Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Lausunto Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio, puh Kim Jarner, puh etunimi.sukunimi@espoofi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo antaa seuraavan lausunnon Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta : Vesihuollon investoinnit 1) Toiminta-alueen laajentuminen Vesihuollon toiminta-alueen kaavoituksen mukaiseen laajentumiseen talousarvioesityksessä varattu 29,2 milj. euroa ei ole jaettu kuntien kesken, mutta Espoon kaupungin näkemyksen mukaan se riittää jäsenkuntien yhteenlaskettuun laajentumistarpeeseen. Espoo laajenee voimakkaasti ja HSY:n tulee säilyttää valmius tarkastaa investointikehystään kesken toimintavuoden, mikäli näyttää siltä, että kehys ei riitäkään jäsenkuntien tarpeeseen. HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan varautunut laajentumiseen haja-asutusalueille 1 milj. euroa vuonna Kolmperän vesihuollon rakentaminen alkaa kehittämissuunnitelman mukaan vuonna 2015 ja jatkuu vuonna Kehittämissuunnitelman mukaan Kotimäen vesihuollon rakentaminen alkaa vuonna 2016 ja jatkuu vuonna 2017 ja mahdollisesti vielä Yhteensä näihin pitää Espoon kaupungin arvion mukaan varata noin 1 milj. euroa vuonna 2016, 1,5 milj. euroa vuonna 2017 ja 0,8 milj. euroa vuonna ) Länsi-Espoon runkovesijohto ja Koillis-Espoon pääviemäri Rakennettaessa 14 km runkovesijohtoa Länsi-Espooseen ja 15 km pääviemäriä Koillis-Espooseen tulee samalla tutkia mahdollisuutta yhdistää vesihuolto ja vesihuoltokäytävän päälle rakennettava ulkoilureitti. Menettelyllä saataisiin kustannussäästöjä ja lisää hyväksyttävyyttä vesihuollon rakentamiselle. Samaa menettelyä tulisi soveltaa myös muissa

2 Sivu 2 / 2 kohteissa, joissa rakennetaan erillistä vesihuoltoa katualueiden ulkopuolelle. 3) Espoo pitää tärkeänä, että HSY:n tulee kiirehtiä vesihuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkkoon Mustapuron, Ämmässuon ja Kulmakorven alueilla. Talous HSY esittää, että vuonna 2016 ja suunnitelmavuosina jätehuollon investointivarausta purettaisin ja tuloutettaisiin 0,6 milj. euroa vuosittain. HSY:n tulisi purkaa ja tulouttaa kaikki ne investointivaraukset vuonna 2016, joita ei tulla kohdistamaan investoinneille. HSY:n vuosikate on vuonna ,8 milj. euroa ja investoinnit sekä lainojen lyhennykset ovat yhteensä 195,1 milj. euroa. HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan todennut, että tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä. HSY:n investointiohjelma tulee laatia niin, että pitkällä aikavälillä investoinnit pystytään rahoittamaan tulorahoituksella ilman, että hintoja korotetaan samassa määrin kuin on esitetty vuodelle Lisäksi HSY voisi tarkistaa mahdollisuutta laina-aikojen pidentämiseen ilman, että korkotaso ja -kulut olennaisesti nousevat, helpottaakseen rahoitustasapainoa lainanlyhennystasoa alentamalla. Espoon kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille on tavoitteena, että HSY:n tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. HSY:n tulee edelleen jatkaa tuottavuuden parantamista ja hillitä kustannusten nousua siten, että tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. Käsittely Hyrkkö Guzeninan kannattamana teki seuraavan lisäysesityksen: Esitän, että lisätään päätösehdotuksen kohtaan 3 seuraava virke: Lisäksi kaupunki edellyttää, että pikaisesti selvitetään mahdollisuus yhdistää vesihuolto ja vesihuoltokäytävän päälle rakennettava kevyenliikenteenväylä käynnissä olevan Kolmperän vesihuollon rakentamisessa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hyrkön esitys hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen n hyväksyneen sen. Päätös :

3 Sivu 3 / 3 antaa seuraavan lausunnon Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta : Vesihuollon investoinnit 2) Toiminta-alueen laajentuminen Vesihuollon toiminta-alueen kaavoituksen mukaiseen laajentumiseen talousarvioesityksessä varattu 29,2 milj. euroa ei ole jaettu kuntien kesken, mutta Espoon kaupungin näkemyksen mukaan se riittää jäsenkuntien yhteenlaskettuun laajentumistarpeeseen. Espoo laajenee voimakkaasti ja HSY:n tulee säilyttää valmius tarkastaa investointikehystään kesken toimintavuoden, mikäli näyttää siltä, että kehys ei riitäkään jäsenkuntien tarpeeseen. HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan varautunut laajentumiseen haja-asutusalueille 1 milj. euroa vuonna Kolmperän vesihuollon rakentaminen alkaa kehittämissuunnitelman mukaan vuonna 2015 ja jatkuu vuonna Kehittämissuunnitelman mukaan Kotimäen vesihuollon rakentaminen alkaa vuonna 2016 ja jatkuu vuonna 2017 ja mahdollisesti vielä Yhteensä näihin pitää Espoon kaupungin arvion mukaan varata noin 1 milj. euroa vuonna 2016, 1,5 milj. euroa vuonna 2017 ja 0,8 milj. euroa vuonna ) Länsi-Espoon runkovesijohto ja Koillis-Espoon pääviemäri Rakennettaessa 14 km runkovesijohtoa Länsi-Espooseen ja 15 km pääviemäriä Koillis-Espooseen tulee samalla tutkia mahdollisuutta yhdistää vesihuolto ja vesihuoltokäytävän päälle rakennettava ulkoilureitti. Menettelyllä saataisiin kustannussäästöjä ja lisää hyväksyttävyyttä vesihuollon rakentamiselle. Samaa menettelyä tulisi soveltaa myös muissa kohteissa, joissa rakennetaan erillistä vesihuoltoa katualueiden ulkopuolelle. 3) Espoo pitää tärkeänä, että HSY:n tulee kiirehtiä vesihuoltoon kuulumattomien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltoverkkoon Mustapuron, Ämmässuon ja Kulmakorven alueilla. Lisäksi kaupunki edellyttää, että pikaisesti selvitetään mahdollisuus yhdistää vesihuolto ja vesihuoltokäytävän päälle rakennettava kevyenliikenteenväylä käynnissä olevan Kolmperän vesihuollon rakentamisessa. Talous HSY esittää, että vuonna 2016 ja suunnitelmavuosina jätehuollon investointivarausta purettaisin ja tuloutettaisiin 0,6 milj. euroa vuosittain. HSY:n tulisi purkaa ja tulouttaa kaikki ne investointivaraukset vuonna 2016, joita ei tulla kohdistamaan investoinneille.

4 Sivu 4 / 4 HSY:n vuosikate on vuonna ,8 milj. euroa ja investoinnit sekä lainojen lyhennykset ovat yhteensä 195,1 milj. euroa. HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan todennut, että tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä. HSY:n investointiohjelma tulee laatia niin, että pitkällä aikavälillä investoinnit pystytään rahoittamaan tulorahoituksella ilman, että hintoja korotetaan samassa määrin kuin on esitetty vuodelle Lisäksi HSY voisi tarkistaa mahdollisuutta laina-aikojen pidentämiseen ilman, että korkotaso ja -kulut olennaisesti nousevat, helpottaakseen rahoitustasapainoa lainanlyhennystasoa alentamalla. Espoon kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille on tavoitteena, että HSY:n tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. HSY:n tulee edelleen jatkaa tuottavuuden parantamista ja hillitä kustannusten nousua siten, että tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. Oheismateriaali - HSY:n lausuntopyyntö - HSY:n toiminta- ja taloussuunnitelma Selostus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus on pyytänyt jäsenkuntia antamaan mennessä lausuntonsa Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta vuosille Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa ja sitä täydentävässä sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä (yhdistymisen periaatesopimus). Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio ja samassa yhteydessä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi), joista ensimmäinen on talousarviovuosi. HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot ennen sen hyväksymistä.

5 Sivu 5 / 5 Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoiteasetanta perustuu uuteen strategiaan 2020, jonka yhtymäkokous hyväksyi Toiminta- ja taloussuunnitelmakauden tavoitteiden ja hankkeiden pohjana ovat strategiset päämäärät: - ympäristön tila on parantunut - toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu - HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut - HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä - tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella. Toiminta Veden tuotannon arvioidaan olevan 90 milj. m³ vuonna 2016, josta vedenmyynnin HSY:n alueelle arvioidaan olevan 71,1 milj. m³ ja naapurikunnille 1,1 milj. m³. Asukkaiden veden käytön ennakoidaan laskevan vuosittain noin 0,93 % ja veden käyttäjien määrän ennakoidaan kasvavan vuosittain 1,3 %. Veden kokonaiskäytön on ennakoitu kasvavan vuosittain noin 0,37 %. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamoilla vuonna 2016 käsiteltävien jätevesimäärien arvioidaan olevan 136,1 milj. m³, josta 129 milj. m³ on HSY:n toiminta-alueelta ja 15,2 milj. m³ muualta. Vuonna 2016 Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan toimitetaan jätteitä tonnia ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen noin tonnia. Asiakaskiinteistöiltä kuljetettavan jätemäärän arvioidaan kasvavan asukasluvun kasvun mukaisesti. Kartongin keräys sekä sako- ja umpikaivolietteet siirtyvät vaiheittain HSY:n tuottamiksi palveluiksi. Sortti-asemien asiakasmäärän ennakoidaan kasvavan 1 % vuodesta 2016 vuoteen 2018 mennessä. Tällöin asiakaskäyntejä olisi vuodessa yli Ruskeasantaan rakennettava Sortti-asema otetaan käyttöön syksyllä Kirkkonummen Sortti-aseman hankesuunnitelma tuodaan HSY:n hallitukseen syksyllä 2015, rakentaminen ajoittuu vuosille Käyttötalous

6 Sivu 6 / 6 HSY:n toimintatulot vuonna 2016 ovat 350,6 milj. euroa, 6,3 milj. euroa (1,8 %) enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Veden ja jäteveden yksikköhintoihin on vuosille tehty 2,2 % reaaliset korotukset. Vuodelle 2016 on tämän lisäksi huomioitu inflaatio 1,4 %. Yksikköhintojen korotukset ovat laaditun talousmallin mukaisia. Korotukset perustuvat tulevien vuosien suurien investointien poistojen ja rahoituskulujen kattamiseen. Veden ja jäteveden yksikköhintojen korotukset käsittävät sekä käyttö- että perusmaksut. Jätehuollon asiakaskiinteistöjen maksuihin on vuodelle 2016 huomioitu yleisen hintatason nousuun perustuva 1,4 % korotus. HSY:n toimintamenot vuonna 2016 ovat 182,6 milj. euroa, 2,6 milj. euroa (-1,4 %) vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Vuoden 2016 toimintamenoissa on huomioitu jätteenkuljetuksen käsittelyosuuden läpilaskutuksen vaiheittain lopettaminen, joka vähentää sekä menoja että tuloja ja toiminnan muutokset sekä kustannustason nousut. Toimintatulojen ja -menojen erotuksena syntyvä toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ajan. Nettorahoitusmenot vuonna 2016 ovat 68,1 milj. euroa, 1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Rahoitustuottoihin on budjetoitu 1 milj. euroa osinkotuottoja Uudenmaan Woima Oy:ltä. Rahoitusmenoista 63,0 milj. euroa on jäsenkunnille maksettavia perustamislainojen korkoja. Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen on käytettävissä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2016 vuosikate on 101,2 milj. euroa ja investoinnit sekä lainojen lyhennykset ovat yhteensä 195,2 milj. euroa. Investointien rahoittamiseksi uutta ulkopuolista lainaa nostetaan koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 307,8 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään samaan aikaan 107,9 milj. eurolla. Ulkopuolisten pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä on suunnitelmakauden lopulla noin 450,7 milj. euroa. Käyttöomaisuudesta vuonna 2016 tehdyt poistot ovat 96,2 milj. euroa, 5,9 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2015 talousarviossa. Tilikauden tulos on 5,6 milj. euroa ylijäämäinen vuonna Vuoden 2015 talousarvion tilikauden tulos on 1,3 milj. euroa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarausta puretaan 0,6 milj. euroa ja esitetään tuloslaskelmassa varausten muutoksena, joka parantaa tilikauden ylijäämää. Vesihuollon tuloksesta maksetaan tuloveroa 0,4 milj. euroa. Vuoden 2016 tilikauden ylijäämä on varausten muutosten ja tuloverojen jälkeen 5,9 milj. euroa. Investoinnit

7 Sivu 7 / 7 HSY:n investointimenot ovat yhteensä 168,2 milj. euroa vuonna Vesihuollon investoinnit ovat 153,4 milj. euroa, jätehuollon 12,8 milj. euroa ja muiden tulosalueiden 2 milj. euroa. Vesi- ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen hyväksymään investointiohjelmaan Investointisuunnitelman rakenne perustuu suoraan kaupunkien kehittymisen mukaisiin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesihuoltojärjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen mukaisiin investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Olennaisia kaupunkilähtöisten investointien painopisteitä ovat suunnitelmakaudella kaavoituksen mukainen laajentuminen (alueverkot) joista merkittävimmät ovat Suurpelto Espoossa, Jätkäsaari ja Kalasatama Helsingissä sekä Kivistön alue Vantaalla. Olennaisia vesihuoltolähtöisten investointien painopisteitä ovat suunnitelmakaudella vedenpuhdistuksen uusinvestoinnit Vanhankaupungin ja Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksiin, vedenjakelun uudisinvestoinnit, verkostojen saneerausinvestoinnit ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen. Jätehuollon investoinnit kohdistuvat pääasiassa Sorttiasemien rakentamiseen, asemaverkosto laajentuu Kirkkonummelle, ympäristövaikutusten hallintaan (vesien keräys ja johtaminen, kaatopaikan viimeistely) sekä alueiden ja toimintojen kehittämiseen (biojätteen käsittely, infran kehittäminen ja investoinnit sekä energiainvestoinnit). Ämmässuolle rakennettava biokaasulaitos valmistuu syyskuussa 2015 ja laitoksen biokaasua hyödynnetään vuokratulla (leasing) kaasumoottorivoimalaitoksella, joka valmistuu keväällä Rahoitus Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 mrd. euroa) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2015 lopussa arviolta 250,8 milj. euroa. Kuntayhtymän tulorahoitus (vuosikate) ei riitä kattamaan investointimenoja ja lainojen lyhennyksiä ja vuonna 2016 investointien rahoittamiseksi nostetaan uutta lainaa noin 84,5 milj. euroa. Suunnitelmakaudella uutta ulkopuolista lainaa nostetaan yhteensä noin 307,8 milj. euroa ja lainoja lyhennetään noin 107,9 milj. euroa. Vuoden 2018 lopussa ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettujen lainojen yhteismäärä on noin 450,7 milj. euroa. HSY:n omavaraisuusaste alenee koko suunnitelmakauden ajan, vuoden 2014 tilinpäätöksen 25 %:sta 23,2 %:iin. Omavaraisuuden aleneminen johtuu investointien rahoittamiseksi tarvittavan vieraan pääoman määrän kasvusta.

8 Sivu 8 / 8 Tiedoksi - Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

9 Sivu 9 / 9