Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 88/2011/1 Dnro ISAVI/136/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.9.2011 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Lempaatsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellään 4.3.2009 uudelleen käsiteltäväksi palauttama asia, Keuruu ja Jämsä HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä PÄÄTÖKSET ASIAN AIKAISEMMASSA KÄSITTELYSSÄ Itä-Suomen ympäristölupavirasto 16.11.2007 Lempaatsuon turvetuotannon ympäristölupahakemus on alun perin tullut vireille 7.2.2007 ja se koski turvetuotannon aloittamista 98,5 ha:n alueella. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on 16.11.2007 antamallaan päätöksellä nro 120/07/1 hylännyt hakemuksen. Vaasan hallinto-oikeus 4.3.2009 Vaasan hallinto-oikeus on 4.3.2009 antamallaan päätöksellä nro 09/0097/3 kumonnut Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen ja palauttanut asian tuotantolohkojen 2 4 osalta ympäristölupavirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Valituksessaan Vapo Oy oli ilmoittanut luopuvansa hakemuksesta lohkon 1 osalta. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaan: "Hallinto-oikeuden päätöksen saatua lainvoiman ympäristölupaviraston tulee, mikäli hakija haluaa hakemustaan jatkaa, varata hakijalle tilaisuus täydentää hakemustaan muun ohessa tarkemmalla vesistökuormitus- ja vaikutusarviolla, suunnitelmalla vesien johtamisesta uusitulle pintavalutuskentälle ja edelleen alapuoliseen vesistöön ottaen huomioon Alaiseen Lempaatlampeen nähden vaihtoehtoiset johtamistavat ja niiden vaikutukset lampeen ja sen vesitalouteen, tarkemmalla selvityksellä lettorämeellä ja sen lähialueella mahdollisesti esiintyvien suojeltavien kasvien tai kohteiden esiintymispaikoista, suunnitelmalla lettorämealueen vesitalouden suojaamisesta, pölyn ja melun leviämismallilaskelmalla sekä muilla tarvittavilla selvityksillä. Hakemusta täydennettäessä on otettava huomioon mahdollinen uusittavan suunnitelman edellyttä-

mä tarve vesilain 1 luvun 15 a :n ja 17 a :n mukaisen poikkeamisen osalta sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksen vastineesta ilmenevä tarve selvittää lettorämeen sijainti alkuperäisessä hakemuksessa esitettyä tarkemmin. Palautuspäätös huomioon ottaen hallinto-oikeuden ratkaisua asianosaisten esittämiin toissijaisiin vaatimuksiin ei ole tarpeen antaa. Vaatimukset on kuitenkin otettava huomioon jatkettaessa asian käsittelyä ympäristölupavirastossa." Hallinto-oikeus on perustellut päätöksensä seuraavasti: "Alkuperäisen hakemussuunnitelman mukaan Lempaatsuon turvetuotantoalueella on neljä tuotantolohkoa, joiden tuotantopinta-ala auma-alueineen on noin 98,5 hehtaaria. Tuotantoalueesta on metsäojitettu noin 75 ha ja ojittamatonta suota on noin 23,5 ha. Tuotantoalueen lohko 1, osa lohkoista 2 ja 3 sekä osa pintavalutuskenttää ovat luonnontilaisia. Pohjoisosassa oleva lettoräme on lähes koko Suomessa luontotyyppinä uhanalainen. Suolla esiintyy myös luonnonsuojelulailla suojeltu erittäin uhanalainen kaitakämmekkä ja suolla on kalasääsken pesäpuu. Lettoräme ja kaitakämmekän esiintymä jäävät lohkojen 1 ja 2 väliin. Ympäristölupavirastoon toimitetun suunnitelman mukaan Lempaatsuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Lempaatpuroon ja Alaiseen Lempaatlampeen rajautuvan pintavalutuskentän kautta ympärivuotisesti Lempaatpuroon ja Alaiseen Lempaatlampeen sekä edelleen Lempaatpuroa myöten Vähä-Asuntajärveen, joka laskee lyhyen puron kautta Asunnanjärven Kamppilanlahteen. Lempaatsuon valumaalueosuus Vähä-Asunnan valuma-alueesta on noin 6 %. Valituksessaan Vapo Oy on esittänyt muuttavansa lupahakemusta muun muassa siten, että alkuperäisen suunnitelman mukainen lohko 1 (11,5 ha) jää pois tuotannosta, muutetun suunnitelman mukaisen lohkon 1 pohjoisreunaan rakennetaan pengertävä tie ja lohkoa 2 vasten penger, lettorämealueelle johtuvien vesien järjestely uudistetaan ja pintavalutuskenttä siirretään etäämmälle Alaisesta Lempaatlammesta ja kalasääsken pesäpuusta. Kuivatusvedet voidaan johtaa Lempaatpuroon Alaisen Lempaatlammen alapuolella. Muutetun suunnitelman mukaan Lempaatsuon tuotantoalue olisi auma-alueineen 80,4 ha:n kokoinen, josta ojitettua olisi noin 90 %. Vapo Oy on siten esittänyt valituksessaan uutta selvitystä asiaan sekä sellaisia haittojen vähentämiseksi tarkoitettuja muutoksia hakemussuunnitelmaan, jotka eivät ole olleet ympäristölupaviraston tiedossa sen ratkaistessa asiaa ja jotka ympäristölupaviraston päätöksen perusteella voivat vaikuttaa luvan myöntämisedellytysten arviointiin. Varattuaan hakijalle tilaisuuden täydentää hakemustaan, ympäristölupaviraston on asian uudessa käsittelyssä lupaedellytyksiä arvioidessaan otettava erityisesti huomioon kuivatusvesien eri johtamisvaihtoehtojen vaikutukset Alaisen Lempaatlammen nykytilaan ja suojelutarpeeseen sekä lettorämeen vesitalouden pysyttämiseksi tarpeellisen suojavyöhykkeen laajuus sekä tarpeelliset toimenpiteet. Tämän vuoksi hallinto-oikeus, ottamatta välittömästi ratkaistavakseen kysymystä luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä, palauttaa asian ympäristölupavirastolle uudelleen käsiteltäväksi." 2

3 Korkein hallinto-oikeus 12.11.2009 Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 12.11.2009, taltio 3207 jättänyt tutkimatta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valitukset. Hallinto-oikeuden päätös ei ole valittajien oikeudellisiin intresseihin nähden osaksikaan sisältänyt sellaista ratkaisua, että näillä olisi oikeus saada valituksensa mainitusta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimman hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Tämän vuoksi valitukset oli jätettävä tutkimatta. Vaasan hallinto-oikeuden päätös on siten jäänyt voimaan. ASIAN UUDELLEEN KÄSITTELEMINEN HAKEMUS Alueen kaavoitustilanne Toiminta Itä-Suomen aluehallintovirasto on kirjeellään 4.2.2010 varannut Vapo Oy:lle tilaisuuden täydentää hakemustaan 30.9.2010 mennessä. Hakemuksen toimittamiseen varattua aikaa on hakijan pyynnöstä jatkettu kahdesti, ensin 22.10.2010 saakka ja erikseen vielä 29.10.2010 saakka. Hakija on toimittanut uusitun ja muutetun hakemussuunnitelman 2.11.2010 (sähköpostilla 29.10.2011) ja täsmentänyt sitä 8.4.2011 lausunnoista ja muistutuksista antamansa vastineen yhteydessä korjatuilla tiedoilla toiminnan vesistökuormituksesta ja -vaikutuksista. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Suunnitellulla Lempaatsuon tuotantoalueella ei ole kaavamerkintöjä ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Yleiskuvaus toiminnasta Lempaatsuon hankealue sijaitsee noin 15 km kaakkoon Keuruun kaupungin keskustasta Pohjaslahden kylässä kiinteistöillä 249-408-6-95, 249-408-6-97 ja 249-408-14-13 sekä osittain Jämsän kaupungin Havunvetämän kylässä kiinteistöillä 182-469-1-12, 182-469-1-52 ja 182-469-1-55 ja Kaukialan kylässä kiinteistöllä 182-414-3-48. Hakijalla on Lempaatsuolla vuokrattuna alueita 101,2 ha ja omistuksessa 25 ha. Uusitun tuotantosuunnitelman mukaan Lempaatsuon turvetuotantoalueen pinta-ala on auma-alueineen 70,5 ha.

4 Lempaatsuon tuotantoalueelle on tarkoitus muodostaa kolme lohkoa, joiden yhteispinta-ala on 64,5 ha ja viisi auma-aluetta, joiden yhteispinta-ala on 6,0 ha. Myös auma-alueiden kohdalla oleva turve otetaan käyttöön. Aumojen sijoittelussa on otettu huomioon 400 m:n vähimmäisetäisyys asutukseen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta. Sinä aikana poistetaan puusto, rakennetaan tiestö, tehdään eristysojat ja paloaltaat sekä sen jälkeen vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkojen pintakerros jyrsitään, asennetaan päisteputket ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Tuotantovaihe kestää 15 25 vuotta. Tuotannossa nostetaan jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina mahdollisesti myös ympäristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Keskimääräinen jyrsinpolttoturpeen vuosituotantomäärä on 35 000 m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Tarpeen mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Urakoitsijat vastaavat turvetuotannon eri vaiheista. Energiaturvetta käytetään lähialueiden voimalaitoksissa. Ympäristöturvetta käytetään kuivikkeena, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen. Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Jälkikäyttöä voivat olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Vesien johtaminen ja käsittely Lempaatsuon tuotantoalueen vedet johdetaan Yläisen Lempaatlammen länsi- ja eteläpuolelle rakennettavalle pintavalutuskentälle ja sieltä lyhyessä laskuojassa Yläiseen Lempaatlampeen, josta vedet laskevat ojassa ja purossa Alaiseen Lempaatlampeen ja sieltä Lempaatpuron kautta Vähä-Asunta -nimiseen järveen ja edelleen lyhyessä lasku-uomassa Asunnanjärven Kamppilanlahden itäosaan. Tuotantoalueelta lähtevien vesien käsittelyyn ennen pintavalutuskenttää kuuluvat sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet sekä padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustetut kaksi laskeutusallasta. Laskeutusaltaat suojataan tulvapenkereellä, joka yhdistetään pumppaamolle tulevaan työmaatiehen. Pintavalutuskentälle vedet johdetaan laskeutusaltaiden jälkeisestä pumppausaltaasta pumppaamalla paineputken kautta. Vedet jaetaan kehämäisesti, puoliympyränä Yläisen Lempaatlammen länsi-eteläpuolelle sijoittuvalle pintavalutuskentälle kentän yläreunaan sijoittuvasta reikäputkesta sadettamalla. Pintavalutuskentän kokonaispintaala on 3,5 ha, mikä on 4,4 % sen valuma-alueesta. Pintavalutuskentän pinnan taso nousee jokseenkin jyrkästi Yläisen Lempaatlammen pinnan tasosta. Suurta tulvariskiä ei hakijan käsityksen mukaan ole. Vähäinen tulva ei vaikuta kentän toimintakykyyn.

Pintavalutuskenttä on muutamaa vanhaa metsäojaa lukuun ottamatta ojittamatonta suoaluetta. Oikovirtaukset estetään tukkimalla ojat. 5 Päästöt vesistöön Hakija on arvioinut Lempaatsuon turvetuotantoalueen vesistökuormitusta hakemuksen liitteenä olevassa selvityksessä Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa esitettyjen kuormitustietojen perusteella. Etelä-Suomen pintavalutuskentällisten turvetuotantosoiden keskimääräisten ominaiskuormitustietojen perusteella Lempaatsuon tuotantoalueen (70,5 ha) laskennallinen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuormitus (netto) olisi hakijan 8.4.2011 toimittaman korjatun kuormitusarvion perusteella seuraava: Kiintoaine kg/vuosi Fosfori kg/vuosi Typpi kg/vuosi 1. kuntoonpanovuosi 1 699 21 952 2. kuntoonpanovuosi 1 132 17 643 Tuotantovaihe 849 11 463 Ensimmäisenä tuotantokentän ojitusvuotena kuormitus voi olla kaksinkertainen tuotantovaiheeseen verrattuna. Pääosin aiemmin metsäojitetulla suolla osa tyhjennysvalunnasta on tapahtunut jo metsäojitusvaiheessa, joten kuntoonpano on mahdollista tehdä nopeasti ja alun voimakkaammin kuormittava aika jää 1 2 vuoden mittaiseksi. Pöly- ja meluvaikutukset sekä liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat tuotannosta ja lastauksesta syntyviä hiukkaspäästöjä sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä. Turpeen kuormaus karheelta kokoojavaunuun ja aumaus kesällä sekä lyhytjaksoisesti talvisin tehtävä lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita. Toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa. Pölypäästöille on tyypillistä, että välillä on muutaman tunnin kestäviä korkeahkoja pitoisuushuippuja ja muuten pitkähköjä lähes päästöttömiä aikoja. Pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu tutkimusten ja laskeumamittausten mukaan avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Pienhiukkasten pitoisuus laskee voimakkaasti noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Yli 1 000 metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Tuotantoalueen reunalla alle 50 metrin etäisyydellä oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina tulipaloriskin takia. Turvepölyhiukkasista suurin osa on yli 10 µm:n hiukkasia, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5, alle 2,5 µm). Muille soille tehtyjen leviämismallilaskelmien mukaan turvetuotannon aiheuttamat vuorokauden keskimääräiset PM 10 -pitoisuudet ovat 450 metrin päässä tuotantoalueesta suurimmallaan noin 27 µg/m 3 vuorokausina, jolloin toiminta on aktiivista ja tuulen suunta on tarkastelupistettä kohti. Valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettu hengitettävien hiukkasten 24 tunnin raja-arvopitoisuus 50 µg/m 3 ei ylity.

Varastointi ja jätteet Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa 30 50. Tuotantopäivinä melua voi syntyä läpi vuorokauden. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db(a) melua 100 200 metrin etäisyydelle. Turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat 55 db(a) melutasoja 300 400 metrin etäisyydelle. Jyrsinturvetuotannon 40 db(a) meluvaikutus jää 100 150 metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun siitä alkaa metsävaltainen alue. Avoimessa maastossa 40 db(a) melu voi satunnaisesti kuulua 300 metrin etäisyydelle. Energiaturvetta toimitetaan Lempaatsuolta noin 290 rekkakuormaa vuodessa pääasiassa lämmityskaudella lokakuusta huhtikuuhun keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Ympäristöturvetta kuljetetaan alueelta ympäri vuoden. Turve toimitetaan tuotantoalueelta työmaatietä ja Rimmintietä pitkin yhdystielle 6046 ja edelleen Jämsänjokilaakson tai Petäjäveden kautta Jyväskylään voimalaitoksille. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi on jossakin määrin muuta raskasta liikennettä ja kevyttä liikennettä. Polttoaine varastoidaan siirrettävissä säiliöissä. Samanaikaisesti varastoitava polttoöljyn määrä on alle 15 m³. Säiliöiden tilavuus on 3 5 m³. Polttoöljyä kuluu tuotantokauden aikana noin 32 m³, voiteluöljyjä 210 litraa ja muita voiteluaineita 45 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella. Toiminnassa syntyvät jätteet Jätelaji Jätetunnus* Jätemäärä/vuosi Varastointi ja käsittely Jäteöljy 130208 210 l säiliö keräyspisteessä, keräily Kiinteä öljyjäte 150202 40 kg säiliö keräyspisteessä, keräily Akut 160601 12 kg keräyspisteessä Sekajäte 200301 1 m³ säiliö, kaatopaikalle Aumamuovit 020104 1,8 t paalaus Rautaromu 200140 140 kg kasassa, kierrätys *Ympäristöministeriön asetuksen yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) mukainen jätetunnus Ongelmajätteet ja sekajäte toimitetaan erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen hyväksytty jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle. Aumamuovit varastoidaan, paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa koko tuotantoaikana syntyvät kaivannaisjätteet käsitellään hakemukseen liitetyn kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan seuraavasti: Kannot ja muu puuaines (42 300 m³) välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään energiantuotannossa. Kivet (35 m³) käytetään teiden rungoissa tai upotetaan maahan. Mineraalimaat ojien kaivusta (17 625 m³) käytetään tuotannosta poistuneiden maaalueiden maanparannukseen. Laskeutusaltaiden lietteet (71 m³) levitetään tuotantokentille tai käytetään maisemoinnissa. 6

7 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Hankealue on eteläosastaan ojitettua, etupäässä mäntyä kasvavaa tupasvilla- ja isovarpurämemuuttumaa. Suunnitellun tuotantoalueen koillisosassa on noin 10,5 ha ja länsilaidassa noin 3,5 ha ojittamatonta suota, joka on ainakin osaksi muuntunutta. Koillisosassa on rahka-, tupasvilla-, lyhytkorsi- ja sararämettä. Länsilaidan alue on sararämettä ja saranevaa. Lempaatsuon luontoarvoja kuvataan jäljempänä erikseen. Asutus ja ympäristön maankäyttö ja toiminnan vaikutukset niihin Lempaatsuon tuotantoalue on metsän ja metsäojitetun suon ympäröimä lukuun ottamatta tuotantoalueen pohjoispuolelle jäävää Lempaatsuon ojittamatonta osaa. Tuotantoalueen lounaispuolella 275 metrin päässä on yksi rakennus ja kaakkoispuolella 430 metrin päässä on myös yksi rakennus. Ne eivät ole hakijan tietojen mukaan asuinkäytössä. Lisäksi kolme asuinrakennusta sijaitsee 600 1 000 metrin päässä tuotantoalueen reunasta. Lempaatsuon turvetuotannosta tehdyn pölyn leviämismallilaskelman mukaan aktiivisimman toiminnan aikaan lähimmällä asuinkiinteistöllä tuotantoalueen lounaispuolella (Sievälä, 182-469-1-92) hengitettävien hiukkasten pitoisuus (PM 10 ) nousisi tasolle 42 µg/m³ ja kokonaishiukkaspitoisuus (TSP) tasolle 93 µg/m³, kun tuulen suunta on asuinrakennusta kohti. Ilmanlaadun ohjearvojen mukaan PM 10 -pitoisuuden vuorokausikeskiarvo saa olla korkeintaan 50 µg/m³ (ylityksiä saa olla 35 vuodessa) ja kokonaishiukkaspitoisuuden korkeintaan 120 µg/m³ (ylityksiä enintään seitsemän vuodessa). Hankealueen turvetuotannon aiheuttama päiväaikainen melutaso lähimmän asuinrakennuksen kohdalla vaihtelisi melun leviämismallilaskelman mukaan välillä 34 41 db(a). Yöaikainen melutaso samassa kohteessa olisi korkeimmillaan 38 db(a). Melu ei ylitä ohjearvoja. Hanke muuttaa suon paljaaksi turvekentäksi. Tuotantoaluetta ympäröi metsä, joten suomaiseman muutos ei juuri näy ympäristöön. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla olisi vaikutusta. Luonnonarvot, pienvedet, pohjavesialueet ja kaivot Lempaatsuon turvetuotannolla ei olisi pitkien etäisyyksien vuoksi vaikutuksia nykyisten suojelualueiden luonnonarvoihin eikä pohjavesialueisiin. Alainen Lempaatlampi ja siitä lähtevä Lempaatpuro on mainittu arvokkaana pienvesistönä Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatimassa Keski-Suomen pienvesien suojeluohjelmassa. Lempaatsuon pohjoisosassa on lähde. Alueen kasvillisuutta ja eläimistöä on selvitetty vuosina 1996 ja 2005 tehdyissä tuotantoalueen kasvillisuutta ja linnustoa käsittelevissä ympäristöselvityksissä. Aikaisem-

min tehtyjä luontoselvityksiä on nyt käsittelyssä olevassa hakemuksessa täydennetty vuonna 2010 tehdyillä Lempaatsuon lettorämeen kasvillisuusselvityksellä ja Lempaatsuon pienvesien viitasammakkoselvityksellä. Lettoräme sijaitsee Lempaatsuon luonnontilaisen pohjoisosan länsireunassa, kangasmetsäsaarekkeen koillispuolella. Lettorämeen koko on alle 1,5 ha. Leveimmillään se on länsiosastaan (90 m), ja lettoalue jatkuu noin 260 metrin pituisena suon länsiosan metsäsaarekkeen pohjoispuolelta itään kaventuen vähitellen. Metsäsaarekkeen pohjoispuolella on lähde. Lettorämeet on luokiteltu Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalaisiksi (CR) ja koko maassa vaarantuneiksi. Lempaatsuon lettorämeen kasvillisuusselvityksen mukaan "Lempaatsuon lettorämeellä kasvaa lettosammalia varsin runsaasti. Tavanomaisimpien lettosammalien, kuten lettoväkäsammalen ja lierosammalien, lisäksi tavataan vähälukuisempana myös Etelä-Suomessa harvinaisia ja lähteisyyttä ilmentäviä lajeja. Lempaatsuolla esiintyy valtakunnallisesti uhanalaista kaitakämmekkää (VU) ja silmälläpidettäväksi (NT) luokiteltua punakämmekkää, jotka ovat Oulun läänin eteläpuolella rauhoitettuja. Lisäksi selvitysalueella kasvaa alueellisesti uhanalaisia lettosammalia". Kaitakämmekkä kuuluu luonnonsuojelulain 46 :n tarkoittamiin uhanalaisiin lajeihin. Lettorämealueella vedet virtaavat itään ja itäkoilliseen. Lempaatsuon eteläisimmissä osissa (selvitysalueen ulkopuolella) virtaussuunta on paikoin lähes pohjoiseen. Lettorämeellä oleva lähdevesiallas on pääosin turvekerroksen peittämä, mutta joissakin kohdissa vesipinta näkyy. Todennäköisesti merkittävä osa lettorämettä ylläpitävistä ravinteista on peräisin lähteestä. Toisaalta myös lettorämeen länsipuolisella ojitusalueella esiintyy vähäisesti meso-eutrofista lajistoa. Selvitysalueella on lettorämeen lisäksi vaarantuneiksi luokiteltuja sararämeitä, saranevoja sekä osin luonnontilaltaan muuttuneita lyhytkorsirämeitä. Hakemussuunnitelman lohkot 1 ja 2 sijoittuvat lähimmillään noin 180 metrin päähän lettorämeestä. Etäisyys riittää hakijan mukaan säilyttämään kaitakämmekän kasvuolosuhteet suotuisana ja lisäksi kaitakämmekän kasvuolosuhteiden turvaaminen varmistuu myös seuraavista syistä: 8 lettorämeelle annetaan johtua ulkopuolisia vesiä sen länsi- ja eteläpuolisilta alueilta. lettoräme saa vettä alueella olevasta lähteestä lettorämeen eteläpuolella ylempänä olevaa lohkoa 1 vasten rakennetaan penger, joka toimii myös työmaatienä lettorämeen pohjoispuoleinen alue jätetään kuivattamatta Turvetuotanto ei hakijan mukaan muuta lettorämealueen vesitaloutta ja kaitakämmekän kasvuolosuhteita. Esitetyt vesitalouden suojaustoimet ovat riittävät myös turvetuotannon loputtua. Lettorämeen vesitaloutta voidaan tarvittaessa tarkkailla. Linnustoselvityksessä silmälläpidettävistä lintulajeista Lempaatsuolla on havaittu käki, pensastasku, kuukkeli, metso ja teeri ja vaarantuneista käenpiika. Suolla tavatut, kur-

Vesistö ja veden laatu ki, palokärki ja liro ovat EU:n lintudirektiivilajeja. Suomen erityisvastuulajeja ovat joutsen, teeri, metso, kurki ja liro. Tuotantoalueesta noin 300 metrin etäisyydellä on kalasääsken pesäpuu. Välialue on puustoista. Pesintää on ollut viimeksi vuonna 1996. Pesää on kunnostettu vuonna 2008, mutta pesintää ei ole todettu. Turvetuotanto ei häiritse pesintää, mikäli se alkaa uudelleen. Vuonna 2005 tehdyn luontoselvityksen tietojen mukaan Lempaatsuon ympäristö on kuukkelin elinalueita ja pesimäreviiri. Viitasammakkoselvityksen mukaan sekä Alaisella että Yläisellä Lempaatlammella voidaan katsoa esiintyvän viitasammakon kannalta soveltuvia elinympäristöjä avoimilla ja puoliavoimilla rantaluhdilla. Myös puronvarsi lampien välissä on osittain lajin kannalta soveltuvaa pajuviitaa. Selvityksessä ei tehty havaintoja viitasammakosta. Alaisella Lempaatlammella havaittiin muutamia rupikonnia (Bufo bufo) ja kaksi lammen rantoja kiertävää lepakkoa. Lisäksi vuonna 2005 Lempaatsuon välittömässä läheisyydestä on havaittu luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitun eläinlajin pesintä. Luonnonsuojelulain 49 :n 1 momentin perusteella kyseisten eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Hakijan mukaan pitkien etäisyyksien vuoksi turvetuotantoalueen kuivatuksella ei ole vaikutuksia pohjavesialueisiin eikä ennalta arvioiden myöskään lähikiinteistöjen kaivojen antoisuuteen tai niiden veden laatuun. Lempaatsuon turvetuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella, joka on Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoaluetta, Keuruun reitin Asunnanjärven valuma-alueen Vähä-Asunnan valuma-alueella (35.687). Lempaatsuon kuivatusvedet johdettaisiin Yläisen Lempaatlammen kautta nimetöntä puroa noin 900 metrin päässä olevaan Alaiseen Lempaatlampeen ja edelleen Lempaatpurossa noin 2,6 km:n päähän Vähä-Asuntaan. Siitä vedet virtaavat lyhyessä uomassa Asunnanjärven Kamppilanlahteen. Yläisen Lempaatlammen vesipinta-ala on 0,8 ha ja sen valuma-alue on noin 380 ha, josta noin kolmasosa on metsäojitettua suota. Lampeen johdetaan vesiä kolmea kaivettua ojaa pitkin. Alaisen Lempaatlammen vesipinta-ala on 0,62 ha. Myös sen valuma-alueesta (1 300 ha) kolmasosa on metsäojitettua suota. Lampeen laskee kaksi ojaa ja Yläisestä Lempaatlammesta tuleva ainakin osalta matkaltaan perattu puro. Alaisesta Lempaatlammesta laskevaan Lempaatpuroon johdetaan osalla matkaa metsäojia. Edellä mainitut kohteet eivät ole hakijan näkemyksen mukaan luonnontilaisia pienvesiä, eikä niissä ole poikkeuksellisia luonnonolosuhteita. Turvetuotannon vesien vaiku- 9

tukset ovat samankaltaisia kuin metsäojituksen vaikutukset. Hanke ei edellytä vesistön kaivua. Turvetuotannon kuivatusvesien vaikutukset veden laatuun ovat analyysein havaittavat, mutta ne eivät muuta vesistön luonnetta tai niiden jäljellä olevia luonnonarvoja. Lempaatsuon tuotantoalueen (70,5 ha) osuus alapuolisen purkuvesistön valumaalueen pinta-alasta: Valuma-alue Valuma-alueen pinta-ala km 2 Tuotantoalan osuus valuma-alueesta % Yläinen Lempaatlampi 3,8 18,6 Lempaatpuro laskussa Vähä-Asuntaan 15,3 4,6 Vähä-Asunta (luusua) 15,6 4,5 Asunnanjärvi laskussa Pohjoisjärveen 96,5 0,7 Vähä-Asunnan valuma-alueella ei ole muita turvetuotantoalueita. Asunnanjärveen johdetaan kuivatusvedet Lehtosuon 91 ha:n tuotantoalueelta. Alapuolisen vesistön veden laatua on hakemuksessa kuvattu velvoitetarkkailutietoihin sekä viranomaisrekisterin (Hertta) tietoihin perustuen. Yläisen Lempaatlammen ja Lempaatpuron veden laatua on selvitetty kertanäyttein kesällä 1996. Uusimmat tiedot Lempaatsuon purkureitin veden laadusta ovat vuosilta 2007 2010. Keuruun reitin vedet ovat metsäojituksen seurauksena lievästi ruskeita, happamia ja humuspitoisia. Pistemäinen kuormitus on melko vähäistä. Yläisen Lempaatlammen vesi oli kesällä 1996 otetun yhden näytekerran perusteella hapanta (ph 5,4), voimakkaan humuspitoista ja ruskeaa. Typpipitoisuus oli hieman luonnontilaa korkeampi, mutta fosforipitoisuus oli melko alhainen (15 µg/l). Alaisen Lempaatlammen ja sen alapuolisen Lempaatpuron veden laatu on ollut vuosina 2007 2010 otettujen näytteiden perusteella hapanta, ruskeaa ja melko ravinteikasta. Lempaatpuron veden laatu on ollut yleensä jonkin verran heikompi kuin Alaisen Lempaatlammen. Vähä-Asunta on pienikokoinen (8 ha), mutta melko syvä (5 m) metsäjärvi. Lempaatpuron veden laatu määrittää järven veden laadun, koska muu lähivaluma-alue on erittäin suuppea. Vähä-Asuntajärven rannat ovat asumattomat ja karttatarkastelun mukaan soistuneet. Vähä-Asunnan vesi on vuosien 2007 2010 kevättalvella ja kesällä otettujen näytteiden perusteella melko hapanta (ph keskimäärin 5,8) ja ruskeaväritteistä. Korkeat klorofyllimäärät vuosien 2008 ja 2009 kesinä sekä suhteellisen korkea fosforipitoisuus ilmentävät ravinteisuutta. Kevättalvisin ei ole esiintynyt happivajausta, vaan happipitoisuus on silloinkin ollut suhteellisen hyvä (kyllästysprosentti 61 78 %). Asunnanjärvi on melko suuri (255 ha), matalahko (6,3 m) järvi, jonka valuma-alue on 96,5 km 2. Sen rannalla on runsaasti sekä vakituista että vapaa-ajan asutusta. Järven virkistyskäyttö on runsasta. Kamppilanlahti on matala, järven pääaltaasta melko erillinen osa-alue ja siinä on runsaasti vesikasvillisuutta. Asunnanjärven vesi on lievästi humuksen värjäämää ja lievästi hapanta. Veden puskurikyky on tyydyttävä. Kokonais- 10

fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella järvi on lievästi rehevä. Happiongelmia ei ole esiintynyt. Kamppilanlahden veden laatu on voimakkaasti riippuvainen siihen laskevien vesien laadusta. Vuonna 1998 ja sen jälkeen otettujen näytteiden tulosten perusteella vesi on ollut humuspitoisempaa ja ravinteikkaampaa kuin järven pääaltaassa. Vesienhoidon suunnitteluun liittyvässä luokituksessa Asunnanjärven tila on asiantuntija-arviossa arvioitu hyväksi. 11 Lempaatsuon turvetuotannon vesistövaikutukset Lempaatsuon turvetuotannon seurauksena Yläisessä Lempaatlammessa pitoisuusmuutokset veden laadussa olisivat suurimmat. Vesistövaikutukset olisivat vähäisemmät valuma-alueen kasvun sekä pitkän purkureitin vuoksi Alaisessa Lempaatlammessa ja Vähä-Asunnassa. Lempaatsuon turvetuotannon kuormitusarvio ja sen aiheuttamat laskennalliset keskimääräiset pitoisuusmuutokset Asunnanjärven Kamppilanlahdella on esitetty seuraavassa vastineen yhteydessä 8.4.2011 toimitetussa taulukossa: Brutto (kg/a) Netto (kg/a) Kuormitus/ Vaihe Kiintoaine Kok.N Kok.P Kiintoaine Kok.N Kok.P 1. ojitusvuosi 3011 1235 34 1699 952 21 Seuraava vuosi 2007 823 23 1132 643 17 Tuotantoaika 1518 618 17 849 463 11 Pitoisuusmuutokset/ Kamppilanlahti mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l 1. ojitusvuosi 0,52 214 5,9 0,29 165 3,7 Seuraava vuosi 0,35 142 4,0 0,2 111 2,5 Tuotantoaika 0,26 107 3,0 0,15 80 1,9 Asunnanjärven alapuolisessa vesistössä hankeen valuma-alueosuus on niin pieni, ettei hankkeella ole merkittäviä vesistövaikutuksia. Vaikutukset kalatalouteen Lempaatsuon alapuolisista vesistä Asunnanjärvi on kalataloudellisesti merkittävä. Lempaatsuon ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisissa kalavesissä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voi selvästi erottaa muiden toimintojen vaikutuksista. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ympäristöriskit Hakijan mukaan vesienkäsittelyrakenteet ovat Lempaatsuon turvetuotantoalueen olosuhteissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset. Tuotantoalueen kaikki rakenteet mitoitetaan ohjeiden mukaisesti. Kaikki vesi tuotantoalueelta poistuu pumppaamon ja pintavalutuskentän kautta. Häiriötilanteiden ajaksi vettä voidaan laitehuollon edellyttämäksi ajaksi varastoida tuotantoalueelle. Yläpuoli-

set ja tuotantoalueen ohittavat uomat eivät voi tulvia tuotantoalueelle. Polttoaineiden tilapäinen säilytys on asianmukaista. Tuotantoalueella ei voi tapahtua sellaista onnettomuutta, että lettoräme tai alapuoliset purku-uomat tuhoutuisivat. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalle. Työmaalle nimetään paloturvallisuusorganisaatio. Henkilöstölle on annettu paloturvallisuus- ja ensiapukoulutusta. Työmailla on alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineitä. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELYkeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuilla. Käyttötarkkailun tarkoitus on tuottaa kirjattua taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (mm. ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset, sääolot). Päästötarkkailu tuottaa hankekohtaista tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu vaikutuksista ympäristössä (esim. pinta- ja pohjavedet, kalatalous). Pintavalutuskentän alapäähän korkeuskäyrälle +144,8 m (lampi < 144,0 m) rakennetaan keräilyoja, jolla kentältä poistuvat vedet kerätään ojan keskiosalle rakennettavaan mittakaivoon näytteenottoa ja virtaaman mittaamista varten. Hakijan tarkkailuohjelmaesitykset ovat hakemuksen liitteenä. Päästötarkkailu esitetään tehtäväksi Vapo Oy:n läntisen Suomen turvetuotantoalueiden vuosille 2008 2013 laaditun yhteistarkkailuohjelman mukaisesti niin, että päästötarkkailu toteutetaan tehotarkkailusoita koskevan ohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailua toteutettaisiin Yläisessä Lempaatlammessa, Lempaatpurossa ja Asunnanjärven Kamppilanlahdella. Lettorämealueen ja kaitakämmeköiden kasvupaikan vesitaloutta voidaan tarvittaessa seurata Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelma voisi sisältää myös esimerkiksi viiden vuoden välein toteutettavan kasvillisuuden seurannan pysyviltä koealoilta. Hakija ei katso tarpeelliseksi pohjavesi-, kalatalous- eikä pöly- ja melutarkkailua. Hakijan esitys haittojen kompensoinnista Hakija katsoo, että hankkeesta ei tule aiheutumaan muuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa kuin kalataloudellinen haitta, joka esitetään korvattavaksi 400 euron vuotuisella kalatalousmaksulla. 12

13 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Lausunnot Asian ensimmäisen käsittelyn yhteydessä hakemuksesta on kuultu 27.4. 28.5.2007. Hakemuksesta annetut lausunnot (5 kpl) ja muistutukset (57 kpl) on vaatimusten osalta selostettu Itä-Suomen ympäristölupaviraston 16.11.2007 antamassa päätöksessä nro 120/07/1. Esitetyt vaatimukset otetaan ratkaistavaksi tässä asian uudelleen käsiteltäväksi palauttamisen jälkeen annettavassa päätöksessä. Vaasan hallinto-oikeuden kumottua edellä mainitun ympäristölupaviraston päätöksen ja palautettua asian uudelleen käsiteltäväksi on hakijan uusima ja osin muuttama hakemus annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Jämsän ja Keuruun kaupungeissa 22.11. 22.12.2010 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 22.11.2010 Suur-Keuruu -lehdessä. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ELY-keskukselta sekä Jämsän ja Keuruun kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisilta ja kaupunginhallituksilta. Hakijan korjattua arvioita vesistökuormituksesta ja kuormituksen vaikutuksista alapuolisessa vesistössä on hakemuksen muutos sekä hakijan aikaisemman kuulemisen johdosta antama vastine annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Jämsän ja Keuruun kaupungeissa 23.5. 22.6.2011 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille ja asiassa aiemmin muistutuksen tehneille. Hakemuksen muutoksesta on pyydetty lausunnot samoilta viranomaisilta kuin aiemmassa kuulemisessa. 1) Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on vaatinut, että Lempaatsuon turvetuotantoalueelle ei tule myöntää ympäristölupaa. Hankkeen vesistövaikutukset olisivat merkittävät arvokkaissa pienvesikohteissa ja vaikutukset ulottuisivat myös Vähä-Asuntaan ja Asunnanjärven Kamppilanlahteen. Hanke aiheuttaisi myös erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista vähentämällä luonnon monimuotoisuutta. Hakemuksessa esitetyt kaikki kuormitusluvut ovat liian pieniä. Myös pitoisuuslisäysarviot ovat virheellisiä, jos hakija on käyttänyt laskelmissaan esittämiään lukuja. Vesistökuormituksen arviointijärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella Lempaatsuon turvetuotantoalue nostaisi Vähä-Asunnan valuma-alueen fosforin kokonaiskuormitusta ensimmäisenä kuntoonpanovuotena 18 % ja tuotantoaikana 10 %. Vaikutukset tulisivat olemaan merkittävät valuma-alueen vesistöissä; Yläisessä Lempaatlammessa, sen laskupurossa, Alaisessa Lempaatlammessa ja Lempaatpurossa. Vaikutukset ulottuisivat myös Vähä-Asuntaan ja Asunnanjärven Kamppilanlahteen. Vesienhoidon suunnittelussa Asunnanjärven tila on asiantuntija-arviona luokiteltu hyväksi. Tavoite on säilyttää hyvä tila. Arvion mukaan järveen tuleva nykyinen fosforikuormitus ei ylitä sallittua kuormitusta, mutta Kamppilanlahdessa jo 1 2 µg/l lisäys nostaa tulevan kuormituksen kyseisen rajan yli. Suunniteltu pintavalutuskenttä sijaitsisi karttatarkastelun perusteella vetisellä alueella ihan lammen rannassa. Keräilyojan kaivaminen onnistuneesti suunniteltuun paikkaan on epävarmaa, koska maa saattaa olla liian märkä ja hetteinen. Tarkkailun järjestäminen ei tällöin olisi mahdollista.

14 Lempaatsuolla ei ole merkintöjä ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Maakuntakaavan luonnonsuojeluryhmän esityksestä Lempaatsuota ei merkitty turvetuotantoalueeksi. Perusteena oli valtakunnallisesti uhanalaisen lajin kasvupaikka. Lempaatsuon lähimmät Jyväskyläntien eteläpuolen rantakaavaan (vahvistettu 1998) kuuluvat alueet ovat Kamppilammen ja Pitäjänlammen ympäristöt sekä Asunnanjärven Kalliolahden ja Kamppilanlahden ranta-alueet. Näillä alueilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnitellusta tuotantoalueesta noin 20 % on luonnontilaista suota. Valtaosa ojitetusta alueesta (lohkon 1 ojitetut alueet) on ennallistunut itsestään luonnontilaisen kaltaiseksi ja vain osa on luokiteltavissa muuntumavaiheeseen. Etelä- ja länsiosien ojitusalueet ovat ennallistamiskelpoisia ja niiden luonnontila voidaan palauttaa. Pahiten ojitus on muuttanut lohkon 3 luonnontilaisuutta. Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 suosittaa turvetuotannon sijoittamista jo tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille. Sitä ei tulisi sijoittaa vesistön tai suojelualueen läheisyyteen. Lempaatsuo on kokonaisuudessaan luonnonsuojelullisesti valtakunnallisesti arvokas suokokonaisuus ja yksi Keski-Suomen arvokkaimmista soista. Lempaatsuolla esiintyy Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnin (2008) luokittelun mukaisesti neljä valtakunnallisesti uhanalaista ja viisi silmälläpidettävää luontotyyppiä. Tarkasteltaessa eteläisen Suomen tilannetta, luontotyypeistä 11 on Etelä-Suomessa uhanalaisia ja viisi silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Uhanalaisiksi luetaan luokat vaarantunut VU, erittäin uhanalainen EN ja äärimmäisen uhanalainen CR. Silmälläpidettävä luontotyyppi on NT ja säilyvä luontotyyppi LC. Suotyyppi Etelä-Suomi Koko Suomi Lettoräme CR VU Mesotrofinen sararäme* VU LC Oligotrofinen sararäme* VU LC Mesotrofinen lyhytkorsiräme* VU NT Oligotrofinen lyhytkorsiräme* VU NT Tupasvillaräme* NT LC Isovarpuräme NT LC Variksenmarjarahkaräme* LC LC Korpiräme* VU VU Mesotrofinen sarakorpi VU NT Puolukkakorpi* VU VU Muurainkorpi VU VU Metsäkortekorpi EN EN Luhtainen sarakorpi VU NT Sara- ja ruoholuhta NT LC Pajuluhta NT NT Oligotrofinen Sphagnum -rimpineva* NT LC Saraneva VU LC Hakemuksen mukaisella tuotantoalueella esiintyvät luontotyypit on merkitty *-merkillä.

15 Toteutuessaan turvetuotanto muuttaisi kasvillisuutta myös tuotantoalueen ulkopuolella. Vesitaloudelliset muutokset koskisivat useita uhanalaisia suotyyppejä, kuten korpikasvillisuustyyppejä, sararämeitä ja lettorämettä. Etäisyys lettorämeelle olisi vain noin 200 metriä. Lettoräme on Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Lempaatsuon lettoräme on Keski-Suomen oloissa harvinaisen laaja-alainen ja lajistollisesti arvokas alue. Sen vesitalouden tekee herkäksi sijainti suhteellisen kaltevalla alueella ja riippuvuus pinta- ja pohjavesien sopivasta määrästä ja suhteesta. Lisäksi turvetuotantoalueelta ja tuotantoalueen aumoista leviävä turvepöly on haitallista lettorämeen lajistolle kertyessään kasvien pinnalle ja happamoittaessaan niiden kasvualustaa. Lettorämeen lajistoon kuuluu mm. luonnonsuojelulailla Oulun läänin eteläpuolella rauhoitetut ja uhanalaisarvioinnin (2010) mukaan uhanalaiset kaitakämmekkä (Dactylorhiza traunsteineri) ja suopunakämmekkä (D. incarnata ssp. incarnata). Lempaatsuo on yksi elinvoimaisimmista suopuna- ja kaitakämmekän kasvupaikoista Keski- Suomessa. Kaita- ja suopunakämmekkä ovat herkkiä vesitalouden muutoksille ja niiden populaatiot ovat taantuneet myös monilla suojelusoilla, joiden vesitaloutta on aikanaan muutettu ojittamalla soiden laitaosia. Lettorämeen arvokkaaseen lajistoon kuuluvat myös alueellisesti uhanalaiset matosammal (Pseudocalliergon trifarium), lettohammassammal (Leiocolea rutheana), kairasammal (Meesia triquetra), lettokilpisammal (Cinclidium stygium) ja kultasirppisammal (Loescypnum badium). Matosammal ja lettohammassammal on Keski-Suomessa löydetty vain Lempaatsuolta. Lempaatsuolla kasvaa myös alueellisesti uhanalainen ja Suomen kansainvälisiksi vastuulajeiksi luokiteltu kurjenrahkasammal (Sphagnum pulchrum) sekä niin ikään Suomen vastuulaji pallopäärahkasammal (Sphagnum wulfianum). Kurjenrahkasammalta esiintyy mm. turvetuotantoalueen rajauksella. Uuden uhanalaisarvioinnin (2010) mukaan Lempaatsuon lintulajistosta ovat uhanalaisia keltavästäräkki ja pohjansirkku. Pohjansirkku on Lempaatsuon vakituinen pesimälaji ja esimerkiksi vuoden 2005 linnustoselvityksen mukaan Lempaatsuolla pesi peräti viisi pohjansirkkuparia. Turvetuotantoalueeksi haettu Lempaatsuon eteläosa on etenkin pohjansirkun kannalta merkittävää pesimäympäristöä. Linnustoselvitysten mukaan Lempaatsuon alueelta on havaintoja seitsemästä silmälläpidettävästä lajista (sääksi, riekko, teeri, metso, käenpiika, kuukkeli ja niittykirvinen). Lempaatsuolla on tavattu useita lintudirektiivin liitteen I lajeja (laulujoutsen, sääksi, teeri, metso, kurki, liro, pohjantikka ja palokärki). Sääksellä on ollut pesä Lempaatsuolla ainakin vuodesta 1981 alkaen. Se on ollut välillä asuttuna ja välillä tyhjillään. Pesintää ei ole todettu vuoden 1996 jälkeen. Pesää on kuitenkin koristeltu keväällä 2007 ja se on asuttavassa kunnossa. Pesäpuu on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Luonnontieteellinen keskusmuseo on suosittanut, että turvetuotantoalueen reunasta tulee jättää vähintään 400 metrin suojaetäisyys petolinnun pesään. Suunniteltu alue tulisi noin 300 metrin päähän sääksen pesäpuusta. Toiminnasta aiheutuisi todennäköisesti haittaa reviirin muodostumis- ja pesintäaikaan.

Lempaatsuon laitakorvet ja reunusmetsät ovat silmälläpidettävän kuukkelin elinympäristöä, ja riekko on aiemmin kuulunut suon pesimälajistoon. Turvetuotanto estäisi lajin paluun suolle. Yläisen Lempaatlammen laskupuron yläjuoksu, Alainen Lempaatlampi ja Lempaatpuro kuuluvat Keski-Suomen pienvesiselvityksen arvokkaisiin kohteisiin. Kuivatusvesien tuoma kuormitus heikentäisi merkittävällä tavalla arvokkaiden pienvesien luonnontilaa ja edustavuutta. 1a) Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue pitäytyy hakemuksen muutoksesta ja hakijan vastineesta antamassaan lausunnossa aiemmin hankkeen aiheuttamista vesistövaikutuksista lausumassaan. Hakijan vastineessa ei ilmene mitään sellaista, jonka perusteella ELY-keskuksella olisi asiasta muutettavaa tai lisättävää. Hakijan korjaamat kuormitusluvut vahvistavat ELY-keskuksen käsitystä hankkeen vesistövaikutuksista. Vastineessaan Vapo Oy toteaa, ettei turvetuotantohanke kajoa kuukkelin suosimiin elinympäristöihin Lempaatsuon reunamilla ja lähiympäristössä ja esittää, ettei hankeen toteuttamisella ole ratkaisevaa vaikutusta kuukkelin menestymiseen. Keski- Suomen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan tuotantoalueelle ja sen vaikutuspiiriin jäisi kuukkelin elinympäristöä. Tuotantoalueen aiheuttamat pienilmastomuutokset ja tuotantoalueelta ja aumoista nouseva turvepöly johtaisi todennäköisesti kuukkelin ravintovarastoina toimivien ilman kosteudelle ja ilman laadulle herkkien epifyyttijäkälien vähenemiseen. Siten hakemuksen mukainen turvetuotanto johtaisi todennäköisesti kuukkelin elinympäristön laadun heikkenemiseen ja kuukkelireviirin mahdolliseen autioitumiseen. Vapo Oy:n toteaa vastineessaan perustelematta, että pienvesikohteiden (Yläinen ja Alainen Lempaatlampi, Lempaatpuro) osalta kysymys ei ole vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a :ien nojalla suojelluista luonnontilaisista tai sellaiseksi katsottavista pienvesistä. Keski-Suomen ELY-keskuksen näkemyksen mukaan olemassa olevien tietojen perusteella ainakin Yläisen Lempaatlammen laskupuro on alajuoksultaan vesilain 1 luvun 17 a :n tarkoittama luonnontilainen uoma. Puron alajuoksu on noin 200 metrin matkalta luokiteltu Keski-Suomen arvokkaiden pienvesien selvityksessä (Lammi 1993) arvokkaaksi pienvesikohteeksi. Selvityksen mukaan kyseessä on luonnontilainen suopuro, joka virtaa hitaana ja epäyhtenäisenä luhtapurona. Uomaa ei selvityksen mukaan ole perattu. Puroon ei tule pienvesiselvityksen rajauksen mukaisella alueella ojia. Pienvesiselvityksen arvokkaaseen pienvesikokonaisuuteen on rajattu myös Alainen Lempaatlampi ja siitä lähtevä Lempaatpuro. Niiden osalta tulisi selvittää, täyttävätkö ne vesilain 1 luvun tarkoittamien pienvesien (15 a ja 17 a ) edellytykset. Vapo Oy:n vastineessa on esitetty, ettei turvetuotannon kuivatusvesien johtaminen pienvesikohteisiin sanottavasti muuta kohteiden luonnetta ja niiden mahdollisia jäljellä olevia luonnonarvoja. Keski-Suomen ELY-keskus huomauttaa, että vesilain pienvesiluontotyyppien suojelu kohdistuu kaikkiin niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat siihen, että vesiluontotyypit säilyttävät luonnontilaisuutensa. Hakemuksen mukainen turvetuotannon aloittaminen vaikuttaisi alapuolisten pienvesien veden laatuun muun muassa lisäämällä humus-, kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksia. Veden laatumuutokset ja 16

purouoman liettyminen heikentäisivät uoman luonnontilaisuutta ja vaikuttaisivat kasvillisuuteen ja eläimistöön. Vesilain 1 luvun 17 a :n 1 momentin mukaan muualla kuin Lapin läänissä sijaitsevaa, luonnontilaista uomaa, joka ei ole vesilain tarkoittama vesistö, ei saa muuttaa niin, että uoman säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Aluehallintovirasto voi yksittäistapauksissa hakemuksesta myöntää poikkeuksen kiellosta, jos momentissa tarkoitettujen uomien suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu. Suomen luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa havumetsävyöhykkeen turvemaiden latvapurot on luokiteltu Etelä-Suomessa uhanalaiseksi vaarantuneeksi luontotyypiksi ja koko maassa silmälläpidettäväksi luontotyypiksi. Arvioinnissa tehtyjen selvitysten mukaan havumetsävyöhykkeellä luonnontilaisten latvapurojen määrä on vähentynyt Etelä-Suomessa lähes 80 %. Erityisen arvokkaita luonnontilaiset suopurot ovat Sisä-Suomen keidassoiden alueella, johon Lempaatsuo sijaintinsa perusteella kuuluu. Keski-Suomen pienvesiselvityksessä löydettiin vain 9 arvokkaaksi luokiteltua suopuroa. Näistä Lempaatpuro oli ainoa Keuruulla. Lempaatsuon luonnontilaisen puron luonnontilan muuttaminen vaarantaisi huomattavasti suoalueilla sijaitsevien luonnontilaisten purojen suojelutavoitteiden toteutumisen. 2) Keski-Suomen ELY-keskus on kalatalousviranomaisena lausunut, että hakijalle voidaan myöntää haettu lupa seuraavin ehdoin: Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski- Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa ELY-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun päätös on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen turvetuotantoalueiden kanssa. Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen ELY-keskukselle 800 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle, kalastukselle ja rapukannalle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän toimivuuteen varsinkin talviaikana ja ääriolosuhteissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupaa ei tule myöntää Lempaatsuon luonnontilaisten osien (14 ha) käyttöönotolle. Perusteluinaan kalatalousviranomainen on lausunut, että hankealue sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. Asunnan reitin virtavesien kunnostushanke on vireillä Keski-Suomen ELY-keskuksessa. Asunnanjärven Kamppilanlahti on matala ja herkkä veden laadun muutoksille. 17

Asunnanjärven rannalla on runsaasti vakituista ja vapaa-ajan asutusta. Järven virkistyskäyttö on runsasta ja sen paikallinen kalataloudellinen merkitys on huomattava. Järvessä on siikaa, kuhaa ja jokirapua ja siellä kalastaa noin 15 ruokakuntaa pääosin verkoilla, katiskoilla, uistimella ja pilkillä. Järveen on istutettu 2000-luvulla planktonsiikaa, järvisiikaa ja kuhaa. Turvetuotannosta aiheutuva lisääntynyt rehevöityminen, veden samentuminen, ph:n lasku ja mahdollinen metallien pitoisuuksien nousu heikentävät kalaston lisääntymisja elinolosuhteita sekä vaikeuttavat kalastamista. Luonnontilaisten alueiden ottaminen turvetuotantoon vaikuttaisi haitallisesti ja pitkäaikaisesti vesistön kala- ja rapukantoihin. Kalatalousmaksulla (800, noin 12 /ha) voidaan kompensoida yleiselle kalatalousedulle aiheutuva vahinko. Sillä voidaan istuttaa kaloja tai rapuja kompensoimaan kalojen heikentyvää lisääntymistä ja limoittumisen verkko- ja katiskapyynnille aiheuttamaa pyynnin vaikeutumista. Hakijan tulee olla tietoinen toimintansa vaikutuksista ja siksi tarkkailla vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. 2a) Keski-Suomen ELY-keskus kalatalousviranomaisena on uudistanut hakemuksen muutoksesta ja hakijan vastineesta antamassaan lausunnossa aiemmin esittämänsä vaatimukset. 3) Jämsän ympäristölautakunta on vaatinut, että ympäristölupaa ei tule myöntää. Perusteena ovat erityisesti Lempaatsuon luontoarvot ja mahdollisesti myös alapuolisten vesistöjen suojelu. Kesken oleva turvetuotantoa ja suoluontoalueita koskeva Keski- Suomen 3. vaihemaakuntakaava tulisi myös ottaa huomioon. 4) Jämsän kaupunginhallitus on lausunnossaan yhtynyt Jämsän ympäristönsuojelulautakunnan lausunnossa esitettyyn. 5) Keurusselän ympäristönsuojelujaos (Keuruun ympäristönsuojeluviranomainen) ei puolla ympäristöluvan myöntämistä Lempaatsuon turvetuotannolle. Lupaa ei tulisi myöntää luonnonsuojelullisesti ja virkistyskäytön kannalta arvokkaalle suolle, kun Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan mahdollisia turvetuotantoalueita koskeva ympäristövaikutusten kokonaisarviointi on kesken. Lempaatsuota ei ole suositeltu turvetuotantoon suon luonnontilaisuuden, havaittujen luontoarvojen ja laajan tuotantoalueen alapuoliselle vesistölle aiheutuvan haitan vuoksi. Tuotantoalueista 20 % sijoittuu ojittamattomille alueille, mikä on vastoin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Keuruun soista noin 90 % on jo ojitettu. Lempaatsuon ojittamattomasta alueesta 10,5 ha sijaitsee tuotantoalueen koillisosassa ja 3,5 ha eteläosassa. Koillisosassa on erilaisia rämetyyppejä ja eteläosassa sararämettä ja saranevaa. Esitetyt toimenpiteetkään eivät varmuudella turvaa lettorämeen ja muiden vaarantuneiksi luokiteltujen suotyyppien säilymistä. Pölyn leviäminen on riski suokasvillisuudelle. Melu aiheuttaa haittaa alueen eläimistölle. 18

Lempaatsuon virkistyskäyttöarvo on suuri helpon saavutettavuuden ja Keuruun taajaman läheisyyden takia. Alainen Lempaatlampi ja Lempaatpuro ovat maakunnallisesti merkittäviä pienvesiä. Vesistöjen kuormituksen vähäinenkin lisäys voi heikentää vesistöjen laatua. Asunnanjärven Kamppilanlahti on arvokas virkistyskäytön kannalta. Sen rannalla on kaksi vakituista ja kaksi loma-asuntoa. Mataloituneessa lahdessa on runsaasti virkistyskäyttöä haittaavaa vesikasvillisuutta. Asunnan virtavesireitille, johon Asunnanjärvi kuuluu, on tehty vuonna 2007 kalataloudellinen virtavesikunnostussuunnitelma. Alueen suuret korkeuserot (Yläinen Lempaatlampi 143,7 m, Vähä-Asunta 127,9 m ja Asunnanjärvi 127,8 m) vähentävät hakemuksessa mainitun sedimentaation vaikutusta. 5a) Keurusselän ympäristönsuojelujaos on hakemuksen muutoksen johdosta lausunut, että se ei pidä korjattuja ominaiskuormituslukuihin perustuvia laskelmia alapuoliseen vesistöön aiheutuvasta kuormituksesta vähäisinä eikä luotettavina. Sen lisäksi, että kuormitusluvut perustuvat Etelä-Suomen keskimääräisiin ominaiskuormitusarvoihin, joilla ei ole mitään tekemistä kyseiseltä suolta vapautuvan todellisen kuormituksen kanssa, ympäristönsuojelujaos on huomauttanut, että ilmoitettu kiintoainekuormitus ei kerro todellista kuormitusta, jonka saa selville vain COD-arvoa (kaiken orgaanisen aineksen aiheuttama kemiallinen hapenkulutus) mittaamalla. Ominaiskuormitusluvut eivät myöskään ota huomioon tulva-aikaisia tai rankkasateiden aiheuttamia valumia, jotka voivat muodostaa merkittävän osan tuotantoalueen vuosikuormituksesta. Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Tämän lisäksi asian ratkaisussa tulisi ottaa huomioon pintavalutuskenttien toiminnassa viime aikoina havaitut epävarmuudet. Kentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otettujen vesinäytteiden perusteella veden laatu ei ole juurikaan parantunut ja COD on ollut jopa suurempi kentän alapuolella (mm. Seinäjoen Kurjenneva, jossa pintavalutuskenttä ojittamatonta suota). 19 Muistutukset 1) AA (249-408-5-63) vastustaa jyrkästi ympäristöluvan myöntämistä Lempaatsuon turvetuotannolle. Turvetuotannosta aiheutuisi kohtuuttomia melu- ja pölyhaittoja asutukselle. Osa lähimpien asuntojen kaivoista tulee todennäköisesti kuivumaan. Kamppilanlahti ei kestä enää lisää päästöjä. Rehevöityminen ja umpeen kasvaminen vaikeuttavat virkistyskäyttöä ja kalastusta. Kiinteistöjen arvo tulee vesistöhaittojen vuoksi laskemaan. Lempaatsuo on Keuruun merkittävin luonnontilainen suo ja luontoarvoltaan harvinaisuus. Lettoräme on lähes koko Suomessa uhanalainen. Suolla on erittäin uhanalaista kaitakämmekkää ja kalasääsken pesäpuu sekä Keuruun seudulla harvinaisen kuukkelin asuinaluetta. Muistuttaja varaa vahinkojen osalta oikeuden korvausvaateen esittämiseen.

Alueella tulee pitää ympäristökatselmus (oikeastaan maastokatselmus), jotta turpeennoston todelliset vaikutukset ja haitat ympäristöön voidaan paremmin todeta. 2) BB (249-408-5-69) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen kuin muistutus 1) edellä. 3) CC ja 4) DD ovat kiinteistön 249-408-5-57 osalta tehneet kumpikin erikseen samansisältöiset muistutukset kuin muistutus 1) edellä. Muistutuksessa 4) on lisäksi lausuttu muun muassa, että arvokalat Asunnanjärvestä sekä Myllylän ja Hirvonjoen taimen- ja harjuskannat häviävät. Siikakannat ovat jo hävinneet liiallisen humuspitoisuuden takia. Kalojen istuttaminen ei enää kannata. Uinnin jälkeen joutuu suihkussa pesemään järvestä tarttuneen lian pois. Näin on käynyt järvissä, missä turvetuotannon vesiä on päässyt järveen. Turve ei ole edes taloudellisesti kannattavaa energiaa. 5) EE ja 6) FF ovat kiinteistön 249-408-5-40 osalta tehneet kumpikin erikseen samansisältöisen muistutuksen kuin muistutus 1) edellä. Lisäksi muistutuksessa 5) on esitetty samat lisäperusteet kuin edellä muistutuksessa 4). 7) GG (249-408-5-36) on tehnyt samansisältöisen muistutuksen kuin muistutus 1) edellä. 8) Pohjoislahden osakaskunta on vaatinut, että Vapo Oy:lle ei tule myöntää ympäristölupaa. Osakaskunta on uudistanut asian aikaisemman käsittelyn yhteydessä Itä- Suomen ympäristölupavirastolle ja Vaasan hallinto-oikeudelle lausumansa. Turvetuotannon haitat Asunnanjärvelle tulevat jatkumaan pitkään vielä 15 25 vuoden tuotantoajan jälkeen. Toiminta aiheuttaa merkittäviä vahinkoja ympäristön luonnonolosuhteissa ja vesiluonnossa sekä huonontaa paikkakunnan asutus- ja elinkeinooloja. Vesistövaikutukset ovat merkittävät Asunnanjärvessä ja näkyvät Keurusselkään saakka. Hakijan esittämä 400 euron kalatalousmaksu on osakaskunnan kymmenien vuosien työn aliarvioimista. 9) HH ja II (249-408-6-162) ovat tehneet pääosiltaan samansisältöisen muistutuksen kuin muistutus 1) edellä. Lisäksi muistuttajat ovat ilmoittaneet valinneensa lomakiinteistönsä sijaintipaikaksi Asunnanjärven veden puhtauden, alueen luontoarvojen ja virkistysmahdollisuuksien sekä Jyväskylän läheisyyden takia. Mökin rannassa on ollut rapuja vuonna 2006. 10) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry on vaatinut, että Lempaatsuolle ei tule myöntää turvetuotannon ympäristölupaa. Lempaatsuosta on tehty kattavat ympäristöselvitykset. Suon luonto on erämaista ja hyvin monimuotoista. Suon reunamilla on luonnontilaisia korpia. Puronvarsisuot ovat voimakkaasti luhtaisia. Suolta on määritetty 17 luonnontilaista suotyyppiä. Suon osittainenkin käyttö johtaisi kasvillisuuden muutoksiin luonnontilaan jäävässä osassa. Turpeennosto kuivattaa ympäristöään voimakkaammin kuin metsäojitus. Valtakunnal- 20