KSVH:n omistajakuntien (10 kuntaa) näkökulmia laajakaistahankkeesta ja sen taloudellisista velvoitteista. Tilannekatsaus

Samankaltaiset tiedostot
Kriisikuntakriteeristö uudistuu

KSVV Oy Taloudellinen tilanne Laajakaistahankkeiden tilanne

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Millaisia mittareita kriisikunnille? Pasi Leppänen

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Hallintovaliokunta

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Lausunto Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Kuntalain taloutta ja tarkastusta koskevat muutosehdotukset

Kuntien velka ja vastuut finanssipolitiikan ja uudistuvien kriisikuntakriteerien valossa

Lapin kuntatalous Lapin liiton kuntataloustyöryhmä Tapani Melaluoto Puheenjohtaja

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

Kouvolan talouden yleiset tekijät

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

KÖYLIÖ-SÄKYLÄ Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Kuntatalouden tunnusluvut Heikki Miettinen

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

TILINPÄÄTÖS

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta

Yhteenveto kuntien arvioiduista menoista

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

Kuntatalouden terveystarkastus

Havaintoja Kankaanpään kaupungin taloudesta

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Selvitysalue kuntatalouden tunnuslukuja Anni Antila

Tilinpäätös Jukka Varonen

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 114. Keski-Suomen kuntien talous 2005

Hallituksen esitys omistajakunnille. Savon Kuituverkko Oy, kuntakokous

HE 280/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntalain muuttamisesta

:06. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:36. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

:50. KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Talousosasto

3. Kuntatalous Harjavalta 79 Luvia vuosikate v.2011 (1 000 euroa) ,00-327, vuosikate v.2010 (1 000 euroa) 4 915,00 874,00 3.

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Tilinpäätös Laukaan kunta. Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

Tilinpäätös Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja. Lasse Leppä talousjohtaja

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys

Kuntalaki ja kunnan talous

Uuden kuntalain tuomat muutokset kuntien tilintarkastukseen ja arviointiin

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Manner-Suomen kuntakonsernien, kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2018

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

Kunnanhallitus

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

VUODEN 2017 TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUVERTAILU

KATSAUS LAPIN LIITON JÄSENKUNTIEN TALOUTEEN VUODEN 2008 TIETOJEN PERUSTEELLA

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n asiantuntijalausunto. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kokous

Kuntien, kuntayhtymien sekä kuntakonsernien vuoden 2017 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliiton laskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

Manner-Suomen kuntien tilinpa a to sennakko vuonna 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS kaupunginjohtaja Ilkka Salminen. Jämsä elämäsi tarina

Nousiaisten kunnan taloudesta Kunnanjohtaja

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Ennuste kunnittain palvelujen laskutuksesta

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Vakinaiset palvelussuhteet

maatilojen suorat tuet

Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUSLUKUJA 2012

Onko kunnilla liikaa velkaa? Kuntamarkkinat 2019

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Nilakan kuntien talous tp 2013

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Alavieskan osavuosikatsaus

Transkriptio:

KSVH:n omistajakuntien (10 kuntaa) näkökulmia laajakaistahankkeesta ja sen taloudellisista velvoitteista Tilannekatsaus 30.1.2019

KSVH:n omistajakuntien näkökulmat Kunnat lähtivät edelläkävijöinä mukaan Laajakaista kaikille -hankkeeseen luottaen valtion tukien saamiseen Alueen kunnat, yritykset ja laajeneva joukko yksityistalouksia (2600 kpl:tta) käyttävät rakennettua valokuituverkkoa Liittymiä myyty hyvin rakentamatta yli 1900 kpl:tta Yhtiön tilanne olisi vakaa, jos tuet olisi maksettu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Yhtiö olisi voinut toteuttaa suunnitellulla tavalla kasvuhakuisen strategiansa KSVH:n valokuituverkon sijainti valtakunnallisesti tärkeä Valokuitu välille Eurooppa Itämeri Barentsinmeri Aasia 30.1.2019 2

KSVH omistajakuntien näkökulmat Kuntien luottamus valtioon yhteistyökumppanina horjuu Viestintäviraston epäjohdon mukainen toiminta on vastoin luottamuksensuojaperiaatetta kunnat miettivät jatkotoimia Aluksi maksetaan tukea yhtä-äkkiä tuen maksu lakkaa Ei kaupalliselle alueelle aletaan yhtä-äkkiä soveltamaan markkinaehtoisuuden vaatimuksia vastoin Laajakaista kaikille -hankkeen periaatteita (alueet joihin ei synny markkinaehtoisesti tarjontaa) Rahoituksen muotojen vaihdattaminen pääomalainan muuttaminen SVOP:ksi Viestintäviraston (Vivi) ohjeiden mukaisesti -> Vivi ei katsonut SVOPsijoitusta markkinaehtoiseksi?? Yhtiö muutti SVOP-sijoitukset osittain vieraan pääoman ehtoiseksi lainaksi (ei neuvontaa Vivi:stä) Vivi asetti liittymämyynnille alarajan (300 kpl:tta/v) yhtiö myi ylitti oman myynti ennusteen kolminkertaisesti myymällä yli 2000 sopimusta vuodessa > EI RIITTÄNYT Viestintävirastolle. 30.1.2019 3

KSVH omistajakuntien näkökulmat Kuntien luottamus valtioon yhteistyökumppanina horjuu Viestintäviraston epäjohdon mukainen toiminta on aiheuttanut yhtiöille liki 2 M :n vahingot Kuntaomisteisen yhtiön päätöksen teko halvaantunut - > kunnallisvalitukset useissa kunnissa Taustalla kuntien muut odottamassa olevat investoinnit (koulut, terveysasemat) Samanaikaisesti valmisteilla laki Digitaalisten palvelujen tarjoamisesta?? Keski-Suomi jää tällä hetkellä lähes vaille laajakaistatukia kunnat eivät uskalla lähteä hankkeisiin Kuluttajat eivät uskalla hankkia liittymiä kuten muualla Suomessa Epäluottamus estää näkemästä digitaalisten hyödyntämisen 30.1.2019 4

KSVH omistajakuntien näkökulmat Rahoituksen järjestyminen on edellytys toiminnan turvaamiselle ja kehittämiselle Yhtiö teetti IBR-selvityksen, joka on valmiina sijoittajia ja toiminnan jatkokehittämistä varten Kumppanuudet Sijoittajan hakeminen Kuntarahoituksen lainajärjestelyt Taustalla iso kuva Kuntien elinvoima Eksponentiaalisesti kasva digitaalisuus Kansainväliset yhteydet Huoltovarmuus 30.1.2019 5

KSVH omistajakuntien taloudellinen tilanne Tilannekatsaus 30.1.2019

Osakeannin (2017) tilanne

Kunta 2017 Lainakanta /as ja yht. 2017 Konsernin lainakanta /as 2017 Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 2017 Kuntien takausvastuut KSVV *(rahoitus) Kannonkoski 5911 7499 53,3 % 2 419 657 Karstula 3136 5389 49,6% 4 303 065 Konnevesi 7840 9834 117,0% 3 933 446 Kivijärvi 4027 6865 51,5% 1 710 588 Kyyjärvi 7598 11 081 93,2% 2 308 400 Luhanka 3045 4311 54,4% 1 110 970 Multia 855 1797 37,5% 3 012 601 Petäjävesi 2217 5201 73,9% 1 944 735 Pihtipudas 3539 6761 58,9% 5 734 365 Toivakka 2910 4039 62,0% 3 441 162 Koko maa 2933 K-Suomi 2953 Koko maa 6299 K-Suomi 6624 Koko maa 78,7% K-Suomi 83,7% Yht. 29 9218 389 * Suhteellinen velkaantuneisuus kasvaisi kohtuuttomasti, jos takaukset laukeaisivat

Kriisikuntakriteerit Kuntalain (118 ) mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää määräajassa kunnan konsernitaseeseen on kertynyt alijäämää viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa asukasta kohden TAI kunnan ja kuntakonsernin talouden tunnusluvut ovat kahtena peräkkäisenä vuotena täyttäneet kaikki laissa säädetyt raja-arvot, jotka ovat: kuntakonsernin vuosikate on ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta negatiivinen; kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroveroprosentti; asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen on vähintään 50 prosenttia.