KASKISTEN KAUPUNKI KASKISTEN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS 7.3.2013

KASKISTEN KAUPUNKI KASKISTEN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS 7.3.2013 Hyväksytty kaupunginhallituksessa Hyväksytty kaupunginvaltuustossa..201_..201_

7.3.2013 2 (35) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tämä kaavaselostus liittyy 7.3.2013 päivättyyn Kaskisten kaupungin Tuulivoimaosayleiskaavan kaavaluonnoskarttaan. Kaupunki: Kaavan nimi: Projektinumero: E24525.20 Kaavan laatija ja suunnittelija: Kaskisten kaupunki Kaskisten Tuulivoimaosayleiskaava AIRIX Ympäristö Oy, Ratamestarinkatu 7 a, PL88, 00521 Helsinki arkkitehti Maritta Heinilä (YKS-506) puh. 010 241 4276 sähköposti: maritta.heinila(at)fmcgroup.fi maanmittausinsinööri(amk) Petteri Puputti puh. 010 241 4263 sähköposti: petteri.puputti(at)fmcgroup.fi Kaskisten kaupungin edustaja: satamakapteeni Timo Onnela Cneiffinpolku 16, 64260 Kaskinen puh. 040 7265 740 sähköposti: timo.onnela(at)kaskinen.fi Kaavan vireilletulo Kaavoitus on käynnistetty kaupungin hallituksen päätöksellä 25.4.2012. (KH 115 ) Alueen osayleiskaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu kunnan nettisivulla ja kunnan ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä 2.7. 17.8.2012. Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä _._. _._.201_. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä _._. _._.201_. Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on esittänyt kunnanvaltuustolle osayleiskaavan hyväksymistä _._.201_. Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan _._.201_. Kaava-alueen sijainti Kaavoitettava alue sijaitsee kaupungin keskustan etelä- ja kaakkoispuolella. Suunnittelualue käsittää Dicksholmenin saaren ympäröivine vesialueineen sekä Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välisen alueen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 145 hehtaaria AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301

7.3.2013 3 (35) SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 2 KAAVAN SIJAINTI JA TARKOITUS... 5 2.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 5 2.2 KAAVAN TARKOITUS... 6 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS... 6 3.1.2 MAISEMA... 6 3.1.3 MAAPERÄ JA PINNANMUODOSTUS... 6 3.1.4 PINTA- JA POHJAVESI... 6 3.1.5 KASVILLISUUS... 6 3.1.6 HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET... 7 3.1.7 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT... 7 3.1.8 LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET... 7 3.1.9 NATURA-ALUEET... 7 3.1.10 LEPAKOT... 8 3.1.11 LIITO-ORAVAT... 8 3.1.12 LINNUSTO... 8 3.2 RAKENNETTUYMPÄRISTÖ... 9 3.2.1 MUINAISJÄÄNNÖKSET... 11 3.3 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ... 11 3.3.1 VÄESTÖ... 11 3.3.2 TYÖPAIKAT JA ELINKEINOT... 11 3.4 PALVELUT... 11 3.5 LIIKENNE... 11 3.6 TEKNINEN HUOLTO... 12 3.7 MAANOMISTUS... 12 3.8 SUUNNITTELUTILANNE... 12 3.8.1 MAAKUNTAKAAVA... 12 3.8.2 YLEISKAAVA... 15 3.8.3 ASEMAKAAVA... 17 3.8.4 RAKENNUSKIELTO... 18 4 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET... 19 4.1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET... 19 4.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 19 4.3 VIRANOMAISTEN TAVOITTEET... 20 4.4 PUOLUSTUSVOIMIEN LAUSUNTO 21.12.2012... 20 4.5 ASUKKAIDEN JA MAANOMISTAJIEN TAVOITTEET... 20 5 OSAYLEISKAAVA... 21 5.1 KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT... 21 5.1.1 TUULIVOIMALAT... 21 5.1.2 LIIKENNE... 21 5.2 ALUEVARAUKSET... 21 5.2.1 ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN... 21 5.2.2 MUUT ALUEVARAUKSET... 22 5.3 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 23 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 24 6.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN... 24 6.1.1 ALUEEN IDENTITEETTIIN JA IMAGOON... 24 6.1.2 VAIKUTUKSET ASUINYMPÄRISTÖÖN... 24 6.1.3 VIRKISTYS... 25 6.1.4 PALVELUT... 25 6.1.5 TURVALLISUUS... 25 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301

7.3.2013 4 (35) 6.2 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN... 26 6.3 VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN... 27 6.3.1 RAKENNUSVAIHEEN VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN... 27 6.3.2 KÄYTTÖVAIHEEN VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN... 27 6.3.3 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN... 28 6.3.4 KAUPUNGIN TALOUTEEN... 28 6.4 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN... 28 6.4.1 TUULIMYLLYJEN SIJAINTIVAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN... 28 6.4.2 VAIKUTUKSET LUONNONSUOJELULAILLA SUOJELTUIHIN KOHTEISIIN JA MUIHIN ARVOKKAISIIN LUONTOKOHTEISIIN... 30 6.4.3 LINNUSTOON... 30 6.5 VAIKUTUKSET MELUUN... 32 6.6 TUULIVOIMALARAKENTAMISEN MAISEMAVAIKUTUKSET... 32 6.7 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 33 6.8 VAIKUTUKSET MUUHUN KAAVOITUKSEEN... 34 6.8.1 KAAVAN SUHDE VALTAKUNNALLISIIN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEISIIN... 34 6.8.2 SUHDE MAAKUNTAKAAVAAN... 34 6.8.3 SUHDE YLEISKAAVAAN... 34 7 KAAVAN TOTEUTUS... 34 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maisemaselvitys Osayleiskaavakartta ja merkinnät Liikenneverkosto Sähköverkko ja kunnallistekninen verkosto Viranomaisneuvottelu I, muistio LUETTELO KAAVAN LIITEAINEISTOSTA Luontoselvitys, Enviro Oy 2012 Kaskisten tuulivoiman loppuraportti, ÅF Consult 2010 AIRIX Ympäristö Oy, Y-tunnus 0564810-5, Ratamestarinkatu 7a, 00521 HELSINKI, Puh. 010 241 4000, Fax. 010 241 4301

7.3.2013 5 (35) 2 KAAVAN SIJAINTI JA TARKOITUS 2.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Kaava-alue sijaitsee Pohjanmaan maakunnan länsirannikolla, Suupohjan rannikkoseudulla, Kaskisten kaupungissa, kantatie 67 itäpuolella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 145 ha ja se muodostuu Kaskisten kaupungin Dicksholmenin saaresta ympäröivine vesialueineen sekä Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välisestä alueesta. Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välinen alue muodostuu metsä- ja kallioalueiden lisäksi teollisuusalueen jätevesialtaista, pienialaisesta kallionlouhinta-altaasta, ojitetusta kosteikosta sekä Tallvarpenin ja Torparvikenin lahtien matalista ranta-alueista. Dicksholmen on pitkä ja kapea saari, joka on ollut kaksiosainen. Nykyisin Härtsholmenin ja Dicksholmenin välissä on metsäinen ja osin tulvanalainen kannas. Dicksholmenin saaren ja sitä ympäröivän vesialueen lisäksi kaavaalueeseen kuuluu Spelviken Kaskisten kaupungin saaren puolelta, jolla sijaitsee varastokenttiä sekä nuorta lehtipuustoa kasvava alue. Kuva: ortokuva-alueelta ( PAIKKATIETOIKKUNA)

7.3.2013 6 (35) 2.2 KAAVAN TARKOITUS Osayleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja eri toimintojen yhteensovittamista. Siinä esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan yleispiirteisesti tarpeelliset alueet. Yleiskaavoituksessa korostuu yhdyskunnan toiminnallinen rakenne, eri aktiviteettien sijoittaminen ja niiden välisten yhteyksien järjestäminen sekä tämän rakenteen sovittaminen muuhun ympäristöön. Osayleiskaava toimii kunnan ja maakunnallisten tavoitteiden välittäjänä ja tulkitsijana. Tavoitteena on laatia tuulivoimaosayleiskaava ottaen huomioon MRL 77 b (11.2.2011/134) tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset. Tuulivoimaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). Kaava on tullut vireille Kaskisten kaupungin aloitteesta. Suunnittelun lähtökohtana käytetään selvitystä, jossa tutkittiin mahdollisia tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja Kaskisten tehdasalueella ja sen ympäristössä. (ÅF-Consult Oy 2010) Osayleiskaavalla pyritään mahdollistamaan enintään kuuden tuulivoimayksikön sekä niihin liittyvän infrarakentamisen sijoittaminen kaava-alueelle. Kaavatyön yhteydessä selvitetään alueen liittäminen nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja hankkeen toteutuksesta aiheutuvat keskeisimmät vaikutukset. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 3.1.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Kaskisilla on rannikkokaupunkina suotuisat tuuliolosuhteet tuulivoimatuotannon sijoittamiselle. Kaupunkiin on hyvät maantie- ja rautatieyhteydet sekä siellä sijaitsee tehokas vienti- ja tuontisatama. Satamalla on hyvät mahdollisuudet ottaa vastaan tuulivoimaloita tai niiden osia, ei pelkästään ajatellen tuulivoimaloiden mahdollista perustamista Kaskisiin, vaan myös jatkokuljetuksia seudun muille alueille. Tämän perusteella Kaskisilla voisi olla tuulivoimaloiden sijaintipaikan ohella myös tärkeä rooli voimaloiden ja niiden osien vastaanotto- ja siirtopaikkana. 3.1.2 MAISEMA Katso liite 2 Maisemaselvitys 3.1.3 MAAPERÄ JA PINNANMUODOSTUS Katso liite 2 Maisemaselvitys 3.1.4 PINTA- JA POHJAVESI Katso liite 2 Maisemaselvitys 3.1.5 KASVILLISUUS Enviro Oy:n laatiman luontoselvityksen mukaan Kaskisten sataman ja Pukkisaaren välisen alueen metsä on pääosin lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Sekapuina kasvaa koivua, haapaa, puumaisia pihlajia ja raitaa. Kasvilajisto on tavanomaista, mm. mustikkaa, metsäkastikkaa, tesmaa ja

7.3.2013 7 (35) metsäalvejuurta. Brännskogenin rannassa on kapea rantaniitty, jossa kasvaa mm. mesiangervoa, rantatädykettä, merihanhikkia, isorölliä, pietaryrttiä, hiirenvirnaa ja suoputkea. Lahden pohjukassa on ruovikkoa. Pukkisaaren kasvillisuus on kuivahkoa ja tuoretta kangasta, kallion laella kasvaa myös männyn taimikkoa. Kalliopaljastumat ovat poronjäkälä- ja sammalvaltaisia. Kalliokasvillisuus muodostuu mm. kanervasta, metsälauhasta, variksenmajasta, puolukasta ja kangasmatikasta. Torparvikenin pohjukan kosteikko on ruovikkoa ja mesiangervovaltaista niittyä. Dicksholmenin ja sitä ympäröivän vesialueen lisäksi Dicksholmenin alueeseen kuuluu varastokenttiä ja Spelvikenin nuorta lehtipuustoa kasvava alue. Dicksholmenin eteläosa Härtsholmenin ranta on kasvipeitteistä kivikkorantaa, jonka kasvillisuus vaihtelee pienipiirteisesti. Vedessä on laajalti lohkareikkoa ja pari pientä luotoa. Alueen itäranta on jyrkempää kivikkorantaa, jossa rantakasvillisuutta on runsaammin lahdissa. Metsät ovat tuoretta lehtomaista kangasta. Puusto on kuusivaltaista tai mänty ja kuusivaltaista metsää. Sekapuina kasvaa koivua, mäntyä, harmaaleppää ja puumaisia pihlajia. Lahopuuta on paikoin runsaasti pystyssä sekä maassa. Saaren eteläosa on rajattu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi. Härtsholmenin ja Dicksholmenin välinen matala kannas on tuoretta lehtoa. Dicksholmenin pohjoiskärjessä kasvaa varttuneita kuusia, koivuja ja tervaleppiä. Alueella sijaitsevalla harjanteella esiintyy kuivahkoa kangasta. Harjanteen länsipuolella kasvillisuus on niukkaa. Pohjoisosan edustalla on kivikkoa ja pieniä luotoja. Saaren pohjoiskärjessä on kapea, tulvanalainen järviruokovaltainen kosteikko, jonka reunoilla kasvaa tervaleppävaltaista tuoretta lehtoa. Pohjoisosan itärannalla on kalliorantaa. Spelvikenin teollisuusalueen ja rannan väliin on jäänyt pieni nuorta lehtipuustoa kasvava tiheäpuustoinen metsä. 1 3.1.6 HUOMION ARVOISET LUONTOKOHTEET Luontoselvityksen suositusten mukaan Dicksholmenin pohjoisin kärki tervaleppälehtoineen sekä Härtsholmenin eteläosa tulisi säilyttää luonnontilaisena. Myös Torparvikenin pohjukan kosteikko ja sitä reunustava tervaleppävaltainen metsä tulisi säilyttää luonnontilaisena. Härstholmenin eteläosassa on noin 5 ha alue, joka on ainakin osin rannikon lehtomaiset kuusikot luontotyyppiä, joka on arvioitu olevan erittäin uhanalainen luontotyyppi. Selvityksen mukaan myös Torparvikmossen, joka on pienialainen paikallisesti arvokas suo Pukinsaarentien länsipuolella, mainittiin arvokkaaksi luontokohteeksi. 2 3.1.7 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ARVOKKAAT ELINYMPÄRISTÖT Tuulivoimaosayleiskaava-alueella ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä. 3 3.1.8 LUONNONSUOJELUOHJELMA-ALUEET 3.1.9 NATURA-ALUEET Kaavoitettavalla alueella ei ole luonnonsuojelualueita. 4 1 Enviro Oy, luontoselvitys 2012 2 Enviro Oy, luontoselvitys 2012 3 Enviro Oy, luontoselvitys 2012 4 Paikkatietoikkuna, 02/2013

7.3.2013 8 (35) Kaavoitettavalla alueella ei ole Natura-alueita. 5 3.1.10 LEPAKOT 3.1.11 LIITO-ORAVAT Alueelta laadittujen luontoselvitysten yhteydessä ei ole tehty havaintoja lepakoiden elinpiireistä. Alueelta laadittujen luontoselvitysten yhteydessä ei ole tehty havaintoja liito-oravien elinpiireistä. 3.1.12 LINNUSTO Kaskisten seudulta on kerätty tietoja läheisiin tuulivoimala alueisiin liittyen Pohjanmaan maakuntaliiton Uusiutuvat energiavarat selvityksen yhteydessä. Sijoittuminen lintujen päämuuttoreiteille Kohde sijoittuu tarkastelluista lajeista seitsemän lajin rannikon päämuuttoreitille. Lajit ovat: Kuikkalinnut, merihanhi, joutsen, kurki, naurulokki, metsähanhi ja merikotka Alla on esitetty arviot alueen kautta muuttavien lintujen määristä: (huom. arvio ei sisällä pesivien lintujen liikkeitä, mikä tärkeää huomata etenkin merikotkan kohdalla) Merihanhi 4200 yks. Metsähanhi 2400 yks. Merikotka 250 yks. Naurulokki 10500 yks. Joutsen 1300 yks. Kurki 1700 yks. Kuikkalinnut 4800 yks. Mustalintu/ Pilkkasiipi 5200 Seudun kautta tiedetään muuttavan merkittäviä määriä muitakin kookkaita lajeja kuten esim. kyhmyjoutsen ja valkoposkihanhi. 6 Sijoittuminen merkittävimmille kerääntymisalueille Alueen läheisyydessä sijaitsee (< 10 KM) useita vesilintujen, hanhien, kurkien ja joutsenien, merkittäviä kerääntymisalueita. Seudulla tiedetään myös talvehtivan 20 30 merikotkaa. Kerääntymisalueiden sijainnin vuoksi em. lintujen lentoliikenne seudulla on keskimääräistä runsaampaa. 7 Sijoittuminen merikotkien pesimisreviireille Alueen läheisyydessä alle 10 km:n etäisyydelle sijoittuu 4 merikotkareviiriä, joilla on tiedossa 7 pesäpaikkaa. Lähimpään pesäpaikkaan on etäisyyttä yli 2,5 km. Läheiset merenlahdet toimivat pesivien kotkien ruokailu alueina. Kaskisten seutu on myös kotkien talviaikaista kerääntymisaluetta. 8 Sijoittuminen kalasääksen pesimisreviireille 5 Paikkatietoikkuna, 02/2013 6 FM Hannu Tikkanen 6.2.2013 Ramboll 7 FM Hannu Tikkanen 6.2.2013 Ramboll 8 FM Hannu Tikkanen 6.2.2013 Ramboll

7.3.2013 9 (35) Alueen läheisyyteen (< 10 km) ei sijoitu tiedossa olevia kalasääksen pesiä. 9 Alueen sijoittuminen kerääntymisalueiden (vihreät pallot) ja ruokailulentoalueiden (musta rasterointi) lähelle. Kohteen ympärillä 10 m bufferi. (Ramboll 2013) 3.2 RAKENNETTUYMPÄRISTÖ Osayleiskaava sijaitsee Kaskisten saaren eteläosassa, joka on suurilta osin rakentamatonta. Saaren eteläosan länsirannalla sijaitsee syväsatama ja kalasatama, joiden yhteydessä sijaitsee laitureita, laajoja asfaltoituja kenttiä ja satamatoimintoihin liittyviä varastorakennuksia. Kaavaalueen reunalla, Kaskisten saaren eteläisellä itärannalla on Metsä-Boardin teollisuusrakennuksia korkeine piippuineen. Jäljellä on myös entisen Metsä-Botnian tehdasrakennuksia, joiden purkutyöt ovat käynnissä. Osayleiskaava-alueella, Dicksholmenin saarella, sijaitsee kaksi pienimittakaavaista huvilarakennusta. Kaskisten keskusta-alue sijaitsee saaren luoteisosassa ja se käsittää valtakunnallisesti arvokkaan ruutukaava-alueen puutaloineen. Alue on suojeltu valtioneuvoston päätöksellä rakennettuna kulttuuriympäristönä (Kaskisten ruutukaava-alue RKY 2009). Sekä Kaskisten että lähisaarien rannoilla on vakituista asutusta ja loma-asuntoja. 9 FM Hannu Tikkanen 6.2.2013 Ramboll

7.3.2013 10 (35) Dicksholmenin etelärannan pieni mökki. Metsä-Botnian tehdasrakennuksia Kaskisten eteläisellä itärannalla. Metsä-Boardin tehdasta piippuineen Dicksholmenin saarelta kuvattuna.

7.3.2013 11 (35) 3.2.1 MUINAISJÄÄNNÖKSET Mikroliitti Oy:n vuonna 2011 laatiman selvityksen mukaan alueella ei sijaitse muinaismuistoja. 3.3 VÄESTÖ, TYÖPAIKAT, ELINKEINOELÄMÄ 3.3.1 VÄESTÖ Keväällä 2009 tapahtunut Metsä-Botnian tehtaan lakkauttaminen on aiheuttanut uusia haasteita kaupungin asukasluvun kehitykselle. Käytännössä väestökehitys on sidoksissa uuden korvaavan yritystoiminnan ja työpaikkojen sijoittumiseen Kaskisiin. Tilastokeskuksen mukaan Kaskisten asukasluku oli 1 404 henkilöä 31.12.2011. Vuodesta 2010 väkiluku on vähentynyt -1,7 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2012) mukaan vuonna 2030 Kaskisten väkiluku on 1 366 (-38 henkilöä), kun taas Tilastokeskuksen aikaisempien ennusteiden (2007) mukaan väestö Kaskisissa vuonna 2030 olisi 2 190 henkilöä (+ 705). 3.3.2 TYÖPAIKAT JA ELINKEINOT Tilastokeskuksen mukaan Kaskisten työttömyysaste 31.12.2011 oli 17,7 %. Vielä vuonna 2009 Metsä-Botnian tehtaan toimiessa työttömyysaste oli 7 % (Tilastokeskus 2009). Yritystoimipaikkoja Kaskisissa oli vuoden 2011 tilaston mukaan 95 kpl. Suurin osa työpaikoista sijoittui jalostukseen (49 %) ja palveluihin (46 %). Kaupunkilaisista joka kolmas oli eläkkeellä vuoden 2011 päättyessä. Työ- ja elinkeinotoimiston Internet-sivuilla Kaskisten kaupungissa oli avoinna yksi työpaikka (tilanne 14.2.2013). Kaava-alueen reunalla sijaitsee Kalasatama, mikä on Suomen suurin kalan käsittelijä ja Suomen ruokasilakan keskus. Kaskisten syväsatama sijaitsee myös kaava-alueen länsireunalla. Syväsatamassa on katettua varastotilaa noin 47.000 m². Sataman päätuontiartikkelit ovat rakennuslevyt, sellu ja kuitupuu. Kaava-alueen länsirajalla sijaitsee Metsä-Boardin tehdas, joka työllistää noin 80 henkilöä. Nykyiset teollisuusalueet, mukaan lukien Metsä-Botnian käytöstä vapautunut alue, ovat varsin laajat ja tarjoavat periaatteessa hyvät edellytykset uudelle yritystoiminnalle. Osayleiskaava-alueen sisällä ei sijaitse työpaikkoja. 3.4 PALVELUT Osayleiskaava-alueen sisällä ei sijaitse palveluita. Nykyiset palvelut sijoittuvat ruutukaavaalueelle ja Kneiffinpolun yhteyteen. Kaupungissa on mm. elintarvikekauppa, kirjasto, terveysasema, kaksi koulua, hotelli ja apteekki ja kaksi ravintolaa. 3.5 LIIKENNE Osayleiskaava-alueelle johtaa Kantatie 67 (Kaskinen Seinäjoki). Kantatie 67 on myös Kaskisten kaupungin pää sisääntuloväylä. Tie välittää raskasta liikennettä teollisuus- ja satama-alueille. Tien reunalla kulkevat kevyen liikenteen väylät. Kävely- ja polkupyörätie alkaa hautausmaan kohdalla Kneiffinpolun ja kantatie 67:n risteyksestä ja jatkuu syväsatamaan asti. Kantatie 67 jat-

7.3.2013 12 (35) kuu Kalasatamantienä (17064) etelään Aldskäriin asti. Kalasatamantie (17064) kulkee kaavan länsirajalla. Suunnittelualueelle ei ulotu yleisiä teitä. Osayleiskaava-alueella sijaitsee Pukkisaaren kaakkoisrannalle ulottuva Pukkisaarentie sekä Metsä-Boardin omistuksessa olevia yksityisteitä. Liite 4 Liikenneverkosto 3.6 TEKNINEN HUOLTO Kunnallistekninen verkosto ulottuu osayleiskaava-alueen länsi- ja koillisreunalle. Dicksholmenin saarella ei ole sähkölinjoja tai kunnallistekniikkaa. Liite 5 Sähköverkko ja kunnallistekninen verkosto 3.7 MAANOMISTUS 3.8 SUUNNITTELUTILANNE Kaskisten kaupunki ja Metsä Board Oy omistavat pääosan osayleiskaavoitettavista alueista. 3.8.1 MAAKUNTAKAAVA Kaskinen kuuluu Pohjanmaan liiton alueeseen. Maakuntakaava on hyväksytty Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa 29.9.2008 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.2010. Maakuntakaavoitus jatkuu laatimalla maakuntakaavaa täydentäviä vaihekaavoja. Tällä hetkellä vaihekaava I on ehdotusvaiheessa ja vaihekaava II valmisteluvaiheessa. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnan alueella. Maakuntakaavan tehtävänä on vahvistaa alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitetään erityistä huomiota mm. vesivarojen ja maa-ainesten estävään käyttöön ja elinkeinoelämän kehitysedellytyksiin maakunnassa sekä luonnonvarojen hoitoon, kulttuuriperintöön ja virkistysalueitten riittävyyteen (MRL 28 ). Lisätietoja maakuntakaavasta saa Pohjanmaan liiton kotisivuilta www.obotnia.fi. Osayleiskaava-alue sisältää maakuntakaavan taajamatoimintojen, satama-alueen sekä kemianteollisuuden ja kemiallisten aineiden varastointialueen aluevarauksia ja rantavyöhykkeen viivamerkinnän.

7.3.2013 13 (35) Kuva: Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavan vaihekaava I Vaihekaava I:ssä esitetään periaatteet ja tavoitteet kaupallisten palvelujen sijoittumiselle tulevaisuudessa. Kaavasta on laadittu toinen kaavaehdotus, jonka maakuntahallitus hyväksyi 17.10.2011. Kaava on ollut julkisesti nähtävillä 7.11. - 7.12.2011.

7.3.2013 14 (35) Kuva: Ote maakuntakaavan vaihekaava I:sta (kaavaehdotus 2) Maakuntakaavan vaihekaava II Pohjanmaan toisessa vaihemaakuntakaavassa tarkastellaan energiahuoltoa ja erityisesti uusiutuvia energiamuotoja koko maakunnan alueella. Samalla laaditaan selvityksiä uusista alueista ja tarkistetaan olemassa olevia aluevarauksia. Kaava perustuu sekä olemassa oleviin että uusiin selvityksiin. Kaavan aloitusvaiheessa laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 14.10. 13.11.2009. Maakuntahallitus hyväksyi 19.12.2011 kaavaluonnoksen, joka asetettiin julkisesti nähtäville 16.1. 17.2.2012. Vaihekaavassa Kaskisten eteläosaan on osoitettu tuulivoimaloiden alue, jonka suunnittelumääräys (en-tv) kuuluu: Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan ja satamatoimintoihin.

7.3.2013 15 (35) Kuva: Ote maakuntakaavan vaihekaava II:sta (kaavaluonnos) 3.8.2 YLEISKAAVA Kaskisten oikeusvaikutteinen yleiskaava, Kaskisten yleiskaava 2030, hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 26.1.2012. Yleiskaavan tehtävänä on ohjata yleisesti maankäyttöä, kuten asemakaavojen laadintaa ja muutoksia. Yleiskaava määrittää kaupungin alueiden maankäytön vuoteen 2030. Kaava-alueen pinta-ala on noin 3000 hehtaaria, josta maa-aluetta noin 1000 hehtaaria. Kaskisten yleiskaavan mukaan suunnittelualueella on seuraavia aluevarauksia, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä:

7.3.2013 16 (35)

7.3.2013 17 (35) Kuva: Ote Kaskisten yleiskaavasta. 3.8.3 ASEMAKAAVA Osalla osayleiskaavoitettavaa aluetta on voimassa asemakaavoja. Asemakaavoitetut alueet on esitetty oheisessa kuvassa. Laadittava osayleiskaava tulee toimimaan pohjana asemakaavojen muuttamiselle tai kumoamiselle tarvittavilta osin.

7.3.2013 18 (35) Kuva: Asemakaavoitetut ja rakennuskaavoitetut alueet. 3.8.4 RAKENNUSKIELTO Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.

7.3.2013 19 (35) 4 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET 4.1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET Kaava on tullut vireille Kaskisten kaupungin aloitteesta. Suunnittelun lähtökohtana käytetään selvitystä, jossa tutkittiin mahdollisia tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja Kaskisten tehdasalueella ja sen ympäristössä. (ÅF-Consult Oy 2010) Tavoitteena on laatia Kaskisten kaupungille tuulivoimaosayleiskaava ottaen huomioon MRL 77 b (11.2.2011/134) tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset. Tuulivoimaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaava siten, että sitä voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77a ). 4.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000 ja päätöksen tavoitteiden tarkistuksesta marraskuussa 2008. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista (MRL 24 2 momentti). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakunta- ja yleiskaavoissa. Erityistavoitteet ovat sitovia velvoitteita, jotka koskevat kaikkea kaavoitusta. Osayleiskaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat mm. seuraavat: Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.

7.3.2013 20 (35) Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin kuuluu Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) piiriin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat alueet rajauksineen löytyvät Internetistä Museoviraston laatimasta RKY-inventointi sivustosta www.rky.fi. 4.3 VIRANOMAISTEN TAVOITTEET Kaavan aloitusvaiheessa järjestettiin MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu 19.10.2012, jonka muistio on kaavaselostuksen liitteenä. Liite 6 Viranomaisneuvottelu I, muistio 4.4 PUOLUSTUSVOIMIEN LAUSUNTO 21.12.2012 Puolustusvoimat ovat antaneet 21.12.2012 lausuntonsa Kaskisten Tuulivoima Oy:lle tuulivoimahankkeen sijoittamisesta Kaskisiin. Lausunnon mukaan tuulivoimahanke sijoittuu ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle. Ilmavoimien Esikunnan asiantuntijan arvion mukaan kyseisistä tuulivoimaloista aiheutuvien tutkavaikutusten arvioidaan olevan kuitenkin niin vähäisiä, ettei niistä aiheudu merkittävää haittaa aluevalvonnalle. Lisäksi puolustusvoimien eri organisaatioiden laatimien topografisten tarkastelujen perusteella hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien alueellisiin toimintaedellytyksiin, sotilasilmailuun eikä puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon yhteyksiin. Kaskisten teollisuusalueelle suunnitellun tuulivoimalahankkeen rakentamista koskevassa suunnittelussa on selvitetty hankkeen vaikutukset puolustusvoimien toimintaan. Tämän perusteella Pääesikunta toteaa, että suunnitelman mukaisilla tuulivoimaloilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn, joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön eikä sotilasilmailuun. Puolustusvoimat ei vastusta suunnitelman mukaisten tuulivoimaloiden rakentamista Kaskisten teollisuusalueelle ja sataman läheisyyteen. 4.5 ASUKKAIDEN JA MAANOMISTAJIEN TAVOITTEET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Kaavoituksen kulku, osallistuminen ja tiedottaminen selviävät tarkemmin kaavaa koskevasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osayleiskaavaluonnosta ja muita valmisteluaineistoja esitellään avoimien ovien tilaisuudessa Kaskisten kaupungintalolla. Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tuulivoimaloiden suunnittelu on herättänyt vastustusta kaupunkilaisten keskuudessa. Ei tuulivoimaloita Kaskisiin - Adressi luovutettiin 20.8.2012 Kaskisten kaupungintalolla, kaupunginjohtaja Marlene Svenssille ja Kaskisten Tuulivoima Oy:n Jaakko Leppiselle. Paikalla oli myös kaupungin puolesta Timo Onnela. Adressissa oli tuolloin 164 nimeä. Adressin oli helmikuun 2013 18. päivään mennessä allekirjoittanut 256 henkilöä.

7.3.2013 21 (35) Adressin mukaan: Kaskisiin suunnitteilla olevat 3-6 tuulimyllyä eivät sovellu pienelle saarelle, jossa koskematonta luontoa on jäljellä muutenkin niukasti. Tuulivoimalat sijoittuvat myös liian lähelle asutusta ja kesämökkejä. Alueella on merikotkan pesiä, tuulimyllyt ovat uhka myös merikotkalle. Tuulivoimalat turva-alueineen, huoltoteineen ja sähkölinjoineen vievät Kaskisten luonnosta niin ison osan, että metsästys, marjastus, sienestys ja liikkuminen yleensäkin luonnossa kärsii tuntuvasti. Matkailuelinkeinoa eivät myllyt myöskään edistä. Asumismukavuus idyllisessä saarikaupungissa menetetään myllyjen äänen, varjo- ja välkeilmiön takia. 5 OSAYLEISKAAVA 5.1 KAAVAN RAKENNE, YLEISPERUSTELUT 5.1.1 TUULIVOIMALAT Tuulivoimaloiden ja niihin liittyvien liikenneyhteyksien suunnittelussa on huomioitu mm. alueelle laadittu esiselvitys tuulivoimaloiden sijoittamisesta, Esiselvitys tuulivoiman käytöstä Kaskisissa/Etablering av vindkraft i Kaskö förstudie (ÅF Consult 2010), alueelta laadittu maisemaselvitys (AIRIX Ympäristö 2013) ja luontoselvitys (Enviro Oy 2012). Kaava-alueen maankäyttöratkaisussa on tukeuduttu pääasiassa Kaskisten yleiskaavan (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 26.1.2012 2) ratkaisuihin. Osayleiskaava-alueelle on osoitettu osa-aluemerkinnöin sijoituspaikat yhteensä kuudelle tuulivoimalalle. Tuulivoimaloiden sijoittamisessa on huomioitu alueelle laadittuja selvityksiä luonnon ja maiseman erityispiirteistä. Lisäksi tuulivoimaloiden sijoittamiseen ovat vaikuttaneet erityisesti vaadittavat etäisyydet olemassa olevista rakennuksista, asutuksesta ja liikenneväylistä, sekä tuulivoimaloiden etäisyydet toisistaan. Lähtökohtana on ollut osoittaa tuulivoimaa ihmisen jo muokkaamaan ympäristöön; satamaan ja teollisuusalueiden yhteyteen, joissa rakennusten ja niihin liittyvien rakenteiden mittakaava vastaa tuulivoimarakentamisen suurta mittakaavaa. 5.1.2 LIIKENNE Liikenneratkaisujen lähtökohtana on ollut hyödyntää pääasiassa olemassa olevia teitä. Tuulivoimaloiden kuljetus rakennuspaikalle edellyttää kuitenkin joitakin uusia linjauksia ja levennyksiä olemassa oleviin metsäteihin, sekä kokonaan uusien teiden rakentamista. Teiden on tarkoitus palvella myös tuulivoimaloiden huoltoa jatkossa. Lisäksi jokaisen tuulivoimalan yhteyteen tarvitaan noin 40m x 60m suuruinen nostoalue, joka osayleiskaavassa on esitetty sijaitsevan osa-alueviivan tv sisäpuolella. Vaihtoehdossa 1 on esitetty uutta tielinjausta Pukkisaareen ja Dicksholmeniin, sekä siltaa Spelvikenistä Dicksholmeniin. Dicksholmenin sisällä kulkee lisäksi huoltotie yhdistäen kolme tuulivoimalaa. Vaihtoehdossa 2 on esitetty uutta tielinjausta Pukkisaareen. Dicksholmenin sisällä kulkee lisäksi huoltotie yhdistäen kolme tuulivoimalaa. Vaihtoehdossa 2 tuulivoimaloiden kuljetus Dicksholmenille tapahtuu meritse. Tuulivoimaloita varten rakennettaisiin laituri saaren eteläkärkeen. Laiturin alustava sijainti on esitetty osa-alueviivalla lai. 5.2 ALUEVARAUKSET 5.2.1 ALUEVARAUKSET RAKENTAMISEEN T TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE.

7.3.2013 22 (35) Merkinnällä on osoitettu uudet teollisuusalueet Pukkisaaresta ja tehdasalueelle johtavan yhdystien läheisyydestä. T/Kem TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN ALUE, JOLLA ON/JOLLE SAA SIJOITTAA MERKITTÄVÄN, VAARALLI- SIA KEMIKAALEJA VALMISTAVAN TAI VARASTOIVAN LAITOKSEN. Merkinnällä on osoitettu Spelvikenin alue Kaskisten saaren itärannalta. 5.2.2 MUUT ALUEVARAUKSET VR RETKEILY- JA ULKOILUALUE. Merkinnällä on osoitettu retkeilyyn ja ulkoiluun varatut alueet Pukkisaaren länsirannalta ja Brännskogista. ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. Merkinnällä on osoitettu metsäteollisuuden jätteiden käsittelyalueet Pukkisaaren luoteis- ja pohjoisreunalta. EV SUOJAVIHERALUE. Merkinnällä on osoitettu suojaviheralue Pukkisaaren uuden teollisuusalueen ja loma-asutuksen väliin. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Merkinnällä on osoitettu kaavoitettava alue Dicksholmenin saarella. MY MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE, JOLLA ON YMPÄRISTÖARVOJA. Merkinnällä on osoitettu Brännskogin niemenkärki, jota ympäröi matalat meren lahdet. Matalan ranta-alueen reunoilla kasvaa korkeaa kaislikkoa ja mm. mesiangervoja. W VESIALUE. Merkinnällä on osoitettu vesialueet Pukkisaaren ja Dicksholmenin ympäriltä, osia Tallvarpenin lahdesta ja sisävesialue Tallvarpenintien pohjoispuolelta. Kaavamääräyksen mukaan: Ennen ruoppauksiin ryhtymistä tulee selvittää mahdolliset tarpeet vedenalaisinventointeihin sekä olla yhteydessä Museovirastoon ennen toimenpiteitä.

7.3.2013 23 (35) W/S VESIALUE MISSÄ YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Merkinnällä on osoitettu Brännskogin matala meren lahti, joka on mahdollinen kalojen kutupaikka ja rantojen kaislikot ovat sopivia suojapaikkoja sorsalinnuille. tv TUULIVOIMALAN ALUE. Osa-aluemerkinnällä on osoitettu alueet, joille voidaan sijoittaa tuulivoimala tai tuulivoimaloita. Tuulivoimaloita on esitetty sijoitettavaksi Dicksholmenin saarelle enintään 3 tuulivoimalaa, 1 tuulivoimala Pukkisaaren alueelle ja 2 erilleen sijoitettua tuulivoimalaa Brännskogin alueelle sataman läheisyyteen. Kaavamääräyksen mukaan: Luku tv-merkinnän perässä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus maanpinnasta ei saa ylittää tasoa +150 metriä. Roottorien halkaisija saa olla enintään 100 metriä. Tuulivoimaloiden värityksen on oltava yhtenäinen ja vaalea. Tuulivoimaloiden kaikki rakenteet ja tuulivoimaloiden nostoalueet tulee sijoittua osoitetuille tuulivoimaloiden alueille. lai OHJEELLINEN LAITURIALUE. Osa-aluemerkinnällä on osoitettu vaihtoehdossa 2 alue Dicksholmenin eteläkärjestä, jonne voidaan osoittaa tuulivoimaloiden rakennusaikaa ja huoltoa palveleva laituri. Kaavamääräyksen mukaan: Alueelle voidaan sijoittaa tuulivoimaloiden huoltoa palveleva laituri. 5.3 YLEISET MÄÄRÄYKSET Osayleiskaavassa on esitetty seuraavat koko kaava-aluetta koskevat määräykset: Tuulivoimaloiden sähkönsiirtojohdot on toteutettava ensisijaisesti maakaapeleina. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamisteiden sekä maakaapeleiden sijoittamisessa on otettava arvokkaat luontokohteet. Tuulivoimaloiden huolto- ja rakentamistiet sekä maakaapelit on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan samaan maastokäytävään. Ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on haettava ilmailulain (1194/2009) 165 mukainen lentoestelupa. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77 a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Osayleiskaavaa voidaan käyttää yleiskaavan mukaisten tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena tuulivoimaloiden alueilla (tv-alueilla).

7.3.2013 24 (35) 6 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavan vaikutusten arvioinnilla on tarkoituksena selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. MRL 9 :n mukaan: Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten selvityksessä käsitellään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Osayleiskaavatyössä on pyritty tunnistamaan ja selvittämään merkittävät kaavan toteutukseen liittyvät vaikutukset. Vaikutusarviot on tehty asiantuntija-arvioina, joiden pohjana on käytetty laadittuja selvityksiä sekä kirjallisuutta ja maastokäyntejä. Osayleiskaavan toteuttamisen aiheuttamista vaikutuksista on arvioitu merkittävät vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; liikenteeseen; teollisuuteen, palveluihin ja elinkeinotoimintaan; yhdyskunta- ja energiatalouteen; luontoon ja luonnonvaroihin; maisemaan, kyläkuvaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön sekä ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Tuulivoimaosayleiskaavassa lähtökohtana on, että tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä ja välkettä. Tuulivoimalarakentamisella saattaa olla vaikutuksia myös mm. luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Vaikutuksia voidaan jakaa suunnitteluvaiheen, rakennusvaiheen, käyttövaiheen ja käytöstä poiston vaikutuksiin. Esimerkiksi tuulivoimasta aiheutuvat liikennevaikutukset näkyvät pääasiassa rakennusvaiheessa. Vaikutusarvioita täydennetään kaavan jatkotyön yhteydessä mm. eri osallistahoilta saatavan palautteen pohjalta. 6.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN 6.1.1 ALUEEN IDENTITEETTIIN JA IMAGOON 6.1.2 VAIKUTUKSET ASUINYMPÄRISTÖÖN Osayleiskaava antaa lähtökohtia kaupungin kehittämiseen niin, että Kaskisten identiteetin kannalta tärkeät tekijät tulevat huomioiduksi ja säilyvät kehittämisen voimavarana. Näitä tekijöitä ovat mm. kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt, erityisesti ruutukaavakeskusta, kaupungin merellisyys, satama-alueet sekä viime vuosikymmenten teollinen perinne. Tuulivoimalat on osoitettu satama- ja tehdasalueiden yhteyteen, joiden imagolle voidaan nähdä olevan etua tuulivoiman käytöstä energiamuotona. Samalla valtakunnallisesti arvokas ruutukaava-alue on jätetty tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle. Osayleiskaava antaa hyvät edellytykset Kaskisten asuinympäristön viihtyisyyden säilymiseen. Osayleiskaavassa osoitetut tuulivoimaloiden sijoituspaikat sekä teolliset toiminnot sijoittuvat asutuksesta erilleen ja niistä ei aiheudu asutukselle merkittäviä ympäristövaikutuksia (melu, päästöt, liikenne). Ei tuulivoimaa Kaskisiin- adressiin liittyvässä Internet-kirjoittelussa (256 allekirjoittanutta, tilanne 18.2.2013) osallisten huoli kohdistuu suurelta osin asuinympäristön ja siihen liittyvien virkistysalueiden heikkenemiseen. Usean palstalle kirjoittaneen mukaan haitat luonnolle ja ihmisille ovat tuulivoimasta saatuja hyötyjä suuremmat.

7.3.2013 25 (35) 6.1.3 VIRKISTYS Osayleiskaavassa on osoitettu tarpeelliset virkistysalueet reitteineen. Ne toimivat sekä virkistysalueina että puskuroivina vyöhykkeinä asumisen ja teollisuudelle varattujen alueiden välillä. Ihmiset hakeutuvat vapaa-aikanaan mielellään luonnontilaiseen ympäristöön, pois ihmisen maisemaa muokkaavan toiminnan vaikutuspiiristä. Osayleiskaavaratkaisussa tuulivoimarakentaminen on sijoitettu yleiskaavan mukaisille metsätalous-, suojaviheralue ja virkistys- ja retkeilyalueille, joilla on korkea luonto- tai virkistyskäyttöarvo. Tämä johtuu siitä, että sijoittamiskohdat ovat tuulivoiman sijoittamiselle taloudellisesti sopivimmat alueet. Alueille kohdistuu siis sekä asukkaista virkistykseen kohdistuvia käyttöintressejä että tuulivoimarakentamisen intressejä. Intressien ristiriidan voidaan kuitenkin katsoa olevan käytännössä visuaalinen, sillä tuulivoimarakentaminen ei erityisesti rajoita maankäyttöä virkistykseen. Monissa Euroopan maissa on rantaalueille rakennettujen tuulivoimalaryhmien yhteyteen usein liitetty virkistyskäyttöä. 10 Tuulimyllyt eivät estä normaalia virkistystoimintaa, esim. marjastusta tai muuta ulkoilua. Virkistyksen kannalta merkittävä pohjois-eteläsuuntainen Kaskisten saaren läpi kulkeva virkistysreitti ja osa kaava-alueen etelän puoleisista virkistysalueista osuu periaatteelliselle turvallisuusriskialueelle (alle 240 metrin päähän tuulimyllyistä T1 ja T2, katso kohta Turvallisuus). Riskiä voidaan merkittävästi pienentää asentamalla lapoihin jäänestojärjestelmä tai pysäyttämällä laitokset jäätävissä olosuhteissa. 6.1.4 PALVELUT Osayleiskaavan toteutuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia palvelujen saavutettavuuden kannalta Kaskisissa. 6.1.5 TURVALLISUUS Tuulivoimaloiden sijoittamisessa on huomioitu suojaetäisyydet asutukseen, teihin ja muihin toimintoihin. Ainoan varsinaisen turvallisuusriskin voivat aiheuttaa voimalan lavoista mahdollisesti irtoilevat jääkappaleet. Jäät putoavat kuitenkin lähes poikkeuksetta roottorin halkaisijan sisäpuolelle, eli noin 50 metrin säteelle tornista. Kohteissa, joissa liikkuu paljon ihmisiä, suositeltava suojaetäisyys on 1,5 x tuulivoimalan lakikorkeus. Koska kaava mahdollistaa maksimissaan 160 metriä korkeat tuulimyllyt, tulisi suojaetäisyyden olla noin 240 metriä. Laitosta ympäröivän maaston pinnanmuodot ja peitteisyys vaikuttavat siihen, miten kauas irtoilevat jääpalat voivat lentää. Jäistä aiheutuvaa riskiä voidaan merkittävästi pienentää asentamalla lapoihin jäänestojärjestelmä tai pysäyttämällä laitokset jäätävissä olosuhteissa. Yksi menettelytapa mahdollisten riskien minimoimiseksi on myös asentaa varoitusvalot ilmoittamaan jäänmuodostumisesta. 10 Suomen ympäristö 5 2006 tuulivoimalat ja maisema

7.3.2013 26 (35) Kuva: Tuulivoimaloiden etäisyysvyöhykkeet. Kartassa tuulimyllyjen alustavien sijoituskohtien ympärille on osoitettu 240 metrin etäisyydet, jonka alueelle on arvioitu kohdistuvan turvallisuusriski, mikäli voimalan lavoista pääsee irtoamaan jääpaloja. Jäistä aiheutuvaa riskiä voidaan merkittävästi pienentää asentamalla lapoihin jäänestojärjestelmä tai pysäyttämällä laitokset jäätävissä olosuhteissa. 6.2 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN Osayleiskaava säilyttää ja antaa uusia maankäytöllisiä edellytyksiä Kaskisten kaupungin kehittämiselle Vaasan rannikkoseudun sekä Etelä-Pohjanmaan yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kannalta tärkeänä satamakaupunkina. Osayleiskaavan aluevarauksissa on esitetty Kaskisten

7.3.2013 27 (35) yleiskaavassa aiemmin esitetyt selvitysalueet satamatoimintojen laajentamiselle sekä aluevarauksiin liittyvät tie- ja raideverkon kehittämistarpeet ja varaukset. Myllyt on tarkoitus yhdistää sähköverkkoon maakaapeleilla. Muuntajat sijoittuvat tornien juurelle ns. puistomuuntajakoppeina. 6.3 VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN JA ELINKEINOTOIMINTAAN Tuulivoimaloiden työllistävä vaikutus muodostuu pääasiassa niiden valmistuksesta, toissijaisesti niiden pystyttämisestä sekä kolmanneksi huollosta ja ylläpidosta. Seuraavassa esitettävät työllistämisvaikutukset kuvaavat tilannetta, jossa Kaskisiin perustettaisiin yhteensä viisi tuulivoimayksikköä. (Osayleiskaavassa on esitetty yhteensä kuusi myllyn paikkaa.) 11 6.3.1 RAKENNUSVAIHEEN VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN Tuulivoimaloiden rakennusvaiheen suurimmat työllistämisvaikutukset liittyvät valmisteleviin laitostöihin (kaapeliojien kaivu, teiden rakentaminen tai olemassa olevien teiden vahvistaminen) ja kuljetuksiin. Tällöin yleensä käytetään paikallisia urakoitsijoita. Teiden ja perustusten rakentaminen kestää kuitenkin vain muutamia kuukausia, joten työllistävä vaikutus rajoittuu hyvin lyhyelle ajalle. Ruotsista saadun esimerkin mukaan tuulivoimaprojektin (Dragaliden-projekti, 12 tuulivoimayksikköä) työllistämisvaikutus oli noin 24 henkilötyövuotta, jotka jakautuivat projektointiin, tuulimittauksiin, maaperätöihin ja perustuksiin. Tämän perusteella Kaskisiin tehtävän viiden tuulivoimalan työllistämisvaikutus olisi noin puolet eli 12 henkilötyövuotta. Ne jakautuisivat siten, että projektointiin, suunnitteluun ja tuulimittauksiin kuluisi 2 henkilötyövuotta, maaperätöihin ja rakentamiseen 6-8 henkilötyövuotta ja sähköverkkotöihin 2-3 henkilötyövuotta. Tornien ja roottoreiden asennus voidaan aloittaa muutama kuukausi perustustöiden ja perustojen valamisen jälkeen. Konehuone, napa ja lavat toimitetaan normaalisti kuorma-autoilla ja asennukseen tarvitaan kaksi suurta liikuteltavaa nosturia, jotka kuljetetaan asennuspaikalle osina ja kootaan paikan päällä. Viiden tuulivoimalan pystyttäminen tapahtuu noin yhden kuukauden aikana ja asentamiseen tarvitaan 4-5 henkilön ryhmä. Ruotsista saadut kokemukset osoittavat, että nämä henkilöt tulevat useimmiten muualta laitetoimittajan mukana. Paikallinen vaikutus on siten epäsuora liittyen majoitus- ja elinkuluihin. Ruotsissa tehtyihin selvityksiin perustuen toisivat toissijaiset epäsuorat vaikutukset Kaskisille viiden tuulivoimalan osalta noin 100 000 euron tulolisäyksen. On kuitenkin huomioitava, että rakentamisen aikaisista työllisyysvaikutuksista merkittävän osan muodostavat komponenttien valmistus ja tuulivoimaloiden kokoonpano, jotka ovat globaalia liiketoimintaa, ja paikallisissakin urakoissa (esim. voimalinjan rakentaminen) pääurakoitsijat tyypillisesti ovat urakoiden laajuudesta johtuen valtakunnallisia tai kansainvälisiä toimijoita. Näiden aliurakoitsijat ovat usein paikallisia toimijoita, mutta aliurakoiden osuus hankkeen kokonaisinvestointivolyymista ja työpanoksesta jää korkeintaan 10-20 % tasolle. 12 6.3.2 KÄYTTÖVAIHEEN VAIKUTUKSET TYÖPAIKKOIHIN Uudenaikaiset tuulivoimalat tarvitsevat suhteellisen vähän käyntiaikaisia huoltotoimenpiteitä. Mahdollisten käyntihäiriöiden varalta on kuitenkin oltava huoltoryhmä, joka tarvittaessa voidaan nopeasti saada paikalla. Yleinen arvio on, että 40 tuulivoimayksikön hoitamiseen tarvitaan 4 henkilön ryhmä. Kaskisiin sijoittuvan kuuden tuulivoimayksikön ylläpito- ja huoltotoiminnan 11 Esiselvitys tuulivoiman käytöstä Kaskisissa, ÅF consult 2010 12 Esiselvitys tuulivoiman käytöstä Kaskisissa, ÅF consult 2010

7.3.2013 28 (35) työllisyysvaikutus olisi näin ollen noin 0,5 henkilötyövuotta niinä 25-30 vuotena kun voimalat ovat käytössä. 13 6.3.3 VAIKUTUKSET ELINKEINOIHIN Tuulivoimaloiden perustaminen pelkästään Kaskisiin ei juuri vaikuttaisi Kaskisten sataman toimintaan, mutta ajatellen kaikkia tuulivoimasuunnitelmia koko Pohjanmaan alueella voisi Kaskinen muodostua merkittäväksi osaksi tuulivoimaloiden osien kuljetusreittiä. Osa Botnian sellutehtaan rakennuksista ja tiloista on jäänyt tyhjilleen tehtaan lopetettua toimintansa. Nämä tilat ovat liian pieniä kokonaisten tuulivoimayksiköiden rakentamiseen, mutta voisivat soveltua pienempien komponenttien kuten generaattoreiden, vaihdelaatikoiden ja napojen valmistukseen. Toisaalta teollisuustilat soveltuisivat koulutustiloiksi. Tuulivoimarakentamisen lisääntyminen Suomessa ja muualla Euroopassa luo tulevaisuudessa kysyntää ammattitaitoiselle henkilöstölle esimerkiksi tuulivoimayksiköiden kokoamiseen ja huoltotöihin. Toinen esimerkki on erikoistuminen merituulipuistojen laitosrakentamiseen, asennukseen ja huoltoon, jotka asettavat toisenlaisia vaatimuksia kuin maalle pystytettävät tuulivoimalat, ja edellyttävät koulutusta merituulipuistojen suunnitteluun ja rakentamiseen. 14 6.3.4 KAUPUNGIN TALOUTEEN Tuulivoimalat kuuluvat kiinteistöveron piiriin rakennuksiksi tai rakennelmiksi katsottavien osien osalta. Tuulivoimalaitoksesta kiinteistöveron piirissä on tyypillisesti arvioitu olevan noin 20-40 % kokonaisinvestointikustannuksista (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2009). Kaskisissa yleinen kiinteistöveroprosentti vuonna 2010 on 0,8 %. Näin ollen yhden tuulivoimalayksikön kiinteistövero on noin 10 000 euroa vuodessa, eli suunnitellun kuuden yksikön tuulipuiston vaikutus noin 60 000 euroa. 15 6.4 VAIKUTUKSET LUONTOON JA LUONNONVAROIHIN Luontovaikutusten arvioinnin lähtöaineistona on 19.9.2012 tehty luontoselvitys. Luontoselvitykseen on koottu suunnittelualueen aiemmat luontotiedot ja kuvaukset alueen kasvillisuudesta ja luontotyypeistä sekä arvokaista luontokohteista. Luontoselvityksen toimeksiannon ajankohdasta johtuen linnustoselvitystä ei voitu tehdä. Tämä arviointi sisältää vaikutukset arvokkaisiin luontokohteisiin (pois lukien linnusto) ja kasvillisuuteen sekä luontotyyppeihin. Kaavaan on merkitty kuusi tuulivoimala-aluetta, tuulimyllyn sijainti ja tieyhteydet myllyille. Tuulivoimala-alueella puusto raivataan nostoalueelta ja tiealueelta. Nostoalue on 40 x 60 metriä. Arviointi perustuu 20.2.2013 tehtyyn kaavaluonnokseen, johon on merkitty tuulimyllyjen paikat ja tieyhteydet. Sähkönsiirtoverkkoa ja kaavaselostusta ei ollut arviointihetkellä käytettävissä. Arvioinnin on tehnyt FM Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:stä. 6.4.1 TUULIMYLLYJEN SIJAINTIVAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOTYYPPEIHIN Maantie 67 itäpuolinen tuulimylly 13 Esiselvitys tuulivoiman käytöstä Kaskisissa, ÅF consult 2010 14 Esiselvitys tuulivoiman käytöstä Kaskisissa, ÅF consult 2010 15 Esiselvitys tuulivoiman käytöstä Kaskisissa, ÅF consult 2010

7.3.2013 29 (35) Tuulimylly ja sen nostoalue on kasvillisuudeltaan tavanomaisessa lehtomaisen kankaan sekametsässä ja harvahkopuustoisessa koivikossa. Kulkuyhteytenä käytetään nykyistä tiealuetta. Myllyn rakentamisella ei ole vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen. Pukinsaarentien tuulimylly Tuulimyllyn nostoalue on tiealueella, sähkölinjalla ja tiealueen rannan välisessä kapeassa metsässä. Metsä on nostoalueen pohjoisosassa nuorta kuusikkoa ja varttunutta lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Pukinsaarentien ja rannan välissä on tuoreen kankaan varttunutta sekametsää. Rannassa on kapealti rantaniittyä ja ruovikkoa. Tieyhteytenä on Pukkisaarentie, jota joudutaan parantamaan ja leventämään. Pukkisaarentien molemmin puolin on nuorta metsää. Myllyn rakentamisella ja tieyhteyden parantamisella ei merkittävää vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, jos rakentamisalueen ja tiealueen sekä merenrannan väliin jää puustoinen suojavyöhyke. Pukinsaaren tuulimylly Pukinsaaren tuulimylly on Torparvikeniin työntyvän niemen keskiosan kallion laella, jossa on laajalti kasvillisuudeltaan tavanomaista kuivahkon ja tuoreen kankaan nuorta metsää. Tieyhteys on suunniteltu Pukinsaarentieltä, josta lähtee ajoura. Tieyhteys on kasvillisuudeltaan tavanomaisessa nuoressa metsässä ja taimikossa. Myllyn rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen, jos rakentamisalueen ja tiealueen sekä merenrannan sekä Torparvikenin pohjukan kosteikon väliin jätetään 10 20 metrin levyinen puustoinen suojavyöhyke. Dicksholmenin tuulimyllyt Dicksholmen on noin 1,3 km pitkä ja 70 270 metriä leveä saari. Saari on ollut kaksiosainen. Härtsholmenin ja Dicksholmenin välissä on nykyisin metsäinen, osin tulvanalainen kannas. Saareen on suunniteltu kolme tuulimyllyä. Kaavasta esitetään kaksi vaihtoehtoa, jossa toisessa on tie- ja siltayhteys Dicksholmenin saarelle ja toisessa vaihtoehdossa saareen liikennöinti tapahtuu vesiteitse saaren eteläkärjen laituriin. Saaren läpi rakennetaan huoltotie. Eteläisin tuulimylly on suunniteltu Härtsholmenin eteläosaan, pienen kallioisen mäen päälle. Tuulimyllyä ympäröivä metsä on pääosin lehtomaisen kankaan varttunutta kuusikkoa. Metsässä on runsaasti lahopuustoa. Härtsholmenin eteläosa on rajattu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi. Saaren keskiosan tyylimylly on Dicksholmenin harjanteen eteläosassa, jossa on tuoreen kankaan nuorta sekametsää. Saaren pohjoisosassa tuulimyllyn paikka on lähellä itärantaa, jossa on nuorta lehtomaisen ja tuoreen kankaan sekametsää. Rakentamisalueen ja tervaleppävaltaisen rantametsän väliin jää kapeahko puustoinen vyöhyke. Saareen liikennöintiin on kaavassa kaksi vaihtoehtoa. Härtsholmenin eteläisimmän niemen kärkeen on suunniteltu laituri. Rannassa on matala kallio ja vanhoja, huonokuntoisia rakennuksia. Kasvillisuudeltaan monipuolinen kivikkoinen rantakasvillisuus on saaren länsirannalla, niemestä hiukan pohjoiseen. Tieyhteys saareen on suunniteltu Spelvikenin nuorta lehtipuustoa kasvavan alueen eteläosan kautta Härtsholmenin länsirantaan. Suunnitellun tiealueen kohdalla, Spelvikenin ja Härtsholmenin rannassa, on tavanomaista rantakasvillisuutta. Tuulimyllyjen välinen huoltotie ovat saaren keskiosassa. Härtsholmenin tuulimyllyltä etelään ja pohjoiseen tielinja on aluksi lehtomaisen kankaan varttuneessa kuusikossa. Tielinja sivuaa järvi-