Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.

Transkriptio

1 Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että suurin osa henkilövahingoista tapahtuu asuinrakennuksissa (Kokki ja Jäntti 29, Kokki 21). Näin ollen henkilövahingot ovat merkittävimmässä roolissa asuinrakennusten riskitason määrittelyssä. Seuraavassa on tehty yhteenveto siitä, miten syttymien määrän sekä omaisuus- ja henkilövahinkojen perusteella riskit ovat sijoittuneet eri asuinrakennuskohteissa ja riskiryhmissä. Omaisuusvahingon riski asuinrakennuksissa Syttymien lukumäärät Asuinrakennuksissa syttyi vuosina 2-29 keskimäärin 1 9 paloa vuodessa. Vuonna 29 PRONTOon otettiin käyttöön onnettomuustyyppi rakennuspalovaara. Asuinrakennuspalovaaroja raportoitiin vuonna 29 noin 2 13 kpl ja asuinrakennuspaloja noin 1 26 kpl. Eri asuinrakennustyypit Vuosina % asuinrakennuspaloista syttyi asuinkerrostaloissa, 9% erillisissä pientaloissa ja 1% rivi- tai ketjutaloissa (Tillander et. al. 29). Liitekuvassa B1 on määritetty vuosien tilastoaineiston perusteella syttymistaajuus kerrosalaa, asukasta ja asuntoa kohden eri rakennustyypeissä. Liitekuvassa B2, liitekuva B1 c) on päivitetty vuoden 28 tilastoaineistolla. Kuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa. 8E-6 7E-6 6E-6 E-6 6.1E-6.E-6 6.8E-6 4.E-4 3.E-4 3.E-4 2.E-4 2.8E-4 2.E-4 3.3E-4 4E-6 2.E-4 3E-6 1.E-4 2E-6 1.E-4 1E-6.E- a E+ b.e+ c 1E-3 9E-4 8E-4 7E-4 6E-4 E-4 4E-4 3E-4 2E-4 1E-4 E+ 4.4E-4 4.4E-4 8.4E-4 N apartment = 477 N row/chain = 138 N detached = 83

2 Syttymistaajuus [1/asunto*a] 2 Liitekuva B1. Keskimääräinen syttymistaajuus kerrosalaa, asukasta ja c) asuntoa kohden eri asuinrakennustyypeissä. Aineisto vuosilta (Tillander 24). Virherajat kuvaavat sattumasta aiheutuvaa hajontaa.,12,1,8,6,4,2, Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Liitekuva B2. Syttymistaajuus asuntoa kohden. Aineisto vuodelta 28. Virherajat kuvaavat sattumasta aiheutuvaa hajontaa. Harvaan ja tiheämmin asutut ja rakennetut alueet Harvaan ja tiheästi rakennettujen ja asuttujen alueiden eroja voidaan tarkastella riskiruutuluokittelun kautta. Hiljattain tehdyssä tutkimuksessa (Tillander et. al. 29) on tarkasteltu rakennuspalomäärien eroja eri riskiluokissa (liitekuva B3a-d). Asuinrakennuspaloille tehty tarkastelu (liitekuva B4 a-c) osoittaa, että tulokset ovat hyvin samankaltaiset liitekuvassa B3 esitettyjen kaikkia rakennuspaloja koskevien tulosten kanssa. Liitekuvasta B4b nähdään, että asuinrakennuspalotiheys on selvästi alhaisin harvaanasutuilla alueilla (riskiluokka IV). Luokan IV ruutuja on erittäin paljon, mutta niissä asuu kuitenkin huomattavan vähän ihmisiä verrattuna muiden luokkien ruutuihin. Tämän vuoksi asuinrakennuspalotiheys asukasta kohden on harvaanasutuilla alueilla selkeästi muita korkeampi (noin 4-kertainen).

3 Rakennuspalojen lkm tuhatta asukasta kohden [kpl/1 as.] Rakennuspalot kerrosneliökilometriä kohden [kpl/km 2 ] Rakennuspalojen prosentuaalinen jakautuminen eri riskiluokkiin kuuluviin ruutuihin vuonna 27 Rakennuspalojen lukumäärä 27 riskiruutua kohden % 4 % 3 % 3 % 2 % 1 % 1 % % % N 27 = 42 2 % Rakennuspalot N = % 39 % Rakennuspalot N = 42 N 27 = 42. c) d) Liitekuva B3. Rakennuspalojen prosentuaalinen lukumäärä, lukumäärä riskiruutua kohden, c) lukumäärä tuhatta asukasta kohden ja d) kerrosneliötä kohden koko maassa eri riskiluokkiin (I IV) kuuluvissa ruuduissa. PRONTOn aineisto vuodelta 27. (Tillander et. al. 29)

4 Asuinrakennuspalojen lkm tuhatta asukasta kohden [kpl/1 as.] Asuinrakennuspalojen prosentuaalinen jakautuminen Asuinrakennuspalojen lkm riskiruutua kohden 4 3 % 3 % Asuinrakennuspalot N = % 29 %,7,6, Asuinrakennuspalot N = % 1 % 16 %,4,3 1 %,2 %,1 % 1,4 1,2 Asuinrakennuspalot N = ,,8,6,4,2, Liitekuva B4. Asuinrakennuspalojen prosentuaalinen lukumäärä, lukumäärä riskiruutua ja c) lukumäärä tuhatta asukasta kohden koko maassa eri riskiluokkiin (I IV) kuuluvissa ruuduissa. PRONTOn aineisto vuodelta 27. Yhteenveto syttymien lukumääristä: Suurin osa tulipaloista syttyy erillisissä pientaloissa. Näissä myös syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein. Tästä kertovat sekä aikaisemmat tutkimukset (kuva B1) sekä suppea PRONTO-katsaus vuodelta 28 (kuva B2). Kun harvaanasuttujen alueiden riskitasoa vertaillaan käytössä olevan riskiluokittelun kautta nähdään, että asuinrakennuspalon riski asukasta kohden on korkein harvaanasutuilla alueilla.

5 Average risk [ /a*inhabitant] Average loss of building and property per fire [ ] Omaisuusvahinkoriski Eri asuinrakennustyypit Aikaisemmissa tutkimuksissa (Tillander 24) on esitetty, että palon aiheuttama omaisuusriski (asuntoa kohden) on korkein erillisissä pientaloissa (Liitekuva B). Vuoden 28 tilastoaineiston tarkastelu osoittaa (Liitekuva B6), ettei tilanne ole muuttunut. 4 4 N apartment = 86 N row/chain = 219 N detached = a baverage risk [ /a*flat] Liitekuva B. Keskimääräinen vahinko tulipaloa kohden ( ), keskimääräinen riski asukasta ja asuntoa kohden. Perustuu aineistoon vuosilta (Tillander 24)

6 Keskimääräinen riski [ /asunto*a] Syttymistaajuus [1/asunto*a] Keskimääräinen vahinko [ ] 6,12 4,1 3 3,8 2,6 2,4 1 1,2, Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkrstalo 4 3 d) Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo c) Liitekuva B6. Syttymistaajuus asuntoa kohden, keskimääräinen vahinko tulipaloa kohden, c) keskimääräinen riski asuntoa kohden. Perustuu vuoden 28 aineistoon. Harvaan ja tiheämmin asutut ja rakennetut alueet Kun harvaanasuttujen alueiden riskitasoa vertaillaan käytössä olevan riskiluokittelun kautta (Tillander et.al. 29, Liitekuva B7) nähdään, että omaisuusvahingot harvaanasutuilla alueilla asukasta tai kerrosneliötä kohden ovat korkeimmat.

7 Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko asukasta kohden [ /asukas] Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko kerrosneliötä kohden [ /m 2 ] Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko [%] Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlaskettu vahinko riskiruutua kohden [ /riskiruutu] 7 4 % 14 3 % 3 % 2 % 1 % 1 % % % c) d) Liitekuva B7. Rakennuksen ja irtaimiston yhteenlasketun vahingon prosentuaalinen jakautuminen, vahinko riskiruutua kohden, c) vahinko asukasta kohden ja d) vahinko kerrosneliötä kohden koko maan rakennuspaloissa. PRONTOn aineisto vuosilta (Tillander et. al. 29) Yhteenveto omaisuusvahinkoriskistä: Asuntoa kohden määritettynä omaisuusvahingon riski on suurin erillisissä pientaloissa. Asuinkerrostalon ja rivi-/ketjutalon ero on pieni. Tilastojen perusteella vahingot ovat suurimmat harvaanasutuilla alueilla.