Selvitysalue kuntatalouden tunnuslukuja Anni Antila

Transkriptio

1 Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntarakenneselvitys Kinnula Pihtipudas Kivijärvi Viitasaari Kannonkoski Selvitysalue kuntatalouden tunnuslukuja Anni Antila

2 Saate Osana kuntarakenneselvitystä on koottu laaja tilasto- ja ennakointimateriaali selvitystyön tueksi. Tähän asiakirjaan on koottu keskeisiä talouden tunnuslukuja sekä ennusteita selvitysalueelta. Vuotta 2013 koskevien talouden tunnuslukujen pohjalta selvitysalueen kuntatalouden tila on tällä hetkellä kohtuullinen vain tuloverotusta koskeva kriisikuntakriteeri täyttyy. Kuitenkin talouden haasteena on alueen verotettavien tulojen alhaisuus ja erityisesti tulevien vuosien valtionosuusuudistuksen ja leikkausten vaikutukset kuntien tuloihin. Ennusteen mukaan haasteena tulee olemaan työikäisen väestön väheneminen ja sen vaikutukset tulopohjaan sekä vanhuspalvelutarpeiden vaikutukset kuntien menokasvuun. Keskeistä on voidaanko ennusteen mukaisten muiden palvelutarpeiden vähentymistä hyödyntää kustannuksia vähentämällä sekä erityisesti elinvoiman kehittämisellä saada lisää yrityksiä ja veronmaksajia Page 2

3 Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden Sivu 3

4 Selvitysalue Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2013 Raja-arvo Vuosikate, /as < Tulovero-% > 19,89 20,43 20,0 20,0 20,0 21,0 21,0 Lainamäärä, /as > 3830** Kertynyt yli- /alijäämä, /as < Omavaraisuusaste, % < 50 % 53,2 54,1 58,7 79,2 52,1 48,1 Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 47,8 68,3 57,6 18,4 48,3 45,4 Kriteereitä täyttyy Sivu 4

5 Vuosikate /asukas Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Sivu 5

6 Tuloveroprosentit Kriisikuntakriteeri: Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa Kriteeri on ylittynyt useimmissa selvitysalueen kunnissa viimeisen kolmen vuoden aikana Selvitysalue 18,32 18,53 18,62 18,62 18,97 18,97 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,95 20,43 20,58 20,9 Kannonkoski 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 21,00 Kinnula 18,00 18,00 18,75 18,75 18,75 18,75 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,50 20,50 Kivijärvi 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 21,00 Pihtipudas 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 21,00 21,00 21,00 Viitasaari 18,00 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 21,00 21,00 21,00 Koko maa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,26 19,39 19,75 19,84 Koko maa +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,76 19,89 20,25 20,34 Lähde: Kuntaliitto Vuoden 2013 kuntajako Vuosina perustettujen uusien kuntien osalta tuloveroprosentti on laskettu liitoskuntien keskiarvolla. Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Koko maan keskiarvo on laskettu painottamalla kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla Sivu 6

7 Lainakanta /asukas Kriisikuntakriteeri: Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin Neljä kuntaa on täyttänyt kriteerin kahden viimeisen vuoden aikana Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia Sivu 7

8 Konsernin lainakanta /asukas 2017 alkaen kriteerit arviointimenettelyn käynnistämiseen vaihtuvat. Lainakantaa tultaisiin seuraamaan konsernitasolla: asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia Sivu 8

9 Omavaraisuusaste, % riisikuntakriteeri: Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista ähde: Tilastokeskus äyvin hinnoin (ei deflatointia) uoden 2013 kuntajako unnusluku mittaa kunnan akavaraisuutta, alijäämän sietokykyä a sen kykyä selviytyä uusista itoumuksista pitkällä aikavälillä. mavaraisuusaste= (Oma pääoma + oistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma - Saadut ennakot) Sivu 9

10 Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kriisikuntakriteeri: kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (käyttötulot muodostuvat toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.) Sivu 10

11 Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Kriisikuntakriteerit: Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Selvitysalueen kuntien yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä oli 2331 /asukas vuonna 2012 Ns. kovennettu alijäämäkriteeri: kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1000 euroa asukasta kohden ->riittäisi yksin arviointimenettelyyn Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Jäämä lasketaan vähentämällä vuosikatteesta mm. poistot ja satunnaiset kulut Sivu 11

12 Odotekustannukset ja säästöpotentiaali Kuntien kustannuksia on tarkasteltu palveluittain vertaamalla niitä asukasmäärältään ja väestörakenteeltaan samankaltaisiin kuntiin. Odotekustannuslaskelma on puhtaasti laskennallinen, jonka tarkoitus on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannussäästöihin. Säästöpotentiaali on laskettu 3. edullisimpaan kuntaan verraten Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. erityisryhmien opetus tai katuverkon pituus) ja toiminnan laadullisia eroja ei ole huomioitu, koska tilastotiedot tähän eivät ole riittävän kattavia. Merkittävin säästöpotentiaali selvitysalueella on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto

13 /asukas SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ Nettokustannukset asukasta kohti Odotekustannukset on asetettu 3. alhaisimman kunnan tasolle (Asikkala) Muutos : 4 % / vuosi (koko maa 3,3 % / vuosi) Nettokustannukset ,1 M, odotekustannukset 60,9 M Potentiaali 9,2 M Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat kasvaneet koko maan tasoa korkeammin. Koko maan tasoon verrattuna nettokustannukset ovat korkeammat. Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Mikäli selvitysalue tuottaisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Asikkalan kustannustasolla, tarkoittaisi tämä 9,2 miljoonan euron kustannustason laskua. Menoja ei ole tarvevakioitu Kustannustason eroja voi selittää erot palvelujen sisällöissä ja rakenteissa, laatuerot, asiakasrakenne ja paikalliset olosuhteet.

14 /0-6 vuotias Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207, 208, 303) Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 3. alhaisimman kunnan tasolle (Leppävirta) Muutos : 1,2 % / vuosi (koko maa 2,4 % / vuosi) Nettokustannukset ,4 M, odotekustannukset 5,5 M Potentiaali (-0,2 M ) Esimerkiksi päivähoidon ja esiopetuksen kustannustaso on selvitysalueella alhainen ja siten säästöpotentiaali on negatiivinen. Päivähoidon ja esiopetuksen kustannustaso on myös alhaisempi koko maan tasoon verrattuna. Alueen nettokustannusten muutos on ollut 1,2 prosenttia vuodessa eli pienempi kuin maassa keskimäärin. Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto

15 Palvelutarve- ja taloustrendi Trendilaskelma osoittaa talouden trendin, mikäli väestöstä johtuvat palvelutarpeet toteutuvat ja kuntien toiminnassa ja rakenteissa ei tapahtuisi muutoksia. Trendi ja näihin liittyvät palvelutarpeiden kasvut on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella sekä kuntien vuoden 2013 tilinpäätöstiedoilla. Ennusteissa on huomioitava epävarmuustekijät (esim. yleinen talouskehitys, alueen yritysten menestyminen, valtionosuuksien kehitys, veroratkaisut ja kuntien tehtävät). Painelaskelmat eivät ota huomioon mahdollisia rakenteellisten ja muiden tuottavuuden parantamistoimenpiteiden vaikutusta.

16 2013=100 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Vanhusväestön osuus kasvaisi vuoteen % Samaan aikaan työikäisten määrä vähenisi 28 % väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Selvitysalue Lähde:Tilastokeskus, kuntajako vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat

17 Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot hedelmällisyys kuolleisuus Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Selvitysalue Perusopetus; 1293 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Päivähoito; Lukio; kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: THL, Sotkanet oppilasmäärät: Tilastokeskus Kehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012

18 Palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa (20 % vuoteen 2029 mennessä), vaikka vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikärajaa on nostettu Kokonaisuutena palvelutarpeet säilyvät laskelman mukaan nykyisellä tasolla Laskelma ei huomioi mahdollisia muutoksia lainsäädännössä tai asukkaiden vaatimustasossa. Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys

19 M. Alueen yhteinen veroprosentti on laskettu painottamalla kuntien veroprosentteja väestömäärillä Laskelmassa vanhustenhoidon kustannukset kasvavat edelleen Vuoteen 2029 mennessä kunnallisvero kattaisi pienemmän osuuden selvitysalueen toimintakatteesta. Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi Oletuksena on että palvelurakenne sopeutetaan väheneviin palvelutarpeisiin. Osa kustannuksista voi kuitenkin olla sellaisia, jotka jäävät kiinteinä rasittamaan kuntien taloutta, vaikka palvelut vähenevät, jolloin talouden tasapainoa voi olla vaikea saavuttaa. Kuntatalous Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet Selvitysalue Vanhusten hoito 27,6 29,3 30,9 34,7 38,8 Erikoissairaanhoito 18,4 19,6 20,8 22,4 23,9 Perusterveydenhuolto, avo 11,0 11,2 11,5 11,8 12,2 Oma perusopetus ja lukiokoulutus 17,3 16,2 16,1 16,2 16,4 Päivähoito ja esiopetus 5,4 5,4 5,6 5,7 5,7 Muut tehtävät 18,1 18,1 18,3 18,6 19,0 Kunnallisvero 36,3 37,2 37,0 37,1 37,4 Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun. Ennusteiden luvut ovat vuoden 2013 rahassa (inflaation vaikutus poistettu) Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito Veroprosentti 20,71 20,94 20,94 20,94 20,94 Kunn.vero kattaa 37 % 37 % 36 % 34 % 32 % Toimintakate M -97,7-99,9-103,1-109,4-116,0 Vuosikate M 6,2 3,3 4,8-0,5-5,6 Vuosikate /asukas Kunnallisvero Vuosikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu Kuntaliiton arvio peruspalvelujen valtionosuuksista vuodelle 2015 (60,1M ) ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien maksatus 2014 (-2,19M ). Vuosikatteessa on huomioitu myös soterahoitusosuuksien arvioitu muutos (STM )

20 Veronkorotuspaine Taloustrendin mukaan selvitysalueen talouden sopeutuspaine kasvaa. Vuoteen 2029 sopeutustarve vastaisi 8,8 prosentin korotusta tuloverotuksessa. Silloin selvitysalueen vuosikate kattaisi suunnitelman mukaiset poistot. Veronkorotuspaine kuvaa sopeutustarpeen volyymia, jota voidaan purkaa esim. leikkauksilla, tuottavuuden lisäämisellä, maksujen korotuksella sekä lainanotolla ,8 5,9 2,7 1,

21 Koonnissa on hyödynnetty FCG:n toimintaympäristöanalyysejä sekä talouden trendiennusteita. Lisätietoja Heikki Miettinen Tutkimuspäällikkö FCG Konsultointi Oy Puh