Pelastustoimen PALVELUTASOPÄÄTÖS LIITE 1. Kymenlaakson pelastuslaitos - elämässä mukana

Pelastustoimen PALVELUTASOPÄÄTÖS 2014-2020 LIITE 1 Kymenlaakson pelastuslaitos - elämässä mukana

2/58 SISÄLLYSLUETTELO: OSA 1 PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN PERUSTEITA... 4 1 KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1 Pelastuslaki (379/2011)... 5 1.2 Muu lainsäädäntö... 5 1.3 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS)... 5 1.4 Sisäisen turvallisuuden ohjelma... 6 1.5 Pelastustoimen strategia 2025... 6 1.6 Pelastustoimen TTS 2013 16... 7 1.6.1 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 1.6.2 Pelastustoiminta ja varautuminen... 7 2 KYMENLAAKSON VÄESTÖKEHITYS... 9 3 KUNTIEN VISIOT JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT... 12 Kouvola 2016 Kymijoen kaupunki... 12 Iitti 2013-17... 12 Pyhtää 2010-2025... 12 Kotka 2011-16... 12 Hamina 2012... 12 Virolahti 2012 Ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla... 13 Miehikkälän kuntastrategia 2017... 13 4 PELASTUSLAITOKSEN HENKILÖSTÖ... 14 5 TALOUS... 16 6 PALOTARKASTUKSET... 18 6.1 Valvontasuunnitelman perusteet... 18 6.2 Esiintymistiheys... 18 6.3 Tapahtuneet vahingot... 19 6.4 Henkilövahingot... 19 6.5 Omatoiminen sammutus... 19 7 OHJAUS VALISTUS JA NEUVONTA... 21 7.1 Lähtökohtia... 21 7.2 Tavoitteena pelastustoimen vision, hyvän turvallisuuskulttuurin saavuttaminen... 21 7.3. Strategian painopisteet... 21 7.3.1Toimintaprosessien uudistaminen... 21 7.3.2 Palvelujen tuottaminen... 22 7.3.3 Kohderyhmien valinta... 22 7.3.4 Verkostoituminen ja henkilöstöresurssien kehittäminen... 22 OSA 2 RISKIANALYYSI... 23 1. PERUSTEET... 23 2. MÄÄRITELMIÄ... 23 3. PELASTUSTOIMINNAN ONNISTUMISEN PERUSTEKIJÄT... 24 4. RISKILUOKKIEN MÄÄRITTELY... 25 5. RISKIKOHTEET... 25 6. KYMENLAAKSON PELASTUSTOIMEN ALUEEN RISKIT... 26 6.1 Valtakunnallinen riskialueaineisto... 26 6.2 Erityiskohteet valvontasuunnitelman mukaan.... 28 6.2.1 Automaattisella paloilmoittimella tai - sammutuslaitoksella varustettu rakennus... 28 6.3 Vaarallisia kemikaaleja käyttäviä ja varastoivia laitoksia (SEVESO-kohteet)... 28 6.4 Kemikaaliratapihat... 30 6.5 Kemikaalikuljetukset... 31 6.6 Satamat... 32 6.7 Öljy ja kemikaalikuljetukset Suomenlahdella... 33 6.8 Maantieliikenne... 34 6.9 Lentokentät... 36 6.10 Loviisan ydinvoimalan onnettomuusuhka... 36

3/58 6.11 Suuret yleisötilaisuudet... 36 6.12 Sisävesien onnettomuusuhat... 37 6.13 Metsä- ja turvetuotantoalueiden palot... 37 6.14 Tulvat... 38 6.16 Poikkeusolojen riskit... 38 7. KYMENLAAKSON MAAKUNNAN MAANKÄYTTÖ 2030... 39 8. KYMENLAAKSON ALUEEN SUURONNETTOMUUSRISKIT... 40 OSA 3 PELASTUSTEHTÄVIEN MÄÄRÄT VUOSINA 2004-2012... 41 OSA 4 TIETOJA JOHTAMISJÄRJESTELMISTÄ JA PALOKUNNISTA... 51 Päällikköpäivystys (P20) 1.1.2013... 51 Päällystöpäivystysalueet P31 ja P32 1.1.2013... 52 Yksikönjohtajapäivystysalueet 1.1.2013... 53 Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueen palokunnat 1.1.2013... 54 Paloasemien omistussuhteet 1.1.2013... 55 Palokuntien lähtöaika, henkilömäärä ja savusukeltajien määrä palokuntasopimuksen mukaan 1.1.2013... 56 Palokuntien pelastussukellusvalmius ja erikoistuminen 1.1.2013... 57 Palokuntien ajoneuvokalusto 1.1.2013... 58

4/58 OSA 1 Palvelutasopäätöksen perusteita 1 Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimintaympäristö Pelastuslaitoksen toiminta perustuu pelastuslakiin. Pelastuslaitoksen tehtävistä säädetään pelastuslain 27 :ssä. Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen asianmukaisesta järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävistä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Lisäksi pelastuslaitos: 1) voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos ensihoitopalvelun järjestämisestä yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on sovittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n 2 momentin perusteella; 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; 3) huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä; 4) Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella. Kaikkien hallinnonalojen tulee ottaa huomioon yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) ja valtioneuvoston laatima sisäisen turvallisuuden ohjelma. Sisäasianministeriön pelastusosaston informaatio-ohjausta ovat muun muassa pelastustoimen strategia 2025 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2016. Maantieteellisesti pelastuslaitoksen toimialue on Kymenlaakson maakunta, jonka väestönkehitys ja väestörakenteen muutos vaikuttavat myös pelastuslaitoksen toimintaan. Toiminnassa huomioidaan Kymenlaakson kuntien strategiat, taloudet sekä kuntien suorittama omistajaohjaus. Arvopohjana pelastuslaitoksen toiminnassa on ensisijaisesti koko valtakunnan pelastustoimen yhteisesti sopimat arvot. Kaikessa toiminnassa huomioidaan oman toiminnan vaikuttavuus yhteiskunnan tarpeiden kannalta.

5/58. Kymenlaakson pelastuslaitoksen toimintaympäristö vuonna 2013. 1.1 Pelastuslaki (379/2011) 1.2 Muu lainsäädäntö Pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa pelastuslaki. Pelastuslain 29 :ssä säädetään palvelutasosta. Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Pelastustoimen viranomaisille voi kuulua tehtäviä sen mukaan kuin muussa laissa säädetään. Pelastusviranomainen valvoo mm. vaarallisten kemikaalien vähäistä käyttöä sekä räjähteistä annetun lain perusteella ilotulitteiden tilapäistä myyntiä sekä varastointia. 1.3 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) Valtioneuvosto antoi 16.12.2010 periaatepäätöksen yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Strategian valmistelu on toteutettu laajapohjaisena työskentelynä, johon ovat osallistuneet viranomaisten lisäksi elinkeinoelämän ja järjestöjen edustajat. Periaatepäätös korvaa vuonna 2006 annetun periaatepäätöksen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta. Laajaan turvallisuuskäsitykseen perustuva periaatepäätös yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta konkretisoi valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2009 asetettuja periaatteita, tavoitteita sekä toimeenpanon perusteita. Strategia muodostaa varautumisen ja kriisijohtamisen yhteisen perustan yhteiskunnan kaikille toimijoille. Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa on kiinnitetty erityistä huomiota kansainväliseen ulottuvuuteen sekä varautumisen ja kriisijohtamisen toimijakentän laaja-alaisuuteen. Elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitys osana yhteiskunnan varautumista ja häiriötilanteiden hallintaa korostuu. Myös turvallisuustutkimusta käsitellään perusteellisemmin. Kuntien rooli on tuotu esille aikaisempaa korostetummin samoin kuin aluehallintouudistuksen vaikutukset.

6/58 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi ministeriöille on osoitettu 49 strategista tehtävää. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia sisältää myös osion, joka käsittelee häiriötilanteiden hallintaa. Sen mukaisesti operatiivisesta johtamisesta vastaa aina toimivaltainen viranomainen, joka tavanomaisten häiriötilanteiden selvittämisessä on suoraan yhteistoiminnassa muiden virka-apua antavien, omalla sektorillaan toimivaltaisten, viranomaisten kanssa. Kuntien rooli yhteiskunnan varautumisessa ja häiriötilanteiden hallinnassa on paikallishallinnossa keskeinen, koska peruspalveluiden ja muiden yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen järjestäminen on merkittäviltä osiltaan kuntien vastuulla. Kuntien ja niiden yhteistyöjärjestelyiden ohella paikalliseen varautumiseen ja yhteiskunnan toimintojen turvaamiseen liittyvät keskeisinä toimijoina valtion paikallishallinnon toimijat, seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt, yliopistot ja muut oppilaitokset sekä paikallishallinnon palvelutuotantoon osallistuvat elinkeinoelämän yksiköt. Myös järjestöillä on merkittävä rooli niin palveluiden tuottajina kuin varautumisen toimijoina. 1.4 Sisäisen turvallisuuden ohjelma Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Sisäisen turvallisuuden ohjelman ydinsisältö muodostuu hallitusohjelmassa päätetyn mukaisesti arjen turvallisuuden näkökulmasta tärkeimpien turvallisuusongelmien ennaltaehkäisystä ja ratkaisusta. Ohjelmassa on kuvattu arjen turvallisuuden tilanne ja haasteet ja esitetty 64 toimenpidettä. Lisäksi ohjelmassa on esitetty tunnusluvut, joilla seurataan sisäisen turvallisuuden kehitystä. Toimenpiteistä noin kaksi kolmannesta painottuu ennaltaehkäiseviin toimiin. Pääosa toimenpiteistä on jatkossa pysyvää toimintaa. Ohjelmassa on päätetty toimenpiteistä muun muassa turvallisuuden tunteen lisäämiseksi, oppilaitosten ja julkisten tilojen turvallisuuden parantamiseksi, työssä kohdatun väkivallan ja vakavan väkivallan ja sen uhkan vähentämiseksi, nuorten turvallisuuden parantamiseksi sekä lapsiin ja nuoriin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi, yritystoiminnan turvallisuuden lisäämiseksi ja rikoksen uhrin palvelujen parantamiseksi. 1.5 Pelastustoimen strategia 2025 Sisäasiainministeriön mukaan pelastustoimeen kohdistuu lähivuosina monenlaisia haasteita, jotka perustuvat toimintaympäristön ja lainsäädännön muutoksiin sekä kansalaisten odotuksiin. Pelastustoimen on muuttuvissa olosuhteissa ja talouden paineissa kyettävä hoitamaan tehtävänsä aiempaa tehokkaammin ja taloudellisemmin. Pelastustoimen Strategia 2025 korvaa Sisäasianministeriön pelastusosaston maaliskuussa 2007 laatiman pelastustoimen valtakunnallisen strategian. 2025 Strategiassa määritellään ne painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joiden avulla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Tarkoituksena on, että strategia antaa yhteiset perusteet pelastustoimen tehtävistä huolehtivien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle ja kehittämiselle sekä siinä tarvittavalle yhteistyölle. Keskeisiä välineitä strategian toimeenpanossa ovat pelastustoimen tehtävistä vastaavien tahojen palvelutasopäätökset, toiminta- ja taloussuunnitelmat, talousarviot ja muut yksityiskohtaisemmat suunnitelmat. Pelastustoimen visio 2025 on: Suomessa on hyvä turvallisuuskulttuuri ja Euroopan tehokkain pelastustoimi. Tämä tarkoittaa: o yhteiskuntaa, jossa jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta ja onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta o motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä o taloudellisesti tuotettuja palveluja, jotka vastaavat uhkia ja asiakkaiden tarpeita o hyvää kumppanuusverkostoa

7/58 1.6 Pelastustoimen TTS 2013 16 Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja palokuolemia. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa nopeaa ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Pelastustoimen TTS:n tunnuslukuja valtakunnallisesti 1.6.1 Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoimen tehtävä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia. Pelastustoimen TTS:n tunnuslukuja onnettomuuksien ehkäisyssä valtakunnallisesti 1.6.2 Pelastustoiminta ja varautuminen Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa riskejä vastaavasti sekä antamaan pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa ulkomaille. Pelastuslaitosten toiminta on järjestetty uusien, yhdenmukaisten pelastustoimen mitoitusten, rakenteiden, suorituskyvyn ja toimintavalmiuden perusteiden mukaisesti. Pelastustoimen palvelutasopäätökset vastaavat uusitun pelastuslain säännöksiä. Suunnittelukauden aikana toteutetaan pelastustoimen osuus yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta. Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon. Huolehditaan aluehallintovirastojen ja muiden alueellisen tason toimijoiden varautumisen valtakunnallisesta yhteensovittamisesta keskushallinnossa. Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten.

8/58 Pelastustoimen TTS:n tunnuslukuja kiireellisessä pelastustoiminnassa riskialueittain valtakunnallisesti

9/58 2 Kymenlaakson väestökehitys Kuvissa 2-5 on kuvattu Kymenlaakson väestönkehitys aina vuoteen 2040. Ennusteet ja kuvat perustuvat Tilastokeskuksen julkaisemiin lukuihin. Kuvista havaitaan, että Kymenlaakson väestökehitys on laskeva. Poikkeuksena kuntien laskevaan väestökehitykseen on Pyhtää, jonka väkilukuun ennustetaan hienoista kasvua. 100000 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 Hamina - Fredrikshamn Iitti Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää - Pyttis Virolahti 10000 0 2003 2005 2010 2020 2030 2040 Asukaslukuennuste vuosille 2003-2040 kunnittain. Vertailun helpottamiseksi luvut on laskettu nykyisen kuntajaon mukaisesti vuodesta 2003 lähtien. Lähde: Tilastokeskuksen internet-sivut 7.5.2013 Asukasluku Kymenlaakson maakunta 2003-2040 188000 186000 184000 182000 180000 178000 asukasluku 176000 174000 172000 2003 2005 2010 2020 2030 2040 Kymenlaakson asukaslukuennuste vuosille 2003-2014. Lähde: Tilastokeskuksen internet-sivut 7.5.2013

10/58 Huoltosuhde on laskennallinen luku, joka kuvaa paikkakunnan väestön ikärakennetta suhteessa työikäisiin, lapsiin ja vanhuksiin. Luku saadaan suhteuttamalla vanhusten ja lasten yhteen laskettu lukumäärä jokaista sataa työikäistä kohden. Kuvassa 4 on kuvattu Kymenlaakson kuntien huoltosuhteet ja kuvassa 5 koko maakunnan tilanne. Kymenlaakson kuntien huoltosuhde-ennuste. Kuvaaja osoittaa vanhusten ja lasten määrää 100 työikäistä kohden. Lähde: Tilastokeskus 8.5.2013 Kymenlaakson maakunnan huoltosuhde-ennuste. Tällä hetkellä jokaista 100 työikäistä kohden on n. 60 lasta ja vanhusta. Lähde: Tilastokeskus 8.5.2013 Pelastuslaitoksen toiminnan ja alueelle muodostuvien riskien kannalta väestökehityksen ohella tärkeänä voidaan pitää Kymenlaakson taloutta, sen kehitystä ja työpaikkoja. Kymenlaakson Kauppakamari julkaisee säännöllisesti toimialakatsauksia. Pelastuslaitos saa toimialakatsauksista ajantasaista tietoa toimintansa suunnitteluun. Kymenlaakson Kauppakamarin toimialakatsauksen 1/2012 mukaan teollisuudella on edelleen merkittävä rooli Kymenlaakson yritystoiminnassa. Sen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 43 % ja maakunnan vienti koostuu lähes kokonaan teollisuustuotteista. Maakunnan työpaikoista teollisuuden osuus on kuitenkin vähentynyt 17 %:iin. Palvelualat ovat teollisuuteen verrattuna huomattavasti työvoimavaltaisempia.

11/58 Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan osuus yritysten liikevaihdosta on yli neljännes, mutta alan osuus maakunnan työpaikoista on vain 14 %. Teollisuudessa ja kaupassa liikevaihto on suhteessa arvonlisäykseen huomattavasti suurempi kuin muilla aloilla, koska niiden liikevaihdosta suuri osuus koostuu ostoista muilta yrityksiltä. Liikenteen osuus yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta on 11 %, rakentamisen 9 % sekä liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden 6 %. Liike-elämän ja kotitalouksien palveluiden osuus työpaikoista on selvästi suurempi kuin osuus liikevaihdosta. Liikenteen osuus työpaikoista on Kymenlaaksossa huomattavasti suurempi kuin alan osuus koko maan työpaikoista. Teollisuuden työpaikkaosuus on viime vuosien aikana laskenut lähelle koko maan tasoa. Sen sijaan liike-elämän palveluiden osuus on Kymenlaaksossa huomattavasti pienempi kuin koko maassa. Myös kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkaosuus on maakunnassa hieman alempi kuin koko maassa keskimäärin.

12/58 3 Kuntien visiot ja strategiset päämäärät Kouvola 2016 Kymijoen kaupunki Iitti 2013-17 Pyhtää 2010-2025 Kotka 2011-16 Hamina 2012 Kouvola on elinvoimainen osaajien ja monimuotoisen luonnon kaupunki, joka luo edellytykset turvalliseen ja terveelliseen elämään sekä luovaan yrittämiseen. Kouvolalla on 16 strategista päämäärää jaoteltuna viiteen ryhmään: talous, rakenteet ja palveluprosessit, henkilöstö ja johtaminen, asiakas/kuntalainen/vaikuttavuus sekä elinvoimaisuus. Näistä viimeisen ryhmän yhtenä päämääränä ovat turvalliset ja laadukkaat asuinympäristöt. Tähän päämäärään kirjattuna yhtenä kriittisenä menestystekijänä on mainittu Turvallinen kunta -statuksen laajentaminen ulottamaan koko uuteen kaupunkiin. Iitin kunnan visio 2017: Vesistörikas asuinkunta Iitti kahden kaupunkialueen välissä kehittyy perheyrittäjyydellä ja paikallisen toimintamallin kyläyhteisöillä. Strategisina menestystekijöinä Iitin kunnalla ovat: Tasapainoinen väestönkehitys Yhteisön elinvoimaisuus Palveluiden kilpailukykyisyys Talouden hallinta Demokratian toimivuus Edunvalvonnan tehokkuus Pyhtään kunnan strategiassa on mainittu sanat: Asukaslähtöisyys Luotettavuus Turvallisuus Luovuus Strategian sanat asukaslähtöisyys ja turvallisuus ovat vahvennettu. Visiossaan Pyhtään kunta luo edellytykset hyvälle elämälle toimien tiiviissä vuorovaikutuksessa kuntalaisten, naapurikuntien, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa ja on hyvän elämän kunta. Strategia on jaettu neljään näkökulmaan, jotka ovat : 1. asiakas-, 2. prosessit ja rakenteet, 3. talous- ja 4. henkilöstönäkökulma Merikaupunki Kotka on kansainvälisesti verkostoitunut Itämeren vetovoimainen kasvukeskus. Kotkalaisuus on rohkeaa luovuutta, aktiivista osallistumista ja yrittäjyyttä, vahvaa yhteishenkeä sekä persoonallista ja omaleimaista kulttuurielämää. Kotkassa arvostetaan sosiaalista huolenpitoa, elinikäistä oppimista sekä puhdasta ja viihtyisää ympäristöä. Kotkalla on neljä strategista päämäärää, joista yksi on Puhdas ja turvallinen elinympäristö. Sen kriittisinä menestystekijöinä ovat kestävän kehityksen periaatteiden noudattaminen, ilmastonmuutoksen ehkäisy ja ekologinen kaupunkisuunnittelu, joista viimeisen arviointikriteerinä on arjen turvallisuuden edistäminen. Hamina on houkutteleva idän ja lännen logistinen kohtaamispaikka. Kaupungin hallittu kasvu ympäristöä ja historiaa kunnioittaen saa asukkaat viihtymään ja yritykset menestymään. Haminalla on kahdeksan päästrategiaa, joista tärkeysjärjestyksessä kuudente-

13/58 na on seuraava: Huolehdimme kaupungin vetovoimaisuudesta, viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Haminalla on pyrkimyksenä liittyä mukaan Safe Community -verkostoon Kouvolan tapaan EK-ARTU -hankkeen myötä. Virolahti 2012 Ankkuripaikka meren rannalla, valtakunnan rajalla Virolahti on hyvä paikka asua, tehdä työtä ja viihtyä. Yhä laajeneva verkostoituminen mahdollistaa monipuoliset palvelut. Yrittäjyys, kouluttautuminen ja kansainvälinen liikenne muodostavat luonnonvarojen sekä historiallisten kohteiden kanssa kulmakivet, joihin tukeudumme. Virolahdella yhtenä päämääränä kuudesta on viihtyisä elinympäristö, jossa yhtenä tavoitteena on turvallisuuden lisääminen. Miehikkälän kuntastrategia 2017 Miehikkälän kuntastrategia nojaa vahvasti uuteen E18 -tiehen sekä logistiikka-alan yrityksiin. Kunnan toiminta-ajatuksena on tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti. Visiona kunnalla on olla yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta, joka tunnetaan laadukkaista palveluistaan, vetovoimaisista asuinalueistaan ja innovatiivista palveluyrityksistään.

14/58 4 Pelastuslaitoksen henkilöstö Kymenlaakson pelastuslaitoksessa oleva henkilöstö on esitetty alla olevassa taulukossa. Palkatun henkilöstön määrä on 207½ vuonna 2013. Vuoden 2012 aikana virkarakenteissa tehtiin määräaikainen muutos, jossa yksi palotarkastajan virka muutettiin kehittämispäällikön tehtäväksi. Kehittämispäällikön tehtävä on määräaikainen ajalle 1.10.2012-30.9.2014 ja tehtävään nimitettiin pelastuslaitoksen palomestari. Muita muutoksia virka-rakenteissa ei ole tapahtunut. Avoimiksi tulleet virat täytettiin pelastuslaitoksella työskennelleillä sijaisilla virkahakumenettelyn jälkeen. Perustamissopimuksen mukaikunta kunta kunta Henkilö- Henkilö- Henkilö- Muutokset nen henkilökunta v. 2004 2010 2011 2012 2011/2012 Pelastusjohtaja 1 1 1 1 Aluepalopäällikkö/pelastuspäällikkö 2 3 3 3 Palopäällikkö 5 2 2 2 Viesti- ja hallintopäällikkö - 1 1 1 Sairaankuljetuspäällikkö/ ensihoitopäällikkö 1 1 1 1 Paloinsinööri 0 2 2 2 Sairaankuljetusmestari 1 0 0 0 Aluepalomestari 7 0 0 0 Johtava palotarkastaja 2 1 1 1 Palotarkastaja 10 11 11 11 Valmiussuunnittelija 1 0 0 0 Palomestari 8 15 15 15 Paloesimies 20 20 20 20 Palomies 102 106 106 106 Sairaankuljettaja 36 30 30 30 Konehuoltaja 1 1 1 1 Asentaja 2 3 3 3 Kalustonhoitaja 3 3 3 3 Huoltomies 1 0 0 0 Ompelija-varustehuoltaja 1 1 1 1 Toimistonhoitaja/talous 1 1 1 1 Toimistosihteeri/sairaankuljetus 2 1 1 1 Toimistosihteeri 4 4 4 4 Virat ja toimet yhteensä 211 207 207 207 Pelastuslaitoksen virat ja toimet.

15/58 40 35 30 25 20 15 10 5 0-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 Pelastuslaitoksen vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön ikäjakauma 31.12.2012 Vanhuuseläkkeelle siirtyy 13 henkilöä ennen vuotta 2014 ja sen jälkeen 21 henkilöä ennen vuotta 2019. Eläköityminen painottuu erityisesti päällystöön. Uudet viranhaltijat ovat kokemusten mukaan yleensä ikäryhmää 25 29 vuotta, mutta jonkin verran myös nuorempia ja vanhempia.

16/58 5 Talous Alla olevassa taulukossa on pelastuslaitoksen tuloslaskelma sekä tase vuosilta 2010-2012. Pelastuslaitos ottaa huomioon omistajakuntiensa kantokyvyn omassa taloussuunnittelussaan. Pelastuslaitos huolehtii, etteivät asukasta kohden lasketut käyttökustannukset nouse maan korkeimmiksi huolimatta alueella olevista riskikeskittymistä. Alueen riskikeskittymistä johtuen asukasta kohden lasketut käyttökustannukset eivät ole paras mahdollinen mittari. Asukasta kohden kustannukset olivat 75,68 (76,07). Tämä on hieman koko maan keskiarvon yläpuolella. TULOSLASKELMA 2012 2011 2010 Liikevaihto 19 020 330 18 084 739 17 772 551 Toimintakulut -18 200 616-17 053 993-16 421 760 Poistot -992 869-763 513-712 490 Liikeylijäämä -173 155 267 232 638 301 Muut rahoitustuotot ja -kulut 28 032 79 131 14 875 Tilikauden ylijäämä -145 123 346 363 653 176 TASE 2012 2011 2010 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet 4 792 995 4 299 842 4 091 571 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 4 792 995 4 299 842 4 091 571 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset 1 178 096 1 696 655 870 909 Käteisvarat 3 267 836 2 669 332 3 378 027 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 4 445 932 4 365 987 4 248 936 VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 238 927 8 665 829 8 340 507 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Edellisen tilikauden yli-/alijäämä 5 105 761 4 759 399 4 106 223 Tilikauden ylijäämä -145 123 346 363 653 176 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 960 638 5 105 762 4 759 399 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen 4 278 289 3 560 067 3 581 109 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 4 278 289 3 560 067 3 581 109 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 238 927 8 665 829 8 340 507 Kymenlaakson pelastuslaitoksen tuloslaskelma ja tase 2010-2012

17/58 Pelastustoimen bruttokulut 2009-2011 /asukas Pelastustoimen kuntamaksuosuudet 2009 2011 /asukas

18/58 6 Palotarkastukset Palotarkastusten yhteydessä puhuttiin aiemmin erityiskohteista, joita ovat käytännössä kaikki ne kohteet, jotka eivät ole asuinrakennuksia tai niihin paloturvallisuuden suhteen rinnastettavia kohteita. Nykyisiä palotarkastuskohteita kutsutaan valvontakohteiksi. Kaikille valvontakohteille määritellään tarkastusvälit riskien arvioinnin perusteella. Arviointi on aloitettu vuoden 2011 alusta kohteista, jotka ovat aikaisemmin olleet ns. kerran vuodessa tarkastettavia kohteita sekä kerran 3 vuodessa tarkastettavia kohteita. Pelastuslaissa (379/2011) tai sen nojalla annetuissa säädöksissä ei enää määritellä palotarkastettavia kohteita, vaan pelastuslaitos määrittelee itse valvottavat kohteet riskien perusteella. Seuranta on oleellinen osa riskiperustaista valvontaa. 6.1 Valvontasuunnitelman perusteet Seurantamenetelmät pohjautuvat tällä hetkellä helposti saatavilla olevaan tilastoaineistoon. Tavoitteena on valita seurattavat muuttujat siten, että ne vastaavat riittävällä tasolla pelastuslaitosten valvonnan ja onnettomuuksien ehkäisytyön painotuksia. Kohteiden keskimääräisen tarkastusvälin määrittämisessä sovellettiin seuraavia periaatteita: Aiemmin kerran vuodessa palotarkastetuissa valvontakohteissa sattuu vain vähän menehtymisiä tai loukkaantumisia, tarkasteluvälin määrittämisen lähtökohtana käytettiin tulipalon aiheuttamaa omaisuusvahinkoriskiä. Omaisuusvahinkoriskien lisäksi arvioitiin myös suuronnettomuuden henkilöriskin mahdollisuutta sekä pyrittiin huomioimaan merkittävien kulttuuri- ja ympäristöarvojen riskit. Tarkastusvälien määrittely on tehty hyödyntäen tietoa erityyppisten kohteiden omaisuusvahinkoriskeistä, joka on saatu VTT:n seulomista PRONTO -tilastoista syttymistaajuustiheyden ja vahinkojen odotusarvona. Yksittäisten kohteiden tarkastusvälejä voidaan tarvittaessa lyhentää tai pidentää tapauskohtaisesti Kymenlaakson pelastuslaitoksen valvontavälin muutosohjeen mukaisesti. Tarkastusvälin muuttaminen suositellusta perustellaan ja kirjataan palotarkastusohjelmaan ohjeen mukaisella tavalla. Tilastointia varten muutosperusteet ryhmitellään kolmeen pääluokkaan ohjeen mukaisesti: 1. turvallisuuskulttuuri, 2. uhatut arvot ja 3. tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat. Kymenlaakson pelastuslaitoksen aikaisemmissa valvontasuunnitelmissa ei ole painotettu erikseen kohderyhmiä. Tulevaisuudessa valvontasuunnitelmassa voidaan tarvittaessa painottaa jotain kohderyhmää, jossa on havaittu riskejä tai johon kohdistetaan muutenkin esim. valtakunnallisia turvallisuuskampanjoita. 6.2 Esiintymistiheys Tulipalojen lukumäärät suhteutettuna kerrosalaan ja rakennusten lukumäärään [1/m²*a], [1/rakennus*a] seuraavissa ryhmissä: Valvontasuunnitelman mukaisesti jaotellut rakennustyyppiryhmät. Asuinrakennukset jaoteltuna erillisiin pientaloihin, rivi- ja ketjutaloihin sekä asuinkerrostaloihin. Poistumisturvallisuusselvityslaitokset ja hoitolaitokset. Teollisuushallit ja muut teollisuusrakennukset. Muihin rakennustyyppeihin verrattuna omaisuusvahinkoriski kyseisissä kohteissa on korkea. Tulipalojen lukumäärät suhteutettuna asukkaiden tai asuntojen lukumäärään [1/as*a], [1/asunto*a] erillisissä pientaloissa, rivi- ja ketjutaloissa sekä asuinkerrostaloissa.

19/58 6.3 Tapahtuneet vahingot 6.4 Henkilövahingot Omaisuusvahingot kaikissa rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa (esim. 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo). Suhteutettuna kerrosalaan [ /m 2 ] Keskimääräinen vahinko [ /palo] Omaisuusvahingot asuinrakennuspaloissa ja asuinrakennuspalovaaroissa suhteutettuna kerrosalaan, asukaslukuun tai asuntojen lukumäärään [ /m 2 ], [ /as], [ /asunto] (esim. 3 tai 5 vuoden liukuva keskiarvo). Teollisuushalleissa ja muissa teollisuusrakennuksissa tapahtuneet omaisuusvahingot [ /m 2 ]. (Korkea omaisuusvahinkoriski muihin rakennustyyppeihin verrattuna.) Palokuolemien ja vakavien henkilövahinkojen seurannassa nojataan Pelastusopiston tekemään tutkimukseen, joka perustuu pelastuslaitosten tutkimiin vakaviin tulipaloihin. 6.5 Omatoiminen sammutus Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutusta yritettiin. (Havaintojoukkoon mukaan vain ne, joissa on ollut tieto siitä, yritettiinkö vai ei). [%] Erillisissä pientaloissa Rivi- ja ketjutaloissa Asuinkerrostaloissa Hoitolaitoksissa ja poistumisturvallisuusselvityslaitoksissa Osuus rakennuspaloista ja rakennuspalovaaroista, joissa alkusammutus on toiminut (sammuttanut/rajoittanut). (Mukaan vain ne, joissa alkusammutusta on yritetty). [%] Erillisissä pientaloissa Rivi- ja ketjutaloissa Asuinkerrostaloissa Hoitolaitoksissa tai poistumisturvallisuusselvityslaitoksissa Valvonnan vaikuttavuutta seurataan pitkällä tähtäimellä rakennuspalojen määrien sekä aiheutuneiden omaisuus- ja henkilövahinkojen kautta. Näissä mittareissa muutokset näkyvät kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä. Seurantaan tulisi jatkossa kehittää myös mittareita, joissa vaikuttavuus olisi nähtävissä jo lyhyemmällä tähtäimellä. Tulevaisuuden mittareiksi on ehdotettu mm. seuraavia: tarkastusvälien muuttuminen o yhteenvetotietoa palotarkastusohjelmistoista muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa o arvioivan palotarkastuksen riskiluku turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä o selvitetään saadaanko jotakin SM:n gallupista asiakaspalautekyselyt o suositellaan toteutettavaksi laitoskohtaisesti turvallisuuspoikkeamien määrän/korjausmääräysten noudattamisen kehittyminen o tällä hetkellä haasteellinen toteuttaa turvallisuustekniikan lisääntyminen. o sprinklattujen poistumisturvallisuusselvityskohteiden osuus, tiedon kerääminen toteutetaan erillisellä kyselyllä Palotarkastusten lisäksi alueen pelastusviranomainen suorittaa myös asiakirjavalvontaa, jonka tarkoituksena on varmistaa velvoitteiden noudattaminen kohteessa. Tämä tapahtuu esimerkiksi kohteen laatiman pelastussuunnitelman sekä muiden palo- ja poistumis-

20/58 turvallisuudesta laadittujen asiakirjojen perusteella. Lainsäädännön muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti sekä vapauttaa resursseja mm. turvallisuusviestintään ja ohjaukseen (laissa ohjaus, valistus ja neuvonta). Pelastuslaitoksen tulee suunnitella etukäteen sille Pelastuslaissa (379/2011) määritellyn valvontavelvoitteen toteuttaminen. Valvottavat kohteet ja toimenpiteet valvonnan suorittamiseksi määritellään valvontasuunnitelmassa, joka perustuu palvelutasopäätökseen ja riskien arviointiin. Valvontasuunnitelma on päivitettävä vuosittain. Valvontasuunnitelmaan kerätään tiedot myös toteutuneista valvontatoimenpiteistä sekä onnettomuuksien ehkäisyyn käytetyistä resursseista ja pyritään analysoimaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Valvontatoimenpiteet ovat osa pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyyn ja niiden vahinkojen rajoittamiseen kohdistuvasta työstä, kuva 1. Toteutuneita riskejä analysoimalla voidaan suunnata onnettomuuksia ennaltaehkäisevää työtä. Vapaa-ajan asuntoihin ei tehdä määräaikaisia palotarkastuksia. Sen sijaan nuohoojat tekevät niihin nuohoussopimuksen perusteella palokatselmuksia, joissa nuohooja tarkastaa nuohoustyön yhteydessä vapaa-ajan asunnon paloturvallisuuden (osoitenumeron näkyvyys, hormin kunto, palovaroittimen toimintakunto, taloja poistumistikkaiden kunto jne.). Tavoitteen mukaan nuohooja tekee katselmuksen joka kolmannella nuohouskerrallaan eli yhdeksän vuoden välein. Pelastuslaitos maksaa nuohoojalle katselmuksesta ja sen pöytäkirjan täyttämisestä erillisen korvauksen (20 nuohousyksikköä). Katselmuksia on tehty vuosittain oheisen taulukon mukaisesti seuraavasti. 2006 1358 2007 1036 2008 1307 2009 169 2010 713 2011 Ei suoritettu vuonna 2011 2012 39

21/58 7 Ohjaus valistus ja neuvonta 7.1 Lähtökohtia Pelastuslaitoksen tekemä ohjaus, valistus ja neuvonta toteutetaan turvallisuusviestinnän keinoin. Turvallisuusviestinnässä käytetään valtakunnallista pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategiaa. Strategia on hyväksytty sisäasiainministeriössä 22.5.2012. Pelastuslaitokset ja alan muut toimijat suunnittelevat, arvioivat ja kehittävät turvallisuusviestintäänsä tämän strategian mukaisesti. Visio: Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvä turvallisuuskulttuuri, he osaavat ehkäistä tulipaloja ja muita onnettomuuksia sekä varautua onnettomuuksiin ja toimia onnettomuuksissa. Missio: Rakennetaan hyvää turvallisuuskulttuuria vaikuttamalla turvallisuusasenteisiin, -tietoihin ja -taitoihin yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yhteisöjen ja asukkaiden kanssa. Strategia: Kehitetään keskeisiä toimintatapoja ja työprosesseja. Kohdistetaan palvelut riskiperusteisesti ja asiakaslähtöisesti. Tuotetaan palvelut varautumisvelvollisille. Kehitetään henkilöstöresursseja ja verkostoitumista. Strategian avulla ohjataan turvallisuusviestinnän suunnittelua, arviointia ja kehittämistä. Menestyksekkään turvallisuusviestinnän edellytyksenä on johdon sitoutuminen strategiaan. Toimintaa ja palveluja kehittämällä parannetaan työn vaikuttavuutta. Kehittämistoimenpiteet toteutetaan usean vuoden aikana (2012 2025). Tämän koko pelastustointa koskevan strategian pohjalta sisäasiainministeriö, aluehallintovirastot, pelastuslaitokset ja alan järjestöt laativat omat strategiansa osana onnettomuuksien ehkäisytyötään. Tämä strategia korvaa vuonna 2005 hyväksytyn Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön strategian. Strategia tarkistetaan hallituskausittain tarpeen mukaan ja esimerkiksi toimintaympäristön muutosten tai toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin tulosten sitä edellyttäessä. 7.2 Tavoitteena pelastustoimen vision, hyvän turvallisuuskulttuurin saavuttaminen Tavoitteena on yhteiskunta, jossa: jokainen ottaa vastuuta turvallisuudesta onnettomuuksia ehkäistään tehokkaasti ennalta pelastustoimen henkilöstö on motivoitunutta ja osaavaa palvelut vastaavat uhkia ja asiakkaiden tarpeita palvelut ovat taloudellisesti tuotettuja pelastustoimella on hyvä kumppanuusverkosto 7.3. Strategian painopisteet 7.3.1Toimintaprosessien uudistaminen Palveluja suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään sekä pitkän että lyhyen aikavälin suunnitelmin. Pelastuslaitoksissa turvallisuusviestintää ohjataan suunnittelujärjestelmän, palvelutasopäätöksen, palvelutason kehittämissuunnitelman ja vuosisuunnitelman avulla.

22/58 Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan vaikuttavuuden arvioinnin pohjalta ja palvelujen arviointijärjestelmää kehitetään. Vaikuttavuutta seurataan muun muassa palveluiden kohdentumisen, palautteen, turvallisuuskulttuurin muutosten sekä Internetin ja sosiaalisen median palveluiden avulla. Turvallisuusviestinnän palvelut tuotetaan osana onnettomuuksien ehkäisyn kokonaisuutta. Eri työmuotoja yhdistetään monipuolisesti tavoitteeseen pääsemiseksi. Palveluja suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa, myös kansainvälisesti. 7.3.2 Palvelujen tuottaminen Tarjotaan palveluita neuvonnan, ohjauksen, koulutuksen ja kampanjoiden keinoin. Palveluilla edistetään nykyistä paremmin riskikohteiden käytön aikaista turvallisuutta. Edistetään onnettomuuksien ehkäisytyötä ottamalla käyttöön sosiaalisen median palveluja. Pelastustoimen sosiaalisen median palveluita käytetään ja kehitetään aktiivisesti. Tehdään yhteistyötä median kanssa. 7.3.3 Kohderyhmien valinta Valitaan kohderyhmät riskiperusteisesti pelastuslain määrittelemistä varautumisvelvollisista. Huomioidaan kohderyhmävalinnassa elinkaarimalli. Huomioidaan kohderyhmävalinnassa valtakunnalliset linjaukset. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on myös, että ihmiset ja yhteisöt tuntevat vastuunsa paitsi omasta myös läheisten ja yhteiskunnan turvallisuudesta. 7.3.4 Verkostoituminen ja henkilöstöresurssien kehittäminen Turvallisuusviestintään taataan riittävät henkilö-, työaika- ja materiaaliresurssit. Strategia toteutuu jokapäiväisen käytännön toiminnan kautta kaikissa työtehtävissä. Palokuntasopimuksissa huomioidaan turvallisuusviestintä omana tehtäväkokonaisuutenaan. Varmistetaan strategian toteuttamisesta innostunut ja sitoutunut sekä päätoiminen että vapaaehtoinen henkilöstö, jolla on tekemisen halua ja taitoa. Pelastuslaitokset kehittävät henkilöstön hyvää ammattitaitoa yhteistyössä pelastusalan oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Kehitetään pelastuslaitosten ja alan muiden toimijoiden toimintakulttuuria, toimintatapoja ja kumppanuuksia. Tehdään aktiivista yhteistyötä eri sidosryhmien sekä poliittisten päättäjien ja virkamiesten kanssa.

23/58 OSA 2 Riskianalyysi 1. Perusteet 2. Määritelmiä Pelastuslaitokselle pelastuslaissa (379/29.4.2011) 27 :n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Sisäasianministeriön pelastusosasto on antanut 16.4.2012 Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen. (Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje SM016:00/2010/16.4.2012). Ohjeessa on esitetty riskien arvioinnin periaatteet. Pelastuslain 379/29.4.2011 43 pykälän mukaan: Pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille. Uhkien ja riskien tulevaa kehittymistä arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös alueen kuntien maankäytön suunnitelmat ja niiden toteuttamisaikataulut. Pelastustoimen kannalta yksi tärkeimmistä suunnitelmista on yleiskaava, joka kuvaa alueen suunniteltua kehitystä ja alueelle sijoittuvia toimintoja. Näiden asioiden huomioon ottamien on erityisen tärkeää palvelutasopäätökseen sisältyvää kehittämissuunnitelmaa laadittaessa. Riski on määrätyn vaarallisen tapahtuman esiintymistaajuuden, tai -todennäköisyyden, ja seurauksen yhdistelmä. Seurausvaikutus * todennäköisyys = RISKI Riskienhallinta on seurauksiltaan merkittävien kielteisten tapahtumien (riskien) järjestelmällistä määrittelyä ja niiden poistamista, pienentämistä sekä niihin varautumista. Riskien hallinnan vaiheet

24/58 Riskiruutu muodostuu 1 km x 1 km kokoisesta ruudusta. Riskiluokka määritellään jokaiselle riskiruudulle. Riskiluokka määräytyy kullekin ruudulle regressiomallin avulla arvioidun riskitason perusteella ja tapahtuneiden riskiluokan määrittävien onnettomuuksien perusteella. Pelastustoimen riskiluokat: I Riskiluokka (riski on suurin) II Riskiluokka III Riskiluokka IV Riskiluokka (riski on pienin) Riskiluokan määrittävillä onnettomuuksilla tarkoitetaan rakennuspaloja ja -vaaroja, liikennevälinepaloja, muita tulipaloja, liikenneonnettomuuksia, sortumia/sortumavaaroja, räjähdyksiä/räjähdysvaaroja, vaarallisten aineiden onnettomuuksia ja kiireelliseksi luokiteltuja ihmisen pelastamistehtäviä. Riskitason tarkoituksena on osoittaa, missä ruuduissa A- ja B-kiireellisyysluokan pelastustoimintaa edellyttäviä onnettomuuksia tapahtuu kaikkein todennäköisimmin. Suuronnettomuus. Onnettomuus, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön, omaisuuteen tai varallisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Turvallisuustutkintalakii 20.5.2011/525 3. Pelastustoiminnan onnistumisen perustekijät Onnistunut pelastustoiminta perustuu etukäteen onnettomuuskohteessa tehtyihin riskienhallintatoimenpiteisiin mm. kohteen henkilökunnan toimintaan sekä pelastuslaitoksen henkilöstön ammattitaitoon, henkilöstön määrään, organisaation toimivuuteen ja kalustoon laatuun ja määrää.

25/58 4. Riskiluokkien määrittely Valtakunnallisesti riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella. Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1 km x 1km ruudulle. I Riskiluokka Riskitaso => 1 II Riskiluokka 0,25 => Riskitaso < 1 III Riskiluokka 0,1 => Riskitaso < 0,25 IV Riskiluokka Riskitaso < 0,1 Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pelastuslaitos arvioi ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Pelastuslaitos voi arvioinnin perusteella korottaa riskiruudun riskiluokkaa seuraavasti: Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II 5. Riskikohteet Riskikohde on sellainen kohde, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat henkilö- tai paloturvallisuudelle tai ympäristölle tavanomaista suuremman vaaran tai kohde on keskeinen yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamisen kannalta. Riskikohteiden arvioinnissa määritetään onnettomuusriski, joka muodostuu onnettomuuden todennäköisyydestä ja onnettomuuden mahdollisista seurausvaikutuksista. Onnettomuusriskin arvioinnin perusteella valitaan riskienhallintakeinot, joita ovat ensisijaisesti riskin poistaminen, riskin pienentäminen tai onnettomuuksien seurausvaikutusten pienentäminen. Riskikohteissa onnettomuuksien omatoiminen ehkäiseminen ja valvonta sekä vahinkojen rajoittaminen ovat keskeisiä toimenpiteitä. Riskin hallitseminen on tarkoituksenmukaista suunnitella siten, että myös riskikohteissa palvelutasopäätöksen mukaisella pelastustoiminnan toimintavalmiudella kyetään tilanne saamaan hallintaan. Onnettomuuksien estämiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi tehdyt ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja omatoiminen varautuminen ovat keskeisiä. Regressiomalli ei tunnista kaikkien onnettomuustyyppien aiheuttamia uhkia. Tämän vuoksi valmiutta suunniteltaessa on erikseen analysoitava niiden onnettomuustyyppien tarpeet, jotka vaativat erityisjärjestelyitä. Pelastuslaitos varautuu toimintaohjeiden, henkilöstön koulutuksen ja erikoiskalustolla seuraaviin pelastustehtäviin: vesipelastus, kemikaalintorjunta, palavien nesteiden palot, korkealta ja maanalaisista tiloista pelastamisen, maastopelastaminen sekä raskaan raivauskaluston tarpeet maatie- ja rautatieonnettomuuksissa.

26/58 6. Kymenlaakson pelastustoimen alueen riskit Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaan pelastustoiminnan voimavarat mitoitetaan siten, että niillä pystytään toimimaan tehokkaasti onnettomuustilanteissa. Uhkien arviointi sovitetaan yhteen valvontasuunnitelman kanssa soveltuvin osin. Uhkien arviointi muodostuu kolmesta osasta: Pelastustoiminnan toimintavalmiuden määrittämiseksi pelastustoimen alueet jaetaan riskiluokkiin käyttäen regressiomallia ja riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia Tunnistetaan sellaiset onnettomuustyypit sekä yksittäiset riskikohteet, tapahtumat ja yleisötilaisuudet, joiden varalta tarvitaan erityisiä järjestelyjä Seurataan onnettomuusuhkien, onnettomuuksien lukumäärän ja syiden kehitystä sekä tehdään sen perusteella johtopäätöksiä tarvittavista toimenpiteistä Pohja-aineistona on valtakunnallinen tilastoaineisto, jonka perusteella alueen riskialueet määritetään. Kymenlaakson alueen erikoiskohteina ovat valvontasuunnitelman mukaiset kohteet, joissa tarkastusväli on yhdestä kolmeen vuoteen. Vaarallisia kemikaaleja käyttävät tai varastoivat laitokset, kemikaaliratapihat, kemikaalisatamat, lentokentät. Pelastustoimen alueen ulkopuolisina riskeinä ovat Loviisan ydinvoimala ja alusöljyvahinko merellä. Hätäkeskuksen hälytysohjeissa (hälytysvasteissa) otetaan huomioon kohteen erityisvaatimukset. 6.1 Valtakunnallinen riskialueaineisto Riskiluokkien määritysperusteena käytetään regressiomallilla määritettyä riskitasoa. Regressiomallin selittäjinä ovat asukasluku, kerrosala ja niiden yhteisvaikutus. Regressiomalli on kehitetty toteutuneiden rakennuspalojen perusteella¹. Mallin avulla ennustetaan riskitaso kullekin 1 km x 1km ruudulle. I Riskiluokka Riskitaso => 1 II Riskiluokka 0,25 => Riskitaso < 1 III Riskiluokka 0,1 => Riskitaso < 0,25 IV Riskiluokka Riskitaso < 0,1 ¹ Kati Tillander, Anna Matala, Simo Hostikka, Pekka Tiittanen, Esa Kokki & Olli Taskinen. Pelastustoimen riskianalyysimallien kehittäminen. Espoo 2010. VTT Tiedotteita. Research Notes 2530. 117 s. + liitt. 9 s. Regressiomallilla määritellyn riskitason lisäksi pelastuslaitos arvioi ne riskiruudut, joissa on tapahtunut riskiluokan määrittäviä onnettomuuksia viiden vuoden seurantajaksolla keskimäärin vähintään kaksi vuosittain. Pelastuslaitos voi arvioinnin perusteella korottaa riskiruudun riskiluokkaa seuraavasti: Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan I Riskiruutu, jossa on tapahtunut vähintään kaksi mutta vähemmän kuin 10 riskiluokan määrittävää onnettomuutta vuodessa viiden vuoden seurantajaksolla, voidaan korottaa riskiluokkaan II Pelastustoimen riskialuekartta pohjautuu tilastokeskuksen tuottamaan tilastoaineistoon, aineiston tuoteselosteen numero on 11H1883 (23.6.2011). Rakennustietojen luovutus pelastustoimen käyttöön perustuu Väestörekisterikeskuksen käyttölupaan Dnro 2528/410/06. Väestötiedoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvaa väestöä, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa 31.12.2010. Rakennustiedot

27/58 ovat ajankohdalta 31.12.2010. Koko Suomea koskeva pelastustoimen riskialuekartta on laadittu tilastokeskuksen toimesta 25.8.2011. Riskialueet esitetään Mapinfo-ohjelmasta tulostettuna pelastustoimen riskialuekarttana. Saman sisältöinen kartta on pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto-ohjelmassa (Pronto) Kymenlaakson pelastustoimen riskialuekartta perustuu valtakunnallisen aineistoon, joka on tuotettu tilastokeskuksessa 25.8.2011. Riskialuekartta päivitetään mikäli valtakunnallisesta tilastoaineistosta tulee päivitysversio. Kartta: Kymenlaakson pelastustoimen riskialue 1.1.2017 lähtien.

28/58 6.2 Erityiskohteet valvontasuunnitelman mukaan. 6.2.1 Automaattisella paloilmoittimella tai - sammutuslaitoksella varustettu rakennus Automaattinen paloilmoituslaitos tai automaattinen sammutuslaitos asennetaan rakennuksiin, joiden suuri koko, käyttötarkoitus tai palokuorman suuri määrä edellyttää paloturvallisuutta parantavia laitteita. Automaattinen paloilmoitin havaitsee alkaneen palon. Laite välittää automaattisesti tiedon alkaneesta palosta hätäkeskukseen sekä antaa paikallishälytyksen rakennuksessa. Automaattinen sammutuslaitos havaitsee alkaneen palon. Järjestelmään kuuluva sammutusputkissa oleva lämpösulake laukeaa ja alkaa suihkuttaa vettä/sammutetta palopesäkkeeseen (järjestelmän laukaisu voi olla kytkettynä myös automaattiseen paloilmoittimeen). Laite antaa automaattisesti tiedon alkaneesta palosta hätäkeskukseen sekä antaa paikallishälytyksen rakennuksessa. Rakennukset, joissa on automaattinen paloilmoitin tai sammutuslaitos, ovat suuria teollisuus- tai varastorakennuksia, suuria liikerakennuksia, majoitus- ja hoitorakennuksia tai kohteita joissa toiminnan laatu on sellainen, että se edellyttää em. suojaustasoa. Kymenlaakson alueella on yhteensä 715 kpl kiinteistöä, joihin on asennettu automaattisia paloilmoitus- tai sammutuslaitoksia. Vuoden 2009 jälkeen automaattikohteita on tullut lisää 70 kpl. KUNTA kpl Hamina 124 Iitti 18 Kotka 252 Kouvola 291 Miehikkälä 9 Pyhtää 9 Virolahti 12 Automaattisten paloilmoittimien ja - sammutuslaitosten määrä kunnittain Kymenlaakson alueella sijaitsevat automaattisella paloilmoittimella tai automaattisella sammutuslaitoksella varustetut rakennukset ovat erikoiskohteita. Kohteiden palotarkastusväli on valvontasuunnitelman mukaan normaalisti vuodesta viiteen vuoteen. Hälytysvasteet määritellään kohteen riskin mukaan. 6.3 Vaarallisia kemikaaleja käyttäviä ja varastoivia laitoksia (SEVESO-kohteet) Sisäasiainministeriö on antanut asetuksen vaarallisten aineista aiheutuvien suuronnettomuuden torjunnasta. Suuronnettomuudella tarkoitetaan esimerkiksi huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, joka seuraa tuotantolaitoksen toiminnassa esiintyvästä hallitsemattomasta tilanteesta ja joka voi aiheuttaa ihmisten terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa tuotantolaitoksen sisä- tai ulkopuolella, ja jossa on mukana yksi tai useampia vaarallisia aineita. Kemikaalit ovat terveydelle vaarallisia kemikaaleja (erittäin myrkylliset, myrkylliset, syövyttävät, haitalliset, ärsyttävät jne), ympäristölle vaarallisia kemikaaleja ja palo- ja räjähdysvaaralliset kemikaalit (mm. palavat nesteet ja kaasut, hapettavat aineet ja räjähtävät kemikaalit)

29/58 Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi jaetaan vähäiseen ja laajamittaiseen. Laajamittaista toimintaa harjoittavat laitokset jaetaan kolmeen tasoon: taso 1: luvan vaativa toiminta (sisältää velvoitteen laatia sisäinen pelastussuunnitelma) taso 2: edellisen lisäksi toimintaperiaateasiakirjan laatimisvelvoite taso 3: tason 1 lisäksi turvallisuusselvityksen laatimisvelvoite Kymenlaakson alueella sijaitsevat SEVESO- laitokset: Lupalaitokset 30.10.2012 Toiminnanharjoittaja Kunta toiminta 1 HaminaKotka Satama Oy Hamina muut 2 Baltic Tank Oy Hamina varastot 3 L&T Recoil Oy Hamina erikoiskemikaalit 4 HaminaKotka Satama Oy Kotka muut 5 Finex Oy Kotka erikoiskemikaalit 6 Ahlstrom Glassfibre Oy Kotka erikoiskemikaalit 7 Mesera Components Oy Kotka muut 8 Scanweb Oy Ab Kouvola nestekaasulaitokset 9 Karjalan prikaati Kouvola varastot 10 UPM-Kymmene Oyj Kouvola puunjalostusteollisuus 11 Myllykowki Paper (ent Vamy Oy) Kouvola voimalaitokset 12 BIM Finland Oy Kouvola maalitehtaat ja maalaamot Seveso kohteiden lupalaitokset Toimintaperiaatelaitokset 30.10.2012 Toiminnanharjoittaja Kunta toiminta 1 Basf Oy Hamina erikoiskemikaalit 2 Styron Suomi Oy Hamina erikoiskemikaalit 3 St1 Biofuels Oy Hamina erikoiskemikaalit 4 Haminan Energia Oy Hamina voimalaitokset 5 Forcit Oy Ab Kotka räjähteet 7 Mussalon Voima Oy Kotka voimalaitokset 8 Oiltanking Sonmarin Oy Kotka varastot 9 Sonmarin Oy Kotka Mussalo Kotka muut 10 Stanoil Oy Kotka varastot 11 CH-Polymers Oy Kouvola erikoiskemikaalit 12 Myllykoski Paper Oy (Vamy) Kouvola puunjalostusteollisuus 13 Stora Enso Oyj (tt) Kouvola puunjalostusteollisuus Seveso kohteiden toimintaperiaatelaitokset

30/58 Turvallisuusselvityslaitokset 30.10.2012 Toiminnanharjoittaja Kunta toiminta 1 Momentive Specialty Chemicals Oy Hamina varastot 2 Neste Oil Oyj Hamina varastot 3 Vopak Chemicals Logistics Finland Oy Hamina varastot 4 Dynea Chemicals Oy Hamina erikoiskemikaalit 5 FGG Finngas GmbH Hamina varastot 6 Hamina Terminal Services Oy Hamina varastot 7 Teboil Oy Ab, Haminan terminaali Hamina varastot 8 Kotkamills Oy Kotka puunjalostusteollisuus 9 Nurminen Logistics Oyj Kotka varastot 10 Stora Enso Oyj, Sunilan tehdas Kotka puunjalostusteollisuus 11 Vopak Chemicals Logistics Finland Oy Kotka varastot 12 Basfin lupa (toimija Kouvolan Kouvola erikoiskemikaalit, (CH- 13 Recticel Oy Kouvola erikoiskemikaalit 14 Kemira Chemicals Oy Kouvola erikoiskemikaalit 15 Solvay Chemicals Finland Oy Kouvola erikoiskemikaalit Seveso kohteiden turvallisuusselvityslaitokset Kymenlaakson alueella sijaitsevat Seveso-laitokset ovat erikoiskohteita. Palotarkastusväli kohteissa on yleensä 1-3 vuotta. Turvallisuusselvityslaitoksissa järjestetään pelastusharjoitus kolmen vuoden välein. Hälytysvasteissa otetaan laitoksien eritysriskit huomioon. 6.4 Kemikaaliratapihat Rautatievirasto on nimennyt vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä annetun asetuksen perustella kemikaaliratapihat (Rautatieviraston määräys 15.1.2008). Kymenlaakson alueella on rautatieviraston määräyksen mukaan seuraavat kemikaaliratapihat: Haminan ratapiha Haminan ratapihan keskipiha Kotka Mussalon ratapiha Kouvolan tavararatapiha Kouvola lajitteluratapiha Kemikaaliratapihat ovat ratapihoja, joiden kautta kulkee tai käsitellään suuria määriä vaarallisia kemikaaleja sisältäviä säiliövaunuja. Rautatieviraston nimemät kemikaaliratapihat Haminan ratapiha ja keskipiha, Kotkan Mussalon ja Kouvolan tavara ja lajitteluratapihat muodostavat kukin pelastustoimen riskikohteen. Ratapihoista laaditaan ulkoinen pelastussuunnitelma ja pelastusharjoitukset pidetään niissä kolmen vuoden välein. Hälytysvasteissa otetaan huomioon kohteen erityisriskit.

31/58 6.5 Kemikaalikuljetukset Vaarallisten kemikaalien kuljetusten aiheuttama onnettomuusuhka kohdistuu ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Onnettomuus voi aiheuttaa nestevuodon maahan ja vesistöön, myrkyllisen kaasupilven, rähähdyksen tai tulipalon. Myrkyllisen aineen kaasupilvi saattaa kulkeutua jopa 2 km vuotokohdasta, riippuen kemikaalin ominaisuudesta, säätilasta ja tuulesta. Rautatiekuljetusten pääkuljetusreitit Valtaosa vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista kulki välillä Vainikkala Kouvola. Seuraavaksi eniten kuljetuksia suoritettiin välillä Kouvola Lahti ja Kouvola Hamina/Kotka sekä Lahti - Sköldvik. Vaarallisten aineiden suurimmat kokonaiskuljetusmäärät olivat seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Hamina / Kotka Kouvola Lahti Sköldvik Räjähteitä (luokka 1) kuljetettiin eniten muutamalla pääreitillä: Oulu Kokkola Tampere Kotka Kouvola Vainikkala Kaasuja (luokka 2) kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Lahti Lahti Sköldvik Lahti Riihimäki Toijala Palavia nesteitä (luokka 3) kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Lahti Sköldvik Kouvola Hamina / Kotka Kouvola Kuopio Luokan 5.1 aineita kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Tornio Oulu Oulu Kontiomäki Uimaharju Myrkyllisiä aineita (luokka 6.1) kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Kotka / Hamina Tornio Kontiomäki Kuopio Jyväskylä Syövyttäviä aineita (luokka 8) kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Uusikaupunki Turku Tampere Tampere Kuopio Iisalmi Kokkola Luokan 9 aineita kuljetettiin eniten seuraavilla rataosuuksilla: Vainikkala Kouvola Kouvola Hamina Lähde: Vaarallisten aineiden kuljetukset 2007 Viisivuotisselvitys, LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 44/2009 Maanteiden ja rautateiden muut onnettomuusriskit otetaan huomioon hälytysvasteissa ja toimintaohjeissa.

32/58 6.6 Satamat Kymenlaakson alueella toimii vuonna 2011 perustettu HaminaKotka Satama Oy, joka on Kotkan ja Haminan kaupungeissa satamatoimintoja hallinnoiva osakeyhtiö. Suomen suurimpana täyden palvelun yleissatamana HaminaKotka palvelee kaikkia lastityyppejä: kontti, roro, nestebulk, kuivabulk, lolo, projektilastit, matkustajaliikenne sekä monipuoliset arvonlisäpalvelut. Sataman 1100 hehtaarin alueelle keskittynyt logistiikka, teollisuus ja ahtaustoiminta tekevät siitä ainutlaatuisen Itämerellä. Yhteydet Suomen ja Venäjän tärkeimmille talousalueille sekä 15 metrin laivaväylä mahdollistavat loistavat yhteydet maailmalle. Sataman alue lukuina: 1100 ha maa-aluetta 1400 ha merialuetta syväys 15,3 laitureita 8,6 km laivapaikkoja 75 varastotiloja 1,1 milj. m² säiliökapasiteetti 800 000 m³ raiteita 80 km Kartta: HaminaKotka satama Oy:n sataman osat Satamien alueet ovat erikoiskohteita kemikaalikuljetusten, - varastoinnin ja - käsittelyn johdosta, samoin alueella olevat suuret varastorakennukset. Toiminnan johdosta alueen yrityksillä on erityiset varautumisvaatimukset onnettomuuksien omatoimiseen ennaltaehkäisyyn ja toimintaan onnettomuustilanteissa. Hälytysvasteet on laadittu toiminnan riskit huomioiden. Satama-alueille on laadittu ulkoinen pelastussuunnitelma. Yleisen väestöhälytysjärjestelmän hälyttimet on asennettu satama-alueille.

33/58 6.7 Öljy ja kemikaalikuljetukset Suomenlahdella Itämeren turvallisuusriskit kasvavat laivaliikenteen lisääntyessä ja ilmastonmuutoksen lisätessä sään ääri-ilmiöitä. Meriturvallisuutta lisääviä palveluita, kuten meritulvien ja myrskyjen ennustamista sekä öljypäästöjen leviämislaskentaa kehitetään jatkuvasti. Suomenlahdesta on kehittynyt kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä öljynkuljetusreitti. Neljännes koko Venäjän öljytuotannosta kuljetetaan Suomenlahden kautta länteen. Suomen edustan kansainvälisillä vesialueilla liikenteen määrä on kasvanut etenkin Suomenlahdella. Öljykuljetukset ovat lisääntyneet eniten: vuodesta 1995 vuoteen 2012 Suomenlahden öljykuljetusten määrä on kahdeksankertaistunut yli 160 miljoonaan tonniin vuodessa. Kasvu jatkuu: Öljykuljetusten arvioidaan nousevan jopa 200 miljoonaan tonniin vuoteen 2015 mennessä. Suomenlahdella liikkuu päivittäin yli 20 tankkeria. Lähde: http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/uhat/oljyonnettomuudet/fi_fi/ Kartta: Ote Suomen tärkeimmät vesitiet, Liikenneviraston sivulta http://portal.liikennevirasto.fi Aavalla merellä öljyntorjunnan vastuu on Suomen Ympäristökeskuksella. Pelastuslaitoksen tehtävänä on öljyntorjunta rannikko- ja maa-alueilla. Pelastuslaitoksen tulee laatia öljyntorjuntaa koskevat suunnitelmat, kouluttaa henkilökuntaa, hankkia öljyntorjuntakalustoa sekä harjoitella torjuntatoimia. Öljyntorjuntakalustonhankinnat toteutetaan ÖTsuunnitelman mukaisesti. Merialueet eivät muodosta riskialuetta. Alusöljynvahinkoon Suomenlahdella varaudutaan erityssuunnittelulla, hankkimalla öljytorjuntakalustoa, laatimalla toimintasuunnitelmia ja kehittämällä yhteistyötä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa suuren öljyvahingon torjuntaan. Pelastuslaitos osallistuu merialueen öljyntorjuntaharjoituksiin ja pitää merialueen öljyntorjuntaharjoituksia noin kolmen vuoden välein.

34/58 6.8 Maantieliikenne Suurimmat liikennemäärät Kymenlaakson alueella ovat seuraavilla moottori- ja valtateillä: Kyminlinna - Karhula moottoritie 27 200 ajon./vrk Kotkan saari - Kyminlinna Hyväntuulentie 21 400 ajon./vrk Karhula - Keltakallio moottoritie 2 300 ajon./vrk Keltakallio - Hamina moottoritie 14 700-18 500 ajon./vrk VT 6 Kouvolan ohitustie 8 600-12 200 Kartta: Kymenlaakson tieliikenteen keskimääräinen ajoneuvoliikennemäärä (ajon./vrk) 2011. Lähde ELY Liikennemääräkartta 2011, http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikennemaarak artat.

35/58 Kartta: Liikennemäärät Kotka - Haminan tieverkolla Kartta: Liikennemäärät Kouvolan seudun tieverkolla Pelastuslaitos varautuu tieliikenneonnettomuuksien pelastustoimintaan hankkimalla tehokkaampaa raivauskalustoa sekä hankkimalla liikenneonnettomuuskontin, johon sijoitetaan 50 henkilölle varattuja suojavaatteita.

36/58 6.9 Lentokentät Utin lentokentällä on päivittäistä lentotoimintaa niin siviili kuin puolustusvoimien lentokoneilla ja helikoptereilla. Puolustusvoimien helikopterikoulutus on keskittynyt Uttiin. Uudet kuljetushelikopterit ja kentän teknisen varustelun kohottaminen lisää lentoliikennettä. Kymenlaakson alueella on harrastusilmailun käytössä Kymin, Selänpään ja Wredebyn lentokentät. Kymin ja Selänpään kentällä on kesäisin purjelento- ja pienkoneiden lentotoimintaa. Wredebyn kentän toiminta on hiljaista. Ummeljoelle on vuonna 2011 valmistunut lentokenttä jossa lentotoimintaa harrastaa muutama yksityishenkilö. Lentokenttien pelastusvalmius perustuu hälytysvasteisiin ja toimintaohjeisiin. Utin lentokentän pelastustoiminta perustuu sotilaspalokunnan valmiuteen puolustusvoimien lentotoiminnan aikana. Utin kentällä pidetään yhdessä Utin varuskunnan kanssa ilmaliikenneonnettomuusharjoitus kolmen vuoden välein. 6.10 Loviisan ydinvoimalan onnettomuusuhka Loviisan ydinvoimalan varautumisalue (noin 20 km) ulottuu Pyhtään kunnan alueelle. Voimalaitoksen pelastussuunnitelman (2013) mukaan Kymenlaakson pelastuslaitoksen tehtävänä on ydinvoimalaonnettomuudessa varautua säteilynmittaukseen, väestön varoittamiseen ja antaa pelastusapua Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle. Voimalaitoksen onnettomuuteen varaudutaan säteilynmittauksella, väestön varoitusjärjestelmän ylläpitämisellä sekä annetaan tarvittaessa pelastusapua. 6.11 Suuret yleisötilaisuudet Alueella järjestettävät suuret yleisötilaisuuksien (> 5 000 hlö) riskien arviointi ja riskienhallinta tehdään tilaisuuskohtaisesti. Tarvittaessa pelastuslaitos nostaa pelastusvalmiutta suuren yleisötilaisuuden ajaksi. Tilaisuuden järjestäjän vastuulla on tehdä pelastussuunnitelma, jossa arvioidaan tilaisuuden riskit. Suuria yleisötilaisuuksia ovat esim: Kotkan meripäivät, Kouvolan Taiteiden Yö, Jukolan Viesti, Hengelliset kokoukset jne. Suurien yleisötilaisuuksien riskit arvioidaan tapauskohtaisesti. Päätös pelastuslaitoksen valmiuden nostosta yleisötilaisuuksiin tehdään aina erikseen.

37/58 6.12 Sisävesien onnettomuusuhat Kymenlaakson alueen sisävesillä veneliikenne on pääsääntöisesti huviveneliikennettä. Vuohijärvellä järjestetään kesällä vuoroliikennettä ja tilausristeilyjä (alukseen mahtuu 100 hlö) sekä Pyhäjärvellä (54 hlö) tilausliikennettä. Kymijoella on koskenlaskua ja risteilyä eri yrittäjien toimesta. Huviveneily keskittyy suuremmille järvillä ja Kymijoelle. Lähde: Merenkulkulaitoksen nettisivu. http://veps.fma.fi Sisämaan vesialueiden onnettomuusriskit eivät muodosta riskialuetta. Niiden pelastustehtäviin varaudutaan vesipelastusvalmiutta kehittämällä ja hälytysohjeilla. 6.13 Metsä- ja turvetuotantoalueiden palot Metsäpalo on hallitsematon tulipalo metsässä. Se saa usein alkunsa salamaniskusta, ihmisen huolimattomuudesta esimerkiksi kulotuksen yhteydessä tai tuhopoltosta. Metsäpaloriski liittyy oleellisesti maaston kuivuuteen. Kuivana kesänä metsän aluskasvillisuus on kuivaa ja paloherkkää. Kuivassa metsässä palo syttyy herkästi ja leviää nopeasti. Vuonna 2006 kesä oli kuiva ja lämmin, jolloin metsäpaloja oli tavanomaista enemmän. Kuivana aikana ilmatieteenlaitos antaa metsäpalovaroituksen. Suurimat metsäpalot Suomessa 1990 luvulla olivat: 1992 Lieksan metsäpalo noin 150 ha, 1997 Laihian metsäpalo noin 150 ha, 1997 Tammelan metsäpalo noin 250 ha. Aluehallintovirasto järjestää kesäkaudeksi valtion kustannuksella metsäpalovalvontalentotoiminnan. Tähystyslennot tehdään metsäpalovaroituksen aikana, kun metsäpaloindeksi nousee yli neljän. Kymenlaakson alueen suurimmat turvetuotantoalueet sijaitsevat Kotkassa, Pyhtäällä ja Kouvolassa. Tulipalot ovat pääasiassa turvetuotantoalueen kuivan turvekerroksen tai varastoauman paloja. Metsä- ja turvetuotantopaloihin varaudutaan etukäteissuunnitelmilla, kohteen hälytysvasteilla ja kalustohankinnoilla sekä tekemällä yhteistyötä turvetuottajien kanssa.

38/58 6.14 Tulvat Kymenlaakson alueella tulvariskit johtuvat merenpinnan noususta tai Kymijoen tulvimisesta. Merenpinnan noususta johtuva tulva saattaa kehittyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kymijoen tulvan suurin riski on keväällä, mikäli runsaslumisen talven jälkeen lumien sulaessa tulee samanaikaisesti kovat sateet. Kymijoen tulva voidaan kohtuullisen luotettavasti ennustaa jo viikkoja aikaisemmin. Pelastuslaitos on mukana Kaakkois-Suomen ELY keskuksen vetämässä tulvariskien hallintaprojektissa. Tulvariskien vuoksi on perustettu työryhmät Kymijoen tulvan ja rannikkoalueen tulvan varalta. Pelastuslaitos on painattanut ohjevihko nimeltä Pientalon tulvaopas. Opas on jaettu tulva-alueen kiinteistöjen omistajille. Tulvan aiheuttamiin tehtäviin varaudutaan yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja kuntien kanssa, osallistutaan ELY- keskuksen vetämään tulvariskien hallintaan projektiin. Pelastuslaitoksen tehtävänä ovat kiireelliset pumppaustehtävät ja väestön evakuointitehtävät. Pelastuslaitos pitää tulvatilanteessa yllä tilannekuvaa kunnille ja muille viranomaisille. 6.16 Poikkeusolojen riskit Poikkeusolojen riskit on selvitetty yhteistyössä sotilasviranomaisten ja muiden yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Poikkeusolojen uhkakuvat esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa

39/58 7. Kymenlaakson maakunnan maankäyttö 2030 Kartta: Kymenlaakson maakuntaliitto. Kymenlaakson 2030 maankäytön suunnitelma.

40/58 8. Kymenlaakson alueen suuronnettomuusriskit Euroopan Unionin Neuvosto on päätelmissään 30.11.2009 todennut, että jäsenmaiden tulee määritellä kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat. Kansallisesti merkittäviksi onnettomuusuhkiksi katsotaan onnettomuusuhat, jotka toteutuessaan aiheuttavat vakavat tai erittäin vakavat seuraukset ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle. Liitteenä Kymenlaakson alueella olevat kansallisesti merkittävät onnettomuusuhat. Suuronnettomuus: Onnettomuus, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön, omaisuuteen tai varallisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Turvallisuustutkintalakii 20.5.2011/525 Kymenlaakson alueella on arvioitu olevan seuraavat suuronnettomuusriskit. Suuronnettomuusriskiluettelo kunta kohde/paikka onnettomuustyyppi pelastusorg. laajuus, huom. 1 Hamina kemikaaliratapiha palavien nestevaunujen palo kompp., samm.vesi ja vaahto 2 Kotka kemikaaliratapiha palavien nestevaunujen palo kompp., samm.vesi ja vaahto 3 Kouvola kemikaaliratapiha palavien nestevaunujen palo kompp., samm.vesi ja vaahto 4 Hamina Satam.Kemianteoll. tulipalo/kemikaalivuoto kompp., samm.vesi ja vaahto 5 Kotka Mussalon nestesatama tulipalo/kemikaalivuoto kompp., samm.vesi ja vaahto 6 Kymenlaakson alue Valtatiet rekan ja linja-auton (50 hlö) kolari 2 pelastusjoukkuetta 7 Kymenlaakson alue Sevesolaitokset tulipalo, jossa vapautuu vaarallisia ai pelastuskomppania 8 Kymenlaakson alue Suuret teollisuus- ja varastot tulipalot kompp., samm.vesi 9 Kymenlaakson alue Hoito - ja huoltolaitos tulipalo kompp., samm.vesi 10 Kymenlaakson alue Rautatie / henkilöliikenne junan suistuminen / törmäys toiseen pelastuskomppania, lääk. pelastust. 11 Kymenlaakson alue Ilmailuonneettomuus matkustajakoneen maanasyöksy pelastuskomppania, lääk. pelastust. 16 Suomenlahti merialue alusöljyvahinko 30 000 tn pelastuskomppania

41/58 OSA 3 Pelastustehtävien määrät vuosina 2004-2012 Pelastustoimen Pronto tietokanta Raportointiselosteet Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO on sisäasianministeriön järjestelmä pelastustoimen seurantaa ja kehittämistä sekä onnettomuuden selvittämistä varten. Sisäasiainministeriön pelastusosaston turvallisuusverkkoyksikkö vastaa PRONTOn yleisestä ohjaamisesta ja kehittämisestä. PRONTOn aineisto muodostuu alueellisten pelastuslaitosten ylläpitämistä toimenpide- ja resurssirekistereistä. PRONTOn tekninen ylläpito- ja kehittämisvastuu on Pelastusopistolla. Pelastustehtäviä johtanut henkilö laatii pelastustehtävistä raportin (onnettomuusseloste), jos kyseessä on rakennuspalo, niin tehtävästä laaditaan myös rakennusseloste. Vakavaan loukkaantumiseen tai kuolemaan johtamista paloista tehdään palontutkintaseloste. Hätäkeskus laatii jokaisesta tehtävästä hälytysselosteen. Tilastoaineisto vuosilta 2004-2012 Tässä riskianalyysin osassa tarkastellaan Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueella tapahtuneita onnettomuuksia Pronton tilastoinnin pohjalta. Tilastoinnissa on tarkastelukautena tapahtunut muutama muutos. Palovaroittimen tarkistus-/varmistustehtävät olivat vuoteen 2006 saakka samassa kohdassa automaattisen paloilmoittimen tarkastus/varmistustehtävien kanssa. Myrskyistä johtuvat puiden raivaukset on vuodesta 2011 lähtien kirjattu vahingontorjuntatehtäviin. Onnettomuustilastoinnissa pelastustehtävät luokitellaan onnettomuustyypin mukaan Onnettomuustyypit ovat: Rakennuspalo on palo, jossa palo on levinnyt syttymiskohdastaan sytyttäen rakennuksen rakenteet tai irtaimiston palamaan. Myös omatoimisesti sammutetut tai itsestään sammuneet rakennuspalot kirjataan rakennuspaloiksi, vaikka palokunnalla ei ole ollut kohteessa sammutustehtävää. Rakennus on asumiseen, työntekoon, varastointiin tai muuhun käyttöön tarkoitettu kiinteä tai paikallaan pidettäväksi tarkoitettu rakennelma, rakenne tai laitos, joka ominaisuuksiensa vuoksi edellyttää viranomaisvalvontaa. Rakennuksia ovat muiden lisäksi esim. polttoaineiden jakeluasemien katokset, kerrostalojen isot jätekatokset sekä maatalouden tuotanto- ja varastotilat, joilta ei ole edellytetty rakennuslupaa. Rakennuksena ei pidetä kooltaan vähäistä ja kevytrakenteista rakennelmaa tai pienehköä laitosta, ellei sillä ole erityisiä maankäytöllisiä tai ympäristöllisiä vaikutuksia. Rakennuksena ei pidetä grillikatoksia, puuvajoja, leikkimökkejä tms. Kallioluolat ja muut maanalaiset tilat eivät ole rakennuksia, mikäli ne eivät sisällä talorakennusten kaltaisia sisärakenteita.

42/58 Rakennuspalovaara on palo, joka ei ole levinnyt syttymiskohdasta rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon, mutta josta olisi ollut mahdollista kehittyä rakennuspalo. Esim. automaattisen paloilmoitinlaitteen ilmoittamat "läheltä piti"-tilanteet, nokipalo, koneiden, laitteiden ja loisteputkien "kärähtämiset", roskis- yms. palot rakennuksen vieressä kirjataan rakennuspalovaaraksi, jos ne eivät ole levinneet syttymiskohdastaan. Myös omatoimisesti sammutetut tai itsestään sammuneet rakennuspalovaarat kirjataan rakennuspalovaaroiksi, vaikka palokunnalla ei ole ollut kohteessa sammutustehtävää. Maastopaloja ovat mm. metsäpalot, ruohikkopalot, turvetuotantoaluepalot (myös turveaumapalot) ja puistopalot. Liikennevälinepalossa liikenneväline on syttynyt palamaan. Muu tulipalo on muu palo kuin rakennuspalovaara, rakennuspalo, maastopalo, liikennevälinepalo tai räjähdys. Muita tulipaloja ovat mm. roskasäiliö-, muuntaja- ja muut sähkölaitepalot. Liikenneonnettomuus on tie-, maasto-, vesi-, raide- ja ilmaliikenteessä tapahtunut henkilö- tai omaisuusvahinkoon johtanut tapahtuma, jossa on osallisena ainakin yksi liikkuva liikenneväline. Öljyvahinko on erikseen kirjattava palokunnan torjuntatoimenpiteitä edellyttänyt vahinko, jossa öljyä joutuu maaperään, veteen tai rakenteisiin. Vaarallisten aineiden onnettomuus on vahinkotapahtuma, jossa vaarallista ainetta vapautuu ilmaan, maaperään, veteen tai rakenteisiin. Myös esim. maidon valuminen pohjaveteen, lannoitteiden, kasvinsuojelu- tai torjunta-aineiden valuminen vesistöön tai säilöntäaineiden valuminen veteen ovat vaarallisen aineiden onnettomuuksia. Räjähdys/räjähdysvaara. Räjähdys on energian äkillinen vapautuminen, johon liittyy kaasujen nopea laajeneminen. Sortuma/sortumavaara. Sortuma on onnettomuus, jossa esim. rakennuksen, tien, sillan tai padon rakenteet sortuvat. Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä on tehtävä, jossa ei tehdä muita toimenpiteitä ja hälytyksen on aiheuttanut paloilmoitin: joko ilmoitus tai vikailmoitus. Jos automaattinen paloilmoitin antaa todellisen hälytyksen rakennuspalosta, Onnettomuustyyppi 1 on "Rakennuspalo". Jos automaattinen paloilmoitin antaa todellisen hälytyksen rakennuspalovaarasta, Onnettomuustyyppi 1 on "Rakennuspalovaara". Myös vaarallisen aineen hälytysjärjestelmän aiheuttama erheellinen hälytys on "Autom. paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtävä". Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä on tehtävä, jossa ei tehdä muita toimenpiteitä ja hälytyksen on aiheuttanut palovaroitin. Jos palovaroitin antaa todellisen hälytyksen rakennuspalosta, Onnettomuustyyppi 1 on "Rakennuspalo". Jos palovaroitin antaa todellisen hälytyksen rakennuspalovaarasta, Onnettomuustyyppi 1 on "Rakennuspalovaara". Muu tarkastus-/varmistustehtävä on muu kuin paloilmoittimen tai -varoittimen aiheuttama hälytys. Esim. savu-, öljy-, kaasu- tai kemikaalihavainnon tarkistus, erehdys, ilkivalta, valmiustila, vaaraa aiheuttava tilanne, lento-onnettomuusvaara, muu tarkastustehtävä. Tilannetta kuvataan tarkemmin kohdassa "Kuvaus onnettomuustilanteen kehittymisestä".

43/58 Ensivastetehtävä on pelastusyksikön suorittama ensiapu, onnettomuuden uhrin tilan arviointi, havaintojen raportointi ja ensihoidon aloittaminen, jos hälytys on tullut ensivastetehtävänä. Myös perutut ensivastetehtävät kirjataan ensivastetehtäviksi. Muun tehtävän yhteydessä suoritetut ensiapu- tai ensihoitotoimenpiteet eivät muuta tehtävää "Ensivastetehtäväksi". Ihmisen pelastaminen on pelastamista joko vaarallisesta tai vaarattomasta paikasta tai tilanteesta. Esim. hissistä pelastaminen on ihmisen pelastustehtävä. Eläimen pelastaminen on pelastamista joko vaarallisesta tai vaarattomasta paikasta tai tilanteesta. Kaikki eläimen pelastustehtävät kirjataan eläimen pelastamiseksi, myös maastosta pelastetut eläimet. Vahingontorjuntatehtävä on tehtävä, jolla pyritään estämään onnettomuus. Vahingontorjuntatehtävässä on välitön vahingon uhka. Vahingontorjuntatehtäväksi kirjataan mm. puun raivaus tieltä. Avunantotehtävä on avunantoa niissä tehtävissä, joissa vahingon vaara ei ole välitön. Esim. kiireetön vedenpumppaus, oven avaus, ensihoidolle annettu kantoapu. Virka-aputehtävä on tehtävä, jossa avustetaan toista viranomaista virkatehtävässään, esim. poliisi-, ympäristö-, sosiaali- tai terveystoimen viranomaista. Sairaankuljetukselle annettu apu kirjataan avunantotehtäväksi.

Kymenlaakson pelastuslaitos Pelastustoimen tehtävät vuosilta 2004-2012 onnettomuustyypeittäin vuosi Onnettomuustyyppi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 2004-2012 Tehtäviä keskim./vuo dessa (kpl) 2004-2012 % osuus keskim./vuode ssa tehtävistä 1 Ensivastetehtävä 1 134 1 237 1 177 1 324 1 109 1 075 1 165 1 383 1 228 10 832 1 204 29 % 2 Autom. paloilmoittimen tarkastus- /varmistustehtävä 857 881 890 831 843 783 936 910 747 7 678 853 21 % 3 Liikenneonnettomuus 340 389 423 446 446 418 390 397 513 3 762 418 10 % 4 Muu tarkastus-/varmistustehtävä 386 275 377 363 303 287 339 313 264 2 907 323 8 % 5 Vahingontorjuntatehtävä 146 202 142 207 247 114 159 404 375 1 996 222 5 % 6 Muu tulipalo 154 196 233 203 179 180 158 159 134 1 596 177 4 % 7 Maastopalo 98 100 338 122 152 113 161 109 50 1 243 138 3 % 8 Luonnononnettomuus 70 273 113 161 97 63 118 895 128 3 % 9 Rakennuspalo 117 127 122 126 151 109 105 84 76 1 017 113 3 % 10 Rakennuspalovaara 109 118 104 104 435 109 3 % 11 Liikennevälinepalo 113 138 120 107 81 101 97 102 72 931 103 3 % 12 Öljyvahinko 87 89 62 108 79 61 73 54 70 683 76 2 % 13 Palovaroittimen tarkastus-/varmistustehtävä 61 61 61 41 54 49 105 59 59 550 61 1 % 14 Ihmisen pelastaminen 41 38 34 42 40 76 94 91 73 529 59 1 % 15 Avunantotehtävä 27 44 30 35 45 52 59 95 55 442 49 1 % 16 Eläimen pelastaminen 38 44 47 59 53 62 37 43 40 423 47 1 % 17 Virka-aputehtävä 15 25 25 19 26 17 26 15 27 195 22 1 % 18 Vaarallisten aineiden onnettomuus 20 11 17 8 16 17 7 14 22 132 15 0,36 % 19 Muu pelastustehtävä 12 10 12 17 0 0 0 0 0 51 6 0,14 % 20 Sortuma/sortumavaara 0 0 0 0 0 0 15 10 2 27 3 0,07 % 21 Yhteistoimintatehtävä 0 0 0 0 0 1 0 0 20 21 2 0,06 % 22 Räjähdys/räjähdysvaara 3 1 1 3 0 0 2 0 0 10 1 0,03 % Yhteensä tehtäviä vuodessa 3 719 4 141 4 224 4 222 3 921 3 687 4 164 4 346 3 931 36 355 4 128 100 % Pelastustehtävien määrät vuosilta 2004-2012

45/58 Pelastustehtävien jakautuminen keskimäärin vuodessa tilastojen 2004-2013 mukaan laskettuna. Kaikki pelastustoiminnan tehtävät 2004-2012 sisältää myös ensivastetehtävät.

46/58 Ensivastetehtävien määrä 2004-2012. Automaattisten paloilmoittimien tarkistus- ja varmistustehtävät 2004-2014

47/58 Liikenneonnettomuuksien määrä 2004-2012 Muut tarkastus- ja varmistustehtävät 2004-2012

48/58 Vahingontorjuntatehtävät 2004-2012 Tulipalojen määrä vuosina 2004-2012

49/58 Öljyntorjuntatehtävien määrä 2004-2012 Palovaroittimen tarkastustehtävät 2004-2012

50/58 Ihmisen pelastustehtävät 2004-2012 Eläinten pelastustehtävät 2004-2012

51/58 Osa 4 Tietoja johtamisjärjestelmistä ja palokunnista Päällikköpäivystys (P20) 1.1.2013 Päivystysalueena on pelastustoimen alue. Päivystysryhmässä on kuusi henkilöä päällystöstä.

52/58 Päällystöpäivystysalueet P31 ja P32 1.1.2013 Päivystysryhmiä on kaksi: Kotkan ja Kouvolan päivystysalueet. Päivystysryhmässä on kuusi palomestaria / ryhmä.

Yksikönjohtajapäivystysalueet 1.1.2013 53/58

54/58 Kymenlaakson pelastuslaitoksen alueen palokunnat 1.1.2013