Ravinto ja kolesteroli: käännetään suomalaisten kolesterolitaso taas laskuun

Katsaus tieteessä Matti J. Tikkanen LKT, sisätautiopin professori emeritus HYKS, sydän- ja keuhkokeskus, Folkhälsanin tutkimuskeskus, matti.j.tikkanen@helsinki.fi Helena Gylling LKT, kliinisen ravitsemustieteen professori emerita, sisätautien erikoislääkäri, HYKS medisiininen tulosyksikkö, yleissisätaudit ja geriatria, Markus Juonala dosentti, kliininen opettaja Turun yliopisto, sisätautioppi Petri T. Kovanen LT, sisätautien erikoislääkäri, professori Wihurin tutkimuslaitos, Ravinto ja kolesteroli: käännetään suomalaisten kolesterolitaso taas laskuun LDL-kolesterolipitoisuuden pienentäminen on keskeistä valtimotautien ehkäisyssä ja hoidossa. Muutokset elintavoissa ovat hyperkolesterolemian ensisijainen hoitomuoto, ja noudattamalla ruokavaliosuosituksia voidaan LDL-kolesterolipitoisuutta pienentää merkittävästi. Tärkeimmät tarvittavat ruokavalion muutokset ovat siirtyminen kovan rasvan käytöstä pehmeään, ravintokuidun saannin lisääminen sekä kasvistanolia tai -sterolia sisältävien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö. Lääkärillä on merkittävä rooli potilaan motivoinnissa, joten ruokavaliomuutosten puheeksi ottaminen vastaanotolla on tärkeää. Tehokkaan ravitsemushoidon varmistamiseksi potilaat ohjataan ruokavalioneuvontaan ravitsemusterapeutin tai hyperkolesterolemian ruokavaliohoitoon perehtyneen hoitajan vastaanotolle. Kirjallisuutta 1 Juonala M, Viikari JSA, Simell O, Niinikoski H, Raitakari OT. Lapsuuden elintavat vaikuttavat valtimotaudin kehittymiseen. Suom Lääkäril 2012;67:1485 9. 2 Murray CJ, Vos T, Lozano R ym. Disability-adjusted life years (DALYs) for 291 diseases and injuries in 21 regions, 1990-2010: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2010. Lancet 2012;380:2197 223. 3 Task Force for the Management of Dyslipidemias of the European Society of Cardiology (ESC) and the European Atherosclerosis Society (EAS). ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidemias. Atherosclerosis 2011;217S1:S1 44. 4 Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt. ISSN=1799-5051. 2010, 2. Tautikuolleisuus 1936 2010. Helsinki: Tilastokeskus (viitattu: 2.8.2013). http:// tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2010/ ksyyt_2010_2011-12-16_kat_003_ 5 Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt. ISSN=1799-5051. 2011, 2. Sepelvaltimotauti aiheuttaa useamman kuin joka viidennen kuoleman. Helsinki: Tilastokeskus (viitattu: 2.8.2013). http:// tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2011/ ksyyt_2011_2012-12-21_kat_002_ 6 Suomen virallinen tilasto: Kuolemansyyt.ISSN=1799-5051. 2011, 1. Kuolemansyyt vuonna 2011. Helsinki: Tilastokeskus (viitattu: 6.5.2013). Saantitapa: http:// tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2011/ ksyyt_2011_2012-12-21_kat_001_ Vertaisarvioitu VV Lapsuudessa omaksutuilla elintavoilla on eri tutkimusten mukaan todettu olevan erittäin suuri merkitys ateroskleroottisten valtimotautien synnylle ja myöhemmälle terveydelle (1). Tässä katsauksessa kuvaamme tarkemmin ruokavalion osuutta valtimotautien ehkäisyssä ja hoidossa, sekä lääkärin ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten roolia hyperkolesterolemian ravitsemushoidon toteuttamisessa. Valtimotautiin sairastuminen heikentää potilaan elämänlaatua, ja sepelvaltimotauti onkin maailmanlaajuisesti suurin varhaisen kuolleisuuden tai vajaakuntoisuuden aiheuttaja (2). Ateroskleroottiset valtimotaudit ovat myös edelleen suurin ennenaikaisen kuoleman ai heuttaja sekä Suomessa että muualla Euroopassa (3,4,5,6). Ateroskleroottisen valtimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa sen syytekijän, seerumin LDL-kolesterolin, pitoisuuden pienentäminen on keskeinen tavoite (3,7,8). Koska ateroskleroosi kehittyy pitkän ajan kuluessa, odotettavissa olevat terveyshyödyt ovat sitä suuremmat, mitä aikaisemmin seerumin kolesterolipitoisuutta pienennetään (9). Ruokavalio on avainasemassa suurentuneen kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuden pienentämisessä sekä väestö- että yksilö tasolla. Miksi erityinen huomio ruokavalioohjaukseen juuri nyt? Vuoden 2012 FINRISKI-tutkimus osoitti suomalaisten aikuisten veren kolesterolitason kääntyneen nousuun (10). Keskeisenä syynä tutkijat pitävät epäedullisia ruokavaliomuutoksia, erityisesti kovan, tyydyttyneen rasvan saannin lisääntymistä (11). Medioissa on tyydyttyneiden rasvojen haitallisuutta vähätelty, ja väestön epäedulliset ruokavaliomuutokset liittyvätkin todennäköisesti aiheesta julkisuudessa käytyihin keskusteluihin. Lääkärin vastaanotolla potilaan ruokavalio ja sen muutostarpeet voivat joskus jäädä kokonaan ottamatta puheeksi. Syynä voi olla kiire, mutta myös lääkärin puutteellinen ravitsemusosaaminen (12). Ruokavalion merkitys hyperkolesterolemian hoidossa tulisi kuitenkin ottaa esille kaikkien potilaiden kanssa, sillä asianmukaisesti toteutetulla ruokavaliohoidolla voidaan kolesterolitasoa alentaa merkittävästi (3,8,13). Eurooppalaiset suositukset dyslipidemioiden hoidosta ja valtimotautien ehkäisystä on päivitetty äskettäin (3,8), ja keväällä 2013 julkaistiin päivitetty dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus (7). Käytettävissä on siis ajantasainen, näyttöön pohjautuva tietopaketti hyperkolesterolemian hoidosta. Siksi juuri nyt on oivallinen hetki korostaa ruokavaliohoidon merkitystä. Ruokavaliomuutokset parantavat valtimoterveyttä Tutkimustieto osoittaa vakuuttavasti, että ruokavaliolla voidaan vähentää valtimotautisairastuvuutta ja -kuolleisuutta. Suomessa työikäisten naisten ja miesten kuolleisuus sepelvaltimotau- 3069

katsaus 7 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 3.5.2013). www.terveysportti.fi/xmedia/hoi/ hoi50025.pdf 8 Fifth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and other societies on cardio vascular disease prevention in clinical practice; European Association for Cardiovascular Prevention and Rehabilitation. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Atherosclerosis 2012;223:1-68. 9 Law MR, Wald NJ, Thompson SG. By how much and how quickly does reduction in serum cholesterol concentration lower risk of ischaemic heart disease? BMJ 1994;308:367 72. 10 Vartiainen E, Borodulin K, Sundvall J ym. FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun. Suom Lääkäril 2012;67:2364 8. 11 Vartiainen E, Helldán A, Virtanen S. Kolesterolitaso ja tyydyttyneen rasvan saanti ovat nousseet. Tutkimuksesta tiiviisti 1, marraskuu 2012. THL, Helsinki. www.julkari.fi/ bitstream/handle/10024/90882/ TutkimuksestaTiiviisti1_Kolesteroli. pdf?sequence=1 12 Laitinen K, Isolauri E. Systemaattista ravitsemuskoulutusta lääkäriopintoihin. Suom Lääkäril 2009;64:1440. 13 US national cholesterol education program NCEP. NIH Publication No. 02-5215, 2002. 14 Vartiainen E, Laatikainen T, Peltonen M ym. Thirty-five-year trends in cardiovascular risk factors in Finland. Int J Epidemiol 2010;39:504 18. 15 Valsta LM, Tapanainen H, Sundvall J ym. Explaining the 25-year decline of serum cholesterol by dietary changes and use of lipid-lowering medication in Finland. Pub Health Nutr 2010;13:932 8. 16 Zatonski WA, Willett W. Changes in dietary fat and declining coronary heart disease in Poland: population based study. BMJ 2005;331:187 8. 17 Zatonski W, Campos H, Willett W. Rapid declines in coronary heart disease mortality in Eastern Europe are associated with increased consumption of oils rich in alphalinolenic acid. Eur J Epidemiol 2008;23:3 10. 18 Estruch R, Ros E, Salas-Salvado J ym. Primary prevention of cardiovascular disease with a Mediterranean diet. New Engl J Med 2013;368:1279 90. 19 Uusitupa M, Hermansen K, Savolainen MJ ym. Effects of an isocaloric healthy Nordic diet on insulin sensitivity, lipid profile and inflammation markers in metabolic syndrome a randomized study (SYSDIET). J Intern Med 2013;274:52 66. tiin on viime vuosikymmenten aikana vähentynyt 80 % (4). Suurin tätä myönteistä kehitystä selittävä tekijä on veren kolesterolipitoisuuden pieneneminen noin 20 % väestötasolla (14). Sitä selittävät puolestaan myönteiset muutokset ruokavaliossamme, erityisesti ravinnon rasvan laadun muutos pehmeämpään suuntaan. Lääkkeiden selitysosuus kolesterolipitoisuuden pienenemiseen väestötasolla oli seuranta-aikana suhteellisen pieni (15). Ravintorasvan laadun muutos on näkynyt valtimoterveydessä myös muualla. Esimerkiksi Puolassa sepelvaltimotautikuolleisuus kääntyi vuonna 1991 dramaattiseen laskuun noustuaan sitä ennen vuosien ajan (16), ja vastaavaa kehitystä on havaittu myös muualla Itä-Euroopassa (17). Ruokavalion rasvan nopea ja merkittävä muutos kovasta pehmeään, eli käytännössä voin ja muun eläinrasvan vaihtaminen rypsi- ja soijaöljyyn, näyttää olevan myönteisen kehityksen keskeinen tekijä (17). Perinteisessä Välimeren ruokavaliossa, joka sisältää oliiviöljyä ja runsaasti vihanneksia, hedelmiä, kalaa ja palkokasveja, mutta vain rajoitetusti punaista lihaa ja maitotuotteita, rasvan laatu on kohdallaan. Tuoreessa interventiotutkimuksessa oli mukana henkilöitä, joilla oli suuri sepelvaltimotautiriski (18). Tutkimuksessa osoitettiin, että Välimeren ruokavalio vähensi valtimotautitapahtumia noin 30 %. Suomalaiseen ruokakulttuuriin on sovellettu ns. Itämeren ruokavalio, jossa korostuu paikallinen elintarvikevalikoima. Siinä suositaan rypsiöljyä ja ruista sekä kotimaisia kasviksia, marjoja ja kalaa. Alustavissa tuloksissa Itämeren ruokavalion (SYSDIET) todettiin parantavan metabolista oireyhtymää sairastavien potilaiden lipidiprofiilia (19). Tuoreet tulokset laajasta kansainvälisestä kohorttitutkimuksesta osoittivat, että terveellinen ruokavalio vähensi merkittävästi sydäntapahtumien uusiutumista (20). Tutkimuksessa oli mukana yli 55-vuotiaita valtimotauti- tai diabetespotilaita, joilla oli asianmukainen lääkitys ja kohde-elinvaurio. Terveellisellä ruokavaliolla näytti tässäkin ryhmässä olevan itsenäinen suojaava vaikutus. Tutkijoiden mukaan sydäntapahtumien uusiutumista voitaisiin ehkäistä merkittävästi ja ihmishenkiä säästää, mikäli terveydenhuollon ammattilaiset kautta maailman korostaisivat terveellisen ruokavalion merkitystä myös sekundaarisessa ehkäisyssä. Myös lapsille suunnatun ruokavalio-ohjauksen on todettu olevan tehokasta ja turvallista. Suomalainen Sepelvaltimotaudin riskitekijöiden interventioprojekti -tutkimus (STRIP) on kontrolloitu, satunnaistettu prospektiivinen interventiotutkimus. Se on osoittanut toistetun ja iänmukaiseksi suunnitellun ruokavalio- ja elämäntapaohjauksen vaikuttavan hyödyllisesti seerumin lipidiarvoihin (21). Alle vuoden iässä aloitettu tiivis interventio on jatkunut yli 20 vuoden ajan. Interventioryhmän poikien LDLkolesterolipitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin 0,2 mmol/l matalammalla tasolla kuin verrokeilla, tytöillä ryhmien välinen ero on ollut 0,1 mmol/l (22). Mikä tärkeintä, ruokavalioneuvonnalla ei ole todettu olleen kielteisiä vaikutuksia lasten kasvuun tai neurologiseen kehitykseen (23). Hyperkolesterolemian ruokavaliohoidon peruspilarit Äskettäin on päivitetty kotimainen dyslipidemioiden Käypä hoito -suositus (7) sekä eurooppalaiset suositukset dyslipidemioiden hoidosta (3) ja valtimotautien ehkäisystä (8). Niissä kaikissa suositellaan dyslipidemioiden hoitoon ensisijaisesti elämäntapainterventiota ja sen keskeisenä osana ruokavaliomuutoksia. Ruokavaliomuutokset ovat tärkeä osa hoitoa myös silloin, kun hyperkolesterolemian hoito vaatii lisäksi lääkehoitoa. Keskeisimmät suositellut ruokavaliomuutokset ovat jo pitkään pysyneet ennallaan. Suositeltu ruokavalio on monipuolinen ja runsaskuituinen, ja sen rasva on laadultaan pääasiassa pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa. Tarvittaessa ruokavalioon sisältyvät myös kasvistanolia tai kasvisterolia sisältävät elintarvikkeet. Paras teho saavutetaan, kun mahdollisimman moni ruokavaliomuutos toteutetaan samanaikaisesti. Ylipainoisten ja lihavien kannattaa vähentää energian saantia ravinnosta ja lisätä liikuntaa, jolloin laihtuminen korjaa kaikkia seerumin lipidipitoisuuksia (7). Ruokavalion, jossa tyydyttyneen rasvan ja ravinnon kolesterolin määrä on pieni, mutta ravintokuidun määrä suuri, ja johon sisältyy kasvistanoli- tai kasvisteroliesteriä sisältäviä elintarvikkeita, on osoitettu pienentävän LDL-kolesterolipitoisuutta 17 25 % (24,25). Suositellut ruokavaliomuutokset ja niiden keskimääräinen teho LDL-kolesterolin alentamisessa on esitetty taulukossa 1. 3070

tieteessä taulukko 1. Keskeiset ruokavaliomuutokset hyperkolesterolemian hoidossa ja niiden LDL-kolesterolipitoisuutta pienentävä teho (3,7). Muutos ruokavaliossa Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen saannin vähentäminen ja vähentyneen saannin korvaaminen kerta- ja monityydyttymättömillä rasvahapoilla Vaikutus LDL-kolesterolipitoisuuden pienenemiseen Suuri teho kuvio 1. Hyperkolesterolemiapotilaan ruokavalioohjauksen organisointi. Ruokavaliomuutokset riittävät muun elämäntapaohjauksen ohella usein ainoaksi hyperkolesterolemian hoidoksi. Pätevä ja riittävä ruokavalio-ohjaus ja ruokavaliomuutosten seuranta ovat kuitenkin tärkeitä myös kolesterolilääkityksen yhteydessä, sekä primaarisessa että sekundaarisessa ehkäisyssä (7). Kasvistanolia- tai kasvisterolia sisältävien terveysvaikutteisten elintarvikkeiden käyttö Ravintokuidun saannin lisääminen Kolesterolin saannin vähentäminen ruokavaliosta Laihduttaminen, jos on ylipainoa Suuri teho Potilas, jolla todettu hyperkolesterolemia Aina lääkärin vastaanotolla: ruokavalion puheeksi otto ja suositeltaviin ruokavaliomuutoksiin motivointi Ruokavalio-ohjauksen toteutus 20 Dehghan M, Mente A, Teo KK ym. Relationship between healthy diet and risk of cardiovascular disease among patients on drug therapies for secondary prevention: a prospective cohort study of 31 546 high-risk individuals from 40 countries. Circulation 2012;126:2705 12. 21 Simell O, Niinikoski H, Rönnemaa T ym. Cohort profile: the STRIP study (Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project), an infancy-onset dietary and life-style intervention trial. Int J Epidemiol 2008;38:650 5. 22 Niinikoski H, Pahkala K, Ala-Korpela M ym. Effect of repeated dietary counseling on serum lipoproteins from infancy to adulthood. Pediatrics 2012;129:e704 13. 23 Rask-Nissilä L, Jokinen E, Terho P ym. Neurological development of 5- year-old children receiving a low-saturated fat, low- cholesterol diet since infancy A randomized controlled trial. JAMA 2000;284:993 1000. 24 Chen SC, Judd JT, Kramer M, Meijer GW, Clevidence BA, Baer DJ. Phytosterol intake and dietary fat reduction are independent and additive in their ability to reduce plasma LDL cholesterol. Lipids 2009;44:273 81. 25 Hallikainen MA, Uusitupa MIJ. Effects of 2 low-fat stanol estercontaining margarines on serum cholesterol concentrations as part of a low-fat diet in hypercholesterolemic subjects. Am J Clin Nutr 1999;69:403 10. 26 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Nuutinen O, Mikkonen R, Peltola T ym. Ravitsemushoitosuositus 2010 (viitattu 2.8.2013). www. ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/ attachments/fi/vrn/ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf Ravitsemushoidon toteutus Käytännön kokemus hyperkolesterolemian ravitsemushoidon tehosta ei aina vastaa tutkimuksissa saavutettuja tuloksia. Ravitsemushoidon heikko tulos johtuu kuitenkin lähes poikkeuksetta siitä, ettei potilasta ole motivoitu riittävästi eikä hän ole saanut tarpeellista määrää ravitsemusneuvontaa. Ilman riittävää, motivoivaa ja yksilöllistä ohjausta terveellisen ruokavalion koostaminen onnistuu harvoin optimaalisesti (26). Päivitetyssä dyslipidemioiden Käypä hoito -suosituksessa otetaan nyt ensimmäistä kertaa kantaa ravitsemusohjauksen käytännön toteutuksen vastuukysymyksiin. Suosituksen mukaan ruokavalio-ohjauksen toteuttaa joko ravitsemusterapeutti tai asiaan erittäin perusteellisesti koulutuksella perehtynyt hoitaja (7). Ravitsemusterapeutin ohjausta tarvitaan aina, kun potilaalla on useampia terveysongelmia tai sairauksia, joita voidaan ruokavaliomuutoksilla hoitaa. Yksi neuvontakerta ei riitä, vaan potilaalla tulee olla mahdollisuus seurantakäynteihin tai yhteydenpitoon puhelimitse. Lääkärin ei yleensä tarvitse antaa hyperkolesterolemiapotilaalle yksityiskohtaista ruokavalio-ohjausta, vaan hän voi ohjata ruokavalioohjausta tarvitsevan potilaan joko ravitsemusterapeutin tai ravitsemusasioihin perehtyneen hoitajan vastaanotolle (kuvio 1). Lääkärin tulee kuitenkin tiedostaa ruokavaliohoidon teho hyperkolesterolemian hoidossa ja motivoida potilasta toteuttamaan ruokavaliossaan suositusten Ravitsemusterapeutti: Potilaat, joilla liitännäissairauksia Ravitsemusterapeutti tai lisäkoulutuksen saanut hoitaja: Muut potilaat mukaisia muutoksia. Jo ruokavalion puheeksi otto muistuttaa potilasta asian merkityksestä, ja siksi ruokavaliomuutoksista on syytä keskustella jokaisen hyperkolesterolemiapotilaan kanssa jokaisella vastaanotolla. Keille ruokavalio-ohjaus kohdistetaan? Parhaan valtimoterveyden takaisi se, että veren kolesterolitaso pysyisi matalana läpi elämän. Riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin on selvästi pienempi, jos LDL-kolesterolitaso pysyy matalana lapsuudesta saakka verrattuna nykykäytännön mukaiseen tilanteeseen, jossa LDLkolesterolipitoisuutta pienennetään tehokkaasti vasta keski-iässä (27). Ruokavalio-ohjaus olisi siis syytä aloittaa jo lapsuudessa. Sekä kotimaiset että kansainväliset suositukset toteavat selkeästi, että suositeltavat ruokavaliomuutokset ovat tarpeen kaikille, joiden LDL-kolesterolipitoisuus ylittää tavoitearvon tai joilla on useita riskitekijöitä. Pätevää ravitsemusohjausta tarvitaan siis sekä primaarisessa että sekundaarisessa ehkäisyssä. Primaarisessa ehkäisyssä ruokavaliomuutokset riittävät usein ainoaksi hoitomuodoksi muiden elämäntapamuutosten rinnalle, eikä niitä saa unohtaa myöskään mahdollisen lääkehoidon yhteydessä (3,7,8). Tavanomaisten ruokavaliomuutosten lisäksi tehokas ruokavaliohoito sisältää tarvittaessa 3071

katsaus 27 Ference BA, Yoo W, Alesh I ym. Effect of long-term exposure to lower low-density lipoprotein cholesterol beginning early in life on the risk of coronary heart disease: a Mendelian randomization analysis. J Am Coll Cardiol 2012;60:2631 9. 28 Athyros VG, Kakafika AI, Papageorgiou AA ym. Effect of a plant stanol ester-containing spread, placebo spread, or Mediterranean diet on estimated cardiovascular risk and lipid, inflammatory and haemostatic factors. Nutr Metab Cardiovasc Dis 2011;21:213 21. 29 Hallikainen M, Lyyra-Laitinen T, Laitinen T, Moilanen L, Miettinen TA, Gylling H. Effects of plant stanol esters on serum cholesterol concentrations, relative markers of cholesterol metabolism and endothelial function in type 1 diabetes. Atherosclerosis 2008;199:432 9. 30 Hallikainen M, Kurl S, Laakso M, Miettinen TA, Gylling H. Plant stanol esters lower LDL cholesterol level in statin-treated subjects with type 1 diabetes by interfering the absorption and synthesis of cholesterol. Atherosclerosis 2011;217:473 8. 31 Plat J, Mackay D, Baumgartner S ym. Progress and prospective of plant sterol and plant stanol research: Report of the Maastricht meeting. Atherosclerosis 2012;22:521 33. 32 Scholle JM, Baker WL, Talati R, Coleman CI. The effect of adding plant sterols or stanols to statin therapy in hypercholesterolemic patients: systematic review and meta-analysis. J Am Coll Nutr 2009;28:517 24. kasvistanoleja tai -steroleja. Tutkimuksessa, jossa koehenkilöillä oli lievä hyperkolesterolemia, 80 % saavutti tavoitearvon, kun ruokavaliohoitoon sisältyi kasvistanolimargariini (28). Kasvistanoleilla tai kasvisteroleilla täydennettyjen elintarvikkeiden on osoitettu alentavan myös diabetesta ja metabolista oireyhtymää (29,30,31) sekä familiaalista hyperkolesterolemiaa sairastavien (31) LDL-kolesterolia (31). Jos LDL-kolesterolipitoisuutta ei ponnisteluista huolimatta saada pelkällä elämäntapahoidolla pienennetyksi tavoitearvoon, harkitaan LDL-kolesterolia alentavan statiinilääkityksen liittämistä hoitoon. Koska ruokavalion ja statiinien vaikutukset ovat additiivisia, tehokasta ruoka valiohoitoa kannattaa aina jatkaa myös statiinilääkityksen aikana. Kasvistanolia tai -sterolia sisältävien elintarvikkeiden käyttö vakiintuneen statiinilääkityksen rinnalla pienentää LDL-koles terolipitoisuutta edelleen keskimäärin 10 %, mikä on enemmän kuin statiiniannoksen kaksinkertaistamisen tuoma lisäteho (keskimäärin 6 %) (32). Lopuksi Tutkimukset ovat osoittaneet ruokavalion turvalliseksi ja kaikille sopivaksi keinoksi pitää veren LDL-kolesterolipitoisuus pienenä ja myös pienentää tehokkaasti jo kohonnutta LDLkolesterolitasoa. Lääkärin tuleekin ottaa ruokavalio puheeksi aina hyperkolesterolemiapotilaitaan tavatessaan, ja ohjata potilas hoitoketjussa eteenpäin asianmukaisen ruokavalio-ohjauksen varmistamiseksi. Suositusten mukaisilla ruokavaliomuutoksilla on mahdollisuus kääntää suomalaisten kolesterolitaso jälleen laskuun. n Kirjoittajat ovat tekstiä työstettäessä konsultoineet ravitsemusterapeutti Sara Pohjavuorta Unilever Finland Oy:stä ja ravitsemusterapeutti Susanna Rosinia Raisio-konsernin Benecol- yksiköstä. sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Matti J. Tikkanen: Konsultointi ( Amgen, Pfizer), luentopalkkio ( Amgen), muut (dyslipidemiat Käypä hoito -ryhmän puheenjohtaja). Helena Gylling, Markus Juonala: Ei sidonnaisuuksia. Petri T. Kovanen: Konsultointi (Raisio, Amgen), kirjoitusapu, lääkkeet, laitteet tai hallinnollinen tuki (Raisio). English summary www.laakarilehti.fi > in english Diet and cholesterol: Let s reduce the Finns cholesterol levels by endorsing adherence to recommended dietary changes 3072

tieteessä english summary Matti J. Tikkanen Professor of Internal Medicine (emeritus) Helsinki University Central Hospital, Heart and Lung Center, Folkhälsan s Research Center, matti.j.tikkanen@helsinki.fi Helena Gylling Markus Juonala Petri T. Kovanen Diet and cholesterol: Let s reduce the Finns cholesterol levels by endorsing adherence to recommended dietary changes According to the latest National FINRISK study, cholesterol levels in the Finnish population have increased after decades of decline. Unfavourable dietary changes are most likely the main reason behind this development. Reducing serum LDL-cholesterol concentration is a central target in the prevention and treatment of cardiovascular diseases. Lifestyle changes, especially recommended changes in the diet, can significantly reduce serum levels of total and LDL-cholesterol. Recommended dietary changes include a shift from saturated to unsaturated fats, an increase in the intake of dietary fibre, as well as the use of functional foods with added plant stanols or sterols. According to recent Finnish guidelines on the management of dyslipidaemia, dietary counselling should ideally be given by an authorized nutritionist or a nurse who has been specifically trained. The role of medical doctors is also extremely important as they can motivate their patients to make the recommended changes. Thus, the important role of diet in the prevention and treatment of cardiovascular diseases should be discussed every time a doctor meets hypercholesterolaemic patients. 3072a