Valvonta ja yhteistyö. Vesa-Pekka Tervo

Transkriptio

1 Valvonta ja yhteistyö Vesa-Pekka Tervo

2 Lain rakenne 1 luku. Yleiset säännökset 2 luku. Jokaisen yleiset velvollisuudet 3 luku. Rakennusten ja muiden kohteiden turvallisuuteen liittyvät velvoitteet 4 luku. Pelastustoimen organisaatio ja vastuu pelastustoimen tehtävistä 5 luku. Pelastustoiminta ja eräät siihen liittyvät tehtävät 6 luku. Yhteistoiminta pelastustoimen tehtävissä 7 luku. Pelastustoimen vapaaehtoistoiminta 8 luku. Pelastustoimen koulutus ja kelpoisuusvaatimukset 9 luku. Nuohouspalvelut 10 luku. Väestönsuojeluun varautuminen ja väestönsuojelukoulutus 11 luku. Väestönsuojat 12 luku. Pelastustoimen valvontatehtävät 13 luku. Vaitiolovelvollisuus, tiedonsaantioikeus ja henkilörekisterit 14 luku. Pelastustoimen rahoitus, maksut, palkkiot ja korvaukset 15 luku. Muutoksenhaku, pakkokeinot ja rangaistukset 16 luku. Erinäiset säännökset

3 12 luku - Pelastustoimen valvontatehtävät 78. Pelastuslaitoksen valvontatehtävä 79. Valvontasuunnitelma 80. Palotarkastuksen ja muun valvontatehtävän toimittaminen 81. Korjausmääräys ja toiminnan keskeyttäminen 82. Erityiset turvallisuusvaatimukset 83. Puolustusvoimien salassa pidettävät kohteet 84. Valmiuden tarkastaminen 85. Alueen pelastustoimen palvelutason valvonta

4 Palotarkastukset Pelastuslaki 78 Pelastuslaitoksen valvontatehtävä Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Vanha pelastuslaki 34 : Palotarkastuksen tarkoituksena on ehkäistä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle tulipaloista tai muista onnettomuuksista aiheutuvaa vaaraa. Palotarkastuksessa on valvottava, että rakennus tai rakennelma, sen ympäristö ja muut olosuhteet tarkastuskohteessa ovat turvalliset ja että kiinteistön omistaja tai haltija on varautunut onnettomuuksien ehkäisyyn, vahinkojen torjuntaan ja väestönsuojeluun säädöksissä ja määräyksissä vaaditulla tavalla. Palotarkastuksessa tarkastetaan myös kiinteistön väestönsuoja ja sen laitteiden toimivuus. Palotarkastuksessa annetaan tarvittaessa tulipalojen ja muiden onnettomuuksien torjuntaa koskevaa neuvontaa

5 Palotarkastustoiminnan uudelleen arviointi Nykyinen palotarkastusvelvoite korvataan yleisellä valvontavelvoitteella. Muutoksella on tarkoitus kohdentaa pelastuslaitoksen valvonta nykyistä paremmin alueen riskien ja muiden erityisten valvontatarpeiden mukaisesti. Toimenpiteet voivat olla muutakin kuin perinteisiä palotarkastuksia. Palotarkastuksia ei lopeteta, ne kohdennetaan aiempaa tarkemmin!

6 79 - Valvontasuunnitelma Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Valvontasuunnitelman tulee perustua alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä valvonnassa käytettävistä riskien arvioimisen perusteista, palotarkastusten ja muiden valvontatoimenpiteiden määrittelystä sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista

7 Valvontatoimenpiteiden suunnittelu Uuden lain tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Riskeinä voidaan tällöin tarkastella henkeen, omaisuuteen, ympäristöön ja kulttuuriarvoihin kohdistuvia uhkia. Palotarkastukset kohdennetaan jatkossa näiden riskien perusteella. Osaa riskeistä voidaan arvioida kvantitatiivisesti, osassa joudutaan käyttämään asiantuntija-arvioita. Erityiskohteiden osalta suositellut tarkastusvälit määritellään omaisuusvahinkoriskin pohjalta. Muut riskit arvioidaan tämän tarkastelun jälkeen. Asuinrakennuksissa henkilöriskit määrääviä

8 Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] Liike Toimisto Hoitoala Kokoontumis Opetus Teollisuus Teollisuus- ja kauppavarastot Tarkastusvälien riskiperusteinen määrittely Keskimääräinen omaisuusvahingon riski eri rakennustyyppiluokissa Tavoitteena ei ole ollut määrittää riskin absoluuttista suuruutta, vaan tulosta voidaan käyttää eri ryhmien vertailuun

9 11 Myymälärakennukset 12 Majoitusliikerakennukset 13 Asuntolarakennukset 14 Ravintolat yms. C Toimisto 21 Terveydenhuoltorakennukset 22 Huoltolaitosrakennukset Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] 23 Sosiaalitoimen muut rakennukset 24 Vankilat G Kokoontumis 51 Yleissivistävien oppilaitosten rak. 61 Energiantuotanto yms.rakennukset 691 Teollisuushallit 692 Teollisuus- ja pienteollisuustalot 699 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 711&712 Teollisuus- ja kauppavarastot Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski tarkemmalla jaottelulla Liikerakennukset Hoitoalan Teollisuusrakennuks

10 7-499 m m m m m m2 >= m m m m2 Yli m m m m m2 >= m m m m2 Yli m2 Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski pinta-alaluokittain C D F G Liikerakennukset Kerrosala [m 2 ] Hoitoalan rakennukset Toimistorakennukset Kokoontumisrakennukset

11 7-999 m m2 >= m m m m m m m m m m m2 >= m m m2 >= m2 Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] Tarkastusvälin määrittäminen Keskimääräinen omaisuusvahingon riski pinta-alaluokittain H J 711&712 Kerrosala [m 2 ] Teollisuusrakennukset Opetusrakennukset Varastorakennukset

12 7-999 Yli >= Yli >= Keskimääräinen riski [ /rakennus*a] Tarkastusvälin määrittäminen Teollisuusrakennusten keskimääräinen omaisuusvahingon riski pintaalaluokittain ) Energiatuotannon yms. rakennukset 2) Teollisuushallit 3) Teollisuus- ja pienteollisuustalot 4) Muut teollisuuden tuotantorakennukset Kerrosala [m 2 ]

13 Tarkastusvälin määrittäminen Ns. erityiskohteen tarkastusväli määrittyy seuraavalla tavalla: 1. Tulipalon omaisuusriski ko. käyttötavassa ja kokoluokassa 2. Työryhmän näkemys suuronnettomuuden mahdollisuudesta tai henkilöriskeistä yms. Keskimääräinen tarkastusväli 3. Yksittäisen kohteen tarkastusväli voi muuttua pidentyä tai lyhentyä palotarkastajan havaintojen perusteella

14 Ns. erityiskohteiden valvonta Kohdetyyppien pääluokiksi muodostettiin: A1 Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit A3 Kokoontumis- ja liiketilat A4 Teollisuus- ja varastorakennukset A5 Maataloustuotantotilat A6 Muut kohteet

15 Teollisuus- ja varastorakennukset Erityiskohteiden valvonta

16 Erityiskohteiden valvonta Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet

17 Opetusrakennukset ja päiväkodit Erityiskohteiden valvonta

18 Kokoontumis- ja liiketilat Erityiskohteiden valvonta

19 Maatalousrakennukset Erityiskohteiden valvonta

20 Erityiskohteiden valvonta Muut

21 Tarkastusvälin määrittely Suositusvälit on määritelty koko maan kattavan tilastollisen tarkastelun perusteella. Tältä pohjalta jatketaan yksittäisen kohteen arviointia. Otettava huomioon myös muut riskit. Tarkastusvälin pituutta voidaan kohdekohtaisesti muuttaa suositellusta tietyin perustein. auditointi, turvallisuuskulttuuri, uhatut arvot, tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat

22 Tarkastusvälin muuttamisen perusteet Auditoivan/arvioivan palotarkastuksen riskiluku Turvallisuuskulttuuri Havaitut puutteet palotarkastuksilla Korjausmääräysten toteutuminen Pelastussuunnitelma ja sen päivitykset Henkilökunnan koulutus ja harjoitukset Yrityksen turvallisuuteen liittyvä laatujärjestelmä ja sen jalkautuminen Omavalvonnan arviointi Asiakkaan sitoutuminen Omaehtoinen varautuminen yli lakisääteisen tason

23 Tarkastusvälin muuttamisen perusteet Uhatut arvot Kohteen laajuus ja geometrinen monimutkaisuus (operatiivisesti haasteelliset kohteet, monimutkainen paloturvallisuustekniikka) YETTS-kohteet, kunnan toiminnan kannalta kriittiset kohteet, yhteiskunnallisesti merkittävät kohteet Teollisuuden tuotannon toimiala ja palovaarallisuusluokka Poikkeuksellinen henkilömäärä Ympäristön toiminta, esim. Seveso-kohteen ympärillä sijaitsevat kohteet. Otettava huomioon myös ympäristön riskien muuttuminen. Poikkeuksellisessa ympäristössä sijaitsevat kohteet (esim. tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat vaarallisten aineiden kohteet). Poistumisturvallisuusselvitys ja sen havainnot, toimintaympäristön muutokset Poikkeuksellinen saavutettavuus, palokunnan vaste Tapahtuneet onnettomuudet tai vastaavat Useita viranomaiskäyntejä, poikkeamia, onnettomuuksia, läheltä piti-tilanteita samassa kohteessa Toistuvat erheelliset paloilmoitukset

24 Uusien toimintamallien kehittäminen Muut valvontatoimenpiteet Pelastuslaitos voi tehdä palotarkastusten lisäksi muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Valvontasuunnitelmaan kirjataan suunnitellut muut valvontatoimenpiteet ja perustelut niiden käyttämiseen. Toimenpiteiden toteutuminen raportoidaan seuraavan vuoden valvontasuunnitelmassa. Muita valvontatoimenpiteitä voivat olla mm. poistumisturvallisuusselvitysten tai pelastussuunnitelmien arviointi, omatarkastuslomakkeiden massapostitukset, nettiportaalien hyödyntäminen jne

25 Resurssit ja mittarit Seurattavia asioita ovat esim. Valvonnan suuntaamisen tarkoituksenmukaisuus. Suunnitelman perusteet (esim. perusteet tarkastusvälien pidentämiselle tai lyhentämiselle) Valvonnan toteutuminen. Tehtyjen palotarkastusten määrä verrattuna suunnitelmaan. Perusteet, mikäli valvontasuunnitelmasta on poikettu. Muun ennaltaehkäisevän työn arviointi. Ennaltaehkäisytyöhön käytettävät resurssit. Valvonnan vaikuttavuus

26 Rakennuspalot ja -vaarat (kpl) Kuolleet/loukkaantuneet paloa kohden (kpl/palo) Omaisuusvahingot ( /palo) Valvonnan vaikuttavuus Valvonnan vaikuttavuutta seurataan pitkällä tähtäimellä rakennuspalojen määrien sekä aiheutuneiden omaisuus- ja henkilövahinkojen kautta. Näissä mittareissa muutokset näkyvät kuitenkin vasta pitkällä aikavälillä , Vuosi ,25 0,20 0,15 0,10 0, Kuolleet Loukkaantuneet

27 Valvonnan vaikuttavuus Seurantaan tulisi jatkossa kehittää myös mittareita, joissa vaikuttavuus olisi nähtävissä jo lyhyemmällä tähtäimellä. Tulevaisuuden mittareiksi on ehdotettu mm. seuraavia: muutokset kohteen turvallisuuskulttuurissa, turvallisuustietoisuuden mittaus gallup-kyselynä, asiakaspalautekyselyt, turvallisuuspoikkeamien määrän/korjausmääräysten noudattamisen kehittyminen, turvallisuustekniikan lisääntyminen

28 Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma Laadittava ja toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle mennessä Perustuttava palvelutasopäätökseen Tarkistettava vuosittain Valvontasuunnitelmatyöryhmässä laadittu ohje PRONTO-muutokset loppuvuodesta 2011 palotarkastukset ja kerätyt maksut

29 42 - Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä Pelastuslaitoksen tulee onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden ylläpitämiseksi toimia yhteistyössä muiden viranomaisten sekä alueella olevien yhteisöjen ja asukkaiden kanssa sekä osallistua paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnittelutyöhön. Jos viranomaiset virkatoimiensa yhteydessä havaitsevat tai muutoin saavat tietää rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa ilmeisen palonvaaran tai muun onnettomuusriskin, heidän tulee mahdollisten salassapitosäännösten estämättä ilmoittaa asiasta alueen pelastusviranomaiselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kuntaa, muuta julkisyhteisöä ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä sekä 18 :n 2 momentissa tarkoitettua hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa toiminnanharjoittajaa ja näiden palveluksessa olevaa henkilöstöä

30 42 - Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä Erityisten riskikohteiden osalta tulisi onnettomuusriskiä vähentää viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyöllä. OTKES (B1/2008Y): sisäasiainministeriön tulisi yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa luoda järjestelyt, jotka mahdollistavat eri viranomaisten järjestelmiin kertyvän tiedon sekä havaintojen välittämisen asiasta vastaavalle viranomaiselle Oikeuskansleri (Dnro OKV/8/50/2008): Pelastusviranomaisilla on oltava sellaiset tiedot niiden toimialueeseen kuuluvista kohteista, että ne voivat tehdä tarkastus- ja muuta valvontatoimintaansa säädettyjen velvoitteiden mukaisesti. Tiedon välittymisen kannalta oleellista on se, että esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat osaavat kiinnittää huomiota turvallisuuteen liittyviin seikkoihin. Edelleen on oleellista, että organisaatiossa on sovitut toimintatavat tiedon välittämisestä niille tahoille, jotka voivat tehdä päätöksiä ja puuttua konkreettisesti turvallisuutta koskeviin puutteisiin ja ongelmiin

31 Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä 2 mom. koskee viranomaisten ja julkisyhteisöjen sekä niiden palveluksessa olevien yleistä velvollisuutta ilmoittaa toimintansa yhteydessä havaitsemastaan tai muutoin tietoonsa saamastaan ilmeisestä palonvaarasta tai muusta onnettomuusriskistä alueen pelastusviranomaiselle. Tarkoituksena on osaltaan edesauttaa pelastusviranomaisten valvontatehtävän toteutumista, samoin kuin varhaista reagoimista paloturvallisuusongelmiin ohjauksen, neuvonnan ja valistuksen keinoin. Ilmoituksen sisältö (esimerkkejä, luonnos) selostus kohteessa havaitusta ilmeisestä palovaarasta tai muusta onnettomuusriskistä havainnot useasti toistuneista vaaratilanteista havainnot poikkeuksellisen suuresta tulipalon syttymisriskistä (esimerkiksi palokuorman suuren määrän ja syttymisherkkyyden vuoksi)

32 43 Onnettomuuskehityksen seuranta Pelastuslaitoksen tulee seurata onnettomuusuhkien sekä onnettomuuksien määrän ja syiden kehitystä ja niistä tehtävien johtopäätösten perusteella ryhtyä osaltaan toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niihin varautumiseksi sekä tarvittaessa tehdä esityksiä muille viranomaisille ja tahoille

33 Kysymyksiä? Vesa-Pekka Tervo puh