Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot

Transkriptio

1 Vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet tulipalot Palotutkimuksen päivät 2009 Espoo Esa Kokki erikoistutkija, FT Pelastusopisto Jarkko Jäntti projektipäällikkö Pelastusopisto

2 Johdanto Tulipaloissa kuolee 90 henkilöä vuosittain Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite vuonna palokuolemaa Useita pelastustoimen palontutkinnan kehittämishankkeita ja useita toimenpide-ehdotuksia, useita säädöksiä palokuolemat eivät ole vähentyneet Sisäisen turvallisuuden ohjelman ministeriryhmä 2006: kaikki vakavia henkilövahinkoja aiheuttaneet palot tutkitaan pelastuslaitosten nimeämät palontutkijat yhteistyö paikallisen poliisin kanssa Pelastusopiston palontutkinnan kehittämishanke PRONTOn palontutkintaseloste

3 Tutkimusongelma 1. Palokuolemien ja kuolinpalojen yleiset piirteet nykyisin 2. Miksi henkilö ei poistunut turvaan hengenvaarallisista olosuhteista? 3. Mitä eroja tulipaloissa vakavasti loukkaantuneilla ja kuolleilla?

4 18 kuollutta miljoonaa asukasta kohti palokuolemaa 8 kpl 2 uhrin paloa 1 kpl 3 uhrin palo 5 ei-tapaturmaista 10 viivästynyttä uhria 6 kpl 2 uhrin paloa 1 kpl 5 uhrin palo 14 ei-tapaturmaista 16 viivästynyttä 46 loukkaantunutta 1 kpl 5 ja 1 kpl 6 loukkaantunutta 59 loukkaantunutta

5 Tupakointi yleisin syttymissyy Tupakoinnin osuus palokuolemissa ja vakavissa loukkaantumisissa 6-kertainen kaikkiin rakennuspaloihin verrattuna Syttymissyy Vakavasti loukkaantuneet Tupakointi 56 (38 %) 34 (40 %) 6 % Tuhopoltto 22 (15 %) 23 (27 %) 11 % Sähkö 21 (14 %) 1 (1 %) 16 % Huolimaton avotuli 18 (12 %) 9 (10 %) 7 % Laitteen väärä käyttö 11 (7 %) 8 (9 %) 23 % Muu syy 19 (13 %) 11 (13 %) 37 % Rakennuspalot (%) Ei tiedossa n=

6 Huonekalut ja sisusteet syttyvät ensin Vakavissa loukkaantumisissa vaatetuksen ja tekstiilien osuus suurempi sekä rakennusosien ja pintamateriaalien osuus pienempi kuin palokuolemissa

7 Syttymät makuu- tai olohuoneissa Palokuolemissa syttymä usein olo- tai makuuhuoneessa olohuoneissa 3-kertainen osuus asuinrakennuspaloihin verrattuna Vakavat loukkaantumiset useimmiten makuuhuoneessa 3-kertainen osuus asuinrakennuspaloihin verrattuna Rakennuspalot useimmiten keittiössä Syttymishuone Vakavasti loukkaantuneet Rakennuspalot (%) Olohuone 35 (21 %) 15 (17 %) 7 % Makuuhuone 34 (21 %) 34 (39 %) 12 % Keittiö 25 (15 %) 13 (15 %) 25 %

8 Pientaloissa eniten 29 % P1-, 2 % P2-, 69 % P3-paloluokan rakennuksia Rakennuspaloista 10 vaille kaikki asuinnoissa tai vapaaajan asunnoissa Pientaloissa 2-kertainen asuntojen määrään suhteutettu osuus Asuinrakennuksen tyyppi Pientalo 90 (55 %) 4.1 / asuntoa Vakavasti loukkaantuneet 16 (18 %) Rivitalo 13 (8 %) (14 %) Kerrostalo 44 (27 %) (60 %) Muu 17 (10 %) 7 (8 %)

9 Vuokra-asunnoissa enemmän Vuokra-asunnoissa lähes 2-kertainen asuntojen määrään suhteutettu osuus Palokuoleman riski kasvaa, kun asunnon koko pienenee Asunnot keskimääräistä pienempiä Tavanomainen palokuorma Asunnon hallintaperuste / asuntoa Vakavasti loukkaantuneet Omistusasunto 72 (46 %) (39 %) Vuokra-asunto 67 (43 %) (57 %)

10 Harvaan asutulla alueella suurin riski Harvaan asutulla Riskialueella IV 3-kertainen riski eniten tulipaloja vähemmän paloja syttymisvaiheessa pientalo tai vapaa-ajan asunto enemmän päihtyneitä pitkä viive syttymästä pelastamiseen Riskialue / miljoonaa asukasta / vakavasti loukkaantuneet I 39 (20 %) II III IV 50 (26 %) 25 (13 %) 77 (40 %) / paloa

11 Toimiva palovaroitin harvassa 72 uhria asuinrakennuksista, joissa ei palovaroitinta Kaikista asuinrakennuspaloista 40 % ei varoitinta SM gallup: 95 % kotitalouksista hankkinut varoittimen

12 Ilmoituksen teki sivullinen henkilö Sivullinen ilmoitti 61 % kohtalokkaista rakennuspaloista Samassa rakennuksessa oleva ilmoitti 42 % vakavien loukkaantumisten paloista Tulipalosta ilmoitti Automaatti 4 (2 %) 9 (9 %) Vakavasti loukkaantuneet Uhri 6 (3 %) 11 (11 %) Henkilö samasta huoneistosta 19 (11 %) 2 (2 %) Henkilö samasta rakennuksesta 35 (20 %) 40 (42 %) Sivullinen 107 (61 %) 32 (33 %)

13 Alkusammutus rakennuspaloissa 67 % kuoli rakennuspaloissa, joissa alkusammuttimia ei ollut 66 % kuoli rakennuspaloissa, joissa alkusammuttimia ei käytetty, vaikka niitä olisi ollut Vain yhden vakavasti loukkaantuneen kohdalla alkusammutusta ei yritetty Alkusammutus Vakavasti loukkaantuneet Sammutti palon 6 (5 %) 2 (6 %) 21 % Palo ei sammunut 8 (7 %) 25 (80 %) 21 % Ei käytetty 27 (22 %) 1 (3 %) 31 % Ei ollut 82 (67 %) 3 (10 %) 27 % Ei tiedossa n=680 Rakennuspalot (%)

14 Syttymän jälkeen ilmoitusviive kriittinen Enintään joka viides uhri tavoitettiin 15 minuutissa Kriittisin viive ennen hätäpuhelua 170 uhria hengenvaarallisissa olosuhteissa (2-3 min.) 85 uhria jo kuollut (15 min.) 16 % paloista palamisvaiheessa palokunnan saapuessa palokunnan toimintavalmiusaikaa parantamalla palokuolemien määrä ei vähene Ajankulku Mediaaniaika [mm:ss] Syttymästä hätäilmoituksen tekoon 11:00 Hätäkeskuksen toimintavalmiusaika 01:30 Palokunnan toimintavalmiusaika 08:33 Selvitysaika 02:

15 Pienituloisilla suurempi riski Pienituloisilla 10-kertainen riski pienituloinen 2007: vuositulot alle euroa pienituloisia 13.6 % väestöstä Tulotaso Pienituloiset 115 (60 %) 83.4 Muut 76 (40 %) 8.3 / miljoonaa asukasta

16 Työntekijöillä ja eläkeläisillä suurin riski Työntekijöillä ja eläkeläisillä yli 3-kertainen riski Sosioekonominen asema Yrittäjät 7 (4 %) 10.3 Ylemmät toimihenkilöt 7 (4 %) 4.9 Alemmat toimihenkilöt 9 (5 %) 4.3 Työntekijät 67 (35 %) 31.7 Opiskelijat 9 (5 %) 11.9 Eläkeläiset 77 (40 %) 31.8 Muut 5 (4 %) 4.9 / miljoonaa asukasta

17 Eronneilla suurin riski Uhreista eniten naimattomia Eronneilla suurin riski Siviilisääty Naimaton 68 (35 %) 6.4 Avio- tai avoliitossa 35 (18 %) 4.3 Eronnut 53 (29 %) 25.1 Leski 26 (14 %) 16.7 / miljoonaa asukasta

18 Yksinasuvilla suurin riski Yksinasuvilla yli 3-kertainen riski Asuntokunnan koko (76 %) (19 %) (4 %) (1 %) asuntokunnassa asuvaa kohti

19 Toimintakyky alentunut kahdella kolmesta Vain 14 uhria tiedettiin toimintakyvyltään normaaliksi Vakavasti loukkaantuneiden osuus lähes 3-kertainen Toimintakyky Vakavasti loukkaantuneet Normaali 14 (10 %) 27 (28 %) Alentunut 123 (90 %) 70 (72 %) Ei tiedossa

20 Ei reagoinut ajoissa, ei havainnut Syy turvaan poistumattomuudelle Ei havainnut paloa 40 (23 %) 4 (4 %) Vakavasti loukkaantuneet Ei reagoinut ajoissa 60 (36 %) 38 (40 %) Ei osannut toimia 20 (12 %) 21 (22 %) Ei löytänyt reittiä 7 (4 %) 1 (1 %) Alentunut liikuntakyky 20 (12 %) 10 (11 %) Eli toisten avun varassa 1 (1 %) 2 (2 %) Poistumisreiteillä oli esteitä 2 (1 %) 2 (2 %) Ei tapaturma 18 (11 %) 16 (17 %) Ei tiedossa

21 Miksei poistunut turvaan Yli puolet uhreista eivät havainneet tai reagoineet ajoissa paloon päihtyneistä useampi kuin kaksi kolmesta palovaroitin puuttui useammalta kuin joka neljänneltä vuokra-asunnoissa joka kolmannelta puuttui palovaroitin Uhri yksin Päihteiden vaikutuksesta alentunut toimintakyky Palon havaitsija sivullinen henkilö

22 Palokuolema vs. vakava loukkaantuminen vanhempia Palokuolleilla paloa havaitsemattomien osuus 6-kertainen Vakavissa loukkaantumisissa normaalin toimintakykyisten osuus 3-kertainen Pientaloissa kuolema, kerrostaloissa vakava loukkaantuminen Sivullinen ilmoitti kuolinpalosta, vakavissa loukkaantumisissa henkilö samasta rakennuksesta