Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Samankaltaiset tiedostot
Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Maississa mahdollisuus

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Hyödyllinen puna-apila

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Säilörehun tuotantokustannus

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Kaura lehmien ruokinnassa

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Rehuanalyysiesimerkkejä

Herne säilörehun raaka-aineena

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Antero Lähteenmäki Lähteenmäki MTY, Rusko

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Sari Kajava, Annu Palmio

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehumaissin viljelyohjeet

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Nurmen sato ja rehuarvo kolmella reservikaliumpitoisuudeltaan erilaisella maalajilla Lietelannan ja väkilannoitteen vaikutus

Johtamalla hyvää säilörehua

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

SOPIVA SOPIVA. nurmiseokset. Jokainen tila on erilainen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Transkriptio:

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska 28.11.2018. Ajantasalla

MAISSI Maailmalla yleisin karkearehu maidontuotannossa Tuottaa vakaita satoja hyvin vaihtelevissa olosuhteissa Energiapitoinen, helppo säilöä Lisää rehunsyöntiä, maitotuotosta ja maidon valkuaispitoisuutta Suomen kesä on vähäluminen, mutta maissille vähän liian lyhyt 2 29.11.2018

Maissi säilörehuna Maissin tuotantovoima pääosin tähkässä, joka ei oikein ehdi kehittyä Suomen olosuhteissa Aikaiset lajikkeet, Etelä-Suomi, tai kateviljely mahdollistavat viljelyn Kasvuston kuiva-aine kuvaa samalla kasvuastetta Hyvin märkä < 250 g/kg Märkä 250-300 Normaali 300-350 Kuiva >350 Tärkkelyspitoisuus nousee kuiva-aineen mukana Meidän maissi tahtoo jäädä alle 30 % kuivaaineeseen 16.6.2018

Kirjallisuuskatsauksesta poimittua, rehuarvoja Hyvin märkä Märkä Normaali Korkea g/kg ka Kuiva-aine 230 290 331 391 Raakavalkuainen 87 75 73 72 Tärkkelys 134 301 339 374 Tärkk sulavuus 988 979 966 NDF kuitu 545 421 386 377 NDF sulavuus 523 444 388 ph 3.7 3.8 4.0 4.0 Kasvun edetessä sokeripitoisuus laskee, kuiva-aine ja tärkkelyspitoisuudet nousevat Tavoitekuiva-aine 300-350 4 29.11.2018

Kirjallisuuskatsauksesta poimittua, syönti ja tuotos Hyvin märkä Märkä Normaali Korkea Kuiva-aine 230 290 331 391 Syönti, kgka/pv 17.8 18.8 22.2 20.5 Maito 25.1 27.7 32.5 30.4 rasvapitoisuus 32.3 32.5 33.3 32.5 valkuaispitoisuus 40.7 40 38.2 37.8 Maissilla saatava tuotoksen lisäys riippuu perusrehun laadusta hyvä nurmiperusrehu => maissista saatava etu heikkenee 5 29.11.2018

Maissin vaikutus yleisesti Maissisäilörehu lisää syöntiä 1,9 kg (0 4,3 kg ka/pv) ja maitotuotosta 1,9 kg (-0,5-3,5 kg/pv) Lisäys riippuu nurmirehun laadusta. Hyvin sulavan säilörehun täydentäminen lisää syöntiä enää 0,5 kg ka, kun taas Matalan D-arvon säilörehun kanssa syönninlisäys on 2,5 kg ka 6 29.11.2018

Milloin maissi korjataan? Maisseissa vihreänä pysyviä lajikkeita (stay-green) ja lakastuvia (dry-down) Suomen syyspakkaset ruskettavat lajikkeet tyypistä riippumatta. Ruskettuminen ei vie kasvin rehuarvoa. Maissin korjuu Suomessa käytännössä sitten kun kasvukausi on loppu. Kesällä 2018 aikaiset lajikkeet ehtivät jopa valmistua! 7 29.11.2018

Lisähyötyjä Korjuu loppusyksystä, jolloin kesäsyötössä ollut siilokapasiteetti käytössä. Vähentää varastoinvestointia Tasaa työhuippuja Sopii urakointiin, yksi keino vähentää kesän työtaakkaa Loppukesään painottuvan kasvutavan vuoksi periaatteessa hyvä lietetypen hyväksikäyttäjä Mahdolliset edut ruokinnassa 8 29.11.2018

Kylvö 21.5., 140 kg N/ha Muovin määrä 60 kg/ha, oxomuovia Stomp maavaikutteinen rikkaruohontorjunta Pioneer 7326 ja Ambiente, 82 000 kpl/ha Kylvötiheys? 9 29.11.2018

4.6. 15.6. Maissi on hyvin hallanarka. Vaurioita tulee, vaikka lämpötila vielä plussan puolella 10 29.11.2018

2.7. 10.7. 11 29.11.2018

31.7. Maissi ilman katemuovia metrin lyhyempää

Tähkän täyttyminen 7.8, vasemmalla 14.8, oikealla 29.8, alhaalla Tähkä on kookas, mutta pehmeän vetinen, vaalean keltainen, makea 13 29.11.2018

Korjuu 3.10. Ambiente jo lasimaisen kova Maissin väri nuutuneen vihreä, lehdissä jo lakastumista Lämmin syksy, muutama hallayö takana Korkeus noin 3 m. Pituuskasvu loppui elokuun alussa Vasen tähkä ilman katemuovia olleelta alueelta Oikeanpuoleinen katemaissi: väri tumman keltainen, värirengas näkyvissä, jyvä kova, 14 29.11.2018

Kesän lämpö- ja sadesumma Luke Maaninka Kesä 2018 todella poikkeuksellinen lämpösummaltaan. Saavutettu 1600 o C saattaisi riittää aikaiselle Ambient lajikkeelle ilmeisesti jopa ilman katemuovia. Touko-elokuun keskimääräinen sadesumma Suomessa on 250 mm. Maaningalla päästiin lähelle keskiarvoa. Helteisellä kelillä haihdunta on suurta, mikä kuitenkin vähentää kasveille käyttökelpoisen veden määrää 15 29.11.2018

Luke Maaningan maissirehut Pajapelto Partalansuo Kuiva-aine 313 289 Raakavalkuainen 83 82 Kuitu (NDF) 456 455 D-arvo 670 671 Sokeri 98 101 Tärkkelys indf 102 99 Maissisato, kgka/ha 12400 10500 Nurmisato, kgka/ha 7000 7000 16

Tilaesimerkki 1 Näyte 1 Näyte 2 Säilörehu Kuiva-aine 318 425 322 Raakavalkuainen 70 118 95 Kuitu (NDF) 546 470 413 D-arvo 667 674 713 Sokeri 86 97 Tärkkelys 164 indf 105 86 74 ph 3,94 4,00 amm N 3 ph laskee happoa käytettäessä heti Rehussa ei tapahdu syksyllä käymistä 17

Tilaesimerkki 2 Activate Nordic star Kuiva-aine 317 294.5 Raakavalkuainen 87 96.5 Kuitu (NDF) 417 462 D-arvo 689.5 681 Sokeri 85.5 85.5 Tärkkelys 287 254 indf 84 91 Maissisato, kgka/ha 9500 6800 Nurmisato, kgka/ha 5900 5900 Maissi viljelty ilman katemuovia 18

Toteutunut maissisäilörehun tuotantokustannus ilman lannoitusta ja muokkausta Katemaissi Säilörehu Urakointi 490 430 Lannoitus 195 300 Siemen 110 37 Kasvinsuojelu 78 Katemuovi 300 28 Säilöntäaine 80 35 yhteensä 1253 830 Laskelmassa ei muokkaus mukana Rehujen tuotantokustannus jotakuinkin sama Sato kg ka/ha 11000 7000 Kustannus /kgka 0.11 0.12 19 29.11.2018

Yhteenveto Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa lämpösummaltaan liian matalia maissille Kateviljely ja lajikekehitys pienentävät sääriskiä. Muovissa omat murheensa. Kuiva-aine saisi olla lähellä 30 % Kateviljelty maissi ei hyvissä olosuhteissa nurmirehua kalliimpaa Onnistuessaan maissisato on nurmia huomattavasti korkeampi, 10 000 kgka suotuisana kesänä saavutettavissa Suomimaissin ruokinnalliset edut vaativat vielä ruokintakokeita Kiitos 20 29.11.2018

21 Teppo Tutkija 29.11.2018