Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 190/2012/1 Dnro LSSAVI/65/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Salanteennevan turvetuotannon ympäristölupa, Alajärvi Aimix osk Patamanperäntie Soini Aimix osuuskunta on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Salanteennevan (kartalla Järvisenneva) 29,5 ha:n suuruisen uuden alueen turvetuotantoon Alajärven kaupungin Lehtimäen kylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Kyseessä on uusi tuotantoalue eikä toiminnalle ole ympäristölupaa. Toiminta sijoittuu hakijan omistamalle tilalle Salanteenkangas RN:o 13:40. Salanteennevan aluetta koskee Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräys IV, jonka mukaan Ähtärinjärven valuma-alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Yleiskuvaus toiminnasta Alueella ei ole yleis- eikä asemakaavaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka kirjaamo.lansi@avi.fi Wolffintie 35 PL 200, Vaasa Salanteennevan turvetuotantoon suunniteltu alue on 29,5 ha, josta tuotantoalueen pinta-alan osuus on 28,7 ha. Alue koostuu yhdestä tuotantoloh-

2 kosta, kahdesta auma-alueesta, pintavalutuskentästä, tie- ja tukialueesta. Alueelta tuotetaan palaturvetta Haku-menetelmällä polttoaineeksi noin m 3 vuodessa. Markkinatilanteen mukaan tuotetaan mahdollisesti myös jyrsinpolttoturvetta. Tuotantopäiviä on ja valmistelupäiviä päivää vuodessa. Turpeen käyttöpaikkoja ovat lähialueiden yksityiset ja kunnalliset lämpölaitokset. Tuotanto kestää arviolta vuoteen Salanteennevan tuotantoalueen kunnostus aloitetaan tiestön rakentamisella. Tämän jälkeen kaivetaan eristysojat ja laskeutusaltaaseen johtavat ojat sekä tehdään laskeutusallas, pumppausallas ja pintavalutuskenttä. Sen jälkeen rakennetaan muut vesiensuojelurakenteet. Alueen vanha sarkaojitus tarkastetaan ja puhdistetaan tarvittavilta osin. Sarkaojituksen jälkeen sarat syväjyrsitään. Jyrsinnän jälkeen tehdään päisteputkitukset, asennetaan päisteputkipidättimet ja kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Lopuksi muotoillaan sarat tuotantokuntoon ja rakennetaan aumapaikat. Kuntoonpanotyöt kestävät 1-2 vuotta. Turvetuotannon päättymisen jälkeen alueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, laskeutusaltaan ja muiden vesiensuojelurakenteiden kautta siihen saakka kunnes velvollisuus vesienkäsittelystä päättyy. Tuotettu turve, kantokasat ja koneet viedään pois ja alue maisemoidaan. Mahdollisia jälkikäyttömuotoja ovat metsätalous, maanviljely, ruokohelpin viljely tai kosteikon perustaminen. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Vesienkäsittelymenetelmänä ovat sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, virtaamansäätö, padottavalla rakenteella sekä pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Tuotantoalue ympäröidään eristysojilla. Vedet pumpataan pumppausaltaasta laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaasta vesi johdetaan kampaojaan, josta se jaetaan tasaisesti pintavalutuskentälle. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän puhdistustehon hakija arvioi olevan vähintään kenttien keskimääräisen tehon, kiintoaine >55 %, kokonaistyppi 49 % ja kokonaisfosfori 46 %, mukainen. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojitetulla alueella. Pintavalutuskentällä olevat ojat tukitaan. Kentän pinta-ala on 1,65 ha eli noin 5,3 % tuotantoalueen pinta-alasta. Kasvillisuus on tavanomaista suokasvillisuutta ja puusto koostuu heikosti kasvavista havu- ja lehtipuista. Pintavalutuskentän turpeen paksuus on 0,3-1,7 m. Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa keskimääräiset vuotuiset nettopäästöt vesistöön ovat 6,1 kg fosforia, 169 kg typpeä ja 659 kg kiintoainetta. Tuotantovaiheessa päästöt ovat 4,9 kg fosforia, 135 kg typpeä ja 527 kg kiintoainetta. Päästöt on arvioitu käyttämällä ominaiskuormituslukuja Vapo Oy:n Länsi-Suomen turvetuotannon kuormitustarkkailuraporteista vuosilta Hakijan mukaan kuntoonpanovuoden kuormituksen on arvioitu olevan % tuotantovuosia suurempi, koska alue on jo aiem- 2

3 Pöly, melu ja liikenne Varastointi ja jätteet min sarkaojitettu ja kunnostuksesta johtuva kuormituksen lisäys jäänee melko pieneksi. Hakijan mukaan toiminnasta aiheutuvat pölyhaitat jäävät hyvin pieniksi, koska alueelta tuotetaan palaturvetta ja pölyä synnyttäviä työvaiheita on vähän. Tuulisella säällä turvetta ei tuoteta lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Toiminnasta aiheutuva melu on pääasiassa traktorin ja työkoneiden käyntiääntä. Melu ajoittuu pääosin klo 6-22 väliseen aikaan ja sitä voidaan havaita vain tuotantokauden läheisyydessä tuotantoaikana. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden äänistä. Salanteennevan tuotantoalueelta kuljetetaan turvetta noin 80 rekallista vuodessa. Turve toimitetaan Leväjärventien kautta seututielle 697, josta edelleen joko Soinin tai Seinäjoen suuntaan. Turpeen poiskuljetus tapahtuu pääosin lämmityskauden aikana marraskuun alun ja maaliskuun lopun välisenä aikana. Tuotantoaikainen liikenne koostuu työmaaliikenteestä, joka tapahtuu suurimmaksi osaksi henkilöautoilla. Vuosittainen polttoaineen kulutus on noin litraa, voiteluaineita kuluu noin 50 litraa. Polttoaine varastoidaan hakijan tiloihin tuotantoalueen ulkopuolelle paloviranomaisten hyväksymiin säiliöihin ja paikkoihin. Myös voiteluaineet säilytetään tuotantoalueen ulkopuolella hakijan tiloissa. Vuosittain muodostuu jäteöljyä 50 l, kiinteää öljyistä jätettä 5 kg, akkuja 1,5 kg, sekajätettä 0,2 m 3, aumamuovijätettä 300 kg ja romurautaa 20 kg. Hakija toimittaa jäteöljyn, kiinteän öljyjätteen ja sekajätteen Lassila & Tikanojalle, akut kunnallisen ongelmajätteiden keräyspisteeseen ja romuraudan romuraudan välittäjälle. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan koko tuotantoaikana kertyy kantoja ja muuta puuainesta m 3, kiviä 340 m 3, kivennäismaata m 3 ja laskeutusaltaiden lietteitä 530 m 3. Kannot ja puuaines käytetään energiana. Kivet hyödynnetään maisemoinnissa tai maarakennusmateriaalina. Mineraalimaat käytetään maisemoinnissa ja maanrakentamisessa. Laskeutusaltaan lietteet sijoitetaan pengerretylle alueelle laskeutusaltaan läheisyyteen. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan arvion mukaan käytettävät vesienkäsittelymenetelmät ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Pölyn ja melun torjunnasta, jätteiden käsittelystä ja muusta toiminnasta py- 3

4 ritään huolehtimaan siten, että paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö toteutuvat mahdollisimman hyvin. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Salanteenneva sijaitsee Alajärven kaupungissa Lehtimäen kylässä noin 8,5 km Soinin kuntakeskuksesta lounaaseen ja noin 5,5 km Lehtimäen keskustasta koilliseen. Tuotantoalue on pääosin sarkaojitettua joutomaata. Alueelta on tuotettu vuonna 1992 palaturvetta. Alueella ei ole suolle tyypillistä luonnontilaisen suon suokasvillisuutta. Kasvillisuus koostuu heikosti kasvavista lehtipuista. Turvekerroksen arvioitu keskipaksuus on 2,6 m. Turvelaji on sararahkaturve. Eläimistö koostuu yleisimmistä linnuista ja tuotantoalueen yli kulkevista eläimistä kuten hirvistä ja ketuista. Alueella ei ole havaittu uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Hakemuksen mukaan hankealueella tai sen välittömällä vaikutusalueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Salanteennevan tuotantoaluetta ympäröivät alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä olevaa kangasmaata. Tuotantoalueen luoteispuolella on Naarasnevan turvetuotantoalue. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 800 m etäisyydellä tuotantoalueesta. Alle 500 m päässä tuotantoalueesta ei ole kaivoja. Hakijan arvion mukaan toiminnasta ei ole huomattavaa haittaa lähialueen asukkaille. Alueen käyttö maa-alueella tapahtuvaan virkistyskäyttöön on hyvin vähäistä, koska alue ei sovellu hyvin marjastukseen, metsästykseen tai retkeilyyn. Tuotantoalueen läheisyydessä on alueita, joilla retkeily, marjastus tai metsästys on mahdollista mutta hakijan mukaan niiden käytölle tuotantoalueen käyttöönotolla ei ole olennaista vaikutusta. Luontoarvot ja pohjavesi Pitkänmännikön Natura 2000 alue (FI ) sijaitsee tuotantoalueesta noin 3,7 km pohjoiseen. Hakijan mukaan Salanteennevan turvetuotantoalueesta ei aiheudu Pitkänmännikön Natura 2000 alueelle haitallisia vaikutuksia. Kuivatusvesiä ei johdeta Pitkänmännikön Natura-alueelle. Tuotantoalueen etäisyydestä johtuen pöly- tai meluhaittoja ei kantaudu alueelle. Tuotantoalueen pohjoispuolella noin 400 m etäisyydellä sijaitsee vesialaltaan noin 0,5 ha:n suuruinen Heinä-Järvinen järvi. Hakijan mukaan tuotantoalueen käyttöönotolla ei ole merkittävää vaikutusta Heinä-Järviseen, koska tuotantoalueen vedet laskevat tuotantoalueen lounaispuolella sijaitsevan Ruokonen järven suuntaan. 4

5 Hakemuksen mukaan tuotantoalueen lähellä ei ole muita suojelualueita, suojelukohteita, luonnontilaisia lähteitä, luonnontilaisia uomia tai pohjavesialueita eikä muitakaan ympäristönsuojelulaissa määriteltyjä kohteita. Hakemuksessa esitetyn arvion mukaan tarkempi selvitys alueen luontoarvoista ei ole tarpeen, koska alueelta on jo aiemmin tuotettu turvetta eikä hankealueella tai sen välittömällä vaikutusalueella ole erityisiä luontoarvoja. 5 Vesistö Vesistö ja sen tila Salanteenneva sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueen Ähtärinjärven valuma-alueella sijaitsevan Myllypuron valuma-alueella (35.436). Myllypuron valuma-alueen pinta-ala on 12,55 km 2, keskivirtaama 0,12 m 3 /s ja keskiylivirtaama 1,76 m 3 /s. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 2 % Myllypuron valuma-alueen pinta-alasta. Tuotantoalueen vedet johdetaan Myllypuroa pitkin Ruokoseen, josta vedet laskevat Autiosalmen kautta Ähtärinjärveen. Ruokosen valuma-alueen pinta-ala on 24,45 km 2, keskivirtaama 0,24 m 3 /s ja keskiylivirtaama 3,56 m 3 /s. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 1 % Ruokosen valuma-alueesta. Ähtärinjärven valuma-alueen pinta-ala on 482,23 km 2, keskivirtaama 4,58 m 3 /s ja keskiylivirtaama 17,1 m 3 /s. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 0,06 % Ähtärinjärven koko valuma-alueesta. Ähtärinjärvi on rehevä ja lievästi hapan järvi, jonka puskurikyky on hyvä. Veden teoreettinen viipymäaika järvessä on 1,8 vuotta. Ruokosen vedenpinta on samassa tasossa Ähtärinjärven kanssa. Ruokosen vedenlaatu vastaa Ähtärinjärven laatua eli se on rehevä ja lievästi hapan, jonka puskurikyky on hyvä. Myllypuron vesi on pääosin tulva-aikana Ruokosesta Myllypuroon noussutta vettä ja sen vedenlaatu vastaa Ruokosen vedenlaatua. Kevättulvien ja rankkasateiden aiheuttaman valunnan seurauksena Myllypuron vedenlaatu vaihtelee. Puro on osan vuodesta kuiva. Kalasto ja kalastus Ähtärinjärven kalastoon kuuluvat ahven, ankerias, hauki, järvitaimen, kiiski, kirjolohi, kuha, kuore, kymmenpiikki, lahna, made, muikku, nahkiainen, ruutana, salakka, siika, särki ja säyne. Valtalajeina ovat ahven, kiiski ja särki. Ähtärinjärveen on istutettu 2000-luvulla istutettu runsaasti kuhaa ja siikaa. Ähtärinjärvellä kalastusta harjoittaa vuosittain noin 290 henkilöä. Ruokosessa esiintyy kuhaa, haukea, lahnaa, särkeä ja ahventa. Alueen rapukanta on hävinnyt noin 10 vuotta sitten. Ruokosella harjoitetaan virkistys- ja kotitarvekalastusta, jonka kalastuksellinen merkitys on vähäinen. Järven rannalla on kesämökkiasutusta. Hakemuksen mukaan Myllypuron käyttö kalastukseen tai muuhun virkistyskäyttöön on vähäistä, koska puro on osan vuodesta kuiva eikä se sovel-

6 Ympäristöriskit lu kalastukseen. Ruokosesta kalat pääsevät nousemaan Myllypuroa pitkin korkean veden aikana korkeintaan 100 metriä. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Hakemuksen mukaan hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta virtaamiin tai vedenlaatuun, koska vedet kulkevat jo nykyisin suunniteltua reittiä ja hankealue on sarkaojitettu aiemmin. Kalastoon ja kalastukseen hankkeella ei ole vaikutusta, koska hankealueen osuus Myllypuron, Ruokosen ja Ähtärinjärven valuma-alueesta on pieni. Vesistön muuhun käyttöön, pohjaveteen ja sen käyttöön sekä pienvesiin hanke ei ennalta arvioiden vaikuta, koska alue ei sijaitse lähellä pohjavesialueita eikä sen osuus valumaalueista ole suuri. Vesienhoitosuunnitelma Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Salanteennevan tuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on kaikkien vesistöjen vähintään hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Hakijan esittämän arvion mukaan Salanteennevan tuotantoalueesta aiheutuva kuormitus ei heikennä vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin pääsyä, koska suunniteltu tuotantoalue on jo aiemmin sarkaojitettu ja kuormituksen lisäys jäisi pieneksi. Parhaassa tapauksessa alueen ottaminen turvetuotantoon parantaa mahdollisuuksia päästä vesienhoitosuunnitelman tavoitteisiin, koska nykyisin vedet virtaavat sarkaojista suoraan alapuoliseen vesistöön. Tulipaloihin varaudutaan sisäasiainministeriön turvetuotantoalueiden paloturvallisuutta koskevan ohjeen mukaisesti. Vesienkäsittelyrakenteiden toimintaa seurataan jatkuvasti tuotantoaikana ja säännöllisesti myös muina aikoina. Mahdolliset häiriöt korjataan. Hakija esittää käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamista yhteistarkkailuna Vapo Oy:n läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö- päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman vuosille mukaisesti. Hakija esittää kalataloustarkkailun toteuttamista Vapo Oy:n Naarasnevan ja Leväsuon (Soini/Alajärvi) turvetuotantoalueiden kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Ohjelma sisältää sähkökoekalastuksia Myllypurossa ja verkkokoekalastuksia Ruokosessa. 6 Korvaukset Salanteennevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa.

7 7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Lausunnot Hakija on täydentänyt hakemustaan muun muassa tiedoilla tuotantoalueen nykytilasta ja luontoarvoista, asianosaistiedoilla, vedenlaatutiedoilla, tarkkailutiedoilla sekä tarkemmalla suunnitelmalla pintavalutuskentästä. Täydennystä on täydennetty puuttuvilta osin Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Alajärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Järviseutulehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Alajärven kaupungilta ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Salanteennevan turvetuotantoalueen vesiensuojelu on pyrittävä järjestämään niin, ettei siitä aiheudu lisäkuormitusta Myllypuroon. Palaturpeen tuotanto kuormittaa yleensä vesistöä vähemmän kuin jyrsinturpeen tuotanto ja on siten suositeltavaa. Humuskuormitusta on tuotantomenetelmästä riippumatta pyrittävä rajoittamaan Myllypuron alueella. Vesistövaikutuksia on tarkkailtava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla joko yhteistarkkailuna tai erillistarkkailuna. Hanke vaikuttaa pieneen vesistöön, jota ei ole luokiteltu valtioneuvoston joulukuussa 2009 hyväksymässä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen Ähtärinjärvi on vesienhoitosuunnitelman mukaan hyvässä tilassa ja tavoitteena on hyvän tilan säilyttäminen. Vesien käsittelyn osalta tulee pumppauksessa huolehtia siitä, ettei laskeutusaltaan vesi pääse sekoittumaan pumppauksen vaikutuksesta ja laskeutusallas toimii tarkoituksenmukaisella tavalla. Pintavalutuskentän alueella olevat ojat tulee tukkia ja padota siten, että oikovirtausta ei pääse syntymään. Vesien tasaisesta jakautumisesta pintavalutuskentälle tulee huolehtia. Vedet tulee johtaa pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Toiminnanharjoittajan tulee esittää Vapo Oy:n kanssa tehty sopimus tuotantoalueen liittämisestä Vapo Oy:n tarkkailuohjelmaan. Tuotantoalueelta lähtevän veden laatua ja määrää on tarkkailtava vähintään

8 kahtena vuotena lupajakson aikana sulan kauden ajan. Vesinäytteistä määritetään ainakin kokonaistyppi ja fosfori sekä haitalliseksi koettu kiintoaine. Näytteet tulee ottaa välittömästi pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelta. Tuotanto-alueesta ei aiheudu melu- ja pölyhaittaa asuinkiinteistöille. Toiminnan aloittamiselle ei tule myöntää lupaa muutoksenhausta huolimatta. Mikäli ympäristölupa myönnetään, lupamääräyksillä on pyrittävä takaamaan vesiensuojelurakenteiden toiminta, turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis omavalvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston valvonta. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ELY-keskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Hakijan tulee toimittaa ELY-keskukselle sähköisesti TYVI-palvelun kautta vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa Ähtärinjärven ja Ruokosen ekologinen tila on arvioitu hyväksi. Järvien veden hyvän tason pitämiseksi turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta ei tulisi lisätä tämän päivän tasosta. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealuetta koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan Ähtärinjärven valuma-alueella turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Ähtärinjärven pohjoisosan näytteenottopisteen vuoden 2010 ph:n keskiarvo oli 5,5 ja Myllypuron vesinäytteen ph-arvo oli 5,8. Suunnitellun turvetuotantoalueen turvelaji on sararahkaturve. On mahdollista, että rahkaturve on ominaisuuksiltaan sellainen, että kuivatuksen ja turvetuotannon aikana aiheuttaa hapanta kuormitusta vesistöihin. Jos Myllypuron ja Ähtärinjärven pohjoisosan ph-arvo laskee vielä nykyisestään, on se haitaksi kalastolle. Rajana, jonka alla kalojen lisääntymistä haittaavaa vaikutusta alkaa ilmetä, pidetään ph-arvoa 5,5. Luvan saajan on vuosittain maksettava 330 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaan toteuttaa myös yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 8

9 Muistutukset ja mielipiteet Vuonna 2011 tehdyssä sähkökoekalastuksessa Myllypuron yläosasta ei saatu lainkaan kaloja ja alaosasta kolme särkeä. Ruokosen verkkokoekalastuksessa saatiin eniten salakoita, ahvenia, särkiä ja lahnoja. Saaliissa oli myös kuhia, haukia ja kiiskiä. Kalastustiedustelun perusteella Myllypurossa ja Ruokosessa kalasti noin 20 henkilöä katiskoilla, verkoilla ja vapavälineillä ja saaliiksi saatiin lähinnä haukea, lahnaa ja ahventa. Kalastusta haittasi pyydysten likaantuminen, pohjan liettyminen, säännöstely, vesikasvillisuus ja vähäarvoisten kalojen runsaus. Myös turvetuotannon aiheuttama veden tummeneminen ja rantojen rehevöityminen mainittiin. 3) Alajärven kaupunki ei ole antanut lausuntoa. 4) Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei ole antanut lausuntoa. 5) Ähtärinreitin kalastusalue, Ähtärinjärven osakaskunta ja Lipon- Halttusen osakaskunta Ympäristölupahakemus tulee ensisijaisesti hylätä. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, muistuttajat edellyttävät lupapäätöksen ehdoissa huomioitavan seuraavaa: Kaloille ja ravuille sekä kalastukselle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi on tuotantoalueella käytettävä parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuivatusvesien humuspitoisuuden alentamiseen ja humuksen pääsyn estämiseen tuotantoalueen alapuolisiin vesistöihin. Vesiensuojelussa käytettäviä rakenteita tulee säännöllisesti huoltaa ja tarkkailla niiden toimivuutta. Luvansaajalle on määrättävä tarkkailuvelvoite, jonka mukaan tuotantoalueelta lähtevien vesien laatua on seurattava näytteenotoin vähintään kuusi kertaa vuodessa. Näytteenottojen tulee painottua kevätkesäaikaan tuotantokauden ajalle. Näytteenottojen tulee tapahtua silloin, kun virtaamat ovat paikalliset olosuhteet huomioiden vähintään keskimääräisiä. Tuloksista on vuosittain raportoitava Ähtärinreitin kalastusalueen lisäksi myös Lipon-Halttusen osakaskunnalle ja Ähtärinjärven osakaskunnalle. Luvansaajalle on määrättävä tuotantoalueen koko ja kuormittavuus huomioiden riittävän suuri (vähintään 500 ) vuosittainen kalastusmaksu, joka on luvassa määrättävä käytettäväksi ensisijaisesti alapuolisiin järvialtaisiin suoritettaviin kalaistutuksiin toiminnasta aiheutuvien haittojen kompensoimiseksi kalastolle sekä kalastukselle. Ympäristöluvan ehdot tulee tarkastaa vähintään kahdeksan vuoden välein, jonka yhteydessä luvansaaja on velvoitettava selvittämään tuo- 9

10 tannosta mahdollisesti aiheutuneet haitat purkuvesistön kalastukselle sekä kala- ja rapukannoille ja korvaamaan ne täysimääräisesti. Ruokonen on matalarantainen ja keskisyvyydeltään matala pari pientä syvännettä sisältävä järvi. Mataluutensa vuoksi se on altis ulkopuolisen ravinne- ja kiintoainekuormituksen aiheuttamille haitoille, kuten vesikasvillisuuden lisääntymiselle ja kalaston elinolosuhteiden talviaikaiselle huonontumiselle. Ruokoseen lasketaan kuivatusvesiä Vapo Oy:n Naarasnevan noin 231 ha:n tuotantoalalta. Ruokosen pinta-alaan ja tilavuuteen suhteutettuna kuormitus on nykyisellään huomattava eikä sen lisäämistä tule enää sallia. Ruokosen ja Ähtärinjärven kalataloudellinen merkitys on erittäin suuri eikä niiden nykytilaa vaarantavan kuormituksen lisääntymistä voida hyväksyä. Ähtärinreitin vedet ovat jo entuudestaan humuspitoisia ja mm. turvetuotannon kuormittamia, joten lisäkuormitus vesistölle tulisi minimoida parasta mahdollista tekniikkaa ja menetelmiä käyttäen. Kuivatusvesistä otettavien näytteenottokertojen lukumäärä tulee olla riittävällä tasolla kuormituspiikkien havaitsemiseksi. Kalatalousmaksu tulee määrätä käytettäväksi ensisijaisesti Ruokosen kalakantojen hoitoon ja kalaistutuksiin, koska Ruokonen on tuotantoalueen ensimmäinen alapuolinen järvi ja toimii siten kiintoaineksen laskeutusaltaana. Toiminnasta aiheutuvien haittojen määrää ja laatua tulee tarkemmin tarkastella luvanhakijan toimesta ympäristölupaa uusittaessa. 6) AA (Myllypuro RN:o ) Nykyisillä vedenjuoksutustavoilla järviin turvesuon vesien juoksutusta ei voi hyväksyä jo ennestään kyseessä olevista vesistä tummentuneen liettyneen järven rasitteeksi. Myllypuro tuo laajalta alueelta vetensä tosi mustana ja liettyneenä. Ruokonen ei kestä enää yhtään lisärasitusta. Nykysysteemeillä vesi pystytään puhdistamaan paljon nykyistä paremmin tulvavedet mukaan lukien. Ruokonen on pieni kaunis järvi, jonka rannalla on vakituista ja loma-asutusta. 7) BB (Myllyhonka RN:o ) Ruokosen lisärasitukseen ei voi antaa suostumusta. Vaaditaan aivan erilaiset puhdistustoimenpiteet, ettei loppukin järvi enää pilaantuisi. Se on nykyisin mahdollista, jos halutaan. 10 Hakijan vastine Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnossa vaaditaan, että tarkkailun järjestämisestä tulisi olla sopimus Vapo Oy:n kanssa. Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus on päivätyllä päätöksellään hyväksynyt Läntisen Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman, jonka sivulla 5(18) todetaan, että tarkkailuun voi liittyä myös muita tarkkailuvelvollisia tekemällä sopimuksen tarkkailua hoitavan konsultin kanssa itsenäisesti. ELY-keskuksen tekemän päätöksen mukaisesti erillistä sopimusta Vapo Oy:n kanssa ei siis tarvitse tehdä.

11 11 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Päästöt vesiin Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän ehdottamaa 330 euron kalatalousmaksua hakija pitää liian suurena. Verrattuna Naarasnevan kalatalousmaksuun (1 900 euroa) Salanteennevan kalatalousmaksuksi tulisi olla noin 200 euroa. Nykytilanteessa vedet laskevat suunnitellulta turvetuotantoalueelta suoraan alapuoliseen vesistöön ilman minkäänlaisia vesiensuojelurakenteita, joten rakentamalla suunnitellut vesiensuojelurakenteet alapuoliseen vesistöön johdettava vesi tulee aiempaa puhtaammaksi. Hakija vastustaa Ähtärinreitin kalastusalueen, Ähtärinjärven osakaskunnan ja Lipon-Halttusen osakaskunnan vaatimusta ympäristölupahakemuksen hylkäämiseksi. Muistuttajien vaatimukseen parhaan käyttökelpoisen puhdistustekniikan käytöstä hakijalla ei ole huomautettavaa. Tarkkailuvelvoitteen ja raportoinnin osalta hakija yhtyy Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen lausuntoon. Kalatalousmaksun osalta hakija viittaa Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnosta annettuun vastineeseen. Hakija ehdottaa, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi jätetään kymmenen vuoden kuluttua ympäristöluvan myöntämisestä. BB:n ja AA:n muistutukseen hakija toteaa, että rakentamalla suunnitellut vesiensuojelurakenteet Salanteennevalta Myllypuroon ja Ruokoseen johdettava vesi tulisi aiempaa puhtaammaksi. Suunnitellut vesiensuojelurakenteet ovat nykytietämyksen mukaan parasta käyttökelpoista puhdistustekniikkaa. Aluehallintovirasto myöntää Aimix osk:lle ympäristöluvan Salanteennevan turvetuotantoon Alajärven kaupungissa Kokemäenjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on 29,5 ha. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 5 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Myllypuroon ja edelleen Ruokoseen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen liitteinä 8.1 ja olevien piirustusten mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, pumppausaltaan, laskeutusaltaan ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat

12 Päästöt ilmaan ja melu on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein siten, että kentän kaltevuus tulee huomioitua. Kenttä on pengerrettävä siten, että Myllypuron vedet eivät voi nousta tulva-aikana kentälle. Tarkennettu pintavalutuskentän rakennepiirustus, johon on merkitty kaikki rakennetiedot, korkeustiedot ja turvepaksuudet, on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen töihin ryhtymistä. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaassa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Vastaava ilmoitus on saatettava tiedoksi Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, pumppausallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reunaja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. 12

13 13 Varastointi ja jätteet 6. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. 7. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 8. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 9. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 10. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 11. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti siten, että tarkkailupiste on Myllypurossa ja Ruokosessa. Yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

14 14 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Kalataloustarkkailu on toteutettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Ähtärinreitin kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 12. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 13. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 300 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanon aloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan. Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 14. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsitte-

15 lyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 15 Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.

16 16 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Salanteennevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta suurin osa on ojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystä omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisella pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta eikä toiminta sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Salanteennevan tuotantoalueen koon ja vesienkäsittelyn huomioon ottaen sen ottaminen turvetuotantoon ei ennalta arvioiden heikennä alapuolisen vesistön tilaa. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Salanteennevan turvetuotantoalue sijaitsee Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Tuotantoalueen vesienkäsittely on vesienhoitosuunnitelman ja Ähtärinreitin toimenpideohjelman mukainen eikä tuotanto vaaranna Ähtärinjärven hyvää tilaa. Kun otetaan huomioon Salanteennevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pintavalutuskentän toiminnan varmistamiseksi on tarpeen tarkentaa kentän rakenteellisia ominaisuuksia ja toimittaa yksityiskohtainen suunnitelma elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksessä 5. Määräykset 6 ja 7 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Selvyyden vuoksi käytetään nykyisen jätelain vaarallisen jätteen käsitettä vanhan jätelain ongelmajäte-käsitteen sijasta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen

17 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 8 ja 9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksien 10 ja 11 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 12 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Lupamääräys 13 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 14 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueen vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-4 ja tarkkailua ja raportointia koskevat vaatimukset lupamääräyksissä Hakija ei ole hakenut toiminnan aloittamislupaa. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmän tarkkailua ja raportointia koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä Kalatalousmaksua koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 13. Ähtärinreitin kalastusalueen, Ähtärinjärven osakaskunnan ja Lipon- Halttusen osakaskunnan vaatimus luvan hylkäämisestä on evätty perusteluissa ilmenevin perustein. Vesiensuojelurakenteita koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-4, tarkkailua ja raportointia koskevat vaatimukset lupamääräyksissä ja kalatalousmaksua koskevat vaatimukset lupamääräyksessä

18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO AA:n vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-4. Luvan myöntämisen osalta viitataan luparatkaisun perusteluihin. BB:n vesienkäsittelyä koskevat vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä 1-4. Luvan myöntämisen osalta viitataan luparatkaisun perusteluihin. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90, 100, 103a ja 103c Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan alle 30 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. 18 Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Alajärven kaupunki Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat vastuualue (sähköisesti) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

19 19 Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksen, vaatimuksen tai mielipiteen. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Alajärven kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Järviseutu-lehdessä.

20 20 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Raija Aaltonen Lasse Känsälä Katja Söderlund Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Raija Aaltonen ja Lasse Känsälä. Asian on esitellyt ympäristölakimies Katja Söderlund. KS/TKa

21 VALITUSOSOITUS Liite 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

22 Tuotantoalueen kartta Liite 2

23 SALANTEENNEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMA Liite 3 Käyttötarkkailu Käyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja sijaintikunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannon ja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistä tehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessä päästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot: - tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät - tuotantomenetelmä - ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat - kunnostukset ja tuotannon eteneminen - vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta - kemikaalien käyttömäärät - poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista - laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen - ojastojen puhdistukset - mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset - pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt - sadanta, haihdunta ja tuulitiedot - muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset - jätehuoltoon liittyvät toimet - kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot - näytteiden ottoajat - aumojen paikkojen muutokset - pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- ja melupäästöihin - toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittely Vesiin johdettavien päästöjen tarkkailu Kuntoonpanovaihe Virtaama mitataan kuntoonpanotöiden aikana päivittäin. Vesinäytteet otetaan laskuojasta ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen seuraavasti: kuntoonpanotöiden aikana ja kesä-lokakuussa kevättulvan aikana (yleensä ) marras huhtikuussa (kun töitä ei tehdä) 1 kerta/2 vk 1 kerta/vk 1 kerta/kk. Näytteistä määritetään kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonais- ja ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus, väri ja ph. Tuotantovaihe

24 Laadunvarmistus Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen. Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa (maalis-toukokuu, kesä-heinäkuu, syyslokakuu ja joulu-helmikuu) kahden vuoden ajan tuotannon aloittamisen jälkeen ja kahden vuoden ajan ennen tarkistushakemuksen jättämistä sekä jälkihoidon aikana. Näytteenoton yhteydessä mitataan virtaama. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, väri ja ph. Vesienkäsittelyn teho lasketaan ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella. Päästöt lasketaan käyttäen tuotantoalueen omia pitoisuus- ja virtaamatietoja. Tarvittaessa voidaan käyttää lähellä sijaitsevan, jatkuvassa tarkkailussa ja mahdollisimman samassa tuotantovaiheessa olevan tuotantoalueen virtaamatietoja. Niinä vuosina, kun pitoisuusmittauksia ei tehdä, päästöjen laskennassa käytetään tukena lähialueen jatkuvassa tarkkailussa olevien tuotantoalueiden pitoisuuksia ennen tehostettua vesienkäsittelyä. Vesienkäsittelymenetelmän tehona käytetään tuotantoalueelta aiemmin mitattua tehoa. Päästöt lasketaan sekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksina luonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine 2 mg/l. COD Mn -taustapitoisuutena käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta. Raportointi Päästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailua koskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkentamis- ja muutossuositukset.