Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto HSYn alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Lausunto HSYn alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Kim Jarner, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko antaa seuraavan lausunnon HSY:lle alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta : Vesihuollon investointien toteutusajankohdat tulee täsmentää suunnitelmakauden aikana kaupungin investointiohjelmaa vastaavaksi. - Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma, yleistä; Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelman yleisessä osassa mainitaan haja-asutusalueiden merkittävimmän olevan Espoon Viiskorpi - Pakankylän alue. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan vuosina Espoon merkittävimmät haja-asutusaluekohteet ovat Kolmperä ja Kotimäki. - Veden jakelu ja viemäröinti /Espoo; Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alueverkot): HSY:n esityksessä on varauduttu vuosittain 28,2 milj. euron laajentumiseen jakamatta tätä jäsenkuntien kesken. Espoon kaupungin tarve tästä tulee voimakkaan kasvun takia olemaan noin milj. euroa vuosittain. Espoon kaupunki vaatii, että HSY pystyy toteuttamaan perussopimuksen mukaiset vesihuollon velvoitteensa. Laajeneminen haja-asutusalueille: HSY:n esityksessä on varauduttu vuosittain 2 milj. euron laajentumiseen jakamatta tätä jäsenkuntien kesken. Espoon kaupunki esittää, että HSY varautuisi Kolmperän ja Kotimäen rakentamiseen nopeutetussa aikataulussa varaamalla laajentumiseen haja-asutusalueelle vuosittain 3 milj. eurolla. Espoon kaupungin tässä lausunnossa esittämät summat ovat suuntaaantavia. HSY:n tulisi edelleenkin valmistautua toimintavuoden aikana ilmeneviin pienehköihin muutoksiin.

2 Sivu 2 / 2 Kaupunkilähtöisten investointien kuvauksessa (TS s.21) HSY kuvaa kaavoituksen mukaisen laajentumisen Espoon kaupungin aikaisemmissa lausunnoissa esittämällä tavalla. Espoon kaupunki esittää, että muun kunnallistekniikan yhteydessä rakennettavan vesihuollon suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen kustannusjakoperiaatteista tulee saada kaikkien osakaskuntien kannalta yhdenmukaiset kustannusjakoperiaatteet. HSY:n investointibudjetin laadintaa tulisi kehittää luotettavammaksi ja ajantasaiseksi siten, että vertailtaessa investointien budjettia toteumaan olisi toteutumisaste mahdollisimman korkea. HSY:n tulee edelleen kehittää taloussuunnitelmaansa pidemmän aikavälin kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita. Erityisesti informaatio tuottavuuden ja tariffien pidemmän aikavälin kehityksestä tulee sisällyttää taloussuunnitelmaan jo jäsenkaupunkien lausuntoja pyydettäessä. HSY on sisällyttänyt alustavaan toiminta ja taloussuunnitelmaan vuosille ,5 % tulospalkkiovarauksen palkkasummasta. Tulospalkkiovarauksen tulisi vastata kuntien vastaavia budjettimenettelyjä. Tulospalkkiovarausta ei tulisi sisällyttää budjetoituihin henkilöstökuluihin, vaan rahoitettava syntyvillä menosäästöillä. HSY:n alustavan toiminta ja taloussuunnitelman perusteella vuosille toiminnan tulorahoitus alittaa investointimenot. Investointimenoja sekä toiminnan tuloja ja menoja tulisi sopeuttaa siten, että tulorahoitus riittää kattamaan investointimenot. Tulorahoituksen nostaminen ei saa johtaa yleistä kustannustasoa korkeampiin hinnankorotuksiin. HSY:n alueella veden ja jäteveden taksat ovat yhtenäiset vuoden 2013 alusta. HSY:n alustavan toiminta ja taloussuunnitelman perusteella vuosille veden ja jäteveden taksoihin on vuosille tehty 2 % ja vuodelle ,25 % reaaliset yksikköhintojen korotukset. Vuodelle 2014 on tämän lisäksi huomioitu inflaatio. HSY:n vesihuollon taksojen korotusten tulisi vastata korkeintaan yleisen kustannustason nousua. HSY on esittänyt jätehuollon hintoihin 6-8 % korotusta, johtuen mm. jätemäärien vähenemisestä. Jätehuollon hintojen korotusten tulisi olla varovaisia ja vastata korkeintaan yleisen kustannustason nousua. Espoon kaupungin maksuosuus HSY:n seutu- ja ympäristötiedon toimintamenoista oli vuonna euroa. Lisäksi Espoon kaupunki maksoi euroa korvausta Helsingin kaupungille ilmastoinfosta. Vuonna 2013 Espoon kaupungin maksuosuus toimintamenoista on euroa. Maksuosuus on kasvanut noin 5 %. HSY:n alustavan toiminta ja taloussuunnitelman perusteella vuosille , Espoon kaupungin maksuosuus toimintamenoista on euroa vuonna Espoon kaupungin maksuosuus kasvaa noin 15 %. Maksuosuuksien korotusten tulisi vastata korkeintaan yleisen kustannustason nousua.

3 Sivu 3 / 3 Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että PKS koordinatioryhmä hyväksyi valtuustokaudelle HSY:lle alla olevan mukaiset tavoitteet, jotka HSY:n tulee ottaa huomioon taloussuunnitelmassaan. - Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Vesihuollon osalta pyritään korkeampaan tuottavuuden nousuun - Vesihuollon osalta tavoitteena tulee olla vesihuollon tariffien reaalisten hinnankorotusten hillitseminen tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä. - Investointien kokonaistaso mitoitettava rahoituksellisesti kestävälle tasolle - Jätehuollon investoinnit mitoitettava siten, että jätehuollon omavaraisuusaste kääntyy nousuun - Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2014, päätetään vuosittain. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän hallitus on pyytänyt jäsenkuntia antamaan mennessä lausuntonsa Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän alustavasta toimintaja taloussuunnitelmasta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa ja sitä täydentävässä sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä (yhdistymisen periaatesopimus). Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta. Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio ja samassa yhteydessä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi), joista ensimmäinen on talousarviovuosi. HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot ennen sen hyväksymistä. Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan.

4 Sivu 4 / 4 Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa pääpainopiste on ollut strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa. Taloussuunnitelman laadinnassa on huomioitu volyymien, toiminnan ja kustannustason muutokset sekä voimassa olevan tuottavuusohjelman euromääräiset vaikutukset. Syksyllä 2012 laaditussa henkilöstösuunnitelmassa henkilöstön määrällinen tarve arvioitiin vuoteen 2015 saakka. Syksyllä 2013 suunnitelma päivitetään koskemaan suunnitelmakautta Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa henkilöstökuluihin on sisällytetty tulospalkkiovaraus (2,5 % palkkasummasta) vuodesta 2014 alkaen. Suoritteet Veden tuotannon arvioidaan olevan 92,9 milj. m³ vuonna 2014, josta vedenmyynnin HSY:n alueelle arvioidaan olevan 71,6 milj. m³ ja naapurikunnille 1,1 milj. m³. Asukkaiden veden käytön ennakoidaan laskevan vuosittain noin 0,6 % ja veden käyttäjien määrän ennakoidaan kasvavan vuosittain 1 %. Veden kokonaiskäytön on ennakoitu kasvavan vuosittain noin 0,4 %. Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolla vuonna 2014 käsiteltävien jätevesimäärien arvioidaan olevan 134,1 milj. m³, josta 119,2 milj. m³ on HSY:n toiminta-alueelta ja 14,5 milj. m³ muualta. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton myötä vuonna 2014, aloittaa HSY sekajätteen toimittamisen laitokselle. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa sekajätteen loppusijoittaminen päättyy ja loppusijoitettava jätemäärä pienenee merkittävästi. Asiakaskiinteistöiltä kuljetettavan jätemäärän arvioidaan kasvavan suunnittelukaudella 1 % vuosittain. Lasin, metallin, kartongin sekä sako- ja umpikaivolietteen kuljetukset kiinteistöiltä käynnistetään vuonna 2016 HSY:n järjestäminä. Sortti-asemien asiakasmäärän ennakoidaan kasvavan 2 % vuodesta 2013 vuoteen 2016 mennessä. Tällöin asiakaskäyntejä olisi vuodessa yli Ruskeasantaan rakennettava Sortti-asema otetaan käyttöön arvion mukaan syksyllä Käyttötalous HSY:n toimintatulot ovat 346,5 milj. euroa vuonna 2014, 9,3 milj. euroa (2,8 %) enemmän kuin muutetussa talousarviossa Yhtenäistettyihin veden ja jäteveden taksoihin on vuosille tehty 2 % ja vuodelle ,25 % reaaliset yksikköhintojen korotukset. Vuodelle 2014 on tämän lisäksi huomioitu inflaatio. Yksikköhintojen korotukset ovat yhtymäkokouksen hyväksymän

5 Sivu 5 / 5 investointiohjelman yhteydessä laaditun talousmallin mukaisia ja perustuvat tulevien vuosien suurien investointien poistojen ja rahoituskulujen kattamiseen. Kiinteistön jätehuoltopalvelun sisällöstä riippuen, jätehuollon asiakaskiinteistöjen maksuihin esitetään 6-8 %:n korotusta vuodelle Korotustarve aiheutuu pääosin käsittelyyn ohjautuvan jätemäärän vähenemisestä. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös lisääntyviä kotitalouksien maksuttomien ja alikatteellisten palveluiden kuluja. HSY:n toimintamenot ovat 191,2 milj. euroa vuonna 2014, 0,2 milj. euroa (0,1 %) enemmän kuin muutetussa talousarviossa Vuoden 2014 toimintamenot sisältävät 2 % inflaatio-oletuksen. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan käyttöönoton vaikutus näkyy kuluissa jäteveron vähenemisenä ja palveluiden ostojen kasvuna. Toimintatulojen ja -menojen erotuksena syntyvä toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ajan. Rahoitusmenot ovat 69,8 milj. euroa vuonna 2014, 1,1 milj. euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa Rahoitusmenoista 63,0 milj. euroa on jäsenkunnille maksettavia perustamislainojen korkoja. Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen on käytettävissä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2014 vuosikate on 87,3 milj. euroa, investoinnit ja lainojen lyhennykset yhteensä 148,6 milj. euroa. Investointien rahoittamiseksi uutta ulkopuolista lainaa nostetaan koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 221 milj. euroa. Käyttöomaisuudesta tehdyt poistot ovat 86,3 milj. euroa vuonna 2014, 3,7 milj. euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa Tilikauden tulos on 1 milj. euroa ylijäämäinen vuonna Muutetun talousarvion 2013 tilikauden tulos on 3,5 milj. euroa alijäämäinen. Jätehuollon investointivarausta puretaan 0,6 milj. euroa ja esitetään tuloslaskelmassa varausten muutoksena, joka parantaa tilikauden ylijäämää. Vuoden 2014 tilikauden ylijäämä on investointivarauksen purkamisen jälkeen 1,6 milj. euroa. Investoinnit HSY:n investointimenot ovat yhteensä 131,7 milj. euroa vuonna Vesihuollon investoinnit ovat 105,9 milj. euroa, jätehuollon 23,7 milj. euroa ja muiden tulosalueiden 2 milj. euroa. Vesi- ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen hyväksymään investointiohjelmaan , jota on päivitetty

6 Sivu 6 / 6 suunnitelmakaudelle aiemmilta vuosilta siirtyneiden tai aikaistuneiden hankkeiden osalta. Vesihuoltolähtöisten investointien painopisteinä ovat suunnitelmakaudella vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen ja runkovesijohtohankkeet. Suunnitelmakaudella käynnistyy myös Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen. Jätehuollon investointiohjelman merkittävin yksittäinen investointihanke on vuosina Ämmässuolle rakennettava biojätteen mädätyslaitos. Investoinnilla on tarkoitus tuottaa biojätteestä uusiutuvaa energiaa ja parantaa biojätteen käsittelylaitosten käytettävyyttä. Suunnitelmakaudella Sortti-asemaverkosto laajentuu Vantaalle ja Kirkkonummelle. Vantaan Ruskeasannan Sortti-aseman rakentaminen aloitettiin vuonna 2013 maaperän vahvistustöillä ja varsinaiset rakennustyöt alkavat vuoden 2014 alussa. Rahoitus Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 mrd. euroa) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2013 lopussa arviolta 177 milj. euroa. Kuntayhtymän tulorahoitus (vuosikate) ei riitä kattamaan investointimenoja ja lainojen lyhennyksiä ja vuonna 2014 investointien rahoittamiseksi nostetaan uutta lainaa noin 61 milj. euroa. Suunnitelmakaudella uutta ulkopuolista lainaa nostetaan yhteensä noin 221 milj. euroa ja lainoja lyhennetään noin 82 milj. euroa. Vuoden 2016 lopussa ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettujen lainojen yhteismäärä on noin 316 milj. euroa. HSY:n omavaraisuusaste alenee koko suunnitelmakauden ajan, vuoden 2012 tilinpäätöksen 24,9 %:sta 23 %:iin. Omavaraisuuden aleneminen johtuu investointien rahoittamiseksi tarvittavan vieraan pääoman määrän kasvusta. Tiedoksi - Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, kirje

7 Sivu 7 / 7