KOKKOLAN KAUPUNGIN SAIRAALAOPETUKSEN KÄSIKIRJA

KOKKOLAN KAUPUNGIN SAIRAALAOPETUKSEN KÄSIKIRJA MARIANKADUN KOULUN TOIMINTAMALLIT

ALKUSANAT Sairaalaopetuksen käsikirja on tarkoitettu meille kaikille sairaalaopetuksessa toimijoille; erityisluokanopettajille, koulunkäyntiavustajille, kouluamme hallinnoivalle taholle, hoitohenkilökunnalle, oppilaidemme kotikouluille, oppilaiden huoltajille sekä muille oppilaiden kanssa toimivalle moniammatilliselle joukolle, joka tekee arvokasta työtä sairaalaopetuksen oppilaiden hyväksi. Sairaalaopetuksen käsikirja sisältää tietoa koulumme oppilaista, tavoitteista, toiminnasta ja toimijoista, keinoista ja käytänteistä eli kaikesta siitä, mitä asioita meidän on otettava huomioon opetusta järjestettäessä. Kokkolan sairaalaopetus - Mariankadun koulu - on toiminut jo pitkään, mutta selviä käytänteitä sekä toimintamalleja opetuksen eri vaiheisiin ei oltu luotu eikä toimintaa kehitetty järjestelmällisesti. Tämän käsikirjan kirjoittaminen sekä muut kehitystyön aikana tehdyt kokeilut, hankinnat, vierailut yms. on ollut mahdollista toteuttaa sekä Kelpo - että Saireke hankkeen myöntämien hankerahojen turvin. Näiden hankkeiden aikana tehdyt kokeilut, käytänteet sekä toimintamallit ovat meille itsellemme tärkeitä, mutta myös tulevaisuuden työn kannalta oleellisia. Koulun kehitystyö ei lopu tähän, luotujen mallien pohjalta on mahdollista jatkaa eteenpäin. Oleellista on se, että kehitystyössä on mukana ihmisiä, joilla on näkemystä sekä halua kehittää toimintaa. Tämän käsikirjan tekoon ovat osallistuneet allekirjoittaneen lisäksi kaikki koulussamme tällä hetkellä työskentelevät henkilöt jollakin tavalla. Koulumme kehittämistyössä mukana ovat olleet erityisluokanopettajat Hanna Nygård ja Virpi Brandt-Enlund, koulunkäyntiavustaja / tuntiopettaja Petri Haapasalo sekä koulunkäyntiavustajat Mirja Hassinen ja Teemu Kerola. Mukana kehittämistyössä on ollut myös kuntamme hankekoordinaattorimme Sari Hauta-aho. Kehittämistyö oman työn ohella on haastavaa, siispä kiitos meille kaikille osallistujille! Kokkolassa 17.11.2009 Karita Mäkelä Erityisluokanopettaja / apulaisrehtori Elä tätä päivää, uneksi huomisesta, opi eilisestä.

SISÄLLYS 1. SAIRAALAOPETUKSEN OPPILAAT JA OPETUKSEN TAVOITTEET 1.1. Sairaalaopetuslaki ja oppilaaksi ottaminen 1.2. Sairaalaopetuksen osastolta kulkevat oppilaat 1.3. Sairaalaopetuksen avo-oppilastoiminnan muodot 1.4. Ohjeet avo-oppilaaksi hakeutumista varten. 1.5. Sairaalaopetuksen tavoitteet 1.6. Sairaalaopetuksen ryhmien muodostaminen ja ryhmäkoot 1.7. Sairaalakoulun opetussuunnitelma 2. MARIANKADUN KOULUN OPPILAAN OPINPOLKU 2.1. Tulovaihe 2.2. Koulunkäyntivaihe 2.3. Nivelvaihe / paluu omaan kouluun 3. SAIRAALAOPETUKSEN KÄYTÄNTEET / lomakkeet 3.1. Tulovaiheen lomakkeita 3.2. Oppilaan kanssa käytettäviä lomakkeita 3.3. Kotikoulun kanssa käytettäviä lomakkeita 3.4. Konsultaatioon liittyviä lomakkeita 3.5. Kodin ja koulun yhteistyöhön liittyviä lomakkeita 3.6. Työturvallisuuteen ja viranomaisyhteistyöhön liittyviä lomakkeita 3.7. Muita lomakkeita 4. OPPILASHUOLTO 4.1. Terveydenhuolto 4.2. Kuraattoripalvelut 4.3. Kouluruokailu 4.4. Koulumatkat 5. MARIANKADUN KOULUN PALAVERIKÄYTÄNTEET 5.1. Koulun ja osastojen yhteiset palaverikäytänteet 5.2. Avo-oppilastoimintaan liittyvät palaverikäytänteet 6. TOIMINNALLISUUS OSANA SAIRAALAOPETUSTA 6.1. Seikkailupäivät 6.2 Muu luonto- ja liikuntapainotteisuus 6.3. Ratsastustoiminta 6.4. Ympäristötaide 6.5. Pajapäivät

7. MUUTA TOIMINTAAN LIITTYVÄÄ 7.1. Oppilaiden arviointi 7.2. Poissaolot 7.3. Tet-toiminta 7.4. Toiminta väkivaltatilanteissa 7.5. Ohjauspalvelut 8. HALLINTO JA HENKILÖSTÖN TOIMENKUVAT 8.1. Rehtori 8.2. Apulaisrehtori 8.3. Erityisluokanopettajat 8.4. Koulunkäyntiavustajat 8.5. Koulusihteeri 9. SAIRAALAOPETUKSEN KOULUPÄIVÄMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET 10. HOITOTAHO SAIRAALAOPETUKSEN YHTEISTYÖKUMPPANINA 10.1. Lastenpsykiatrian poliklinikka 10.2. Lasten psykiatrian osasto 10.3. Lasten ja nuorten terapiapoliklinikka 10.4. Nuorisopoliklinikka 10.5. Nuoriso-osasto 10.5.1 Kriisijakso nuoriso-osastolla 10.5.2 Tutkimusjakso nuoriso-osastolla

1. SAIRAALAOPETUKSEN OPPILAAT JA OPETUKSEN TAVOITTEET 1.1. Sairaalaopetuslaki ja oppilaaksi ottaminen Sairaalaopetus on määritelty perusopetuslain 2. luvussa 4 3 momentissa seuraavalla tavalla. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Kokkolan kaupungin järjestämä sairaalaopetus palvelee pääasiassa Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuuluvien jäsenkuntien, Kalajokilaakson sopimuskuntien sekä muita sairaanhoitopiirin palveluita käyttävien kuntien ja koulujen oppilaita, jotka tulevat lastenpsykiatrian osastolle tai nuoriso-osastolle kriisiintervalli-, tutkimus- tai hoitojaksoille tai somaattiselle osastolle hoitoon. Sairaanhoitopiirin alueella on kaikkiaan 13 kuntaa. Joitakin yksittäisiä oppilaita tulee myös sairaanhoitopiirin sopimusaluekuntien ulkopuolelta. Kuva 1. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Jäsenkunnat keskellä ja Kalajokilaakson sopimuskunnat sekä muut palveluita käyttävät kunnat reunoilla.

Tämän lisäksi koululla on ns. avo-oppilastoimintaa, jolloin polikliinisessa hoitosuhteessa olevat lapset ja nuoret voivat käydä koulua sairaalakoulussa tietyin perustein, mikäli koulunkäynti on vaarassa keskeytyä, tai se ei oppilaan psyykkisistä ongelmista johtuvista syistä onnistu omassa koulussa. Oppilaaksi ottaminen tapahtuu kahdella tavalla. Osastoille potilaaksi tulevilla oppilailla on automaattisesti oikeus koulupaikkaan ja heille Mariankadun koulu on velvollinen järjestämään opetuksen yhteistyössä oppilaiden omien koulujen kanssa. Avo-oppilaspaikoille pääseminen edellyttää avohoitosuhdetta, ja pyyntö oppilaspaikasta kouluun voi tulla poliklinikoiden, osastojen, vanhempien sekä oppilaiden oman koulun kautta. Avo- oppilaaksi hakeudutaan erillisen pedagogisen selvityksen perusteella. Kuva 2. Mariankadun koulu sijaitsee sairaala-alueella L2- rakennuksessa.

1.2. Sairaalaopetuksen osastoilta kulkevat oppilaat Sairaalakoulun osasto-oppilaat ovat joko kriisi-, intervalli-, tutkimus- tai hoitojaksoilla osastolla 17 (nuoriso-osasto) ja osastolla 14 (lastenpsykiatrian osasto) tai somaattisella osastolla (osasto 1). Somaattisen osaston oppilaita käydään yleensä opettamassa lastenosastolla, mutta myös heillä on mahdollisuus tulla sairaalakouluun tarpeen vaatiessa. Kriisijaksolaiset / intervallijaksolaiset: Nuoriso-osastolta kriisijaksoilla olevat yläkoulun oppilaat tulevat kouluun, mikäli kriisijakso ylittää kaksi viikkoa tai oppilaan kunto on sellainen, että koulunkäynti onnistuu. Koulupäivän pituus suunnitellaan yksilöllisesti. Lastenpsykiatriselta osastolta tulevien kriisijaksolla olevien oppilaiden koulunkäynti aloitetaan porrastetusti koulukunnon mukaisesti. Intervallijaksoille tulevat oppilaat ovat aiemmin hoidossa olleita oppilaita, jotka tulevat osastoille esim. lääkityksen tarkistamista varten tai muuhun seurantaan. Intervallijaksojen ajankohdat ovat yleensä tiedossa hyvissä ajoin suunnitellusti, ja niiden ajankohdat on saatettu sopia tarkasti hoitoneuvotteluissa. Intervallijaksolla olevat oppilaat tulevat kouluun normaalin koulupäivän pituiseksi ajaksi, mikäli heidän kuntonsa on hyvä. Koulun tehtävänä on arvioida oppilaan koulukuntoisuutta ja toimintakykyä jakson aikana. Intervallijakson pituudet voivat vaihdella yhdestä viikosta kahteentoista viikkoon, kriisijakson pituus voi olla hyvinkin yksilöllinen. Tutkimusjaksolaiset: Nuoriso- ja lastenpsykiatrian osastoilta tutkimusjaksolla olevat oppilaat käyvät koulua kokopäiväisesti tai sovitun tuntimäärän mukaisesti. Heidän kohdalla tarkoituksena on arvioida jakson aikana yksilökohtaisesti oppimiseen, käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita sekä löytää toimivia ratkaisukeinoja. Tarkoituksena voi olla myös oikean koulumuodon löytyminen tai koulukuntoisuuden arviointi. Tutkimusjaksolaisten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä osastojen kanssa ja koulupäivään sisältyy usein sovittuja tutkimuskäyntejä. Tutkimusjakson pituus on yleensä kuusi viikkoa.

Hoitojaksolaiset: Hoitojaksoilla olevat osastojen oppilaat opiskelevat sairaalakoulussa heille tehtyjen yksilöllisten suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Hoidon kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä ja koulukuntoa tarkistetaan viikoittain. Hoitojaksojen pituudet voivat vaihdella muutamasta kuukaudesta vuosiin. Hoitojaksolla jatkuu ja syvenee tutkimusjaksolla aloitettu oppilaan ja hänen koulutyönsä tukeminen, tuettavien asioiden kartoittaminen ja korjaaminen. Tarkoituksena on rakentaa oppilaalle sopiva koulumuoto tai löytää erilaisia keinoja koulunkäynnin tueksi ja onnistumiseksi omassa koulussa. Hoitojaksolla on mahdollisuus myös paikata tai korjata eri oppiaineisiin jääneitä aukkoja ja myös näin tukea koulutyöskentelyn onnistumista tällä tavalla. 1.3. Sairaalaopetuksen avo-oppilastoiminnan muodot Sairaalaopetukseen voivat osallistua myös kotoa käyvät oppilaat tietyin perustein, mikäli opiskelu omassa koulussa ei onnistu. Avo-oppilaana oleminen edellyttää polikliinista hoitosuhdetta kasvu-, nuoriso- tai terapiapoliklinikalle, tai jotakin muuta yhdessä sovittua hoito- tai terapiasuhdetta. Etusijalla avo-oppilaspaikoille ovat ne yleisopetuksessa opiskelevat oppilaat, jotka ovat päättämässä osastohoitoa tai, jotka ovat aiemmin olleet osastohoidossa. Avo-oppilaat noudattavat heille yksilöllisesti tehtyä suunnitelmaa, joka perustuu mahdollisuuksien mukaan oman koulun tuntijaon mukaiseen opetukseen. Avo-oppilaspaikoille ovat oikeutettuja oman kunnan oppilaat sekä muiden lähikuntien koulujen oppilaat kunnan erillisellä maksusitoumuksella. Oppilaspaikoista päätettäessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä hoitotahon kanssa. Avo-oppilaspaikoista päättää sairaalakoulun apulaisrehtori. Avo-oppilaspaikalle voidaan ottaa seuraavin perustein: Oppilaan on mahdollista jatkaa sairaalakoulussa välittömästi tutkimus tai hoitojakson jälkeen, ellei hän vielä kykene palaamaan omaan kouluunsa. Riittävän pituisen kuntoutumisjakson jälkeen oppilaan tavoitteena on palata omaan ryhmään tai löytää hänelle jokin muu, sopivampi opetusryhmä. Aiemmin tutkimus- tai hoitojaksolla olleella oppilaalla on mahdollisuus palata tai aloittaa sairaalakoulu avohoidossa ollessaan, mikäli opiskelu omassa koulussa ei jostain syystä onnistu. Aiemmin sairaalakoulussa tai osastohoidossa olleelle oppilaalle voidaan järjestää oman koulun kanssa yhteistyössä mietittynä tietyn mittainen tukijakso, mikäli oppilas oireilee siten, ettei oppiminen onnistu oppilaan

omassa ryhmässä ja koulunkäynti on vaarassa keskeytyä tai muuten epäonnistua. Tukijakso voi olla 1-2 kk mittainen. Tutkimus- tai hoitopaikalle jonottava avohoidossa oleva oppilas voi aloittaa sairaalaopetuksen, mikäli opiskelu omassa koulussa ei onnistu tai koulunkäynti on vaarassa keskeytyä. Tämä edellyttää sitä, että tiedossa on tutkimus- tai hoitojakson alkamisajankohta ja se, että vanhemmat sitoutuvat osastopaikan vastaanottamiseen. Oppilaana voivat olla myös aiemmin osastohoidossa olleet, tai avohoidon piirissä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka ovat keskeyttäneet koulunkäynnin ja joiden peruskoulun loppuunsaattaminen tuottaa ongelmia. Nämä oppilaat voivat opiskella peruskoulun loppuun yksilöllisesti oman opinto-ohjelman mukaisesti ja ajoittaa opinnot psyykkisen kuntonsa mukaisesti vaikka useammalle vuodelle. Avo-oppilaaksi voidaan ottaa myös sellainen oppilas, joka somaattisen osastohoidon jälkeen tarvitsee lyhytaikaista tukea koulunkäyntiin, koulukuntoisuuden tai toimintakyvyn arviota. Kuva 3. Tämä kuva on koulun pienimpien oppilaiden luokasta

1.4. Ohjeet avo-oppilaaksi hakeutumista varten 1. Huoltajat voivat ottaa asian puheeksi oppilaan omassa koulussa luokanvalvojan, luokanopettajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin tai rehtorin kanssa ja esittää toivomuksen avo-oppilaspaikasta. Pyyntö sairaalakoulupaikasta voi tulla myös koulun tai hoitopuolen taholta. Hoitopuolen poliklinikoilla on olemassa sairaalakoulun esitteitä sekä esittelykansio, joka voidaan antaa vanhemmille tutustuttavaksi. 2. Oppilaan oman koulun tehtävänä on täyttää pedagoginen selvitys, jossa oppilaan taitoja, ongelmia, käytettyjä tukitoimia sekä tavoitteita sairaalaopetuksen suhteen selvitetään. Pedagogisen selvityksen tulee olla ehdottomasti huoltajien allekirjoittama. 3. Pedagoginen selvitys lähetetään sairaalakouluun, jossa apulaisrehtori tarkistaa lomakkeen ja myöntää paikan, mikäli avo-oppilaspaikkoja on vapaana, ja hakija täyttää hänelle asetetut ehdot. Huoltajan tulee ehdottomasti huolehtia siitä, että lapsella on hoitosuhde joko lasten- tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle tai lasten ja nuorten terapiapoliklinikalle. Ilman hoitosuhdetta avo-oppilaspaikkaa ei myönnetä. Mikäli vapaita oppilaspaikkoja ei ole, oppilaat asetetaan jonoon odottamaan vapautuvaa koulupaikkaa pedagogisen selvityksen perusteella. 4. Kun oppilaspaikka kouluun on myönnetty, sairaalakoulun opettaja kutsuu vanhemmat ja oppilaan oman koulun rehtorin ja/ tai opettajan yhteisneuvotteluun koululle. Neuvottelussa käydään läpi sairaalaopetukseen liittyvät asiat, sovitaan jakson pituus koulussa ja asetetaan jaksolle tavoitteet. Vanhempien kanssa yhdessä täytetään koulusopimus sekä ilmoitus sairaalakouluun tulevasta oppilaasta lomake 5. Koulunkäynnin onnistumista seurataan säännöllisesti sekä pidetään tarvittaessa yhteisneuvotteluja sairaalakoululla huoltajien, sairaalakoulun opettajan sekä oppilaan oman koulun opettajan kanssa ja /tai hoitopuolen kanssa. Sairaalakoulun opettaja osallistuu myös oppilaan hoitotahon kanssa tehtävään yhteistyöhön moniammatillisen tiimin jäsenenä sekä oppilaan hoitoneuvotteluihin.

1.5. Sairaalaopetuksen tavoitteet Sairaalaopetuksen tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti sairaalahoidon aikana sekä tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhdessä hoidon asettamien tavoitteiden kanssa. Sairaalajakson aikana tavoitteena voi olla esim. oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja hoito, kouluvalmiusselvittelyt, koulumuotoarviot, koulunkäynnin tilanteen selkiyttäminen ja tukeminen tai oppilaan syrjäytymisen estäminen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet, psyykkinen tila sekä oppimisen tai käyttäytymisen ongelmat. Opetuksessa painotetaan onnistumisen elämyksiä, epäonnistumisten sietämistä, oman vastuun ottamista, itsetunnon vahvistumista sekä motivaation kasvamista. Opetuksen lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaan käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoihin. Koulussamme puututaan aina ei-hyväksyttävään käyttäytymiseen ja oppilaita tuetaan löytämään myönteiset ratkaisumallit eri tilanteisiin. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan sekä ymmärtämään omaa käyttäytymistään sekä oman käyttäytymisen vaikutusta muihin oppilaisiin. Sovituista tavoitteista sekä arvioinnista tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma, jota noudatetaan ja muutetaan oppilaan tervehtymisen mukaan. Jokaisella oppilaalla on oikeus edetä opinnoissaan omien kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti Sairaalakoulu on turvallinen oppimisympäristö, jossa pidetään turvalliset rajat ja päivittäiset rutiinit. Sairaalaopetuksen aikana tehdään yhteistyötä oppilaan oman koulun kanssa. Opetuksen aikana oppilaan oppilaspaikka omassa koulussa säilyy ja arviointi annetaan yhteistyössä oman koulun kanssa. Tavoitteena on kuntouttavan opetuksen myötä palauttaa oppilas takaisin omaan ryhmäänsä heti kun se on mahdollista. Pyrkimyksenä on noudattaa mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman luokka-asteen mukaista tuntijakoa tai jaksojärjestelmää, jolloin paluu omaan kouluun on helpompaa. Sairaalaopetuksessa opiskelevasta oppilasta koskeva päätöksenteko tehdään yhteistyössä oppilaan oman koulun kanssa. Mikäli oppilas tarvitsee esim. hojks- päätöksen tai päätöksen vuosiluokkiin sitomattomasta omasta opinto-ohjelmasta, oppilaan oman koulun rehtori tekee nämä päätökset sairaalakoulun suositusten mukaan. Kuva 4. Sairaalakoulun toiminnallinen tila, josta löytyy erilaisia pelejä sekä kuntoiluvälineitä.

1.6. Sairaalaopetuksen ryhmien muodostaminen ja ryhmäkoot Sairaalaopetus on aina erityisopetusta huolimatta siitä, onko oppilas otettu tai siirretty sairaalaopetukseen. Sairaalaopetuksen erityisluokat ovat yhdysluokkia, joissa kaikissa opiskelee samanaikaisesti useista eri kunnista tulevia eri luokkaasteiden ja koulumuotojen oppilaita. Tämän lisäksi vuosiluokilla 7 9 opiskelevat oppilaat noudattavat oman koulunsa jaksojärjestelmää ja valinnaisaineitaan, jolloin samassa ryhmässä on yhtä monta lukujärjestystä kuin oppilasta. Koska jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen lukujärjestys ja tavoitteet, on opettajan suunniteltava sekä opetettava useita eri aineita samalla tunnilla. Perusryhmät voivat olla jaettu esim. seuraavalla tavalla: 1-4 lk, 4-7 lk. sekä 7-10 lk. Oppilaita voidaan kuitenkin ryhmitellä joustavasti sen mukaan, mikä on kouluuntulohetkellä oppilaiden ikäryhmän määrä, taso tai kunto. Ryhmät ovat hyvin heterogeenisia ja oppilaiden taso voi vaihdella erittäin lahjakkaista, osittain yksilöllistetyistä tai kaikissa aineissa yksilöllistettyihin oppilaisiin. Jokaisessa ryhmässä on osastolaisten lisäksi myös ns. avo-oppilaita, joiden opetus on kuntouttavaa toimintaa. Erillistä kuntoutusluokkaa avo-oppilaille ei ole. Oppilaiden moninaisten tavoitteiden, psyykkisten ongelmien sekä opetusjärjestelyiden vuoksi ryhmäkoot pyritään pitämään kohtuullisina. Luokkien maksimioppilasmäärä ryhmissä on 5-7, riippuen siitä, minkä kuntoisia oppilaita ryhmässä on. Opetuksen luonteen sekä yhteisen turvallisuuden vuoksi, jokaisessa ryhmässä on erityisluokanopettajalla työparina aina luokkakohtainen koulunkäyntiavustaja. Kuva 5. Koulun valkoinen huone, jossa oppilailla on mahdollisuus rentoutua, purkaa ahdistusta, kuunnella satuja ja musiikkia tai lukea rauhassa.

1.7. Sairaalaopetuksen opetussuunnitelma Sairaalakoulussa noudatetaan aina valtakunnallista ja kuntakohtaista opetussuunnitelmaa, johon oppilaiden kotikoulujen toivomukset ja vaatimukset sekä koulun oma opetussuunnitelma luovat oman värinsä. Sairaalaopetuksen tunnusmerkkinä on joustavuus ja siten Mariankadun koulun oppilaat voivat noudattaa valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman lisäksi seuraavia opetussuunnitelmia Keskireitin opetussuunnitelmaa (Länsipuisto, Isokylä, Hollihaka, ) Mariankadun koulun (sairaalaopetus) omaa opetussuunnitelmaa Oppilaan lähettävän kunnan ja koulun opetussuunnitelmaa Oppilaalle laadittua henkilökohtaista opetussuunnitelmaan ( HOJKS), oppimissuunnitelmaa tai omaa opinto-ohjelmaa ( asetus 11 ) Sairaalaopetuksessa, varsinkin lyhyiden jaksojen aikana joudutaan ottamaan huomioon lähettävän kunnan opetussuunnitelmat sekä opetukselle asetetut toiveet. Pitkillä hoitojaksoilla olevat osasto-oppilaat sekä pitkille tukijaksoille sairaalakouluun sovitut, avohoidossa olevat oppilaat noudattavat aina Mariankadun koulun omaa opetussuunnitelmaa. Oppilaiden eripituiset jaksot osastolla (kriisi-, tutkimus- ja hoitojaksot) avo-oppilastoiminta, laaja oppilaaksi ottoalue (Keski- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sopimusaluekuntineen) sekä oppilaan terveydentila (toimintakyky ja koulukuntoisuus) vaikuttavat lopulta siihen, miten oppilaiden opetus käytännössä järjestetään. Koulun oma opetussuunnitelma löytyy koulun kotisivuilta. MARIANKADUN KOULUN Sairaalaopetus luokat 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Kuva 6. Koulun oman opetussuunnitelman kansilehti

2. MARIANKADUN KOULUN OPPILAAN OPINPOLKU Sairaalaopetuksen vaiheet jakaantuvat tulovaiheeseen, koulunkäyntivaiheeseen ja nivelvaiheeseen. Nivelvaiheeseen sisältyy oppilaan seuranta kotikoulussaan joko lomakkeiden tai vierailujen muodossa. 2.1 Tulovaihe Osasto-oppilaat Opettaja osallistuu lastenpsykiatrian osaston tulopalaveriin mahdollisuuksien mukaan. Tulopalaverissa tarjotaan vanhemmille mahdollisuutta käydä tutustumassa kouluun. Nuoriso-osastolta oppilaan omahoitaja ilmoittaa soittamalla uudesta oppilaasta. Opettaja jakaa oppilasta koskevan tiedon työparille ja tarvittaessa muulle työyhteisölle. Osastot huolehtivat kouluuntulolomakkeen ja koulun esitteen antamisesta perheelle ennen tulovaihetta tai tulovaiheessa. Kouluuntulolomake tuodaan osastoilta oppilaan tullessa kouluun. Lomakkeen tiedot tarkistetaan, etenkin kyyditysten osalta. Myös avustajat lukevat tulolomakkeen. Kouluuntulolomaketta säilytetään sille varatussa kansiossa opettajanhuoneessa. Oppilas käy tutustumassa sairaalakouluun hoitajan kanssa yhdessä sovittuna ajankohtana. Samalla sovitaan koulunaloittamispäivä, koulupäivän pituus sekä oppilaan sairaalajakson tavoitteet. Oppilaalle kerrotaan koulun säännöt ja esitellään henkilökunta. Vanhempiin otetaan yhteyttä ja sovitaan mahdollisesta käynnistä koululla sekä yhteydenpitotavoista. Opettaja ottaa yhteyttä oppilaan omaan kouluun ja pyytää tietoja oppilaan lukujärjestyksestä, tehtävistä, tavoitteista, viimeisimmästä arvioinnista sekä muista koulunkäynnin kannalta tärkeistä asioista. Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden osalta pyydetään myös ns. jaksotuloste ja tarkistetaan jaksojen vaihtumisajankohdat, rästikokeet yms. Kotikoulun kanssa sovitaan yhteistyön muodoista. Kotikoulun opettaja voi tulla tulovaiheessa tutustumaan sairaalakouluun sekä kertomaan oppilaan koulunkäynnistä ja opiskelusta omassa koulussa. Tarvittaessa oman koulun opettajaa pyydetään arvioimaan oppilaan oppimistaitoja sekä täyttämään opettajan arviointilomake. Kotikoulun opettajalle annetaan koulun esite tai lähetetään sairaalaopetuksen info-kirje. Oppilaalle tehdään henkilökohtainen lukujärjestys, joka toimitetaan myös osastoille. Tämän lisäksi oppilaan lähtötilanne arvioidaan tulohaastattelun yhteydessä ja oppilas voi täyttää koulunkäynnin itsearviointilomakkeen. Hoitojaksolla oleville oppilaille tehdään pulpettihoppi oman koulun tietojen ja oppilaan koulukunnon perusteella. Pulpettihoppi annetaan myös oppilaalle itselleen oman opiskelun etenemisen seuraami-

seksi. Tuki- ja tutkimusjaksolaisille tehdään ns. pikkuhoppi, johon oppilaan tavoitteet eri oppiaineissa kirjataan. Avo-oppilaat Oman koulun moniammatillinen henkilöstö täyttää pedagogisen selvityksen, jonka perusteella oppilaspaikka myönnetään. Tämän jälkeen pidetään vanhempien, oman koulun opettajan tai rehtorin sekä sairaalakoulun opettajan kanssa palaveri, jossa täytetään koulusopimus ja kouluuntulolomake. Vanhemmille annetaan täytettäväksi tulovaiheen arviointilomake. Lisäksi käydään läpi koulun säännöt, annetaan koulun esite ja sovitaan koulunkäynnin keskeiset tavoitteet. Palaverissa sovitaan lisäksi seurantapalaverin ajankohta ja yhteydenpitotavat. Oppilaalle tehdään henkilökohtainen lukujärjestys, pulpettihoppi ja oppilas täyttää oppilaan koulunkäynnin itsearviointilomakkeen. Somaattisen osaston oppilaat Somaattiset oppilaat saavat opetusta, mikäli hoitojakso ylittää kaksi viikkoa. Lastenosastolla opetettavat oppilaat saavat opetusta 2-3 h viikossa erikseen sovittuina päivinä. Oppilaita opetetaan osaston leikkihuoneessa tai potilaan omassa huoneessa ns. vuoteenvieriopetuksena. Osaston sairaanhoitajat tai leikkitäti ilmoittavat koululle uudesta oppilaasta. Opettaja käy osastolla tutustumassa oppilaaseen ja neuvottelee hoitavan lääkärin / omahoitajan kanssa koulunkäyntitavasta. Lastenosaston lääkärin luvalla oppilas voi tulla myös sairaalakouluun opiskelemaan, mikäli koulussa on tilaa ja se on oppilaan opiskelun kannalta järkevää. Tarvittaessa osaston leikkitäti saattaa oppilaan kouluun ja takaisin. Opettaja ottaa yhteyttä oppilaan omaan kouluun ja neuvottelee opetettavista asioista. Oppilaan vanhemmille ilmoitetaan koulunkäynnin alkamisesta ja sen muodoista. Oppilas täyttää somaattisen osaston kouluuntulolomakkeen. Oppilaan paluuvaiheessa opettaja täyttää somaattisen osaston oppilaan tiedonsiirtolomakkeen.

2.2. Koulunkäyntivaihe Osasto- ja avo-oppilaat Sairaalaopetuksen opettajat osallistuvat osastoilla oppilasta koskeviin palavereihin - viikkoraportteihin, tiimeihin ja hoitoneuvotteluihin - sekä jakavat tarvittavan tiedon työparille ja muulle työyhteisölle. Opettaja toimii palavereissa pedagogisena asiantuntijana ja välittää tietoa oppilaan koulukuntoisuudesta ja toimintakyvystä, käyttäytymisestä, ryhmätyötaidoista sekä opinnoista edistymisestä hoitotaholle. Mikäli osastooppilaat eivät voi karkaamisuhan, itsetuhoisuuden, liikkumiskiellon tai muiden syiden vuoksi tulla kouluun, opetetaan oppilasta osastolla tai toimitetaan oppilaalle tehtäviä osastolle, mikäli oppilas on koulukuntoinen. Opettajat osallistuvat myös avo-oppilaiden poliklinikalla pidettäviin tiimeihin ja hoitoneuvotteluihin. Näiden lisäksi avo-oppilaiden kanssa pidetään tarpeen mukaan erillisiä koulupalavereja vanhempien ja/ tai sosiaalitoimen kanssa yhdessä sovittujen suunnitelmien mukaan. Koulunkäyntivaiheessa huolehditaan oppilaan opintojen johdonmukaisesta etenemisestä ja noudatetaan tehtyjä suunnitelmia. Oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma, hojks tai vuosiluokkiin sitomaton opinto-ohjelma yhteistyössä oman koulun kanssa, mikäli opinnot eivät edisty normaalilla tavalla. Oppilaalle annetaan jatkuvaa palautetta työskentelystä sekä arvioidaan hänen edistymistään. Somaattiset oppilaat Lastenosastolla olevien oppilaiden koulunkäynnissä keskitytään opettamaan niitä aineita, joita oppilas itse, huoltajat tai oman koulun opettajat katsovat tärkeimmiksi. Lastenosastolla opetettavien pienten tuntimäärien vuoksi opinnoissa eteneminen on oppilaan ja vanhempien oman aktiivisuuden varassa. Mikäli somaattisen osaston oppilaat pystyvät käymään sairaalakoulussa, opinnot järjestetään mahdollisuuksien mukaan samalla tavalla kuin muiden oppilaiden koulunkäynti. 2.3. Nivelvaihe / paluu omaan kouluun Osastolaiset Nivelvaiheen pituutta mietittäessä pääsääntönä pidetään sitä, ettei nivelvaiheen tule olla itse sairaalaopetusjaksoa tuetumpi. Mitä lyhyempi sairaalaopetusjakso on, sitä nopeammin oppilas siirtyy takaisin kotikouluun.

Kun oppilaan hoitojakso päättyy, asiasta tiedotetaan välittömästi oppilaan omalle koululle. Oppilaan pulpettihopista otetaan kopiot ja hopin kokeet sekä opiskeltujen asioiden kirjaamiset tarkistetaan. Pulpettihoppi annetaan oppilaan omalle opettajalle tai lähetetään oppilaan koululle. Oppilaalle annetaan käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi sekä oppimistaitojen arviointi, jotka käydään läpi oppilaan kanssa tai annetaan oppilaalle itselleen sekä oppilaan omalle koululle. Tarpeen mukaan voidaan pitää vielä erillinen koulupalaveri sairaalakoululla tai oppilaan omalla koululla. Sairaalakoulu opettaja voi täyttää vielä tukitoimien suosituslomakkeen, mikäli oman koulun väki kokee sen tarpeelliseksi. Oppilaan siirtyminen omaan koululuun voi tapahtua myös asteittain. Kullekin oppilaalle voidaan miettiä sopivin tapa palata omaan kouluunsa. Omaan kouluun paluuta voidaan harjoitella myös porrastetusti kotikoulun kanssa etukäteen sovittuina aikoina. Tutkimusjaksolla olevien oppilaiden kotiinpaluu on yleensä tiedossa jo etukäteen. Tutkimusjaksolla olevan oppilaan tavoitteet, "pikkuhoppi", palautetaan oppilaan omalle koululle ja myös hänelle annetaan käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi sekä oppimistaitojen arviointi. Somaattisen oppilaan koululle tiedotetaan oppilaalle opetetuista asioista ja tuntimääristä erillisellä lomakkeella. Mikäli oppilas on ollut koulussa pidemmän ajanjakson, hän saa samat arvioinnit kuin tutkimus- ja hoitojaksolaiset. Avo-oppilaat Avo-oppilaiden paluuta omaan kouluun valmistellaan hyvissä ajoin yhdessä oman koulun kanssa. Huoltajien ja oman koulun kanssa pidetään yhteinen siirtopalaveri, jossa käydään läpi oppilaan pulpettihoppi, annetaan oppimistaitojen arviointi sekä käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi sekä annetaan muuta palautetta sairaalakoulujaksolta. Sairaalakoulun opettaja voi antaa tarvittaessa myös suosituksia tukitoimista oppilaan omalle koululle opetuksen järjestämiseksi. Avo-oppilaan paluu voidaan toteuttaa tarvittaessa myös asteittain (kokeilupäivät/ kokeiluaineet/ avustaja mukana jne.) sovitulla aikavälillä. Oman koulun opettajalle annetaan myös mahdollisuus tulla päiväksi sairaalakouluun seuraamaan oppilasta ja valmistelemaan siirtoa. Ennen oppilaan paluuta omaan kouluun oppilaan koulukuntoisuutta sekä suositeltuja tukitoimia voidaan arvioida erillisillä lomakkeilla. Oppilaan paluuvaiheessa on syytä keskustella oman koulun kanssa vähintäänkin seuraavista asioista: * millainen oppilas on oppimistaidoiltaan * mikä on oppilaan sen hetkinen koulukuntoisuus ja toimintakyky * mitkä ovat oppilaan heikkoudet, vahvuudet ja kestävyys * mitä tukitoimia sairaalakoulu suosittelee * mitä tehdään, ellei koulu omassa koulussa onnistu

Seurantavaihe Sairaalakoulun oppilaat ovat aina tervetulleita kertomaan kuulumisiaan koululle. Osasto-oppilaiden seuranta voidaan tarvittaessa toteuttaa yhteistyössä omahoitajien kanssa. Oppilaan huoltajien on myös mahdollista pyytää sairaalakoulun opettajaa osallistumaan oppilaan kotikoululla pidettäviin seurantapalavereihin. Avo-oppilaiden kohdalla voidaan sopia jokin seuraavista seurantakäynnin muodoista, jolloin on mahdollista tarkistaa opiskelun onnistuminen omassa koulussa. a) oppilaan käynti koululla b) sairaalakoulun opettajan käynti tai muu yhteydenotto oppilaan koululle c) seurantalomakkeiden lähettäminen oppilaalle, huoltajille, omalle opettajalle d) vanhempien ja oppilaan käynti sairaalakoululla e) kotikoulun opettajan käynti sairaalakoululla f) siirtopalaverissa olleiden seurantapalaveri kotikoulussa tai sairaalakoululla Kuva 7. Koulun käytännön säännöt, oppilaiden oikeudet ja velvollisuudet ovat koulun seinältä helposti luettavissa.

3. SAIRAALAOPETUKSEN KÄYTÄNTEET / lomakkeet Sairaalaopetuksessa on käytössä useita työtä helpottavia lomakkeita koulunkäynnin eri vaiheissa. Kaikkien oppilaiden kanssa ei ole tarpeen käyttää kaikkia käytänteitä. Riippuen siitä, onko oppilas osastolla hoidossa, avohoidossa tai vain lyhyen jakson sairaalakoulussa, valitaan tarvittavat käytänteet. Käytänteiden tarkoitus on sitouttaa oppilas koulunkäyntiin, saada tietoa lapsen ja nuoren koulunkäynnistä sekä muista hänelle tärkeistä asioista sekä vastaavasti antaa tietoa ja suosituksia oppilaan kotikoululle ja huoltajille oppilaan palatessa omaan koulunsa. Sairaalakoulussa ovat käytössä seuraavat lomakkeet: TULOVAIHEEN LOMAKKEITA ilmoitus sairaalakouluun tulevasta oppilaasta / psykiatriset osasto + avo-oppilaat ilmoitus sairaalakouluun tulevasta oppilaasta / somaattinen osasto av o-oppilaan koulusopimus pedagoginen selvitys sairaalaopetuksen avo-oppilaspaikkaa hakeville OPPILAAN KANSSA KÄYTETTÄVIÄ LOMAKKEITA pulpettihoppi hoito- ja avo-oppilaalle pikkuhoppi tutkimus- ja tukijaksolaiselle koulunkäynnin itsearviointilomake koulunkäynnin viikkoarviointi Achenbach- lomake 11-17- vuotiaalle oppilaalle pienen avo-oppilaan kysymyslomake avovastauslomake oppilaalle nivelvaiheen seurantalomake oppilaalle KOTIKOULUN KANSSA KÄYTETTÄVIÄ LOMAKKEITA infokirje kotikoululle ja /tai esite kotikoulun opettajan arviointi oppilaasta oppimistaitojen arviointi ni v e l vaiheen suunnittelulomake käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi nivelvaiheen seurantalomake tiedonsiirtolomake / somaattisen osaston oppilaat

KONSULTAATIOON LIITTYVIÄ LOMAKKEITA konsultaatiopyyntö sairaalakoululta konsultaatiopyyntö sairaalakoululle koulukuntoisuuden kartoitus tukitoiminen kartoitus ja suositus KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ alkukysely huoltajille oppilaasta yhteistyön ja koulunkäynnin sujumisen seurantalomake seurantapalaverilomake kodin ja koulun yhteistyövihko nivelvaiheen seurantalomake huoltajille huoltajan selvitys oppilaan poissaolosta TYÖTURVALLISUUTEEN JA VIRANOMAISYHTEISTYÖHÖN LIITTYVIÄ LOMAKKEITA ilmoitus pitelytilanteesta oppilaan kirjallinen kuuleminen lastensuojelun lausunto- ja ilmoituslomake KOULUN MUITA LOMAKKEITA hojks- lomake oppimisuunnitelma vuosiluokkiin sitomaton opinto-ohjelma koulun omat todistuslomakkeet rangaistusilmoitus loma-anomus te t- lomake