Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat

Transkriptio

1 Riskienarvioinnin kehittämisen ajankohtaiset asiat Kati Tillander Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät

2 Riskienarvioinnin kehittäminen Palvelujen kohdentamisen peruselementit ovat tarkempi sekä riskien että toiminnasta saatavien hyötyjen tunnistaminen. Eri palveluja suunnitellaan usein erillään toisistaan. Pelastustoimen riskianalyysi tulee nähdä kokonaisuutena, jonka pohjalta tarjottavat palvelut mitoitetaan. Kokonaisvaltaisen riskien kartoituksen ja riittävän tiedon pohjalta voidaan valita tarkoituksenmukaisimmat riskienhallintakeinot. Millä palvelukombinaatiolla alueen riski minimoituu?

3 Riskienarvioinnin kehittäminen Olisi tunnistettava ne kohteet tai kohderyhmät, joissa eri toimenpiteillä saadaan suurin positiivinen muutos aikaan. Saman kokoinen muutos ei välttämättä ole kahdessa eri kohderyhmässä yhtä merkittävä pohdittava myös lähtötason vaikutusta.

4 Riskienarvioinnin kehittäminen Tarkempi riskianalyysi tarvitsee lisää tutkittua tietoa onnettomuusriskeihin vaikuttavista tekijöistä sekä pelastuslaitoksen toiminnan vaikuttavuudesta. Uusimmat tutkimukset: Valtakunnallisia PSRrahoitteisia pelastuslaitosten ja VTT:n yhteistyöhankkeita. Saatavilla: ( Tutkimus+ja+julkaisut)

5 Riskien tunnistamisen tarkentaminen Lähtökohtana toimintavalmiuden suunnittelussa käytettävä riskiruutuaineisto. - Lähtökohdat Riskitason määrittämiseen käytetään regressiomallia, jossa muuttujina ovat ruudun asukasluku, kerrosala sekä niiden yhteisvaikutus. Riskiarvioita tarkennetaan alueellisesti tapahtuneiden onnettomuuksien ja yksittäisten riskikohteiden vaikutuksesta. Nykyinen pelastustoimen käyttämä ruutuaineisto huomioi vain onnettomuuksien esiintymistiheyden.

6 Riskien tunnistamisen tarkentaminen - Lähtökohdat Ruutuaineistoa tarkennetaan vahinkotiedolla, tavoitteena erotella ruutumassasta ne, joissa vahinkoriski on suurin (verrattuna toisiin ruutuihin). Käytännön työvälineiksi on kehitetty mallit, joilla voidaan ennustaa omaisuusvahinkoriskiä rakennuspaloissa, henkilövahinkoriskiä asuinrakennuspaloissa ja henkilövahinko-onnettomuusriskiä maanteillä.

7 Riskien tunnistamisen tarkentaminen Omaisuusvahinkoriski rakennuspaloissa Lopputuloksessa huomioidaan Rakennuksen käyttötapa Rakennuksen/asunnon koko Henkilövahinkoriski asuinrakennuspaloissa Lopputuloksessa huomioidaan Asuinrakennustyyppi (pientalo, rivitalo, kerrostalo) Asunnon koko Rakennuksen ikä (erilliset pientalot) Tulos lasketaan rakennuskohtaisesti Ruutukohtainen vahinkoriski R [m 2 /a] saadaan summaamalla ruudussa sijaitsevien rakennusten rakennuskohtaiset vahinkoriskit.

8 Ruudun riskialttius verrattuna toisiin ruutuihin Kukin ruutu saa numeraalisen arvon, joka kuvaa sen vahinkoriskiä. Vahinkoriskin numeraalista arvoa ei voi käyttää vahingon määrällisen suuruuden arviointiin. Numeraalinen arvo kuvaa ruudun riskialttiutta verrattuna toisiin ruutuihin.

9 Erotellaan korkeimmat henkilö- ja omaisuusvahinkoriskit Ruudut luokiteltiin vahinkoriskiarvojen perusteella luokkiin, tarkoituksena visualisoida tulokset kartalla ja saada aineistosta erottumaan nimenomaan ne ruudut, joissa vahinkoriski on korkein. Esim. riskiluokan I ruuduista saadaan eroteltua korkeimman henkilö- ja omaisuusvahinkoriskin ruudut. Toisaalta tunnistetaan myös alempien riskiluokkien ruudut, joissa mahdollisesti on omaisuusja henkilövahinkoriskikeskittymiä.

10 Saavutettavuuspuutteiden priorisointi ja kompensoivien toimenpiteiden kohdentaminen Voidaan priorisoida saavutettavuuspuutteita ja suunnitella kompensoivia toimenpiteitä eri alueilla huomioimalla mm. TVO riskiluokan ruudut Omaisuus- ja henkilövahinkoriskit Toteutuneet toimintavalmiusajat Tiedot ruutujen tarkemmasta sisällöstä ja Arviot eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta

11 Ratkaisuvaihtoehtojen priorisointi

12 Ratkaisuvaihtoehtojen priorisointi + 7 % + 9 % + 3 % + 5 %

13 Riskienhallintatoimenpiteiden suunnittelu OV (R1)= 348 HV (R1) = - OV (R1)= 102 HV (R1) = 0,180 OV (R1)= 358 HV (R1) = 0,219 Tarkoitettu osaltaan tukemaan riskien tarkempaa tunnistamista, jonka pohjalta voidaan valita (esim. eri alueille) tarkoituksenmukaisimmat riskienhallintakeinot.

14 Riskienhallintatoimenpiteiden suunnittelu HVR = 0,44 HVR = 0,18 HVR = 0,20 Näkökulmia kannattaa täydentää muilla aineistoilla, henkilövahinkoriskien osalta esim. asumisen paloriskiaineisto 1. 1 Tillander, Tervo & Junttila Asuinalueiden paloriskien arviointi karttaaineiston sisältö ja kuvaus. Pelastusopiston julkaisu D-sarja: Muut 1/2012.

15 Uusien asuinalueiden riskitason muutoksen arviointi

16 Lopuksi Riskienhallintatoimenpiteiden tarkoituksenmukaisen valinnan pohjaksi tarvitaan lisää tietoa erityisesti vaikuttavuudesta. Myös riskien tunnistamisen menettelyjen tarkentaminen on yhä tarpeen. Vaikuttavuuden arvioimiseksi pitäisi kokeilla ennakkoluulottomasti erilaisia lähestymistapoja ja pyrkiä tuottamaan eri keinoin tutkittua lisätietoa päätöksenteon pohjaksi. Kuvat: Kling, Tillander & Hakkarainen Toimintavalmiuden vaikuttavuus asuntopaloissa. Helsingin pelastuslaitoksen julkaisuja.