Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 1

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 1 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Aika 22.05.2014 klo 17:00-21:05 Paikka Yhdyskuntatekniikan kokoushuone Kielo, Ervastintie 2, Kirkkonummi Läsnäolijat Strandell Denis varapuheenjohtaja toimi kokouksen puheenjohtajana Jäppinen Pekka jäsen Lindholm Michaela jäsen Lounamaa Maija jäsen Männikkö Kim jäsen Panula Pertti jäsen Rehn Pekka jäsen Seppänen Tarja jäsen Uimonen Jarmo jäsen Salmela Ville varajäsen Muut läsnäolijat Kaurila Matti kunnanhallituksen edustaja Tirkkonen Jari toimialajohtaja, esittelijä Häkkinen Raili hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Luomajärvi Tero kunnanarkkitehti poistui klo 20.15 38 käsittelyn jälkeen Mäkinen Seppo kaavoitusarkkitehti poistui klo 20.40 40 käsittelyn jälkeen Kilpeläinen Kaisa kaavoitusarkkitehti poistui klo 20.40 40 käsittelyn jälkeen Wahlström Ylva liikennesuunnitteluinsinööri poistui klo 18.15 34 käsittelyn jälkeen Poissa Kettunen Kati puheenjohtaja Andersin Jaana jäsen Allekirjoitukset Denis Strandell puheenjohtaja Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty 27.5.2014 Pekka Jäppinen pöytäkirjantarkastaja Michaela Lindholm pöytäkirjantarkastaja

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 2 Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Yhdyskuntatekniikan toimiston kirjaamossa 28.5.2014 Raili Häkkinen pöytäkirjanpitäjä

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 3 Käsitellyt asiat 31-42 :t Otsikko sivu 31 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 32 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 33 Vesitorninmäen asemakaava, asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti 6 34 Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmänsuunnitelman aiesopimus 12 35 Munkinmäenpuiston asemakaavan muutoksen tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen 14 36 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 2014 (kh, kv) 16 37 Kyrkogårdsön ranta-asemakaavan muutos, ranta-asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti 18 38 Kaavoitusohjelma vuosille 2015-2018 (kh, kv) 22 39 Yhdyskuntatekniikan lautakunnan 1. osavuosikatsaus 30.4.2014 30 40 Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 32 41 Valvottavat viranhaltijapäätökset ja tiedoksi tulevat asiat, yhdyskuntatekniikan lautakunta 34 42 Yhdyskuntatekniikan lautakunnan elokuun kokouspäivän siirtäminen 36

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 4 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 31 22.05.2014 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Yhdyskuntatekniikan lautakunta 31 Puheenjohtaja: Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Asiantuntijoina kokoukseen osallistuivat kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi, kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen ja liikennesuunnitteluinsinööri Ylva Wahlström. Pykälän 33 kohdalla oli paikalla myös arkkitehti Mikko Rusanen.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 5 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 32 22.05.2014 Pöytäkirjantarkastajien valinta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 32 Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan sähköisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina 27.5.2014 ja se pide tään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan kirjaamossa keskiviikkona 28.5.2014. Päätös Lautakunta valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Pekka Jäppisen ja Michaela Lindholmin. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina 27.5.2014 ja se pidetään yleisesti nähtävänä yhdyskuntatekniikan kirjaamossa keskiviikkona 28.5.2014. Muutoksenhaku muutoksenhakukielto

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 6 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 33 22.05.2014 Vesitorninmäen asemakaava, asemakaavaluonnoksen asettaminen julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti Yhdyskuntatekniikan lautakunta 33 Hankkeen käynnistyminen Vesitorninmäen asemakaavahanke sisältyy kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan 2014-2018. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavan mukaisesti uutta rakennusoikeutta asumiselle 28 000-31 000 k-m2 sekä riittävä rakennusoikeus julkisille palveluille ja hallinnolle kuitenkin niin, että alueen virkistyskäyttö ja kulttuurihistorialliset arvot säilyvät. Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Sato Oyj:ltä ja NCC Rakennus Oy:ltä. Kaavaprosessin koordinaattorina on toiminut maanomistajien toimesta Optiplan Oy sekä kaavan maankäyttösuunnitelman ja arkkitehtonisen ilmeen suunnittelijana Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 20.9.2012 ( 65) ja asemakaava on kuulutettu vireille 12.10.2012. Kaavan kahta alustavaa maankäyttöluonnosta esiteltiin yhdyskuntatekniikan lautakunnalle 23.5.2013 ( 42). Maankäyttöluonnokset poikkesivat toisistaan pääasiassa rakennusoikeuden, asuntotyyppien ja pysäköintiratkaisujen mukaan. Lautakunta antoi seuraavan evästyksen asemakaavoituksen jatkosuunnittelulle: - noudatetaan pääsääntöisesti osayleiskaavan mukaisia rakennusoikeuksia - varaudutaan täydennysrakentamiseen - pidättäydytään osayleiskaavan mukaisella alueella ja riittävät perustelut, mikäli alueesta poiketaan - länsireunaan uudentyyppistä tiivistä ja matalaa pientalorakentamista - viheralueista ei tingitä - riittävästi autopaikkoja - rakenteellisia pysäköintitiloja tutkittava - tietoliikenneverkot ja tukiasemien paikat huomioitava - oppimiskeskuksen vaihtoehtoista sijaintia tutkittava - asutuksen sijoittamisessa tulisi yleisesti paremmin huomioida osayleiskaavan avoimena säilytettävä näkymälinja ja eri VL- ja VP-alueet sekä maisema ja kulttuuriympäristö, selvityksen suositukset korttelialueiksi ja toisaalta tärkeä avoimena säilytettävä näkymäalue - asemakaavan kulkuyhteyksien tulisi noudattaa vähintään osayleiskaavassa tutkittuja ohjeellisten pääulkoilu- ja ulkoilureittien ja kevyenliikenteen väylien yhteystarpeita - kaava-alueen sijainti Keskustan ja Masalan välisen tärkeän ulkoilureitti- ja viheryhteyden alueella tulisi ottaa huomioon ja tutkia paljon osayleiskaavaa tarkemmin kaava-alueen puistojen ja suunniteltujen ulkoilu-, virkistys- ja liikuntapalveluiden roolia Keskuspuistokokonaisuuden kannalta - kulkuyhteys Kirkkolaaksoon turvattava. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kirkkonummen kuntakeskuksessa runsaan kilometrin päässä matkakeskuksesta sekä liikealueen kaupallisista ja julkisista palveluista. Suunnittelualue on kooltaan noin 36 hehtaaria. Suunnittelualue rajautuu etelässä Vanhaan Rantatiehen, lännessä Kuntakeskuksen urheilupuistoon sekä pohjoisessa Kyrkvallan ja idässä Jolkbyn pientaloalueeseen. Alueen suurimmat maanomistajat ovat Sato Oyj,

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 7 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 33 22.05.2014 NCC Rakennus Oy, Kirkkonummen seurakuntayhtymä sekä Kirkkonummen kunta. Suunnittelualue on pääasiassa rakentamaton. Se koostuu metsäisestä, osin jyrkkärinteisestä ja avokallioisesta mäestä sekä sitä ympäröivistä peltoaukeista, jotka laskevat Jolkbynjoelle. Alueelle on tyypillistä jyrkät korkeusvaihtelut sekä puuston ja avointen alueiden selkeä rajautuminen toisiinsa. Mäen päällä sijaitsee kunnan vesitorni, joka on alueen maamerkki. Mäkeä kiertää ulkoilu- ja virkistysreitti, joka yhdistää mm. Gesterbyn ja Heikkilän alueet toisiinsa. Alueella on asutusta tällä hetkellä vain Vanhan Rantatien eli entisen Kuninkaantien varrella. Siellä sijaitsee viisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta pihapiiriä, joissa asuu kymmenkunta asukasta. Työpaikkoja tai palveluja alueella ei ole lukuun ottamatta Elisan pienehköä toimipistettä vesitorninmäen juurella. Alueella on rakennettua kerrosalaa yhteensä alle 2000 k-m2. Suunnittelualueen länsiosassa on voimassa Jolkbynjoenlaakso-Pappilanmäki-Rajakumpu asemakaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 26.4.2001, ja alueen luoteiskärjessä Kyrkvallan ja Jokiniityn asemakaava, joka on saanut lainvoiman 18.1.2013. Laaditut selvitykset Asemakaavaa varten on laadittu luontoselvitys, arkeologinen inventointi, rakennettavuusselvitys, maisemallinen tarkastelu ja alustava liikenteen toiminnallinen tarkastelu. Myös alueen rakeisuutta, poikkileikkauksia ja kaupunkinäkymiä on tutkittu. Suunnittelualueelta löytyi kolme, vesitorninmäelle sijoittuvaa luonnonsuojelulain mukaista jalopuulehtoa sekä maakunnallisesti arvokas, metsälain mukainen Jolkbynjokeen liittyvä puronvarsilehto. Jolkbynjokivarsi ja metsäinen mäki ovat myös maisemallisesti tärkeimmät elementit alueella laajojen ja avointen peltonäkymien lisäksi. Arkeologisessa inventoinnissa alueelta paikannettiin yksi kiinteä muinaisjäännös, Jolkbyn tilalle sijoittuva historiallinen kylänpaikka. Lisäksi alueelta löytyi parenteesiaikaan liittyviä puolustusvarustuksia, jotka eivät kuitenkaan ole muinaisjäännöksiä. Kyrkvallan ja Jokiniityn asemakaavaa varten tehty liikennesuunnitelma on mitoitukseltaan riittävä ja toimiva myös Vesitorninmäen asemakaava-alueen rakennuttua. Vanhalle Rantatielle on rakennettava lisäkaista keskustan suunnasta vesitorninmäelle kääntyville, jotta Vanhan Rantatien liikenne pysyy sujuvana. Ehdotusvaiheeseen mennessä alueelle laaditaan lisäksi mm. rakennusinventointi, meluselvitys, hulevesiselvitys, Jolkbynjoen hoitosuunnitelma, katujen ja pysäköinnin yleissuunnitelma, vesihuollon yleissuunnitelma, liikunta-alueiden yleissuunnitelma sekä lähiympäristö- ja rakentamistapaohje. Jatkosuunnittelussa selvitetään myös asuinkortteleiden mahdollisten maalämpökaivojen sijaintialueet. Asemakaavan sisältö Asemakaava sisältää asumiseen osoitettua uudisrakentamista 36 350 k-m2 sekä opetustoimintaan tarkoitettua uudisrakentamista 15 000 k-m2. Asemakaava vastaa suunnilleen Kuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavassa esitettyä asuinrakennusoikeutta (ylitystä 1 400 k-m2). Osayleiskaavassa asuinrakentamisen painopiste oli selvästi alueen itäosan

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 8 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 33 22.05.2014 mäellä, kun taas asemakaavassa asuinrakentamista on siirretty enemmän suunnittelualueen länsipuolelle lähemmäksi keskustaa. Kerrostalorakentamista (AK) on osoitettu noin 6000 k-m2:n verran myös osayleiskaavan PY-alueelle. Tällöin rinne jatkuu yhtenäisesti rakennettuna oppimiskeskukseen saakka ja uusi katuyhteys tulee hyödynnettyä mahdollisimman maksimaalisesti. Osayleiskaavassa esitetty avoimena pidettävä näkymälinja pysyy silti avoimena jopa osayleiskaavaa paremmin, kun visuaalinen katkaisu tehdään puistoalueella eikä korttelin sisällä. Suunnittelualueen länsireunalle on osoitettu kaksikerroksinen asuinkortteli (A), joka mahdollistaa tiiviin ja matalan pientalorakentamisen eri muodoissaan. Olemassa olevat rakennukset Vanhan Rantatien varressa säilyvät sellaisenaan (AO/s, sr). Uudet asuinkorttelit on sijoitettu maisemaselvityksessä suositelluille paikoille. Maastonmuotoja korostava kerrosluvun suuri vaihtelu (II-VIII) synnyttää alueelle kerroksellisia ja mielenkiintoisia kaupunkinäkymiä. Rakennusten katoilla ja julkisivuissa voidaan käyttää aurinkoenergiaa hyödyntäviä järjestelmiä ja asuntojen ylilämpenemistä estäviä ratkaisuja rakennusten arkkitehtuuriin soveltuvalla tavalla. Kerrostalokortteleiden leikkialueet toteutetaan yhteiskäyttöisinä (AH), jolloin niiden varustelutaso on parempi. Oppimiskeskus on sijoitettu julkisena rakennuksena keskustasta alkavan viherakselin kaupunkikuvalliseksi päätteeksi ja uuden asuinalueen maamerkiksi (YO). Yhtenäiskoulun, päiväkodin ja asukaspuiston sisältävä laaja rakennuskompleksi on helpompi sijoittaa tasaiselle maalle lähemmäksi jokea kuin ylemmäksi rinteeseen, jonne kerrostalojen pienemmät rakennusalat sen sijaan soveltuvat hyvin. Tällöin myös läheisen urheilupuiston palvelut ovat paremmin koulun ja päiväkodin hyödynnettävissä. Puisto- ja lähivirkistysalueiden osuus suunnittelualueesta on suurempi asemakaavassa kuin osayleiskaavassa tiiviiden ja korkeiden kerrostalokortteleiden ansiosta. Osayleiskaavassa esitetyt erilaiset viheralueet on huomioitu asemakaavassa joko puistona (VP), niittynä (VL/n) tai metsänä (VL/m) säilytettävänä lähivirkistysalueena. Nämä muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, joka alkaa Kirkkolaaksonpuistosta ja jatkuu aina ns. Keskusmetsään saakka. Sama pätee myös ulkoilu- ja kevyen liikenteen reitteihin: Kaikki osayleiskaavassa esitetyt reitit jatkoyhteyksineen on huomioitu asemakaavassa. Kaikista reiteistä ei kuitenkaan ole saatu esteettömiä vesitorninmäen jyrkkyydestä johtuen pilaamatta mäkimaisemaa. Osayleiskaavassa esitetty suojeltava hiidenkirnu (sl), luontoselvityksessä löydetyt luontotyypit (luo) ja arkeologisessa inventoinnissa löydetyt kohteet (sm ja s-3) on myös kaikki merkitty kaavaan. Suunnittelualueen länsiosan liikenne ohjataan pääasiassa Gesterbyntielle rakennettavan uuden kiertoliittymän kautta, koska Vanhan Rantatien korkeusasema on siihen liian korkea. Suunnittelualueen itäosan liikenne ohjataan Vanhan Rantatien kautta. Kaavassa esitetyt pysäköintinormit noudattavat Kirkkonummella vakiintunutta käytäntöä. Pysäköinti toteutetaan pääasiassa maantasossa. Suunnittelualueen itäosaan on osoitettu myös rakenteellinen, rinteeseen terassoituva pysäköintiratkaisu (LPA), jossa hyödynnetään paikan maastonmuotoja. Estlinkin putkivaraus, vesitorni ja Elisan toimipiste on merkitty kaavaan (ET). Tietoliikenneverkot ja tukiasemien paikat huomioidaan kaavan jatkosuunnittelussa.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 9 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 33 22.05.2014 Kaavan vaikutukset Asemakaava eheyttää Kuntakeskuksen yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttaminen tuo alueelle noin 500 uutta asuntoa ja noin 600-700 uutta asukasta, mikä lisää mm. kuntakeskuksen kaupallisten palvelujen asiakaspohjaa. Uusi oppimiskeskus sekä laajat, rakennetut ja hoidetut virkistysalueet kasvattavat toisaalta kunnan investointitarvetta, mutta parantavat lähialueen julkisia palveluja. Uudet asukkaat ja oppimiskeskuksen käyttäjät lisäävät alueen liikennettä, mutta suuri osa liikennetarpeesta on mahdollista hoitaa joko linja-autolla, kävellen tai pyöräillen hyvän joukkoliikenteen palvelutason ja hyvien kevytliikenneyhteyksien ansiosta. Tiivis rakentaminen säästää virkistysalueita, joista muodostuu ekologisesti ja toiminnallisesti eheä kokonaisuus. Vanhan Rantatien kulttuurihistoriallinen miljöö ja Jolkbynjoen luonnonympäristö säilyvät lähes muuttumattomina. Kaavan toteuttaminen Tavoitteena on asemakaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa vuoden 2015 loppuun mennessä. Asuinkorttelien rakentaminen alkaisi tällöin kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen jälkeen vuonna 2017 ja sen arvioidaan kestävän 8-12 vuotta. Kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien alustavana ajatuksena on toteuttaa asuinkorttelit pääosin vapaarahoitteisena omistustuotantona ja osittain vapaarahoitteisena vuokratuotantona sekä tuettuna vuokra- ja asumisoikeustuotantona. Oppimiskeskuksen on määrä valmistua vuoden 2018 syksyllä. Sopimukset Kirkkonummen kunta ja kaavoitusaloitteen tehneet maanomistajat ovat solmineet kaavoituksen käynnistämissopimuksen, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 10.9.2012 ( 10). Kaavan hyväksyminen edellyttää maankäyttösopimusta kunnan sekä Sato Oyj:n ja NCC Rakennus Oy:n välillä. Kunta on hakenut keväällä 2012 ympäristöministeriöstä lunastuslupaa, joka koskee suunnittelualueella sijaitsevaa Kirkkonummen seurakuntayhtymän omistamaa maata. Päätöstä hakemukseen ei ole vielä tullut. Kunta käy kuitenkin edelleen neuvotteluja Kirkkonummen seurakuntayhtymän kanssa yhtymän omistaman maan hankkimisesta kunnalle. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen, puh.050-3273413, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Vesitorninmäen asemakaavan selostus, joka sisältää kaavakartan pienennöksen, piir.nro 3165 ja havainnekuvan, piir.nro 3166 - havainnekuva 1:2000 - periaateleikkaukset 1:500 - näkymä keskustan suunnasta Vesitorninmäelle - näkymä oppimiskeskuksen suunnasta Vesitorninmäelle - rakeisuus 1:5000 - ote ajantasa-asemakaavasta Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 10 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 33 22.05.2014 1 asettaa Vesitorninmäen asemakaavaluonnoksen, piir.nro 3165, ja siihen liittyvät asiakirjat julkisesti nähtäville MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti vähintään 30 vuorokauden ajaksi 2 pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot seuraavilta tahoilta: Kirkkonummen kunta - rakennusvalvonta - ympäristönsuojelu - sivistystoimi - kulttuuritoimi - liikuntatoimi - nuorisotoimi - perusturva - elinkeinotoimi - nimistötoimikunta - vanhusneuvosto - vammaisneuvosto Muut viranomaiset - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Uudenmaan liitto - Museovirasto - Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo - Espoon seudun ympäristöterveys valvontayksikkö - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Länsi-Uudenmaan poliisilaitos - Helsingin seudun liikenne (HSL) - Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) Yhdistykset ja järjestöt - Kyrkslätts hembygdsförening rf - Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys ry - Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry - Kyrkslätts Natur och Miljö rf - Kirkkonummen yrittäjät - Kirkkonummen kuntakeskusyhdistys KIDE ry - Jolkby-Heikkilä-Laajakallio asukasyhdistys Muut lausunnonantajat - Fortum Espoo Distributions Oy - Fortum Power and Heat Oy - Nordic Energy Link - Elisa Networks Oyj - TeliaSonera Finland Oyj - DNA Oy 3 että ennen asemakaavan hyväksymistä kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien kesken on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 11 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 33 22.05.2014 4 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely Asiantuntijoina tämän pykälän kohdalla toimivat kaavoitusarkkitehti Kaisa Kilpeläinen sekä arkkitehti Mikko Rusanen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä. Käydyn keskustelun aikana sovittiin, että pidättäydytään yhdyskuntatekniikan lautakunnan vahvistamissa pysäköintinormeissa ja teknisenä korjauksena saatetaan rakennusoikeudet yhteneväisiksi esityslistatekstin ja kaavaselostuksen kanssa. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan ja tarkasti pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Evästyksenä todettiin, että jatkosuunnittelussa noudatetaan yhdyskuntatekniikan lautakunnan vahvistamia pysäköintinormeja. Teknisenä korjauksena saatetaan rakennusoikeudet yhteneväisiksi esityslistatekstin ja kaavaselostuksen kanssa. Tiedoksi lausuntopyynnön saajat Muutoksenhakuohje muutoksenhakukielto, koska asia on valmistelua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 12 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 34 22.05.2014 Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmänsuunnitelman aiesopimus 379/08.00.01/2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 34 Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Uudenmaan liiton vetämänä tiiviissä yhteistyössä alueen kuntien ja liikenteen viranomaisten kanssa. Työssä on todettu tarpeelliseksi laatia yhteisesti hyväksyttävä aiesopimus liikennejärjestelmän kehittämisestä, mihin on kerätty tiiviisti liikennejärjestelmän kannalta tärkeimmät lähivuosien kehittämistoimenpiteet. Alueen kunnat ja muut sopijaosapuolet toteavat, että Länsi-Uudenmaan alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät pitkän aikavälin strategiset kehityskohteet muodostavat kolme kehityskäytävää, jotka ovat: - Hanko-Hyvinkää-radan ja valtatien 25 kehityskäytävä - Rantaradan ja kantateiden 50 ja 51 kehityskäytävä - Länsiradan ja valtateiden 1 ja 2 kehityskäytävä Näihin kehittämiskäytäviin liittyen on muodostettu Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta vuosien 2014-2019 kärkitehtävät. Aiesopimuksen sopimusosapuolet sitoutuvat resurssiensa puitteissa edistämään kärkitehtävien toteuttamista (luku 4). Aiesopimuksessa kuvataan liikennejärjestelmätyöryhmän tarkoitus ja tehtävät, joista keskeisimmät ovat liikennejärjestelmän tilan seuranta (luku 5). Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta vastannut ohjausryhmä pyytää hyväksymään liitteenä olevan aiesopimusehdotuksen sekä nimeämään edustajan ja varaedustajan liikennejärjestelmän työryhmään 31.5.2014 mennessä. Mikäli kaikki osapuolet hyväksyvät aiesopimuksen ohjausryhmä esittää sen allekirjoittamista ja tiedotustilaisuuden järjestämistä Lohjalla 18.6.2014 klo 10. Liite: Aiesopimus Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuosina 2014-2019 Avsiktsförklaring om utvecklingen av Västra Nylands trafiksystem åren 2014-2019 Oheismateriaali: Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035 tiivistelmä Trafiksystemplan 2035 för västra Nyland 2035 sammandrag Valmistelija: liikennesuunnitteluinsinööri Ylva Wahlström, puh. 040 528 7364, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 13 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 34 22.05.2014 1 Kirkkonummen kunta hyväksyy liitteenä olevan Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen vuosille 2014-2019 2 se nimeää liikennesuunnitteluinsinööri Ylva Wahlström varsinaiseksi jäseneksi ja kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi varaedustajaksi Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäntyöryhmään. Käsittely Liikennesuunnitteluinsinööri Ylva Wahlström esitteli aiesopimusluonnoksen lautakunnalle. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi - jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle - kunnanhallituksen päätös tiedoksi Uudenmaan liiton kirjaamoon Muutoksenhakuohje Muutoksenhakukielto, koska asia on valmistelua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 14 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 35 22.05.2014 Munkinmäenpuiston asemakaavan muutoksen tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen 1053/10.02.03/2011 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 35 Munkinmäenpuiston asemakaavaksi nimetty kaavahanke sijaitsee Kirkkonummen liikealueella matkakeskuksen lähituntumassa. Suunnittelualue sijaitsee rantaradan ja kantatien 51 välisellä alueella, Kirkkonummentien länsipuolella. Suunnittelualue käsittää myös rautatiealueen. Alue käsittää osia Munkinmäen, Munkinmäen itäosan sekä Keskusta II asemakaavoista. Alueen koko on noin 6.5 ha. Aikaisemmat käsittelyt Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi Munkinmäenpuiston osallistumis- ja arviointisuunnitelman 17.11.2011. Hyväksytyssä suunnitelmassa todettiin, että Munkinmäen vanhan kartanoalueen maankäyttö toteutetaan pitkälti olemassa olevan asemakaavan mukaisena. Hyväksymisen jälkeen kartanoalueen maankäytöstä on tehty ideasuunnitelma. Tämän seurauksena hyväksyttyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on syytä tarkistaa. Kaavan tavoitteet Kaavamuutoksen keskeisin tarkoitus on mahdollistaa alueen liikennejärjestelyjen ja kaupunkiradan sekä liityntäpysäköinnin toteuttaminen. Tavoitteena on alueen ja sen lähiympäristön liikenneturvallisuuden parantaminen sekä Munkinmäentien ja Luostarinrinteen risteyksen liikenteellisen toimivuuden varmentaminen. Lisäksi kaavamuutoksessa tutkitaan asuinliiketalon toteuttamista Kirkkonummen rautatieaseman eteläpuolelle. Munkinmäen vanhan kartanoalueen maankäyttö pyritään toteuttamaan alueelle laaditun ideasuunnitelman mukaisena. Ideasuunnitelmassa alueelle on ehdotettu asuin- ja kulttuuritiloja sekä asukaspuisto. Alustava aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältämän ja kaavoitusohjelman perusteella laaditun arvion mukaisesti kaavaehdotus käsitellään vuoden 2014 aikana ja kaavan hyväksyminen ajoittuisi vuoteen 2015 Valmistelija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson, puh. (09)2967 2533, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: Munkinmäenpuisto, Munkinmäen, Munkinmäen itäosan sekä Keskusta II asemakaavojen muutos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää hyväksyä MRL 62 ja 63 pykälien mukaisen Munkinmäenpuiston, Munkinmäen, Munkinmäen itäosan ja Keskusta II asemakaavojen muutoksen tarkistetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 15 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 35 22.05.2014 Käsittely Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi esitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelman lautakunnalle. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje Kaavoitusyksikkö päätös on valmistelua, eikä näin ollen ole valituskelpoisia. Maankäyt tö- ja rakennus lain 64 :n mukaisen neuvottelupyynnön esittäminen on kuitenkin mahdollista.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 16 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 36 22.05.2014 Asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointi 2014 (kh, kv) 390/10.02.03/2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 36 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 51 :n ja 60 :n 1 momentin mukaan kunnan on seurattava asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. MRL 60 2 momentti sisältää erityistä arviointimenettelyä koskevan säännöksen. MRL 60 2 momentin nojalla kunnan on tehtävä päätökset sellaisen asemakaavan ajanmukaisuudesta joka on ollut voimassa 13 vuotta eli siitä, että se on toteuttamiskelpoinen eikä sisällöllisesti vanhentunut. Mikäli asemakaava todetaan vanhentuneeksi, ei rakennuslupaa voida myöntää ja alueella tulee voimaan rakennuskielto (MRL 61 ). Kunta voi kuitenkin käynnistää alueen kaavamuutoksen MRL 60 :n 1 momentin perusteella. Asemakaavojen ajanmukaisuus Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut on käynyt läpi ne Kirkkonummen asemakaavat, joita koskee kaavojen ajanmukaisuuden arviointi vuonna 2014 eli ne jotka ovat tulleet voimaan vuonna 2001. Tällaisia asemakaavoja ja muutoksia on neljä kappaletta. (katso liittenä oleva luettelo). Mikäli asemakaava-alue todetaan merkittävältä osalta toteutumattomaksi, kohdistuu tarkastelu toteutumattoman kerrosalan lisäksi myös toteutumattoman alueen pinta-alaan, sijaintiin, maanomistusoloihin, käyttötarkoitukseen ja sen merkitykseen kaavaratkaisun kokonaisuuden osalta. Lisäksi arvioinnin lähtökohtana olevan ympäristökuvan osalta on tarkasteltu alueen aiemmasta toteutuksesta olennaisesti poikkeavaa, vaikkakin kaavan mukainen rakentaminen. Alueen muun rakentamisen kanssa samankaltainen rakentaminen ei anna perustetta ajanmukaisuuden arviointiin. Ajanmukaisuuden arvioinnissa on huomioitu edellisten lisäksi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, ylemmän asteen kaavoituksen ohjeet ja selvitykset sekä alueella haettujen poikkeamisten määrä. Tarkastelussa on todettu, että kunnassa ei ole vuonna 2001 voimaan tulleita asemakaavoja jotka ovat merkittävältä osalta edelleen toteuttamatta. Valmistelija: kaavoitusteknikko Mikael Pettersson, puh. (09)2967 2533, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi asiakirjat: - kuntaliiton yleiskirje 15/80/2011 - MRL 60 ja 61 - luettelo asemakaavoista jotka ovat tulleet voimaan vuonna 2001 - vuonna 2001 voimaan tulleiden asemakaavojen sijainti

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 17 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 36 22.05.2014 Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, ettei Kirkkonummella ole sellaisia, vuonna 2001 voimaan tulleita, MRL 60 :n 2 momentin tarkoittamia asemakaavoja, jotka edellyttäisivät rakennuskiellon asettamista. Käsittely Kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi oli asiantuntija läsnä tämän pykälän kohdalla. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle muutoksenhakukielto

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 18 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 37 22.05.2014 Kyrkogårdsön ranta-asemakaavan muutos, ranta-asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti 352/10.02.04/2012 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 37 Kyrkogårdsön ranta-asemakaavan muutos, hanke 25201, on käynnistynyt kaavoitusohjelman mukaisesti vuonna 2013. Kaavamuutos tuli vireille 3.5.2013 ja ranta-asemakaavaehdotus hyväksyttiin nähtäville pantavaksi kunnanhallituksessa 18.11.2013 ( 471). Ranta-asemakaavaehdotus oli nähtävillä 9.12.2013-10.1.2014. Nähtävilläoloaikana siitä saatiin 5 lausuntoa. Ranta-asemakaavasta ei jätetty muistutuksia. Suunnittelualueen kuvaus ja historiaa Suunnittelualue sijaitsee Porkkalan kylässä Kyrkogårdsön saarella. Koko Kyrkogårdsön saarella loma-asutus sijoittuu melko tasaisesti saaren kaikille rannoille Byvikenin itärantaa lukuun ottamatta. Vanhimmat rakennukset ovat 1900-luvun alkupuolelta. Saarelta ei ole kiinteää yhteyttä mantereelle. Saaren länsipuolella olevan sisälahden pohjoisrannalla Tullandetissa sijaitsee merivartioasema ja tulli. Kyrkogårdsö muodostaa yhdessä Tullandetin kanssa inventoidun kulttuurimaisemakokonaisuuden, joskin suurin osa rantojen asutuksesta on vuokra-ajan jälkeen syntynyttä. Kyrkogårdsön pohjoiskärjessä, Kyrkogårdsuddenissa, on perimätiedon mukaan sijainnut hautausmaa, jonne merenkulkijat ovat haudanneet vainajansa. Saarella on sijainnut myös mm. pieni saaristolaivaston korjaustelakka 1700-luvun lopulla sekä luotsien vahtitupa. Kyrkogårdsvikenin rannalla sijaitsi Kyrkogårdsön tila, jonka rakennusten kivijaloista sekä puutarhasta on jäänteitä kaavamuutosalueella. Tilan päärakennus paloi vuonna 1925. Nykyisin kaava-alueella on kolme korttelia rakennettu. Lomarakennukset ovat kooltaan 67-95 k-m2. Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä reilu 15 ha. Suunnittelun taustaa Kyrkogårdsön ranta-asemakaava laadittiin tiloille 4:18 ja 4:13. Kaavasta tehtiin valitus Helsingin hallinto-oikeuteen sekä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään ranta-asemakaavasta kolmen lomarakennuksen rakennuspaikat (korttelit 5,6 ja 7, sekä kaksi laituripaikkaa (psv). Sekä maanomistajan että kunnan tekemistä valituksista huolimatta korkein hallinto-oikeus pysytti 16.9.2011 voimassa HHO:n päätöksen. Kyrkogårdsön ranta-asemakaavan laatimisen taustalla on kunnan antama lausunto tilan 4:18 omistajan valituksiin Kirkkonummen saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä. Lausunnossaan 20.9.1995 kunnanhallitus toteaa ko. tilan osalta, että kantatilapohjainen rakennusoikeuksien laskenta ei kaikkien tilojen kohdalla tuota täysin tyydyttävää lopputulosta. Rakennusoikeuden lisääminen siten, että rakennuspaikkojen lukumäärä lisääntyy, tulee kuitenkin perustua tarkempaan kaavoitukseen. Edelleen lausunnossaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 2.1.1997 kunnanhallitus toteaa ko. tilan osalta, että mahdollisuudet saaristoja rannikkoalueen rakentamiseen yleiskaavaa tehokkaammin on syytä selvittää yksityiskohtaisemman kaavoituksen avulla. Neuvottelut

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 19 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 37 22.05.2014 ranta-asemakaavan laatimisesta käynnistyivät pian osayleiskaavan lainvoimaiseksi tulon jälkeen, ja virallisesti hanke käynnistyi vuonna 2003. Vuonna 1997 lainvoiman saaneen saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan mukaan tilalla 4:13 on kaksi laskennallista rakennuspaikkaa ja tilalla 4:18 kolme. Yhdelle rakennuspaikalle saa rakennusjärjestyksen mukaan rakentaa enintään 150 k-m2 suuruisen lomarakennuksen, enintään 50 k-m2 suuruisen sivulomarakennuksen, 30 k-m2 suuruisen saunan sekä talousrakennuksia yhteensä 70 k-m2. Kyrkogårdsön ranta-asemakaavan lähtökohtana olivat yhden lisärakennuspaikan osoittaminen tilalle 4:18 kunnan antamiin lausuntoihin perustuen, sekä rakennusjärjestyksen mukaisen yhdelle rakennuspaikalle sallitun enimmäismäärän 150 + 50 jakaminen kahdeksi yhden 100 k-m2 suuruisen lomarakennuksen sallimaksi rakennuspaikaksi. Koska voimasssa olevan ranta-asemakaavan alueella jo toteutuneista lomarakennuksista osa oli yli 100 k-m2, enimmäisrakennusoikeus nostettiin 150 kerrosneliömetriin. Hallinto-oikeuden tilan 4:18 kolme korttelialuetta kumoavan päätöksen jälkeen Kyrkogårdsön ranta-asemakaavassa on tilalle 4:13, jolla osayleiskaavassa on kaksi rakennuspaikkaa, osoitettu neljä loma-asuntojen korttelialuetta (RA). Tilalle 4:18, jolla osayleiskaavan mukaan on kolme rakennuspaikkaa, jäi viisi RA-korttelialuetta. Yhdelle RA-rakennuspaikalle saa rakentaa 150 k-m2 suuruisen lomarakennuksen, 30 k-m2 suuruisen saunan sekä talousrakennuksia yhteensä 30 k-m2. Lisäksi tilalla 4:13 yhden olevan sivulomarakennuksen saa säilyttää ja korjata. Ranta-asemakaavan tavoitteet Viitaten Kyrkogårdsön ranta-asemakaavoituksen lähtökohtana olleisiin kunnan lausuntoihin sekä naapuritilan 4:13 saamaan lisärakennusoikeuteen, tilan 4:18 maanomistajat katsoivat kaavaratkaisun kohtelevan tilojen 4:13 ja 4:18 omistajia epätasa-arvoisesti. Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteena on täten ollut kasvattaa kaavassa säilyneiden lomarakennuspaikkojen (RA) rakennusoikeutta maanomistajien tasapuolisen kohtelun korjaamiseksi sekä määritellä kumottujen korttelialueiden maankäyttö. Kaavaratkaisun sisältö ja perustelut sekä kaavaehdotuksen jälkeen tehdyt muutokset Voimassa olevaan ranta-asemakaavaan nähden rakennuspaikkojen (korttelit 1-5) rakennusaloja on vähäisesti suurennettu ja rakennusoikeutta lisätty siten, että rakennuspaikalle on sallittu ns. sivuloma-asunto sekä suurempi talousrakennusten yhteen laskettu kerrosala, nyt 70 k-m2, kuten kunnan rakennusjärjestyksessä. Voimassa olevasta ranta-asemakaavasta kumotut korttelialueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Lopulliseen ranta-asemakaavaan on tehty seuraavat muutokset kaavaehdotukseen nähden: - lomarakennusten rakennusaloja on tarkennettu ja pienennetty. - kaavamääräyksiin on lisätty, että sivuloma-asunnot on toteutettava samaan pihapiiriin pääloma-asunnon kanssa - Byvikenin suojelualueen (S) rajaus on muutettu yhteneväiseksi saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan rajauksen kanssa

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 20 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 37 22.05.2014 - rakennuskortteleiden ja suojelualueen ulkopuolelle jäävä metsäalue on osoitettu kaavamerkinnällä MY (maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja) aikaisemman MU (maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta) merkinnän sijasta. Lisäksi kyseiseen merkintään on lisätty metsänkäsittelyä ohjaava määräys. - muinaismuistoaluetta (sm) koskevaa kaavamääräystä on tarkistettu Museoviraston lausunnon mukaisesti Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa KHO:n tekemän, korttelit 5,6 ja 7 kumoavan päätöksen kanssa. Päätöksen perusteluna oli kyseisten kortteleiden mahdollisesti aiheuttama haitta alueen luonnonarvoille. Päätöksessä ei otettu kantaa kaava-alueen rakennusoikeuteen. Pihapiireihin sijoitettavien sivulomarakennusten vaikutukset eivät ole kaavan kokonaisuuteen ja saarelle jo toteutuneeseen rakentamiseen nähden merkittäviä. Vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa. ELY-keskus totesi viranomaisneuvottelussa 4.6.2013, ettei maanomistajien tasapuolinen kohtelu ranta-asemakaavojen mitoituksen osalta mene edelle maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteista (KHO:2013:91) ja että perustelut kaavahankkeen käynnistämiselle ja kaavaratkaisun vaikutukset yleiskaavan ohjausvaikutukseen tulee selvittää. Yleisesti voidaan todeta, että saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa osoitettua, kantatilalaskelman mukaista rakennuspaikkojen enimmäismäärää ei osayleiskaavaa hyväksyttäessä tarkoitettu ranta-asemakaavoitusta sitovaksi, vaan ohjaamaan suorilla rakennusluvilla toteutettavaa rakentamista. Osayleiskaavan kaavaselostuksessa (osa IV, s.1) todetaan, että rakennusoikeuslaskelman periaatteet ovat ohjeellisia ja niistä voidaan poiketa tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Ranta-asemakaavan sisältövaatimuksista määrätään maankäyttö- ja rakennuslaissa 54 ja 73. Laaditut selvitykset Hanke perustuu ensisijaisesti voimassa olevan kaavan selvityksiin. Lisäselvitystarve käsiteltiin valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelussa (MRL 66, MRA 26 ), joka järjestettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa 4.6.2013. Maakuntamuseo edellytti asutus- ja rakennushistorian sekä uudisrakentamisen maisemallisten vaikutusten selvittämistä aiempaa tarkemmin. Luontoselvitysten osalta todettiin, että selvitykset ovat riittävät. Rakennuspaikkojen laajentumisen vaikutus kokonaisuuteen tulee kuitenkin huomioida. Selostusta on täydennetty edellä mainituin selvityksin, eikä niiden suhteen ole ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, puh. 040 538 9587, etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Kyrkogårdsön ranta-asemakaavan muutos, asemakaavan selostus, sisältäen asemakaavan piir. 3172 ja havainnekuvan piir. 3173 - Yhteenveto kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista sekä kaavoittajan vastineet niihin

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 21 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 37 22.05.2014 Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää 1. esittää kunnanhallitukselle, että kaavoittajan laatimat vastineet Kyrkogårdsön ranta-asemakaavamuutoksen ehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin hyväksytään 2. esittää kunnanhallitukselle, että Kyrkogårdsön ranta-asemakaava (ranta-asemakaavan muutos, piir. 3172) hyväksytään ja lähetetään edelleen kunnanvaltuustolle hyväksymistä varten MRL 52 :n mukaisesti. Käsittely Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen toimi asiantuntija tämän pykälän kohdalla ja esitteli kaavahankkeen lautakunnalle. Päätös Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi Muutoksenhakuohje jatkokäsittelyyn kunnanhallitukselle muutoksenhakukielto, koska asia on valmistelua

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 22 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 38 22.05.2014 Kaavoitusohjelma vuosille 2015-2018 (kh, kv) 494/10.00.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 38 Yleistä Viisivuotinen kaavoitusohjelma ohjaa Kirkkonummen kunnan maankäytön, liikennejärjestelmän ja kunnallistekniikan suunnittelua. Tavoitteena on johdonmukainen maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, joka tarjoaa sekä kunnan että muiden viranomaistahojen lisäksi kunnan asukkaille ja eri toteuttajatahoille tietoisuuden kunnan maankäytön lähivuosien tavoitetilasta. Ohjelman toivotaan edistävän myös kunnan maanhankintaa. Keskeisiä kaavoitukseen kytkeytyviä tahoja ovat vesihuollon ja muun kunnallistekniikan suunnitteluhankkeet sekä muut toimialat, jotka vastaavat mm. palvelujen järjestämisestä ja niiden riittävyydestä. Kyseisille toimijoille on tärkeää tietää riittävän ajoissa miten hankkeet on aikataulutettu sekä milloin kaavan toteuttamiseen käytännössä päästään ja milloin yksityiskohtainen suunnittelu tulisi panna vireille. Kunnan keskimääräinen väestönkasvu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on ollut 2,5 %:n tuntumassa eli vuosittain asukasluku on kasvanut noin 700-800 asukkaalla. Viimeisten kuluneiden vuosien aikana olleen taloudellisen laskusuhdanteen aikana kasvu on taittunut. Asuntorakentamisen kaavavaranto on edelleen hyvä: asemakaavoissa on asuntorakennusoikeutta noin 6000 asukkaalle, tosin osa varannosta on kuitenkin haasteellista toteuttaa. Edellisen lisäksi asuntovarantoa on myös hajarakentamisalueilla. Suunnitelmakauden aikana on vireillä tai käynnistetään noin 40 asemakaavahanketta, joihin sisältyy asuntotuotantoa. Ne mahdollistaisivat jopa 10 000 asukkaan kasvun, mutta osa kaavoista saadaan valmiiksi ja toteutukseen vasta 2020-luvulla. Kunnan tulee osayleiskaavoituksen kautta edistää omien maidensa kaavoitusta. Keskeisimpiä kehitettäviä alueita ovat lähivuosina kuntakeskus, Kantvik ja Masala. Konsernijaosto on käsitellyt alustavaa kaavoitusohjelmaa kokouksessaan 24.4.2014 ( 30) antamatta evästystä valmisteluun. Asuntotuotanto Vuonna 2012 Helsingin seudun kunnat ja valtio sopivat uudesta MAL-aiesopimuksesta. Siinä Kirkkonummen asuntotuotantotavoitteeksi on osoitettu vuosille 2012-2015 noin 1300 asuntoa, eli vuositasolla keskimäärin 330 asuntoa. Vuoden 2015 jälkeen arvioidaan kunnan asuntotuotantotarpeen nousevan. Sopimuksen mukaisesti uutta asuinrakennusoikeutta tulee vuosittain toteuttaa 30 000 k-m2:ä. Nykyinen kaavavaranto ja suunnittelukauden kohteet mahdollistavat huomattavasti suuremman kasvun: keskimäärin vuosittain valmistuvissa asemakaavoissa tulee olemaan asuntoja 400-500 ja suunnittelukauden aikana kaavoitettavan asuntotuotannon kokonaismäärä nousee lähes 3000:een. Laaditun arvion mukaan viisivuotisen suunnittelukauden aikana saataneen hieman yli 200 pientalotonttia myyntivalmiiksi. Tämä tarkoittaa 40-45 pientalotontin myyntiä vuosittain.

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 23 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 38 22.05.2014 Yritystontit Koska elinkeinoelämän tarpeisiin on kaavoitettu tontteja, odotukset etenkin palvelualojen työvoimatarpeesta kasvavat. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan toteutumisen myötä kunnan työvoimatilanteen arvioidaan paranevan. Työvoiman saatavuuteen on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota tarjoamalla riittävästi kohtuuhintaisia asuntoja sekä asumisoikeusja vuokra-asuntoja. Kunnan kilpailukyvyn vahvistaminen kytkeytyy täten myös maankäytön suunnitteluun. Moni kunnan yritystoiminnalle kaavoitettu tontti on edelleen vapaana Strömsbyssä, lisäksi yksityisomistuksessa on vapaita tontteja. Strömsbyn teollisuusalueella on kuitenkin määrä panna vireille alueen asemakaavan uudistaminen kunnan ja Helsingin kaupungin yhteishankkeena. Mikäli näin edetään, tulee kunnan myyntikunnossa olevien yritystonttien määrä vähenemään, vaikka Veikkolan yritystontit tullevat myyntiin vuonna 2015. Toisaalta kysyntä tonteista on ollut viime vuosina verraten vähäistä. Kuntakeskuksen liikealueen ja Munkinmäen asemakaavoissa on myös verraten paljon toteutumatonta liiketilaa. Kunnan kehittämislinjaukset Nyt käsittelyssä olevan kaavoitusohjelman kohteet ovat pitkälti kunnanvaltuuston hyväksymän kaavoitusohjelman mukaisia. Lisäksi siinä on otettu huomioon kunnanvaltuuston 20.6.2011 ( 64) hyväksymän Kirkkonummen palveluverkko 2025 -asiakirjan linjaukset sekä yhdyskuntatekniikan lautakunnan 24.8.2011 ( 81) päätökset koskien osayleiskaavahankkeiden ajoitusta. Kaavoitusohjelmassa vuoden 2015 hankkeet esitetään sitoviksi. Lisäksi mainittu yhdyskuntatekniikan lautakunnan aiemman päätöksen mukainen osayleiskaavahankkeiden priorisointi on otettu huomioon. Kaavoitusohjelmassa on priorisoitu tiettyjä kaavahankkeita ja ne on osoitettu omalla merkinnällään. Tavoitteena on selkeyttää kunnan tahtotilaa tilanteessa, jossa joudutaan miettimään mitä hanketta tulee erityisesti edistää. Priorisoidut hankkeet koskevat vuosia 2015 ja 2016. Ne ovat osayleiskaavoja sekä sellaisia asemakaavahankkeita, joilla turvataan kunnan maaomaisuuden jalostamista tai esim. hankkeet sisältävät tärkeitä toteutettavia liikenne- tai rakennushankkeita. Muutokset vallitsevaan kaavoitusohjelmaan Kaavoituksen työvoimaresurssien takia valtaosa vuoden 2014 käynnistyvistä hankkeista siirretään alkaviksi vuodelle 2015. Se koskee myös maanomistajakaavoitushankkeita, mikäli nykyisessä kaavoitusohjelmassa alkavaksi osoitettujen hankkeiden edustajat eivät edistä hankkeitaan kuluvan vuoden aikana. Kuntavetoiset kaavahankkeet on siirretty alkavaksi vuotta myöhemmin. Vuoden 2014 aikana vireillä olevat hankkeet, joiden hyväksymiskäsittely siirtyy eteenpäin pääsääntöisesti yhdellä vuodella: - Keskusta, Kuusala, muutos (hyväksyminen 2015) - Keskusta, Juhlakallio (hyväksyminen 2015) - Kantvik, Prikiranta (hyväksyminen 2015) - Masala, Tinanpuisto, muutos (hyväksyminen 2015) - Masala, Bjönsinmäki, muutos (hyväksyminen 2015) - Masala, Masalan urheilupuisto, muutos (hyväksyminen 2015) - Jorvas, Inkilänportti (hyväksyminen 2015)

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 24 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 38 22.05.2014 - Jorvas, Länsi-Jorvas (hyväksyminen 2015) - Jorvas, Kurkiranta (hyväksyminen 2016) - Veikkola, Veikkolanportti (hyväksyminen 2015) - Veikkola, Laguksenpuisto (hyväksyminen 2016) - Lapinkylä, keskusta (hyväksyminen 2016) - Kylmälä, Lugnet (hyväksyminen 2015) - Porkkala, Loman, ranta-asemakaava (hyväksyminen 2015) - Porkkala, Mössö, ranta-asemakaava (hyväksyminen 2015) - Veikkola, Hauklampi, ranta-asemakaava (hyväksyminen 2015) - Kylmälän osayleiskaava (hyväksyminen 2015) - Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava (hyväksyminen 2016) - Kantvikin osayleiskaava (hyväksyminen 2016) - Veikkola, Veikkolanportti (hyväksyminen 2015) Seuraavat kaavahankkeet esitetään uusina kaavoitusohjelmaan sisällytettävinä hankkeina: - Kirkkolaakson kauppakeskus, asemakaavan muutos (aloitus 2015) - Tanskarlan asemakaava (aloitus vuonna 2015) - Rastiranta, ranta-asemakaavan muutos (aloitus vuonna 2016) Poistettu hanke: - Kolsari, Etelä-Kolsari, korttelit 857 ja 858, muutos Yleiskaavoitus Kuntakeskuksen yleiskaavoitus jatkuu vireillä olevalla 2. vaiheen osayleiskaavalla. Vuonna 2015 jatkuvat myös Masalan ja Kantvikin osayleiskaavojen laatiminen. Kylmälän osayleiskaava saatetaan hyväksymiskäsittelyyn. Vuonna 2016 aloitetaan Luoman osayleiskaava. Vuonna 2017 käynnistyy Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavoitus. Veikkolan osayleiskaavoitus on määrä panna vireille vuonna 2018. Vuonna 2018 pannaan vireille Sundsbergin ja Sarvvikin osayleiskaavahanke. Se laaditaan liki pitäen yhtä aikaa vuonna 2019 käynnistyvän strategisen yleiskaavan kanssa. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU) voi vaikuttaa molempien hankkeiden maankäyttöön. Asemakaavoitus Seuraavassa katsaus vuonna 2015 vireillä oleviin ja käynnistyviin suunnitteluhankkeisiin. Keskinen Kirkkonummi Vuonna 2015 pannaan vireille Tallinmäen alueen suunnittelukilpailu yhteistyössä kunnan ja alueen muiden kehittäjätahojen kanssa. Kilpailun avulla pyritään luomaan Kirkkotorin lähiympäristöön omaleimainen ja tunnistettava alue kaupan ja keskusta-asumiseen alue. Voittaneen ehdotuksen pohjalta on tarkoitus aloittaa asemakaavan laatiminen vielä samana vuonna. Kirkkolaakson kauppakeskuksen asemakaavan muutos pannaan uutena hankkeena vireille vuonna 2015. Tavoitteena on kaupan volyymin lisääminen sekä kulttuuripalvelujen sijoittaminen kauppakeskuksen yhteyteen. Munkinmäenpuiston asemakaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2015. Se mahdollistaa tarvittavat katualueiden muutokset, jota alueen

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 25 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 38 22.05.2014 kaupan hankkeet edellyttävät. Vesitorninmäen asemakaavoitus valmistunee vuonna 2015. Se lisää kuntakeskuksen ydinalueen asukasmäärää liki 700 asukkaalla. Niin ikään Eteläisen Gesterbyn toteuttaminen täydentää aluetta ja nostaa väkilukua. Alueen taloyhtiöt ovat käyneet neuvotteluja toteuttajatahojen kanssa. Tavoitteena on, että vuoden 2014 aikana syntyy tahtotila Gesterbyn kerrostaloalueen täydennysrakentamiselle sekä tarvittavat sopimuksen kunnan kanssa. Vuonna 2015 pyritään saamaan Juhlakallion asemakaava hyväksymiskäsittelyyn, sillä asuntotuotannon lisäksi alueen maankäytössä mahdollistetaan rautatien varrelle osa kevytliikenneyhteydestä kuntakeskuksen ja Tolsan välillä. Vuonna 2015 käynnistyy Tolsanmäen asemakaavan laatiminen ja siinä mahdollistuu em. kevytliikenneyhteyden toteuttaminen Juhlakallion ja Tolsan välillä. Alueen toteuttaminen asuntoalueena täydentää sen itäpuoleisen Tolsan asemanseudun rakennetta. Myös palvelujen sijoittamista alueelle tutkitaan. Molemmat asemakaavat lisäävät kunnan omaa tonttivarantoa. Myllytorpan asemakaava turvaa kunnan pientalotonttituotantoa, mutta sen toteuttaminen kytkeytyy Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavan lainvoimaisuuteen. Uudenmaan liiton 2. vaihemaakuntakaavaa varten teettämissä luontoselvityksissä todetut luontoarvot rajoittavat kuitenkin rakennettavaa aluetta. Kunta on laadituttanut osayleiskaavoituksen lähtötiedoksi alueen luontoselvityksen. Niiden pohjalta Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaava saataneen ehdotuksena nähtäville vuonna 2015. Ennen Myllytorpan asemakaavoitusta tulee myös kuntakeskuksen liikennejärjestelmäsuunnittelun periaatteet olla selvillä. Tämän seurauksena Myllytorpan asemakaavoitus alkaa vuonna 2016. Eteläinen Kirkkonummi Prikirannan asemakaava saadaan hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2015. Se lisää kunnan omaa tonttivarantoa ja mahdollistaa seudullisesti merkittävän veneilykeskuksen toteuttamisen. Strömsbyn teollisuusalueen mahdollinen asemakaavan muutos on ajoitettu alkamaan vuonna 2015 ja se täydentää toteutuessaan em. veneilykeskuksen toimintamahdollisuuksia. Itäinen Kirkkonummi Masalan laatu- ja ympäristösuunnitelman pannaan vireille vuonna 2015, kun keskeiset asemakaavamuutokset ovat edenneet riittävän pitkälle. Samana vuonna käynnistyy myös Masalantien ensimmäisen vaiheen katusuunnittelu. Niin ikään vuonna 2015 käynnistyy Masalan osayleiskaavoitukseen liittyvä liikennejärjestelmäsuunnittelu. Tinanpuiston asemakaava on tarkoitus saada hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2015. Koska merkittävä osa alueesta on kunnan omistuksessa, parantaa se kunnan omaa tonttivarantoa. Hanke nostaa kunnan asuntotuotannon kaavavarantoa merkittävästi. Se mahdollistaa esimerkiksi uuden elintarvikekaupan toteuttamisen Masalaan. Masalan urheilupuiston asemakaava on hyväksymiskäsittelyssä vuonna 2015. Vireillä oleva Bjönsinmäen asemakaava ei ole edennyt odotetusti, koska muutamien alueen maanomistajien kesken tarvitaan kaavoituksen käynnistämissopimukset. Neuvottelut pyritään saamaan päätökseen vuonna

Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2014 26 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 38 22.05.2014 2014. Yhdyskuntatekniikan toimiala edellyttää, että asemakaava toteutetaan hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisena kokonaisuutena, jotta Masalantien vaiheittain ohjelmoitu suunnittelu ja rakentaminen on mahdollista toteuttaa järkevästi. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan mukaisesti vuonna 2015 pannaan vireille Jorvaksenkolmion suunnittelu. Osayleiskaavan kautta laaditaan asemanseudulle vaiheittain kaavamuutoksia, jotka mahdollistavat merkittävän asuntotuotannon alueelle ja luovat painetta seisakkeen parantamiselle. Myös vuonna 2015 valmistuva Länsi-Jorvaksen asemakaava tuo uusia asiakkaita seisakkeelle. Kurkirannan asemakaavan suunnittelusisältö on muuttunut, mikä merkitsee sitä, että vuoden aikana hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma tarkistetaan. Alueelle tulee mm. yritystontteja. Uutena hankkeena kaavoitusohjelmaa vuodelle 2015 nousee Tanskarlan asemakaava, joka mahdollistaa nykyisen hotellin ja sen lähiympäristön laajamittaisen kehittämisen. Maankäyttömuutosten seurauksena on varmennettava alueen vesihuollon toimivuus ja liikenneturvallisuus. Vuonna 2015 pannaan käyntiin vesihuoltohankkeen suunnittelu kuntakeskuksesta Aavarantaan. Seuraavana vuonna tulevat vireille Veklahden ja Svartvikin asuntoalueen sekä Aavarannan asemakaavat. Molempien alueiden kehittäminen perustuu suunniteltavan em. linjan hyödyntämiseen. Pohjoinen Kirkkonummi Veikkolan kehittäminen edellyttää mm. päätöksiä vesihuollon järjestämisestä ennen kuin uusien, merkittävien asuntoalueiden suunnittelu voidaan panna käyntiin. Lisäksi nykyisissä asemakaavoissa on suuri potentiaali asukasluvun kasvulle. Veikkolanportin työpaikka-alue saataneen hyväksymiskäsittelyyn vuonna 2015. Alueen käyttöönottoa voi rajoittaa Turunväylän eritasoliittymän kehittämiseen liittyvät haasteet. Kylmälässa sijaitsevan kauppapuutarhan asemakaavan oletetaan valmistuvan vuonna 2015. Veikkolanpuro II:n asemakaava tähtään erillispientalojen alueen toteuttamiseen olemassa olevan rakenteen jatkeeksi. Tulevaisuuden haasteita Maankäyttö, joukkoliikenne ja ilmastonmuutoksen hillintä Kirkkonummen taajamarakenne perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin; merkittävien liikenneväylien ja joukkoliikennereittien varrella sijaitsevia alueita kehitetään ja yhdyskuntarakennetta eheytetään. Kunnan maankäyttö toteutetaan Uudenmaan maakuntakaavojen, Helsingin seudun strategisten linjausten, Helsingin seudun liikennejärjestelmän (HLJ 2011) ja mm. KUUMA-kuntien yhteisen kehityskuvan ja kunnan maankäytön kehityskuvan mukaisesti. Lähitulevaisuudessa sekä seudun maankäyttösuunnitelma (MASU) että Helsingin seudun liikennejärjestelmä (HLJ 2015) vaikuttavat seudun maankäyttöön, joka puolestaan kytkeytyy vahvasti raideliikenteeseen. Kirkkonummen kehittämismahdollisuudet ovat rantaradan ja moottoriteiden ansiosta hyvät.