon Analyysin tarkoituksena on informaatioarvon lisääminen Hajanaisestakin aineistosta pyritään luomaan mielekäs, selkeä ja yhtenäinen informaatiokokonaisuus Tavoitteena luoda selkeyttä aineistoon, jotta voidaan tehdä selkeitä ja luotettava johtopäätöksiä Tuomi & Sarajärvi 2004
30 Lähtökohtia Aineiston käsittely perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan aineisto aluksi hajotetaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudestaan uudella tavalla loogiseksi kokonaisuudeksi Ennen analyysia tulee päättää analysoidaanko ilmisisältö (manifest content) vai myös piilossa olevat viestit (latent content) Analyysiyksikkö voi olla sana, sanayhdistelmä, lause, lausuma, tai ajatuskokonaisuus, kirjain, sivujen määrä, pääotsikoiden koko ym. riippuen tutkimustehtävästä Sisällönanalyysi voidaan tehdä aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti Tuomi & Sarajärvi 2004
31 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin kuuluvat: 1) aineiston redusointi eli pelkistäminen (esim. tiivistämällä tai pilkkomalla osiin), 2) klusterointi ja 3) abstrahointi Tuomi & Sarajärvi 2004
32 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Aineiston klusteroinnissa eli ryhmittelyssä koodattu alkuperäisaineisto käydään tarkasti läpi ja etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi sekä nimetään luokan sisältöä kuvaavalla nimikkeellä Tuomi & Sarajärvi 2004
33 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Aineiston abstrahoinnissa erotetaan tutkimuksen kannalta oleellinen tieto, jonka perusteella muodostetaan teoreettinen käsitteistö Abstrahointia jatketaan yhdistelemällä luokituksia niin kauan kuin se aineiston näkökulmasta on mahdollista Tutkija muodostaa yleiskäsitteiden avulla kuvauksen tutkimuskohteesta ja vertaa teoriaa ja johtopäätöksiä kokoajan alkuperäisaineistoon uutta teoriaa muodostaessaan Tuomi & Sarajärvi 2004
34 Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuloksissa esitetään empiirisestä aineistosta muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitteet tai aineistoa kuvaavat teemat Tuloksissa kuvataan myös luokittelujen pohjalta muodostetut käsitteet tai kategoriat ja niiden sisällöt Johtopäätöksissä tutkija pyrkii ymmärtämään tutkittavia heidän omasta näkökulmastaan Tuomi & Sarajärvi 2004
35 Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissa käsitteistö tulee valmiina, ilmiöstä jo tiedettynä Teorialähtöisessä sisällönanalyysissa analyysin luokittelu perustuu aikaisempaan viitekehykseen, joka voi olla teoria tai käsitejärjestelmä Teorialähtöisessä sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on analyysirungon muodostaminen Tuomi & Sarajärvi 2004
36 Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Analyysi runko voi olla hyvin väljä tai vaikkapa strukturoitu Strukturoidulla analyysirungolla testataan yleensä aikaisempaa teoriaa tai käsitejärjestelmää uudessa kontekstissa Analyysirungon sisälle muodostetaan erilaisia luokituksia tai kategorioita Aineistosta voidaan poimia ne asiat, jotka kuuluvat analyysirungon sisälle sekä sellaiset asiat, jotka jäävät analyysirungon ulkopuolelle Analyysirungon ulkopuolelle jäävistä asioista muodostetaan uusia luokkia Tuomi & Sarajärvi 2004
37 Aineiston kvantifiointi Luokittelun ja kategorisoinnin jälkeen aineisto voidaan kvantifioida ts. lasketaan kuinka monta kertaa sama asia esiintyy esimerkiksi haastattelijoiden kuvauksissa tai kuinka moni tutkittava ilmaisee saman asian Kvantifioinnin nähdään tuovan laadullisen aineiston tulkintaan erilaista näkökulmaa Ongelmana usein kuitenkin se, että laadulliset aineistot ovat niin pieniä, ettei niiden kvantifiointi tuo välttämättä lisätietoa tai erilaista näkökulmaa tutkimustuloksiin Tuomi & Sarajärvi 2004
38 Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tehokas tapa syventää tietoja asioista, joista on jo valmiina tutkittua tietoa ja tuloksia Evidence based ajattelu tukee systemaattisten kirjallisuuskatsauksien merkitystä Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset hahmottuvat vasta kun saatujen luokkien sisällä tarkastellaan lähteisiin nojaten, millaisia kuvauksia kyseisistä aiheista tutkimuksissa esitetään Pekkala 2000
39 Kritiikkiä Useissa sisällönanalyysillä tehdyissä tutkimuksissa tutkija on kuvannut analyysin hyvin, mutta mielekkäät johtopäätökset on jääneet tekemättä Analyysiprosessi on mekaaninen: onko vaarana, että systematiikan myötä katoaa jotakin oleellista? Tuomi & Sarajärvi 2004
40 Esimerkki sisällönanalyysistä Newman, Webb & Cochrane 1999.
41 Lähteet Benbunan-Fich, R Using protocol analysis to evaluate the usability of commercial web site [online]. Elsevier, 2001 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <DOI: >. Julkaistu myös: Information & Management, 39 (2 ), December 2001, Grönfors M.1982.Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Helsinki: WSOY Krippendorff K Content analysis. An Introduction to Its Methodology. Sage Publications. Kyngäs & Vanhanen Sisällönanalyysi. Hoitotiede 1999: 11(1), s Newman, R., Webb, B. & Cochrane, C. A content analysis method to measure critical thinking in face-to-face and computer supported group learning [online]. Belfast: Queen s University, 1999 [viitattu ]. Saatavissa www-muodossa:
42 Lähteet Nielsen, J. & Clemmensen, T. & Yssing, C Getting access to what goes on in people's heads?: reflections on the think-aloud technique [online]. In Nordichi Tradition and Transcendence, Aarhus, Denmark, October 19-23, new York: ACM Press, 2002 [viitattu ]. Saatavissa pdf-muodossa: <DOI: >. Pekkala E Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset. Kirjassa Voutilainen P., Leino-Kilpi, H., Mikkola, T. & Peipponen, A. (toim.)hoitotyön vuosikirja Näyttöön perustuva hoitotyö. Helsinki: Tammi, s Salvucci, D.D Interpreting eye movements with process models [online]. New York: ACM Press, 1998 [viitattu ]. Saatavissa pdfmuodossa <URL: >. Julkaistu myös: Human factors in Computing Systems: CHI 98 Summary. New York: ACM Press, Tuomi, J. & Sarajärvi, A Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Verbal protocol [online]. Toronto: Human-Computer Interaction Resource Network, 1998, päivitetty [viitattu ]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: >.
Sisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
Lisätiedot7.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
7.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.2.2006 Teemat Laadullisten aineistojen analyysitapoja Haastatteluaineiston analysointi Teemoittelu
LisätiedotProtokolla-analyysi (protocol analysis)
Protokolla-analyysi (protocol analysis) (Huom. Tämä materiaali ei sisällä esityksessä käytettyjä esimerkkikuvia. Kysy Suvilta jos haluat ne) Protokolla-analyysi Network Protocol Analysis Action Protocol
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
Lisätiedot4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotHaastattelut menetelmänä ja aineistona
Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotPÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO HARRY SILFVERBERG: Matematiikka kouluaineena yläkoulun oppilaiden tekemien oppiainevertailujen paljastamia matematiikkakäsityksiä Juho Oikarinen 7.4.2013 PÄIVI PORTAANKORVA-KOIVISTO
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotEtnografia Tiiu Koort
Etnografia Tiiu Koort 7307050 Hypermedian jatko-opintoseminaari: Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I Etnografisen tutkimuksen lähtökohdat Etnografia = ihmisestä kirjoittaminen,
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita
KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotTutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen
Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla
LisätiedotHaastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori
Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotMAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen. osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa.
MAOL ry on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattisluonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen puolesta suomalaisessa yhteiskunnassa. 2 Mitä tarkoittaa, että oppilas ymmärtää suureiden vuorovaikutussuhteet?
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotTohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media
Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö
Lisätiedot11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta
11.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. - yhteenvetoa aiheesta Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 14.3.2006 Teemoja Kvalitatiivisesta tutkimuksesta yleensä Erilaisia tutkimusstrategioita
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotSEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus
SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotReflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa
Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen
LisätiedotKysyminen ja vastaaminen kommunikaationa. Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015
Kysyminen ja vastaaminen kommunikaationa Petri Godenhjelm Metodifestivaalit 2015 Lomakkeet ovat kiinteä osa ihmisten ja yritysten arkea ei aina juhlaa Surveyn tietopohja, toimijat MUISTIO ja keskeiset
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotValtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!
Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen
LisätiedotLinkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:
Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:
Lisätiedot5.luento MATHM Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 24.1.2006 Teemat Grounded Theory (aineistopohjainen, ilmiö on alati muuttuva, vaati jatkuvaa analysointia,
LisätiedotHavainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF
Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas
TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas LUENNOT Luento Paikka Vko Päivä Pvm Klo 1 L 304 8 Pe 21.2. 08:15-10:00 2 L 304 9 To 27.2. 12:15-14:00 3 L 304 9 Pe 28.2. 08:15-10:00 4 L 304 10 Ke 5.3.
LisätiedotPäivitetty 9.5.2012. Text Mining -käyttöopas
Päivitetty 9.5.2012 Text Mining -käyttöopas WEBROPOL ANALYTICS: TEXT MINING Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 o Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt
Lisätiedoterisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005
erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn
LisätiedotConjoint-analyysi. Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05
Conjoint-analyysi Juuso Heinisuo 27.5.2005 Tiedonhallinan laitos Hypermedian jatko-opintoseminaari 2004-05 Conjoint: Taustaa 1 Conjoint-analyysi esiintyi ensimmäistä kertaa markkinatutkimuksessa 70-luvulla
LisätiedotAineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit
Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotSuunnittelumallien käyttö ja web-navimallit
Käyttöliittymät II Luento 7 Suunnittelumallien käyttö ja web-navimallit Harjoitus 1: Asuntohaku-sovellus Harjoitus 2: Groups and Items Esimerkkejä muista kälisuunnittelumalleista Web-navigoinnin suunnittelumallit
LisätiedotKirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto)
Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) tietoisku Oppiva kirjasto
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys
Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.
LisätiedotVALTIO-OPPI 2015-2017
VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi
Lisätiedot3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.
3.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 10.1.2006 Aiheet Ihminen tutkimuskohteena Tutkimusasetelmat Laadulliset tutkimusaineistot Aineiston hankinta,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotRutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana
Rutiineista kokeiluihin: Dialogi luovuutta lisäävänä toimintatapana 10.6.2015 www.aretai.org Dialogin lähtökohtia 1. Kokemusten erot Jokainen ihminen katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan, jonka määrittävät
LisätiedotTeema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja
Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja Tilastoaineiston peruselementit: havainnot ja muuttujat havainto: yhtä havaintoyksikköä koskevat tiedot esim. henkilön vastaukset kyselylomakkeen kysymyksiin
LisätiedotMonien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015
Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia
LisätiedotYHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA
YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu
LisätiedotMetsämuuronen: Tilastollisen kuvauksen perusteet ESIPUHE... 4 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 2. AINEISTO...
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. METODOLOGIAN PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 8 1.1 KESKEISTEN KÄSITTEIDEN KERTAUSTA...9 1.2 AIHEESEEN PEREHTYMINEN...9 1.3
LisätiedotKuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää
Kuluttajien tutkiminen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Emma Mäenpää Case New Coke Vuonna 1985 Coca-Cola Company päätti tuoda markkinoille uuden kolajuoman New Cola Makeampi versio perinteisestä Coca Colasta
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät
1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet
LisätiedotScrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro
Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotPortfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund
Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin
LisätiedotOsallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutuksen dilemma Korkeakouluissa aloittaneista vain n. 60 % valmistuu Rakenteita
LisätiedotSiltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu
Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotHANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI
HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset
LisätiedotKäyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun. ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT
Käyttökokemuksen evaluoinnista käyttökokemuksen ohjaamaan suunnitteluun ecommunication & UX SUMMIT 18.9.2013 Eija Kaasinen, VTT 2 Hyvä käyttökokemus Laadukas käyttökokemus Ylivoimainen käyttäjäkokemus
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotItse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotNarratiivinen haastattelu käytännössä. -ja mitä sen jälkeen?
Narratiivinen haastattelu käytännössä -ja mitä sen jälkeen? Aineiston keruu - ryhmäkeskustelu Ryhmän koko n. 5 henkilöä Tavoitteena mahdollisimman luonnolliset ryhmät esim. työporukat tai harrastusryhmät
LisätiedotAMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA
1 AMMATILLISTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJEN OPPIMINEN SOLMU-KOULUTUKSESSA Oppilashuolto ja vuorovaikutus seminaari 28.1.2016 Oulun yliopisto, Psykologian tutkimusyksikkö KM, KTM Tarja Leinonen tarja.leinonen@oulu.fi
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotPOLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT
POLIISIN POSTTRAUMATYÖPAJAT Menestyksekästä toimintaa Kriisityönpäivät 7.-8.4.2016 Helsinki Hallintotieteiden tohtori, rikoskomisario Juha Järvelin Mistä on kyse FBI vuonna 1985 agenteille, jotka osallisina
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotPSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE
PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan
LisätiedotText Mining. Käyttöopas
Text Mining Käyttöopas Webropol Analytics: Text Mining Mitä tarkoittaa kun asiakkaat tai henkilöstö antavat arvosanan 3.1 Keskiarvoa informatiivisempaa ovat taustalla olevat syyt Onko sinulla aikaa lukea
LisätiedotTyöyhteisön näkökulma - osatutkimus
Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotKuluttajien arvoa luovat käytänteet
Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää
Lisätiedot