Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa. Pentti Meklin emeritusprofessori

Transkriptio

1 Kuntatalouden kehitys ja haasteet ARTTU2-kunnissa Pentti Meklin emeritusprofessori

2 Miten talous on kehittynyt ja miten kunnat ovat sopeuttaneet? I. Talouden kriisikuntakriteerien tarkastelu ARTTU2-kunnissa 2/2015 (Arto Koski) II. Valtionosuudet teoriassa ja käytännössä 6/2015 (Sanna Lehtonen) III. ARTTU2-kuntien talouden tasapaino kirjanpidollinen>rahoituksellinen>kestävyysvaje IV. ARTTU2-kuntien tulotalouden kehitys ja sopeutus V. ARTTU2- kuntien menotalouden sopeutus: menotalouden strategiat VI. Kuntakonsernit: omistajaohjaus ja talouden hallinta

3

4

5

6 Vuodesta 1997 lähtien peruskunnille yhteensä on kirjanpidon mukaan kertynyt lähes 10 mrd. euroa ylijäämää! Hallituksen mukaan kuntien taloutta on tasapainotettava kahdella miljardilla eurolla, toinen tehtäviä vähentämällä ja toinen kuntien omin toimenpitein! EDP-alijäämä ja -velka Mihin pitäisi uskoa? Mitä kuntien pitäisi tavoitella?

7 a. Kirjanpidollinen tasapaino - esitellään kuntien tilinpäätöksissä - menneen ajan tasapaino b. Rahoituksellinen tasapaino EDP-alijäämä ja velkasuhde - kunnat ovat julkisen talouden osa - menneen ajan tasapaino c. Kestävyysvaje (sustainability gap) tasapaino pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa

8 Alle 5000 as as as as as. Yli as. Kaikki Arttu2-kunnat Pentti Meklin Lähde: Tilastokeskus

9 EU:n vakaus- ja kasvusopimus - Alijäämä < 3 % bruttokansantuotteesta = julkisyhteisöjen nettoluotonotto - Velka < 60 % bruttokansantuotteesta EU-maat raportoivat EU-komissiolle nk. EDP-alijäämäja velkatiedot osana liiallisten alijäämien menettelyä (Excessive Definit Procedure, EDP)

10

11

12 Alle 5000 as as as as as. Yli as. Kaikki Arttu2-kunnat Pentti Meklin Lähde: Tilastokeskus

13 Kirjanpidollisella 0-tuloksella, pienellä ylijäämällä, kunnat velkaantuvat koko ajan! Rahoituksellinen tasapaino taas merkitsee huomattavaa kirjanpidon ylijäämää (1,5-2mrd. euroa, 1 mrd. euroa=185 /asukas - tehtävien ja velvoitteiden karsiminen - kuntien omat tuottavuustoimenpiteet Miten kuntien johto, erityisesti luottamushenkilöt hyväksyvät suuret kirjanpidolliset ylijäämät? Miten henkilöstö suhtautuu, kun tuottavuustoimenpiteillä saavutetut ylijäämät saadaan lomautuksilla ja kenties irtisanomisilla?

14 Mikä merkitys on omaisuudella? Miten kunta voi rajoittaa velkaantumista? Onko velka yleensä pahasta? Onko velalla jokin katto?

15

16

17 Alle 5000 as as as as as. Yli as. Kaikki Arttu2-kunnat Pentti Meklin Lähde: Tilastokeskus

18 1. Elinkaarimallit 2. Toimitilojen hankinta vuokraamalla pitkäaikaisilla sopimuksilla 3. Myynti ja takaisinvuokraus 4. Leasing-sopimukset 5. Ostopalvelusopimukset ja ulkoistaminen 6. Ottamaton velka

19 Velka sinänsä ei ole pahasta, mutta liika on liikaa! - EU > 60 % BKT:sta, ei lasketa yksittäisille kunnille - Kuntien säännöstöt - Yli 50 % kuntien keskimääräisen lainamäärän, ( /asukas) - Yli 50 % kunnan vuotuisista käyttötuloista (suhteellinen velkaantuneisuus, %) - Yli 50 % kunnan omaisuudesta (omavaraisuusaste, %) - Teoreettiset perustelut - Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus!

20 Mikään sukupolvi ei saa syödä tulevien sukupolvien eväitä ja jättää laskut heidän maksettavakseen! Kääntäen, pitääkö kunkin sukupolven jättää seuraaville merkittävää perintöä? Kun investointien käyttöaika on pitkä, on hyvät perustelut rahoittaa sitä velalla! Mikä on velan maksimimäärä?

21 Rahoituksellisessa tasapaino (EDPtasapainossa) ei ole kiinnostunut koko konsernista Kuntien kirjanpidossa pääpaino siirtymässä konsernitasolle

22 Kuntakonsernien lainakanta vuosina , mrd ,8 0,2 8,7 12, ,1 0,3 9,1 13, ,5 0,3 9,5 14, ,2 0,4 9,9 15, ,2 0,5 10,1 16, ,1 0,6 10,3 18, ,7 0,7 10,5 18, ,2 0,8 10,8 19, ,7 0,9 11,2 20, ,8 1,0 11,9 22, ,5 1,2 12,9 24, ,0 1,3 13,3 25, ,3 1,5 13,5 27, ,8 1,7 14,7 30, Kunnat Kuntayhtymät Tytäryhteisöt /hp Lähde: Tilastokeskus

23 IV. ARTTU2-kuntien tulotalouden kehitys ja sopeutus V. ARTTU2- kuntien menotalouden sopeutus: menotalouden strategiat VI. Kuntakonsernit: omistajaohjaus ja talouden hallinta