Espoon kaupunki Pöytäkirja 49

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksesta vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Olli Isotalo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko antaa seuraavan lausunnon HSY:lle alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta : Vesihuollon investointien toteutusajankohdat tulee täsmentää suunnitelmakauden aikana kaupungin investointiohjelmaa vastaavaksi. Alustava toiminta- ja taloussuunnitelma, yleistä; Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelman yleisessä osassa mainitaan haja-asutusalueista vesihuoltoa rakennettavan Syväojalle Vantaalle. Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan vuosina Espoossa rakennetaan merkittävä haja-asutusaluekohteiden vesihuoltoa Kolmperään ja Kotimäkeen. Veden jakelu ja viemäröinti / Espoo; Kaavoituksen mukainen laajentuminen (alueverkot): HSY:n esityksessä on varauduttu vuosittain 28,5 milj. euron laajentumiseen jakamatta tätä jäsenkuntien kesken. Espoon kaupungin tarve tästä tulee voimakkaan kasvun takia olemaan noin milj. euroa vuosittain. Espoon kaupunki vaatii, että HSY pystyy toteuttamaan perussopimuksen mukaiset vesihuollon velvoitteensa. Laajeneminen haja-asutusalueille: HSY:n esityksessä on varauduttu vuosittain 2 milj. euron laajentumiseen jakamatta tätä jäsenkuntien kesken. Espoon kaupunki esittää, että HSY varautuisi Kolmperän ja Kotimäen rakentamiseen nopeutetussa aikataulussa varaamalla laajentumiseen haja-asutusalueelle vuosittain vähintään 3 milj. euroa. Espoon kaupungin tässä lausunnossa esittämät summat ovat suuntaaantavia. HSY:n tulee edelleen valmistautua toimintavuoden aikana ilmeneviin pienehköihin muutoksiin.

2 Sivu 2 / 2 Espoon kaupunki esittää, että muun kunnallistekniikan yhteydessä rakennettavan vesihuollon suunnittelun, rakennuttamisen ja rakentamisen kustannusjakoperiaatteista tulee saada kaikkien osakaskuntien kannalta yhdenmukaiset kustannusjakoperiaatteet. Muu omistajakuntien ja HSY:n yhteistyö HSY:n on jatkettava neuvotteluja sen omistajakuntien kanssa tavoitteena saada hyväksytetyksi yhdenmukaisen vesihuollon suunnittelun ja rakentamisen kustannusjako-, seuranta- ja suunnitteluperiaatteet. Vesihuollon hinnankorotukseksi on esitetty vuodelle 2015 noin 4 % ja suunnitelmavuosille 2 %. Korotuksia on perusteltu tulevien vuosien suurien investointien poistojen ja rahoituskulujen kattamisen tarpeella. Alustavan toiminta ja taloussuunnitelman mukaan vesihuollon tilikauden tulos on vuosina merkittävästi ja olennaisesti yli vuoden 2013 tason ja tältä osin hinnankorotukset ovat liian suuret. Vesihuollon tulojen tulisi vastata menoja siten, että tilikauden tulos on ylijäämäinen ja positiivinen eikä ylitä vuoden 2013 tasoa olennaisesti. Suomen Pankin julkaiseman ennusteen mukaan inflaatio vuonna 2015 on 1,3 % ja 1,5 % vuonna Vuodelle 2015 ja suunnitelmavuosille esitetyt hinnankorotukset eivät saisi olla yleistä kustannustason nousua suurempia. HSY:n toimintamenot ovat 192,4 milj. euroa vuonna 2015, 3,9 milj. euroa (2,1 %) enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Vuoden 2015 toimintamenot sisältävät 2 % inflaatio-oletuksen. Suomen Pankin julkaiseman ennusteen mukaan inflaatio on vuonna ,3 %. Toimintamenojen budjetti ei saisi olla yleistä kustannustason nousua suurempi. HSY esittää, että vuonna 2015 ja suunnitelmavuosina jätehuollon investointivarausta purettaisin ja tuloutettaisiin 0,8 milj. euroa vuosittain. HSY:n tulisi purkaa ja tulouttaa kaikki investointivaraukset, joita ei tulla kohdistamaan investoinneille. HSY:n vuosikate vuonna 2015 on 93,7 milj. euroa ja investoinnit sekä lainojen lyhennykset ovat yhteensä 184,4 milj. euroa. HSY on alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassaan todennut, että tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymä investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä. Suuret kertaluonteiset investointihankkeet kasvattavat investointimenoja, mutta HSY:n on jatkossa huolehdittava, että normaali investointitaso ilman suuria kertaluonteisia investointeja on pitkällä aikavälillä tasolla, joka pystytään rahoittamaan tulorahoituksella ilman, että hintoja korotetaan yleistä kustannustason nousua enemmän. HSY:n strategia sisältää strategiset päämäärät ja päämäärien saavuttamisen tavoitteet. HSY:n yhtenä strategisena päämääränä on, että tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella. Strategisesta päämäärästä, että investointimenot

3 Sivu 3 / 3 katetaan tulorahoituksella, puuttuu tavoite. Tavoite tulisi olla sellainen, että päämäärän saavuttaminen ei johda hintojen korottamiseen yleistä kustannustason nousua enempää. Espoon kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille on tavoitteena, että HSY:n tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. HSY:n tulee edelleen jatkaa tuottavuuden parantamista ja hillitä kustannusten nousua siten, että tuottavuuden nousu on vähintään 1,5 % per vuosi. Espoo kiinnittää HSY:n huomiota siihen, että seudun kunnat ja valtio ovat sopimassa asuntokaavoituksen merkittävästä lisäämisestä. Tämän mahdollinen toteutuminen edellyttää, että HSY:n taloussuunnitelmaa tarkistetaan sitä vastaavasti. Käsittely Päätös Oheismateriaali Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Ote pöytäkirjasta , alustava TTS Ote pöytäkirjasta , HSY:n strategia HSY:n strategia 2020 indikaattorit, HSY:n strategia 2020, Alustava TTS , Ote pöytäkirjasta, Vesihuollon investointistrategia ja ohjelma - Ote pöytäkirjasta , jätehuollon investointiohjelma - Vesihuollon investointiohjelma, Vesihuollon investointistrategia, liite 1, Vesihuollon talousmalli, Jätehuollon investointiohjelma, Jätehuollon talousmalli Selostus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus on pyytänyt jäsenkuntia antamaan mennessä lausuntonsa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa ja sitä täydentävässä sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä (yhdistymisen periaatesopimus). Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta.

4 Sivu 4 / 4 Yleistä HSY:n yhtymäkokouksen on kuntalain mukaan hyväksyttävä vuoden loppuun mennessä kuntayhtymän seuraavan vuoden talousarvio ja samassa yhteydessä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi), joista ensimmäinen on talousarviovuosi. HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot ennen sen hyväksymistä. Talousarviossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Toiminta- ja taloussuunnitelman tavoiteasetanta ja budjetointi perustuvat HSY:n hallituksen hyväksymään uuteen strategiaan 2020, josta pyydetään jäsenkuntien lausuntoja samanaikaisesti alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman kanssa. Jäsenkuntien lausuntojen jälkeen hallitus tekee yhtymäkokoukselle esityksen Strategia 2020 hyväksymisestä talousarviokokouksessaan ja yhtymäkokous hyväksyy strategian syysyhtymäkokouksessa Toiminta- ja taloussuunnitelmakauden tavoitteiden ja hankkeiden pohjana ovat strategiset päämäärät: - Ympäristön tila on parantunut. - Toimintavarmuus on korkea ja verkostojen toiminta on optimoitu. - HSY:n palvelut vastaavat asiakasryhmien tarpeisiin ja asukaskokemus on parantunut. - HSY:llä on merkittävä rooli alueen materiaali- ja energiatehokkuuden parantamisessa sekä materiaalivirtojen hyödyntämisessä. - Tuottavuus on merkittävästi ja mitattavasti parantunut ja rahoituksen hallittu tasapaino on saavutettu niin, että myös investointimenot katetaan tulorahoituksella. Suoritteet Veden tuotannon arvioidaan olevan 91,3 milj. m³ vuonna 2015, josta vedenmyynnin HSY:n alueelle arvioidaan olevan 70,1 milj. m³ ja naapurikunnille 1,1 milj. m³. Asukkaiden veden käytön ennakoidaan laskevan vuosittain noin 0,9 % ja veden käyttäjien määrän ennakoidaan kasvavan vuosittain 1,3 %. Veden kokonaiskäytön on ennakoitu kasvavan vuosittain noin 0,4 %.

5 Sivu 5 / 5 Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolla vuonna 2015 käsiteltävien jätevesimäärien arvioidaan olevan 135 milj. m³, josta 120 milj. m³ on HSY:n toiminta-alueelta ja 15 milj. m³ muualta. Vantaan Energia Oy:n jätevoimala otetaan tuotantokäyttöön syyskuussa Jätevoimalan toimiessa vähenee kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä olennaisesti, jätehuollon nettokustannukset eivät lisäänny. Asiakaskiinteistöiltä kuljetettavan jätemäärän arvioidaan kasvavan asukasluvun kasvun mukaisesti. Lasi- ja metallipakkausten kuljettaminen siirtyy kokonaan HSY:n hoidettavaksi syksyyn 2015 mennessä ja kartonkija muu pakkausjätteen kuljetus siirtyy HSY:n järjestettäväksi syksyyn 2017 mennessä. Sako- ja umpikaivolietteen kuljetukset kiinteistöiltä pitäisi olla vuonna 2017 HSY:n järjestämiä. Sortti-asemien asiakasmäärän ennakoidaan kasvavan 2 % vuodesta 2013 vuoteen 2016 mennessä. Tällöin asiakaskäyntejä olisi vuodessa yli Ruskeasantaan rakennettava Sortti-asema otetaan käyttöön keväällä Käyttötalous HSY:n toimintatulot ovat 353,9 milj. euroa vuonna 2015, 9,1 milj. euroa (2,6 %) enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Veden ja jäteveden yksikköhintoihin on vuosille tehty 2 % reaaliset korotukset. Vuodelle 2015 on tämän lisäksi huomioitu inflaatio 2 %. Yksikköhintojen korotukset ovat kevään 2014 investointiohjelman yhteydessä laaditun talousmallin mukaisia. Korotukset perustuvat tulevien vuosien suurien investointien poistojen ja rahoituskulujen kattamiseen. Veden ja jäteveden yksikköhintojen korotukset käsittävät sekä käyttö- että perusmaksut. Jätehuollon asiakaskiinteistöjen maksuihin on vuodelle 2015 huomioitu yleisen hintatason nousuun perustuva 2 % korotus. HSY:n toimintamenot ovat 192,4 milj. euroa vuonna 2015, 3,9 milj. euroa (2,1 %) enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Vuoden 2015 toimintamenot sisältävät 2 % inflaatio-oletuksen. Toimintatulojen ja -menojen erotuksena syntyvä toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ajan. Rahoitusmenot ovat 69,6 milj. euroa vuonna 2015, 0,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Rahoitusmenoista 63,0 milj. euroa on jäsenkunnille maksettavia perustamislainojen korkoja. Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen on käytettävissä investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuonna 2015 vuosikate on 93,7 milj. euroa ja investoinnit sekä lainojen lyhennykset ovat yhteensä 184,4

6 Sivu 6 / 6 milj. euroa. Investointien rahoittamiseksi uutta ulkopuolista lainaa nostetaan koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 249,6 milj. euroa ja vanhoja lainoja lyhennetään samaan aikaan 83,5 milj. eurolla. Ulkopuolisten pitkäaikaisten lainojen yhteismäärä on suunnitelmakauden lopulla noin 387 milj. euroa. Käyttöomaisuudesta tehdyt poistot ovat 90,9 milj. euroa vuonna 2015, 3,2 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. Tilikauden tulos on 2,8 milj. euroa ylijäämäinen vuonna Vuoden 2014 talousarvion tilikauden tulos on 0,8 milj. euroa ylijäämäinen. Jätehuollon investointivarausta puretaan 0,8 milj. euroa ja esitetään tuloslaskelmassa varausten muutoksena, joka parantaa tilikauden ylijäämää. Vuoden 2015 tilikauden ylijäämä on investointivarauksen purkamisen jälkeen 3,6 milj. euroa. Investoinnit HSY:n investointimenot ovat yhteensä 155,4 milj. euroa vuonna Vesihuollon investoinnit ovat 134,7 milj. euroa, jätehuollon 18,4 milj. euroa ja muiden tulosalueiden 2,2 milj. euroa. Vesi- ja jätehuollon investoinnit perustuvat hallituksen hyväksymään investointiohjelmaan Investointisuunnitelman rakenne perustuu suoraan kaupunkien kehittymisen mukaisiin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesihuoltojärjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen mukaisiin investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Olennaisia vesihuoltolähtöisten investointien painopisteitä ovat suunnitelmakaudella kaavoituksen mukainen laajentuminen (alueverkot), vedenjakelun uudisinvestoinnit, verkostojen saneerausinvestoinnit ja Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen. Jätehuollon viime vuosien merkittävin yksittäinen investointihanke on Ämmässuolle rakennettava biojätteen mädätyslaitos. Investoinnilla lisätään biojätteestä saatavan uusiutuvan energian määrää samalla parantaen biojätteen käsittelylaitosten käytettävyyttä. Suunnitelmakaudella Sortti-asemaverkosto laajentuu Vantaalle ja Kirkkonummelle. Vantaan Ruskeasannan Sortti-asema valmistuu keväällä 2015 ja Kirkkonummen Sortti-aseman rakentaminen ajoittuu vuosille Rahoitus Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 mrd. euroa) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2014 lopussa arviolta 221,1 milj. euroa. Kuntayhtymän tulorahoitus (vuosikate) ei riitä kattamaan investointimenoja ja lainojen lyhennyksiä ja vuonna 2015

7 Sivu 7 / 7 investointien rahoittamiseksi nostetaan uutta lainaa noin 97,7 milj. euroa. Suunnitelmakaudella uutta ulkopuolista lainaa nostetaan yhteensä noin 249,6 milj. euroa ja lainoja lyhennetään noin 83,5 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettujen lainojen yhteismäärä on noin 387 milj. euroa. HSY:n omavaraisuusaste alenee koko suunnitelmakauden ajan, vuoden 2013 tilinpäätöksen 24,6 %:sta 22,5 %:iin. Omavaraisuuden aleneminen johtuu investointien rahoittamiseksi tarvittavan vieraan pääoman määrän kasvusta. Tiedoksi - Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY

8 Sivu 8 / 8