Hallitus 112 17.10.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 (ESITYS YHTYMÄKOKOUKSELLE) 397/02.020.200/2014 Hallitus 112 Esittelijä Toimitusjohtaja Raimo Inkinen Valmistelija Talousjohtaja Pekka Hänninen, p. 0400 877935 Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio ja samassa yhteydessä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi), joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Jäsenkaupunkien lausunnot Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydettävä jäsenkaupunkien lausunnot ennen sen hyväksymistä. HSY:n hallitus käsitteli 13.6.2014 alustavaa toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2015-2017 ja päätti pyytää siitä jäsenkaupungeilta lausunnot 29.8.2014 mennessä. Samalla pyydettiin lausunnot HSY:n strategiasta vuoteen 2020, vesihuollon investointistrategiasta ja investointiohjelmasta 2015-2024 sekä jätehuollon investointiohjelmasta 2015-2024. Lopullisessa taloussuunnitelmaesityksessä on huomioitu kaupunkien lausunnot ja siihen on tehty HSY:n toiminnassa tai toimintaympäristössä kesän ja syksyn aikana tapahtuneista muutoksista aiheutuvat tarkennukset. Jätehuollon toimialan osalta toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu sillä oletuksella, että kuntalain muutoksesta aiheutuvista yhtiöittämisistä päätetään tehtyjen esitysten mukaisesti. Muilta osin TTS on laadittu nykyisen organisaation mukaisena. Jäsenkaupunkien lausunnot HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelmasta käsiteltiin HSY:n hallituksessa 19.9.2014. Lausunnoissaan jäsenkunnat edellyttivät vähintään 1,5 % vuotuista tuottavuuden nousua ja sitä, että toimintamenot eivät reaalisesti kasva. Kumpikin vaatimus on suunnitelmassa otettu huomioon. Lausunnoissa korkeana pidettyä inflaatio-olettamusta vuodelle 2015 on päivitetty ja alennettu, mikä on alentanut toimintamenobudjettia ja laskenut vesihuollon ja jätehuollon hinnankorotustarpeita. Investointitasojen vaikutusta HSY:n talouteen, taksoihin, omavaraisuuteen ja rahoitukseen pitkällä aikavälillä on tarkasteltu keväällä hallitukselle esitetyissä talousmalleissa. Lausunnoissa liian korkeana pidettyä vesihuollon suunniteltua tulostasoa ei ole juurikaan muutettu, koska lähivuosien tavanomaistakin korkeampi investointitarve edellyttää hallittua tulorahoituksen kasvua velkaantumisen kurissa pitämiseksi.
Tavoitteet HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelman 2015-2017 tavoiteasetanta perustuu kuntayhtymän hallituksen 28.2.2014 hyväksymään uuteen strategiaan 2020. TTS-kauden tavoitteiden ja hankkeiden pohjana ovat strategiset päämäärät: Ympäristön tila on parantunut, toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu, HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut, HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä ja tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella. Toiminta- ja taloussuunnitelmassa toimialojen ja tulosalueiden tavoitteista on koottu ympäristötavoitteet, jotka on yhdistetty HSY:n ympäristöryhmän valmistelemien kuntayhtymän yhteisten tavoitteiden kanssa HSY:n ympäristöohjelmaksi 2015. Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa esitettyihin tavoitteisiin ei ole tehty muutoksia. TTS:n liitteenä esitetyissä strategian indikaattoreissa on päivitetty kohtia 6 ja 7, jotka kohdistuvat henkilöstöasioihin. Toiminta Toimintavolyymeissä on huomioitu toiminta-alueen asukasmäärän arvioitu vuosikasvu 1,3 %. Tuotetun veden määrä kasvaa 0,4 % vuodessa. Asukasmäärän kasvusta aiheutuvaa veden kulutuksen kasvua pienentää veden ominaiskulutuksen vuotuinen 0,9 % lasku. Vuonna 2015 vettä tuotetaan 90,4 miljoonaa m3. Laskutettu vedenmäärä seuraa tuotetun veden määrää viiveellä vesimittareiden luentaviiveistä ja erilaisista laskutusrytmeistä johtuen. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla käsiteltävän jäteveden määrän arvioidaan vuonna 2015 olevan yhteensä 135 miljoonaa m3. Vedenkäytöstä muodostuvan jäteveden määrä lisääntyy vedenkäytön kasvun mukaisesti, vuoto- ja sekaviemärialueen hulevesistä käsiteltäväksi tulevat vesimäärät riippuvat laajalti sademääristä. Asiakaskiinteistöiltä kuljetettava jätemäärä kasvaa asukasluvun kasvun mukaisesti. Lisäkasvua syntyy, kun lasi- ja metallipakkausten kuljettaminen siirtyy täysimääräisesti HSY:n hoidettavaksi syksyyn 2015 mennessä. Suunnitelmakaudella aloitetaan kiinteistöiltä myös lasin, metallin ja kartongin lisäksi sako- ja umpikaivolietteiden kuljetukset. Vuonna 2015 asiakaskiinteistöitä kerättyjä jätteitä kuljetetaan käsiteltäväksi yhteensä 224 403 tonnia. Vantaan Energia Oy:n jätevoimala otettiin käyttöön 2014, jonka myötä
sekajätteen loppusijoittaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa päättyi jätteiden ohjautuessa energiahyödynnettäviksi voimalaan. Vuonna 2015 käsiteltäväksi arvioidaan tulevan yhteensä 532 497 tonnia jätteitä, joista hyödynnettävien jätteiden määrä on 473 137 tonnia. Kaatopaikalle loppusijoitettavien jätteiden määrä vähenee 14 360 tonniin. Sorttiasemien kävijämäärän arvioidaan kasvavan noin 1 % vuodesta 2014 vuoteen 2017 mennessä. Vuonna 2015 asiakaskäyntejä arvioidaan olevan 354 000 kpl. Vantaan Ruskeasantaan rakennettava Sortti-asema otetaan käyttöön syksyllä 2015. Suunnitelmakaudella aloitetaan myös uuden Sortti-aseman rakentaminen Kirkkonummelle. Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaa jatketaan seitsemällä pysyvällä ja neljällä siirrettävällä mittausasemalla. Henkilöstö HSY haluaa olla houkutteleva työnantaja, jolla on hyviä suorituksia tavoitteleva, muutoksiin kykenevä ja hyvinvoiva henkilöstö. Tavoite edellyttää mm. olemassa olevan työhyvinvointiohjelman toteuttamisen läpi organisaation, strategian mukaisten avainkompetenssien määrittelyn ja järjestelmällisen osaamisen kehittämisohjelman käynnistämisen. Tuloksen muodostuminen Henkilöstön määrällinen tarve suunnitelmakaudelle on arvioitu henkilöstösuunnitelmassa 2015-2017. Yksityiskohtaisella tasolla laaditun suunnitelman mukaisesti vakituisen ja määräaikaisen (ilman kesätyö- ja opinnäytetyöntekijöitä) henkilöstön määrä vuonna 2015 on yhteensä 738,1 htv. Henkilöstömäärä vähenee luonnollisen poistuman kautta suunnitelmakauden aikana vuoden 2017 tasoon 720,7 htv. Toimialojen taloussuunnitelmat perustuvat keväällä HSY:n hallituksessa käsiteltyihin pitkän aikavälin talousmalleihin. Toimintatuotot HSY:n toimintatuotot vuonna 2015 ovat yhteensä 344,3 miljoonaa, 0,5 miljoonaa (-0,2 %) vähemmän talousarvioon 2014 verrattuna. Vesihuollon myyntituotot ovat 229,8 miljoonaa, jätehuollon myyntituotot 105,5 miljoonaa euroa. Myyntituottojen budjetoinnissa on huomioitu toimintavolyymien muutokset sekä tehty kustannustason muutosta vastaavat korotukset. Vesihuollossa on tämän lisäksi tehty 2 %:n reaalikorotus, jätehuollossa reaalikorotusta ei tehdä. Jätehuollossa tuloja (ja menoja) pienentää jätteenkuljetuksen käsittelymaksuosuuden läpilaskutuksen vaihteittain lopettaminen, jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta tulokseen. Jäsenkunnilta perittävät kuntaosuudet seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen sekä sopimuksen mukaisesti Ilmastoinfon toiminnan kulujen kattamiseksi ovat yhteensä 4,1 miljoonaa, 0,1 miljoonaa (-2,5 %) vähemmän kuin vuonna 2014. Kuntaosuuksissa on huomioitu seutu- ja ympäristötiedon aiemmilta tilikausilta kertynyt kumulatiivinen ylijäämä, joka on hyvitetty täysimääräisesti vuoden 2015 kuntaosuuksia vähentämällä. Muut toimintatuotot ovat yhteensä 4,9 miljoonaa.
Toimintamenot ja tuottavuuden kehitys Toimintamenoihin sisältyy kustannustason nousu ja toimintavolyymien kasvu. HSY:n toimintamenot vuonna 2015 ovat yhteensä 185,2 miljoonaa, 3,3 miljoonaa (-1,8 %) vähemmän talousarvioon 2014 verrattuna. Henkilöstömenot ovat 42,7 miljoonaa, palvelujen ostot 102,1 miljoonaa, materiaalihankinnat 29,4 miljoonaa ja muut toimintakulut 10,9 miljoonaa euroa. Vesihuollon tuottavuuden kehittymistä mittaava toimintamenot/jäsenkuntien asukasmäärä paranee (=luku pienenee) suunnitelmakauden aikana 8,8 %. Syksyllä 2014 saadun verotuspäätöksen mukaisesti merkittävästi aiemmin arvioitua pienemmäksi jäävän kiinteistöveron vaikutus tähän on 2,2 %. Jätehuollon tuottavuusmittari toimintamenot/käsitelty jätemäärä paranee (=luku pienenee) suunnitelmakaudella 25,3 %. Tunnuslukuun vaikuttaa jätteen kuljetuksen käsittelymaksuosuuden läpilaskutuksen poistuminen, joka pienentää sekä tuloja että vastaavasti menoja. Todellinen tuottavuuden nousu on vajaat 6% suunnittelukauden aikana. Hallinnon ja keskitettyjen palvelujen toimintakulut alenevat yhteensä 1,3 % talousarvioon 2014 verrattuna (sisältäen kustannustason nousun). Tuottavuusmittarina käytetty henkilöstömäärän suhde koko HSY:n henkilöstömäärään alenee 0,4 %-yksiköllä. Toimintatuottojen- ja menojen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2015 on 160,7 miljoonaa (46,7 %), kun se talousarviossa 2014 on 157,8 miljoonaa (45,8 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ajan. Rahoituskulut Nettorahoituskulut kasvavat vuonna 2015 yhteensä 69,1 miljoonaan euroon, joka on 0,3 miljoonaa talousarviota 2014 enemmän. Vaikka vieraan pääoman määrä kasvaa talousarviovuonna, rahoituskuluihin tämä ei heijastu yhtä voimakkaana nousuna. Vuonna 2015 osa vanhasta lainakannasta johdannaissopimuksineen korvautuu uudella, parempiehtoisella rahoituksella. Korkokuluista 63,0 miljoonaa on jäsenkuntien perustamislainoista maksettavia korkoja. Vuosikate Toimintakatteen ja rahoituserien jälkeen syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2015 vuosikate on 91,6 miljoonaa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 183,8 miljoonaa euroa. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huolimatta investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 237 miljoonaa.
Tulos Tilikauden tulos vuonna 2015 on vuosikatteesta vähennettävien pysyvien vastaavien (käyttöomaisuus) poistojen jälkeen +1,3 miljoonaa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen purkamiseen liittyvien poistoerokirjausten (+0,8 milj) ja tuloverojen (-0,2 milj). jälkeen tilikauden ylijäämä on +2,0 miljoonaa euroa. Investoinnit Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat hallituksen 11.4.2014 hyväksymään investointiohjelmaan 2015-2024, josta on pyydetty jäsenkuntien lausuntoja TTS-lausuntopyynnön yhteydessä. Jätehuollon investointien osalta on tehty pieniä tarkennuksia, vesihuollon investoinnit ovat keväällä esitetyn mukaisia. Vesihuollon investoinnit vuosina 2015-2017 ovat yhteensä 398,8 miljoonaa euroa. Kaupunkilähtöiset toiminta-alueen laajentumisen ja kaavoituksen edellyttämät investoinnit ovat tästä 100,5 miljoonaa. Merkittävimpiä hankkeita ovat mm. Suurpelto Espoossa, Jätkäsaari ja Kalasatama Helsingissä sekä Kivistön alue Vantaalla. Haja-asutusalueiden vesihuoltoa rakennetaan mm. Syväojalla Vantaalla sekä Kolmperässä ja Kotimäessä Espoossa. Vedenhankinnan ja -puhdistuksen investoinnit suunnitelmakaudella ovat yhteensä 28,6 miljoonaa, joista merkittävimmät liittyvät Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistamojen kapasiteetin nostamiseen. Vedenjakelun ja viemäröinnin investoinnit ovat 157,7 miljoonaa. Vedenjakeluverkoston osalta merkittävimpiä hankkeita ovat runkojohtohankkeet, kuten varautuminen Östersundomin linjaan (8 km), Kivistön alueen linjat (10 km) sekä Länsi-Espoon runkovesijohto (14 km). Viemäröintijärjestelmän keskeisiä investointeja ovat pääviemärihankkeet, kuten Länsi-Vantaan ja Koillis-Espoon viemäröinti (15 km), varautuminen Östersundomin viemäröintiin (6 km) sekä Mäntymäki-Vallila -viemäritunneli (2,7 km). Verkostoja saneerataan 69,6 miljoonalla. Jätevedenpuhdistuksen investoinneista (109,4 miljoonaa) valtaosa (93,0 miljoonaa) käytetään Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamiseen. Jätehuollon investoinnit suunnitelmakaudella ovat 48,5 miljoonaa. Sortti-asemien ja aluekeräysverkoston rakentamiseen on varattu 15,8 miljoonaa. Vantaan Ruskeasantaan rakenteilla oleva Sortti-asema valmistuu syksyllä 2015. Suunnitelmakaudella aloitetaan lisäksi uuden Sortti-aseman rakentaminen Kirkkonummelle. Käsittelypalveluiden suunnitelmakauden investoinnit ovat 30,8 miljoonaa. Viime vuosien merkittävin yksittäinen hanke on Ämmässuolle rakennettava biojätteen mädätyslaitos, jolla lisätään biojätteestä saatavan uusiutuvan energian määrää ja parannetaan biojätteen käsittelylaitosten käytettävyyttä. Mädätyskaasu hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla kaasumoottorivoimalassa, jonka toimitus ajoittuu vuodelle 2015. Kompostointilaitosten korjaustöiden yhteydessä on varauduttu Suomenojan jätevesilietteiden käsittelyyn.
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella jatketaan jätevoimalan tuhkien ja kuonien loppusijoituksen jatkorakennustöitä. Alueella rakennetaan viranomaisten edellyttämää jätevesien allaskapasiteettia, toteutetaan lähinnä kompostin ja maa-ainesten jatkojalostamiseen liittyviä rakennustöitä sekä varaudutaan hyödyntämään alueen valmista infrastruktuuria tulevan Ekoteollisuuspuiston tarpeisiin. Aluetta kehitetään materiaalitehokkuutta edistäviin toimintoihin sekä uusiutuvan energian, kuten aurinkoenergian tai tuulivoiman tuotantoon. Rahoitus Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 miljardia) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2014 ennusteen mukaan 186,6 miljoonaa euroa, mikäli vuoden 2014 tulorahoitus ja investoinnit toteutuvat ennustetun mukaisina. Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, jonka vuoksi suunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 237 miljoonaa euroa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 84 miljoonalla. Ulkopuolisilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 340 miljoonaa euroa. HSY:n omavaraisuusaste heikkenee koko suunnitelmakauden ajan ollen vuoden 2017 lopussa 23,6 %, kun viimeisimmässä tilinpäätöksessä se oli 24,6 %. Sitovat määrärahat Euroa TA 2015 Vesihuolto Toimintamenot *) 83 985 737 Investointimenot (netto) 133 590 000 Jätehuolto Toimintamenot *) 82 688 099 Investointimenot (netto) 18 625 000 Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet 3 646 000 Toimintamenot *) 4 274 026 Investointimenot (netto) 470 000 Tukipalvelut Toimintamenot 6 180 129 Investointimenot (netto) 820 000 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen sekä asiakaspalvelu Toimintamenot 7 385 244 Investointimenot (netto) 1 290 000
*) Vesihuollon ja jätehuollon toimialojen sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen osalta sitovina määrärahoina ovat toimintamenot ilman hallinnon ja muiden tulosalueiden sisäisiä palveluveloituksia (toimialojen väliset ovat mukana). Sitovat nettoinvestointimenot ovat investointeja, joista on vähennetty niihin kohdistuvat poistojen perustana käytettävää hankintamenoa pienentävät ulkopuoliset rahoitusosuudet. Ehdotus (RI) Hallitus päättää a b esittää yhtymäkokoukselle hyväksyttäväksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2015 2017 liitteen mukaisena, esittää edelleen yhtymäkokoukselle, että se päättäisi sitovat määrärahat seuraavasti: a) Euroa TA 2015 Vesihuolto Toimintamenot *) 83 985 737 Investointimenot (netto) 133 590 000 Jätehuolto Toimintamenot *) 82 688 099 Investointimenot (netto) 18 625 000 Seutu- ja ympäristötieto Kuntaosuudet 3 646 000 Toimintamenot *) 4 274 026 Investointimenot (netto) 470 000 Tukipalvelut Toimintamenot 6 180 129 Investointimenot (netto) 820 000 Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen sekä asiakaspalvelu Toimintamenot 7 385 244 Investointimenot (netto) 1 290 000 *) Vesihuollon ja jätehuollon toimialojen sekä seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen osalta sitovina määrärahoina ovat toimintamenot ilman hallinnon ja muiden tulosalueiden sisäisiä palveluveloituksia (toimialojen väliset ovat mukana). Sitovat nettoinvestointimenot ovat investointeja, joista on vähennetty niihin
kohdistuvat poistojen perustana käytettävää hankintamenoa pienentävät ulkopuoliset rahoitusosuudet. c esittää edelleen yhtymäkokoukselle, että se päättäisi valtuuttaa hallituksen ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa vuoden 2015 talousarvion puitteissa enintään 93 250 000 euroa. Päätös: Pöytäkirjalausuma: Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen. Jäsen Essi Kuikka ilmoitti Vihreiden hallitusryhmän puolesta pöytäkirjaan merkittäväksi seuraavan pöytäkirjalausuman: "Ehdotettu budjetti kattaa hyvin niukasti menot. Mikäli tulot jäävät budjetoidusta tai investoinnit ylittyvät, tariffeja tulee korottaa." Liite Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017