Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 1/2011/1 Dnro ISAVI/20/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Syväjärvennevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Kivijärvi LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä HAKEMUS JA SEN VIREILLE TULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneella ja täydennetyllä hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Syväjärvennevan 93,3 ha:n suuruisen uuden olevan alueen turvetuotantoon Kivijärven kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ja LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Vapo Oy:n omistuksessa Syväjärvennevalla on yhteensä 149,7 ha:n alue. Turvetuotantoalueen pinta-ala on noin 82 ha. Tuotantoalue jakautuu kahteen lohkoon, joiden pinta-alat ovat noin 68 ha ja 14 ha. Auma-alueiden pinta-ala on noin 11 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 m:n vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta. Arviolta vuonna 2040 alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Kuntoonpanovaihe on maarakennustyötä, joka aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Tämän jälkeen rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 m:n välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, päisteputket ja sarkaojapidättimet asennetaan sekä sarkaojien lietesyvennykset kaivetaan. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, sarkaojat kunnostetaan tarvittaessa ja aumapaikat rakennetaan. Kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Jyrsinpolttoturvetta kootaan mekaanisella kokoojavaunulla ja tuotannon alkuvuosina ympäristöturvetta kootaan toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Tuotanto on mahdollista myös Haku-menetelmällä. Keskimääräinen jyrsinpolttoturpeen vuosituotantomäärä on noin m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Myös palaturvetta voidaan tuottaa tarvittaessa. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Samoin toimitaan tuotannosta poistuvien osa-alueiden kanssa, jos ne muodostavan muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Yhtiö kunnostaa alueet mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erilliseksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat rakenteet ovat: sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, kaksi padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettua laskeutusallasta (kummankin pinta-ala 960 m 2 ), pumppausallas sekä pintavalutuskenttä. Vedet pum-

3 pataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti. Pintavalutuskentän pinta-ala on 11,7 ha, joka vastaa 12,7 % valuma-alueen pinta-alasta. Kenttä on osittain metsäojitettua suoaluetta. Toimintakyvyn varmistamiseksi ojat tukitaan. Pintavalutuskentän reunaan kaivetaan keräilyoja, josta järveen purkautuvan veden laatua ja määrää voidaan seurata. Käsitellyt kuivatusvedet purkautuvat Syväjärveen, josta vedet virtaavat Syväjärvenpuroa pitkin Hoikkalampeen. Hoikkalammesta vesistöreitti on Hoikanjoki Haukilampi Haukijoki Veitjärvi Veitjoki Vuonamonlahti. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset Kokonaan ojitetun Syväjärvennevan kuormitusarvioinnissa on käytettyseuraavia pitoisuuksia: kiintoaine 3,9 mg/l, COD Mn 27 mg/l, typpi 680 µg/l ja fosfori 27 µg/l. Valuman arvona on käytetty Vuosjärven luusuan keskivalumaa 9,9 l/s/km 2. Turvetuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuormitusta on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoilta lähtevän veden keskimääräisen laadun perusteella. Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset ovat seuraavat: Ominaiskuormitus Brutto Netto g/(ha d) Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kuntoonpanovaihe 45 0, ,5 24 Tuotanto 47 0, ,2 6 Edellä esitettyjen ominaiskuormitustietojen perusteella Syväjärvennevan (91,7 ha) kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuormitus on: Vuosikuormitus Brutto Netto kg/a Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kuntoonpanovaihe Tuotanto Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään. Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on vähäistä myös kuormausvaiheessa. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pö-

4 ly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tuotantoalueen pienehkö koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei saata aiheutua naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Hankealueelta voi kulkeutua Syväjärveen turvepölyä, mutta järven vähäisen virkistyskäytön vuoksi siitä ei katsota olevan haitallisia vaikutuksia. Sama koskee viljelyksiä. Marjastukseen ja sienestykseen soveltuvia alueita tuotantoalueen ympäristössä on runsaasti. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä koneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat arviolta 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Melun 40 db(a):n vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metriä tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 380 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatieltä metsäautotietä Saunakyläntielle ja Saunamäentielle ja edelleen valtateitä 77 ja 13 Äänekoskelle ja Jyväskylään. Työmaatien varteen ei sijoitu asutusta. Saunakyläntien ja Saunamäentien varrella on karttatarkastelun mukaan muutamia asuintaloja. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. 4

5 5 Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on sijoitettu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 275 litraa sekä muita voiteluaineita noin 60 kilogrammaa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 2,3 tonnia. Vuosittain tuotannossa syntyy jäteöljyjä 275 litraa, kiinteää öljyjätettä 46 kilogrammaa, akkuja 18 kilogrammaa, sekajätettä 2 kuutiometriä, aumamuovia 2,3 tonnia ja rautaromua 180 kilogrammaa. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemukseen on liitetty valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä (379/2008) mukainen kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman mukaan suolla ja suossa olevat kannot ja muu puuaines (noin m 3 ) välivarastoidaan tuotantoalueella, haketetaan ja sekoitetaan polttoturpeeseen. Kivet (noin 48 m 3 ) käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat (noin m 3 ) käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista kunnossapidon yhteydessä nostettu liete (noin 92 m 3 ) siirretään kuivumisen jälkeen tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeen mukana polttoaineeksi. Tarvittaessa lietteitä käytetään maisemoinnissa. Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen Tuotantoalueen nykytila Syväjärvennevan alue on metsäojitettua, puustoltaan ja puulajisuhteiltaan vaihtelevaa turvemaata. Alue on kauttaaltaan ojitettu metsätalouskäyttöön ja siten luonnontilaltaan muuttunut. Ojitus on tehty ja 1970-lukujen vaihteessa. Asutus ja maankäyttö Hankealue on pääasiassa metsätalouskäytössä olevan metsämaan ja suon ympäröimä. Lähin kiinteistö, jolla on rakennuksia, sijaitsee noin 350 metriä tuotantoalueesta itään Jukkolammen eteläpäässä. Muut kiinteistöt, joilla on rakennuksia sijaitsevat 500 metrin vyöhykkeen ulkopuolella.

6 Syväjärvennevan kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Tuotantoalue sijoittuu metsäiselle alueelle. Muutokset maisemassa eivät näy etäälle. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön (metsätalous, viljely tms.), jolloin maisemassa tapahtuu muutos. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Syväjärvennevan luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Sen merkitys marjastus- ja metsästysmaana on melko vähäinen. 6 Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu suojelualueita eikä myöskään pohjaveden muodostumisalueita. Kuivatusvesien laskureitillä ei sijaitse pohjavesialueita eikä suojelukohteita. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin. Tuotantoalueen vaikutusalueella ei sijaitse vesilain nojalla suojeltuja pienvesiä. Hankealueen läheisyydessä (alle 500 metrin etäisyydellä) ei ole talousvesikaivoja, joten vaikutuksia kaivojen antoisuuteen tai veden laatuun ei aiheudu. Vesistö Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Kymijoen päävaluma-alueen (14) Kivijärven Vuosjärven (14.44) valuma-alueen Veitjoen (14.447) ja Viivajoen (14.445) osavaluma-alueella. Veitjoen valuma-alueen pinta-ala on 93,1 km 2 (järvisyys 1,68 %) ja Kivijärven Kuivaselkään laskevan Viivajoen valuma-alueen pintaala on 157,61 km 2 (järvisyys 7,95 %). Hankealueen vedet johdetaan kokonaisuudessaan Veitjoen valuma-alueelle. Hankealue muodostaa n. 1,0 % Veitjoen valumaalueesta. Syväjärven luusuan osavaluma-alueen pinta-ala on arviolta 6,5 km 2. Vuosjärven luusuan vuosien keskimääräisen valuman, 9,9 l/s/km 2, keskimääräisen alivaluman (MNQ), 3,7 l/s/km 2 ja keskimääräisen ylivaluman (MHQ), 20,4 l/s/km 2 avulla on laskettu Veitjoen valuma-alueelle (F = 93,10 km 2 ), Syväjärven luusuan osavaluma-alueelle (F = n. 6,5 km 2 ), Hoikkalammen luusuan osavaluma-alueelle ja Veitjärven luusuan osavaluma-alueille (F = n. 31,7 km 2 ) keskimääräiset vuosivirtaamat (MQ) (m 3 /s): Syväjärvi, luusua Hoikkalampi, luusua Veitjärvi, luusua Veitjoen valumaalue MQ 0,06 0,23 0,31 0,92 MNQ 0,02 0,09 0,18 0,34 MHQ 0,13 0,46 0,64 1,87 Syväjärven vesi on ruskeaa, melko hapanta ja humuspitoista. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet sekä klorofyllipitoisuus kuvaavat rehevää vesistöä ja kokonaistyppipitoisuudet ovat humusvesille tyypillisellä tasolla. Laadullisesti vesi on välttävän ja tyydyttävän rajoilla. Veden laadussa ei ole tarkastelujaksolla vuosina

7 tapahtunut muutoksia. Syväjärven pinnankorkeudeksi on merkitty peruskarttaan 190,20 m. Kuivana vuonna syksyllä pinnakorkeus oli suon suunnitteluun liittyvien mittausten aikaan 189,80 m. Järvi sijaitsee valuma-alueen latvaosassa, joten sen pinnankorkeuden vaihtelu ei ole voimakasta, eikä sillä ole vaikutusta pintavalutuskentän toimivuuteen. Hoikkalammen vesi on melko hapanta ja ruskeaa humusvettä. Veden laatu on paljolti samanlaista kuin Syväjärvessä. Keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella järvi on rehevä. Veden laadussa ei ole tarkastelujaksolla vuosina tapahtunut muutoksia. Veitjärven vesi on ruskeahkoa humusvettä. Keskimääräisten fosforipitoisuuksien perusteella järvi ei ole niin rehevä kuin yläpuoliset järvet. Keskimääräinen fosforipitoisuus on ollut noin 17 µg P/l pienempi kuin Syväjärvessä ja Hoikkalammessa. Veden laadussa, joka on välttävän ja tyydyttävän rajoilla, ei ole tarkastelujaksolla vuosina tapahtunut muutoksia Veitjoen vesi on ruskeahkoa humusvettä. Vesi on laadultaan hyvin samanlaista kuin yläpuoleisessa Veitjärvessä. Kivijärven Vuonamonlahden vedestä on vain muutama näyte 1990-luvulta. Näiden näytteiden perusteella ei voida arvioida lahden nykytilaa. Heinolahden osakaskunnan mukaan vesistön kalastuksellinen merkitys on suuri tai erittäin suuri. Kalastajamäärä on noin 130 henkilön luokkaa vuodessa. Kalastus on virkistys- ja kotitarvekalastusta ja se kohdentuu lähinnä hankealueen purkureitin loppupäähän Veitjokeen ja Vuonamonlahteen. Parhaiten hankealueen alapuolisessa vesistössä menestyvät ahven, hauki ja kuha. Alueella pyydetään rapuja noin 500 kg/vuosi. Osakaskunta arvioi vesistön kunnon vaihtelevaksi. Vaihtelu johtuu valumavesien määrästä ja vesistön kannalta vahingolliset ympäristömuutokset ovat olleet vähäisiä. Keski-Suomen TE-keskuksen istutustietojen mukaan istutuksia on tehty Veitjärveen, Veitjokeen ja Kivijärveen. Veitjärveen on istutettu planktonsiikaa 1990-luvulla. Veitjokeen on istutettu säännöllisesti taimenta sekä pariin otteeseen lohta ja rapuja. Kivijärveen on istutettu taimenta, lohta, kuhaa, siikaa, harjusta ja rapuja. Vuositasolle arvioituna hankkeen brutto- ja nettopitoisuuslisät ovat kunnostus- ja tuotantovaiheessa seuraavat: Brutto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Netto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l 7 Kok.N µg/l Syväjärven luusua Kuntoonpanovaihe 0, , Tuotanto 0, , Hoikkalammen luusua Kuntoonpanovaihe 0, , Tuotanto 0, ,1 0,9 28

8 8 Brutto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Netto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Veitjärven luusua Kuntoonpanovaihe 0, , Tuotanto 0, ,1 0,9 21 Veitjoen valuma-alue Kuntoonpanovaihe 0,05 0,8 31 0,04 0,6 28 Tuotanto 0,05 0,4 14 0,03 0,2 7 Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia arvioita ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus suoraan laskentakohtaan ottamatta huomioon vesistössä tapahtuvaa sedimentaatiota, joka on kyseessä olevan vesistöalueen tapaisessa järviketjussa huomattavaa. Syväjärvennevan turvetuotantoalueen kuormitus nostaa tuotantovaiheessa Syväjärven fosforitasoa 3,3 µg/l ja typpitasoa 101 µg/l. Vaikutukset Hoikkalampeen, Veitjärveen ja varsinkin Veitjärven alapuoliseen vesistöön ovat hyvin vähäisiä. Syväjärven ja Hoikkalammen pienestä koosta ja välttävästä veden laadusta johtuen niiden kalastuksellinen merkitys voidaan arvioida suhteellisen vähäiseksi. Istutukset tehdään kokonaan Veitjokeen, Veitjärveen ja Kivijärveen, mikä myös ilmentää yläpuolisen vesistön vähäistä kalataloudellista merkitystä. Syväjärvennevan ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisissa kalavesissä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous, muut turvesuot ja asutus. Vaikutus on niin vähäinen, ettei perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ole olemassa. Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty tarkkailuohjelmaesitys. Toiminnanaloittamislupapyyntö Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy.

9 Hakija esittää vakuudeksi viiden tuhannen (5 000,00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY 9 Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty ja Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen työ- ja elinkeinokeskukselta, Kivijärven ja Kyyjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Kivijärven ja Kyyjärven kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Kivijärven ja Kyyjärven kunnassa välisenä aikana. Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Viispiikkinen-nimisessä sanomalehdessä. Lisäksi hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille. Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus on lausunut, että Kivijärven-Vuosjärven vesistöalueella sijaitsee 41,2 ha:n kokoinen Isonevan turvetuotantoalue. Lisäksi vireillä on sen lisäalueen ympäristölupahakemus (24,8 ha). Näiden lisäksi Kivijärven-Vuosjärven vesistöalueella on vireillä Jukkosuon (40 ha), Voimäensuon (58 ha), Penikkanevan (66 ha) ja Vetelänevan (48 ha) turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemukset. Syväjärvennevan tuotantoalueelta tulee tehdä luontoselvitys ja ulottaa se riittävällä tarkkuudella myös ojitetuille alueille, jotta turvetuotannon vaikutukset pystytään arvioimaan. Syväjärven pohjoispäässä olevan laskujoen suun luontoarvojen säilyttämiseksi on rantayleiskaavassa merkintä M/s eli alue, jolla on erityisiä luontoarvoja. Hoikkalammen itärannalla oleva suuri koskemattomana säilynyt metsäalue on luokiteltu luontoarvoiltaan merkittäväksi ja on merkitty SL-alueeksi. Luonnonsuojelualue ulottuu Hoikkalammen itärannasta Luotojärven länsirantaan. Lisäksi kaavassa on merkitty luontoarvoiltaan merkittävinä alueina M/s -merkinnällä Veitjärven luoteisosan luhtarannat ja eteläosassa olevan Näätälahden itärannat. Hakijan esittämät kuormitusarviot ovat niin pienet, että kyseisiin arvoihin pääseminen edellyttää hyvin toimivaa ympärivuotista pintavalutusta. Suunniteltu pintavalutuskenttä sijaitsee aivan Syväjärven rannassa. Pintavalutuskentän perustaminen ranta-alueelle on rantayleiskaavan vastaista. Keräilyojan kaivaminen koko kentän osuudelle aivan rantaan ei ole tarkoituksenmukaista. Näin ollen pintavalutuskentän tehoa ei voitaisi

10 tarkkailla. Tuotantoalaa on pienennettävä ja kenttää siirrettävä kauemmas järvestä. Mikäli kenttä toimisi huonosti, olisi sillä selvät vaikutukset alapuolisen vesistön tilaan. Hakemuksen mukaan lähin kiinteistö sijaitsee noin 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Muut kiinteistöt, joilla on rakennuksia, sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä. Lähimmälle kiinteistölle saattaa aiheutua melu- ja/tai pölyhaittaa. Syväjärvennevan välittömässä läheisyydessä sijaitsee Syväjärvi ja muutamia lampia, joiden vedenpinnalle kulkeutuisi todennäköisesti ilman kautta turvepölyä. Turvetuotantoaluetta ei tule ulottaa vesistöjen välittömään läheisyyteen. Suunniteltu turvetuotantoalue on vastoin valtioneuvoston periaatepäätöstä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen Näiden mukaisesti turvetuotannon sijoittamista tulisi suunnata tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille ja välttäen alueiden sijoittumista vesistön tai suojelualueen välittömään läheisyyteen. Esitetyllä vesienkäsittelymenetelmällä ei voida suorittaa kuormitustarkkailua, eikä pintavalutuskentän tehon tarkkailua, koska pintavalutuskentältä vedet johdetaan suoraan järveen, eikä siis kentän alapuolella ole keräilyojaa. Pintavalutuskentän tehoa tulee voida tarkkailla. Vesistötarkkailuosiossa on virhe. Vesistötarkkailun osalta on kysymys järvipisteistä, mutta ohjelmaesityksessä esitetään jokipisteiden ohjelma. Vesistönäytteet tulee ottaa vuosittain. 2. Keski-Suomen TE-keskus on lausunut, että hankealue sijaitsee Kymijoen päävaluma-alueen (14) Kivijärven-Vuosjärven (14.44) valuma-alueen Veitjoen (14.447) osavaluma-alueella, jolla ei ole aikaisemmin ollut turvetuotantoa. Kivijärven Leukunlahteen laskevan Leukunjoen valuma-alueella on toiminnassa Vapo Oy:n Isonevan turvetuotantoalue (42 ha) ja ympäristölupakäsittelyssä on lisäksi Isonevan lisäalue (24,8 ha). Hakijalle ei tule myöntää ympäristölupaa Syväjärvennevan turvetuotantoalueelle haetussa muodossa. Hankkeen tuotantoalueen sijaintia ja laajuutta tulee muuttaa siten, että sen yhteyteen voidaan rakentaa parhaimman käyttökelpoisen tekniikan mukaiset vesiensuojelurakenteet. Valtioneuvoston periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mukaan turvetuotannon sijoittamista suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille. Turvetuotantoalueita ei tule sijoittaa vesistön tai suojelualueen välittömään läheisyyteen. Syväjärvennevan tuotantoalue on vain noin 100 m:n etäisyydellä Syväjärvestä ja pintavalutuskenttä rajoittuu Syväjärven rantaan. Kuivatusvedet johdettaisiin pintavalutuskentältä suoraan Syväjärveen ilman kentän jälkeisiä vesiensuojelurakenteita. Näin ollen hanke on valtioneuvoston periaatepäätöksen vastainen eivätkä alueelle suunnitellut rakenteet ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia (BAT). Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, että toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Lisäksi ympäristövaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon Veitjoen vesistöalueella harjoitettavien muiden ympäristöä kuormittavien toimintojen (mm. maa- 10

11 ja metsätalous ja asutus) sekä turvetuotannon yhteisvaikutus. Uusien turvetuotantoalueiden käyttöönotto on omiaan aiheuttamaan yhdessä Veitjoen vesistöalueeseen vaikuttavien toimintojen kanssa merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ja myös erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Turvetuotannon vesiä rehevöittävä vaikutus aiheuttaa merkittävää haittaa Syväjärvennevan alapuolisen vesistön kala- ja rapukannalle ja kalastukselle. Ympäristölupahakemuksessa esitettyihin kuormituslukuihin verrattuna samansuuruisten turvetuotantoalueiden ( ha) kiintoainekuormitus oli kuormitustarkkailun mukaan Keski-Suomessa vuonna 2007 keskimäärin kg/a. Syväjärvennevan todellinen kiintoainekuormitus tuotantoaikana voi näiden laskelmien perusteella olla kaksinkertainen verrattuna hakemuksessa esitettyihin kuormituslukuihin ja kuntoonpanotöiden aikana (1 3 vuotta) sekä ääriolosuhteissa vieläkin suurempaa. Näin ollen Syväjärvennevan kuormitusarvio kiintoaineen osalta on selvästi alimitoitettu ja vaikutukset alapuoliseen vesistöön vähäteltyjä. Syväjärvennevan turvetuotantoalueen kuormitus tulisi kohdistumaan jo nykyisellään vedenlaadultaan välttävään vesistöön. Alueella ei ole aikaisempaa turvetuotantoa. Syväjärvi ja Hoikanlampi tulisivat hankkeen toteutumisen seurauksena menettämään lopullisesti kalataloudellisen merkityksensä. Koko Kivijärven valuma-alueella oli vuonna 2008 toiminnassa yhteensä 337,8 ha turvetuotantoalueita ja ympäristölupahakemus oli vireillä yhteensä 222,3 ha:n suuruisille alueille. Suurin osa uusista mahdollisista turvetuotantoalueista tulisi kuormittamaan Kivijärven keskiosaa. Hankkeen kuormitus kohdistuisi Syväjärven ja Kivijärven väliselle vesialueelle. Veitjoki on kala- ja raputaloudellisesti arvokas vesistö. Veitjoki on määritetty lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Veitjokeen on 2000-luvulla istutettu 1-kesäisiä järvitaimenia sekä aikuisia rapuja. Syväjärvennevan alapuolinen vesistö Syväjärvestä lähtien on voimakkaasti kuormittunut jo ilman turvetuotantoakin. Jokivesistöissä veden keväisessä happamuudessa voi olla suuria vuosien välisiä eroja. Kalanpoikasten kuoriutumisaikaan osuva happamuuden lisääntyminen voi tuhota poikaset, mikä näkyy kyseisenä vuonna kuoriutuneiden kalojen puuttumisena, kun tarkastellaan kalaston ikärakennetta. Äkilliset happaman veden "piikit" voivat aiheuttaa kalojen joukkokuolemia joessa. Syväjärven ph on vuosina vaihdellut välillä 4,7 5,7, joten vesi on tälläkin hetkellä erittäin hapanta. Näissä ph-arvoissa kalojen lisääntyminen häiriintyy, mutta vesistöön istutetut kalat säilyvät hengissä. Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen TE-keskukselle vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksun suuruuden tulisi olla 15 euroa tuotantohehtaarilta. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskukseen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen tarkkailuvelvollisten kanssa. 11

12 Lupaa ei tule myöntää toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. 3. Kivijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunut, että Syväjärven ja Jukkolammen läheisyyteen liittyvän vesistöön kohdistuvan turvepölyleviämisen vuoksi lupaa ei tulisi myöntää tai tuotantoalueita tulee rajata siten että etäisyys Syväjärvestä ja Jukkolammesta on vähintään 0,5 km ja tällöinkin tulee tuotantoalueen ympärille jättää riittävän leveä tuulta hillitsevä puustoinen vyöhyke sekä rajoittaa pölyämistä aiheutuvaa toimintaa tuulisten säiden aikana. Mikäli lupa myönnetään, tulee toiminnanharjoittajalta vaatia parhaan tekniikan mukainen tehokas vesiensuojelu ja turvepölyn leviämisen esto. Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja järjestämisessä tulee tällöin erityisesti huolehtia niiden toimivuudesta suurten virtaamien aikana (lumen sulamisvaihe ja voimakkaat sadejaksot). Toiminnan järjestämisessä tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: Tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen tulee liittää padottavat rakenteet siten että kuivatusvesiä voidaan padottaa tehokkaasti koko tuotantoalueella ja vesien virtaamista vesiensuojelurakenteisiin voidaan hallita. Tuotantoalueen reunoille eristysojan sisäpuolelle tulee jättää riittävän leveä puustoinen suojavyöhyke ja tarvittaessa pengerrys siten etteivät kuivatusvedet pääse karkaamaan tuotantoalueen ulkopuolelle ääritilanteissakaan. Kuivatusvesissä olevan kiinteän, sekoittuneen ja liuenneen humusaineen riittäväksi vähentämiseksi suunnitelmassa esitettyihin vesiensuojelumenetelmiin tulee liittää myös kemiallinen saostus. Laskeutusaltaaseen tulee liittää padottava rakenne ja veden purku tulee järjestää siten että sekä altaan pinnalla ja pohjassa oleva humusaines jää altaaseen mahdollisimman tehokkaasti. Laskeutusaltaaseen kertyvän humusaineksen ja muun kiintoaineksen poistamisesta ja läjittämisestä tulee esittää tarkka suunnitelma, josta käy ilmi altaan pinnalla ja pohjassa olevan aineksen poistotekniikka ja läjityspaikka sekä miten aineksen karkaaminen työn aikana estetään. Kasvillisuuskentälle johdettavan kuivatusveden humusainespitoisuutta tulee seurata pitoisuusmittauksin ja suurimpiin virtaamatilanteisiin seurantaa painottaen. 4. Kivijärven kunnanhallitus on, sen lisäksi mitä Kivijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on lausunnossaan vaatinut, esittänyt, että vesistö-, ravinne- ja humusnäytteet on otettavan ennen toiminnan aloittamista. Toimintaa ei tule myöskään sallia aloitettavaksi ennen kuin päätös on lainvoimainen. 12 Muistutukset 1) AA ja BB, asiakirjojen mukaan tilan Saarela RN:o 16:6, joka sijoittuu Jukkolammen rantaan, omistajina vaativat, että tuotannon vaikutuksen lammen kalakantaan ja virkistyskäyttöön on minimoitava riittävän suurilla suojavyöhykkeillä. 2) CC tilan Syväjärvi RN:o 11:68, joka rajoittuu turvetuotantoalueeseen, omistajana on vaatinut, että pumppausallas laitteineen sekä imeytyskenttä on siirrettävä kauem-

13 mas Syväjärven rannasta. Lisäksi hakijan on esitettävä metsätien tiekunnalle tien parannus- ja kunnossapitosuunnitelma. 3) Kivijärven osakaskunta vaatii hakemuksen hylkäämistä. 4) Heinolahden osakaskunta vaatii hakemuksen hylkäämistä kaikilta osin. Toissijaisena vaatimuksena esitetään, että mikäli lupa myönnetään, siihen on liitettävä seuraavat määräykset: Heinolahden osakaskunnalle kalakannan tilan heikkenemisestä ja kalansaaliin vähenemisestä Veitjoessa, Vuonamonlahdessa ja Hannonsalmen alapuolella olevalla Kirkkosalmen lahdella on suoritettava korvausta seuraavasti. Vuonamonlahden ja Hannonsalmen alapuolelle, osakaskunnan yhteiselle vesialueelle, toiminnan aloittamisesta siihen saakka kunnes turvetuotantoalueen käyttö loppuu, on istutettava vuosittain kuhan poikasia (1-kes.) kappaletta. Veitjokeen toiminnan aloittamisesta siihen saakka kunnes turvetuotantoalueen käyttö loppuu, on istutettava järvitaimenpoikasia (1-v.) kpl. Vuonamonlahden ja Hannonsalmen alapuolelle, osakaskunnan yhteiselle vesialueelle, toiminnan aloittamisesta siihen saakka kunnes turvetuotantoalueen käyttö loppuu, on istutettava vuosittain siian poikasia (1-kes.) kappaletta. Velvoiteistutukset on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman. Osakaskunnan vesialueen tilan heikkenemisestä johtuvasta arvon alenemasta on maksettava vuotuista haittamaksua vedenlaatutarkkailun tulosten mukaisesti. Mikäli hakijan esittämät bruttopitoisuuslisät (kiintoaine, fosfori ja typpi) kunnostus- ja tuotantovaiheissa lisääntyvät enemmän kuin 5 % hakijan arvioimista tulee hakijan suorittaa vuosittaista haittamaksua 500 vuodessa varsinaisen kunnostus- ja toiminta-ajan ajalta. Ensimmäinen korvaus on suoritettava sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja tuotanto käynnistyy. Rakentamisessa tulee käyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita (BAT), parasta käytäntöä (BEP) ja tarpeellista vesiensuojelutekniikkaa. Laskeutusaltaita tulee olla ko. 91,7 ha metsäojitetulla tuotantoalueella useampia. Altaiden tulee olla riittävän suuria ja näiden säännöllinen seuranta ja tyhjentäminen on varmistettava. Laskeutusaltaat tulee tyhjentää aina ennen tulvavesikautta. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei mahdollisia suuria tulvahuippuja pääse syntymään (tasainen virtaus). Hakijan esittämän pintavalutuskentän tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5 % valuma-alueen pinta-alasta. Valutuskentän turvepaksuus on oltava minimissään 0,5 metriä. Pintavalutuskentän tulee myös muulta rakenteeltaan vastata ympäristöhallinnon Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa (2007) annettuja arvoja. Myös laskeutusaltaiden tulee olla oikein mitoitettuja. Pintavalutuskentän toimivuutta tulee seurata säännöllisesti. Mikäli pintavalutuskenttä ei toimi asiallisesti, tuotantotoiminta tulee keskeyttää välittömästi. Hakijan on suoritettava ennakkoselvitys Vuonamonlahden vedenlaadusta ennen toiminnan käynnistämistä. Hakemuksessa esitettyä tuotantovaiheen vuosittaista kuormitusta ei saa missään tapauksessa ylittää. Lupaa minkään toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tule myöntää. 13

14 14 Rakentamisenaikaisen ja tuotannon aiheuttamia vaikutuksia kalansaaliiseen ja kalastukseen on seurattava kolmen vuoden välein suoritettavin kalastustiedusteluin ja koekalastuksin vuodesta 2010 alkaen. Kalastustiedustelujen tulee käsittää Veitjoessa (koesähkökalastus) ja Vuonamonlahdella kalastavat osakaskunnan luvan lunastaneet kalastajat. Koeverkkokalastuksia tulee suorittaa Vuonamonlahdella ja Hannonsalmen alapuolisella osakaskuntamme yhteisellä vesialueella. Hakijan tulee seurata Veitjoessa, Vuonamonlahdella ja Hannonsalmen alapuolisella alueella vedenlaatua (laajan analyysivalikoiman perusteella) vähintään kolme kertaa vuodessa kerättävin pinta- sekä pohjavesinäyttein. Em. paikoista tulee valita myös sopivat vesinäytteiden ottopaikat veden laadun ennakkotarkkailupisteiksi. Vesinäytteenotto ja näytteiden analysointi tulee suorittaa julkisen valvonnan alaisen puolueettoman osapuolen toimesta. Kaikki tarkkailu- ja seurantaraportit on toimitettava viipymättä tiedoksi Heinolahden osakaskunnalle sekä Kivijärven kalastusalueelle. 5) Kivijärven kalastusalue puoltaa Heinolahden ja Kivijärven osakaskuntien asiassa jättämiä vaatimuksia. Sen lisäksi se vaatii hakemuksen hylkäämistä kaikilta osin. Toissijaisena vaatimuksena esitetään, että mikäli lupa myönnetään, siihen on liitettävä seuraavat määräykset: Rakentamisessa tulee käyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita (BAT), parasta käytäntöä (BEP) ja tarpeellista vesiensuojelutekniikkaa. Sarkaojien lietetaskujen sekä laskeutusaltaiden tulee olla riittävän suuria ja näiden säännöllinen seuranta ja tyhjentäminen on varmistettava. Liete- ja laskeutusaltaat tulee tyhjentää ennen tulvavesikautta. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, ettei mahdollisia suuria tulvahuippuja pääse syntymään (tasainen virtaus). Hakijan esittämien pintavalutuskenttien tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5 % valuma-alueen pinta-alasta. Valutuskentän turvepaksuus on oltava minimissään 0,5 m. Pintavalutuskentän tulee myös muulta rakenteeltaan vastata ympäristöhallinnon Turvetuotannon ympäristönsuojeluoppaassa (2007) annettuja arvoja. Myös laskeutusaltaiden tulee olla oikein mitoitettuja. Pintavalutuskentän toimivuutta tulee seurata. Rakentamisenaikaisen ja tuotannon aiheuttamia vaikutuksia kalansaaliiseen ja kalastukseen tulee seurata hakijan toimesta kolmen vuoden välein suoritettavin kalastustiedusteluin ja koekalastuksin (alkaen vuonna 2010). Kalastustiedustelujen tulisi käsittää Veitjärvessä, Veitjoessa sekä Vuonamonlahdella osakaskunnan luvan lunastaneet kalastajat. Koeverkkokalastuksia tulee suorittaa Veitjärvessä. Hakijan tulisi seurata Haukilammen, Veitjärven sekä Vuonamonlahden vedenlaatua (ph, happi, kiintoaineet, fosfori, typpi, elohopea yms.) vähintään kolme kertaa vuodessa kerättävin pinta- sekä pohjavesinäyttein. Myös Kivijärven vedenlaatua on tarkkailtava. Vesinäytteenotto ja näytteiden analysointi tulee suorittaa puolueettoman osapuolen toimesta (ei luvanhakijan edustaja). Luvansaajan tulee korvata kalastukselle sekä rapu- ja kalakannalle aiheutuva haitta vesialueen omistajalle lyhentämättömänä. Vesialueen omistaja käyttää korvauksen kalakannan hoitoon tai ja vesialueen tilan parantamiseksi. Velvoitteiden suuruutta määriteltäessä on huomioon erityisesti otettava Veitjoessa luontaisesti lisääntyvä taimenkanta (Kivijärven kalastusalueen sähkökoekalastukset v. 2000, 2002 ja 2003).

15 15 Kaikki tarkkailu- ja seurantaraportit pyydetään toimittamaan viipymättä tiedoksi vesialueen omistajille (osakaskunnat) sekä Kivijärven kalastusalueelle. 6) Syväjärven metsäautotien tiekunta toteaa, että Syväjärven metsätie on rakennettu kevytrakenteellisesti talvikäyttöön ja puuliikenne ajetaan talvella. Tie on kapea eikä ole ohituspaikkoja. Tie peruskunnostettiin omistajan toimesta vuonna 2000, jolloin korjattiin rummut ja kaivettiin ojat. Hakijan on kunnostettava tie, jotta siinä voidaan liikennöidä raskaalla kalustolla. Hakijan on korvattava tien levittämisen sekä ohituspaikkojen rakentamiseen tarvittavat maa-alueet. Tie on oltava liikennöitävässä kunnossa läpi vuoden. 7) DD ja EE tilan Kiuasmaa RN:o 11:75 omistajina vaativat, että vesistöön kohdistuvan turvepölyleviämisen vuoksi lupaa ei tulisi myöntää. Tai tuotantoaluetta tulee rajata siten, että etäisyys Syväjärvestä ja Jukkolammesta on vähintään puoli kilometriä ja tällöinkin tulee tuotantoalueen ympärille jättää riittävän leveä tuulta hillitsevä puustoinen vyöhyke, sekä rajoittaa pölyämistä aiheutuvaa toimintaa tuulisten säiden aikana. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, tulee toiminnanharjoittajalta vaatia parhaan tekniikan mukainen tehokas vesiensuojelu ja turvepölyn leviämisen esto. Vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja järjestämisessä tulee tällöin erityisesti huolehtia niiden toimivuudesta suurten virtaamien aikana. Tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen tulee liittää padottavat rakenteet siten, että kuivatusvesiä voidaan padottaa tehokkaasti koko tuotantoalueella ja vesien virtaamista vesiensuojelurakenteisiin voidaan hallita. Alueelle on jätettävä leveä puustoinen suojavyöhyke ja tarvittaessa pengerrys siten, etteivät kuivatusvedet pääse karkaamaan tuotantoalueen ulkopuolelle ääritilanteissakaan. Kuivatusvesissä olevan kiinteän, sekoittuneen ja liuenneen humusaineen riittäväksi vähentämiseksi suunnitelmassa esitettyihin vesiensuojelumenetelmiin tulee liittää myös kemiallinen saostus. Laskeutusaltaaseen tulee liittää padottava rakenne ja veden purku tulee järjestää siten, että sekä altaan pinnalla ja pohjassa oleva humusaines jää altaaseen mahdollisimman tehokkaasti. Laskeutusaltaaseen kertyvän humusaineksen ja muun kiintoaineksen poistamisesta ja läjittämisestä tulee esittää tarkka suunnitelma, josta käy ilmi altaan pinnalla ja pohjassa olevan aineksen poistotekniikka ja läjityspaikka sekä miten aineksen karkaaminen työn aikana estetään. Kasvillisuuskentälle johtavan kuivatusveden humusainespitoisuutta tulee seurata pitoisuusmittauksin ja suurempiin virtaamatilanteisiin seurantaa lisäten. 8) FF myötäkumppaneineen esittävät, että Vapo Oy:n lupahakemus tulee hylätä. Syväjärvennevan kuivattaminen turpeenottoa varten aiheuttaisi YSL 42 :n vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista ja sen vaaraa. Hanke on siten myös YSL 6 :n vastainen. Turpeennosto Syväjärvennevalta estäisi myös vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 21 :n velvoittaman vesiensuojelutavoitteen saavuttamisen. Hanke on myös vesilain 1 luvun 15 :n vastainen.

16 Syväjärvennevan tuotantoaluevaraus on poistettu Keski-Suomen seutukaavasta. Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa suolle ei ole varausta. Syväjärvennevalla tai sen laiteilla ja hankkeen vaikutuspiirissä saattaa ojituksesta huolimatta esiintyä uhanalaisia luontotyyppejä samoin kuin suojeltavia lajeja. Siksi on välttämätöntä tehdä perusteellinen luontoselvitys. Valtioneuvoston periaatepäätös vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 sanoo, että on vältettävä tuotannon sijoittumista vesistön välittömään läheisyyteen. Hakemus aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta on hylättävä, koska ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti lupa voidaan antaa vain sillä edellytyksellä, että täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Suon ja sen ympäristön luonnonarvoja ei voida palauttaa ennalleen, jos suota on käsitelty turpeenkaivua varten, ei myöskään vesistöjä voida saattaa ennalleen, mikäli lupapäätös muutoksen haun kautta kumottaisiin. 9) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry vaatii hakemuksen hylkäämistä. Suunniteltu tuotantoalue sisältyy Suomenselän ekologisesti arvokkaalle suuralueelle, ja on lähellä Salamajärven ekologisesti arvokasta vyöhykettä. Syväjärvennevaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta puuttuu luontoselvitys. Ojitetuillakin soilla voi olla huomattavia luontoarvoja. Niillä voi kasvaa uhanalaisia kasveja ja Suomen erityisvastuulajeja. Suon laiteilla voi esiintyä metsälakikohteita ja uhanalaisia luontotyyppejä. Suon reunaosissa on todennäköisesti uhanalaisia korpia. Suo on saattanut osin alkaa palautua lähemmäs luonnontilaisen kaltaista suota. Paitsi säilytettävä myös tuhottavaksi aiottu suoluonto on luontoselvityksin dokumentoitava. Metsäojitusalueiden pintavalutuskenttien ravinteiden pidätyskyky on todettu vähäiseksi. Etenkään kolloidimaisiksikin esiintymiksi muodostuvan hienohumuksen päästämisen estämisestä ja toisaalta vaikutuksista ei ole riittävää tutkimustietoa. Muitakin päästöjä ja vaikutusta koskeva tieto on vielä riittämätöntä. Pintavalutuskentän toimivuutta vähentää kentän sijoittuminen ojitetulle suolle. Ojien tukkiminen tarkoittaa maan siirtoja ja samalla humuksen ja ravinteiden vapautumista pintavalutuskenttään. Lisäksi pintavalutuskenttä on aiottu rakentaa Syväjärven rantaan. Suunniteltua tuotantoaluetta koskien ja myös Kivijärveen vievän kuivatusvesien laskureitin varteen on tehty rantayleiskaava, joka on hyväksytty Kivijärven kunnassa vuonna Myös pintavalutuskentän sijaintirannaksi aiottu paikka kuuluu rantayleiskaavan sisältämään alueeseen. Kuivatusvesien laskureitin varressa on suuri koskemattomana säilynyt metsäalue, joka on suojeltu SL-merkinnällä. Turpeenkaivuu kuormittaa erityisesti Viitasaaren reittivesien latvaosia. Keski-Suomen reittivesien latvaosien tila on oletettua heikompi. Vesien kuormitusta onkin vähennettävä eikä lisättävä. Turpeenpoltto on ristiriidassa hallituksen ilmasto- ja energiastrategian kanssa. 16

17 17 Selitys Hakija on lausunnoista ja muistutuksista antamassaan selityksessä lausunut Keski- Suomen ympäristökeskuksen lausunnosta, että Kivijärven-Vuosjärven verrattain laajalla vesistöalueella (14.44) on ja on suunniteltu (vireillä) turvetuotantoa yhteensä 278 ha. Syväjärvennevan kuivatusvedet johdetaan Veitjoen (14.447) vesistöalueelle. Sille ei sijoitu entuudestaan turvetuotantoalueita. Veitjoen 93,10 km 2 :n alueesta tuotantoalue on noin yksi prosentti. Syväjärven valuma-alueesta tuotantoalue on 14 %, Hoikkalammen 4 % ja Veitjärven 2,9 %. Luvan myöntämiselle ei ole kaavoituksellista estettä. Kaavoittajat ovat useissa lausunnoissa ja kaavaselostuksissa todenneet, että aluevaraus maa- ja metsätalouteen (M) ei toiminnallisista yhteneväisyyksistä johtuen estä turvetuotantoa samaisella alueella. Tämä koskee myös hakijan omistamalle maalle sijoittuvaa pintavalutuskenttää, joka toimii ravinteiden ja kiintoaineen pidättäjänä. Turvetuotannon ympäristölupia on lukuisasti myönnetty suoalueille, jotka kaavoissa ovat maa- ja metsätalousalueita. Kun suunniteltu tuotantoalue on sijoittunut MU-1 alueelle (so. maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta ja muita ympäristöarvoja), toiminnan aloittaminen on edellyttänyt maisematyölupaa (puuston poisto, tiet jne.). Kaavan merkitys ei ole lausunnossa tarkoitetunlainen. Jokamiehenoikeudella ei ole lausunnossa tarkoitettua suojaa. Perusteita alueen rajaamiseen myös Jukkolampea koskien ja pintavalutuskentän siirtämiseen ei kaavasta johtuen ole olemassa. Hakija on aiemmin täydennyksessään ilmoittanut kaivavansa keräilyojan pintavalutuskentän alareunaan, jotta kentän toimivuutta voidaan tarkkailla. Samalla pintavalutuskentän sijaintia muutetaan siten, että se sijoittuu kokonaisuudessaan hakijan omistamalle maalle. Kuormitusarvio on tehty vastaavin perustein kuin muissa vastaavissa ympäristölupahakemuksissa. Kokoluokkaisesti kuormitusarvio on samaa tasoa kuin esim. päätöksellä nro 39/09/ ratkaistussa Voimäensuon hankkeessa, jossa metsäojitetulle alueelle sijoittuva pintavalutuskenttä on 6,1 % kuormittavasta alasta. Syväjärvennevan pintavalutuskentän voisi helposti olettaa toimivan hieman tehokkaammin. Kentän sijoittamisesta kokonaan hallussa olevalle alueelle, keräilyojan kaivamisesta sopivaan paikkaan ja korkeuseroista johtuen kenttä ei sijoitu liian lähelle Syväjärven rantaa. Hakijan käsityksen mukaan kenttä on mahdollista rakentaa hyvin toimivaksi. Kuormitusarviokin on luotettava. Suunnitellun tuotantoalueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu rakennettuja kiinteistöjä. Lähin sijoittuu 350 m:n etäisyydelle Jukkolammen itäpuolelle noin 30 m rannasta. Lohkon 1 eteläosan alueesta noin 4 ha sijoittuu alle 500 m:n etäisyydelle, ja välissä on metsäistä aluetta. Kohtuuton pöly- ja meluhaitta estyy näin. Lupaharkinta suoritetaan ympäristönsuojelulain 7 luvun lupaharkintaa koskevien säännösten nojalla, ei Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteiden perusteella. Hakijan käsityksen mukaan luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Hakijan esittämällä tarkkailulla saadaan riittävä tieto toiminnan vaikutuksista.

18 Hakemusasiakirjat sisältävät riittävät selvitykset asian ratkaisemiseksi, eikä hakemus ole selvityksiltään puutteellinen. Keski-Suomen TE-keskuksen lausunnosta hakija toteaa, että siinä liioitellaan hankkeen kuivatusvesien vaikutuksia. Kalatalousmaksuvaatimus e/v (8 205 mk/v) on huomattavasti ylimitoitettu alle 100 ha suuruisen nykyaikaisen hankkeen aiheuttamien kalataloudellisten haittojen estämiseen. Tarkkailun osalta ei ole huomauttamista. Kivijärven kunnanhallituksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta hakija toteaa, että padotus on suunniteltu toteutettavaksi laskeutusaltaan ja pumppaamon yhteyteen, lisäksi alapuolinen lähes kolminkertaiseksi mitoitettu pintavalutuskenttä säätelee tehokkaasti tuotantoalueelta lähtevää valumaa. Eristys ulkopuolisista vesistä on suunniteltu toteuttavaksi ojin eli kuten muissa vastaavissa hankkeissa. Suunnitellut menetelmät ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa Syväjärvennevan olosuhteissa. Kunnossapidon osalta tavanomaiset määräykset ovat riittävät. Tarkkailun osalta tavanomaiset määräykset ovat riittävät. Hakija toteaa, että CC:n esittämät näkökohdat ovat tulleet huomioiduksi suunnitelmassa. Hakijan käsityksen mukaan suunnitellulle tuotantoalueelle tuleva tieyhteys, siltä osin kuin se sijoittuu olemassa oleville teille, paranee hanketta toteutettaessa. Hakija vastaa Kivijärven osakaskunnalle, Kivijärven kalastusalueelle, Heinolahden kalastuskunnalle/osakaskunnalle ja Syväjärven metsäautotien tiekunnalle, että toiminnasta ei voi aiheutua luvan myöntämisen esteenä pidettäviä vaikutuksia. Epäilyt haitallisista muutoksista purkuvesistöissä ja vaikutuksista niihin rajautuvien rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön sekä kalatalouteen ovat aiheettomat. Hakijan käsityksen mukaan myönnettävässä ympäristöluvassa ei em. syistä ole tarpeen asettaa tavanomaisesta poikkeavia lupamääräyksiä. DD:lle ja EE:lle hakija vastaa, että heidän kiinteistönsä on rakentamaton metsätila lohkon 1 eteläosan länsipuolella, eikä se rajaudu suunniteltuun tuotantoalueeseen vaan välissä on kapeimmillaan noin 200 m:n levyinen alue. Siten hanke ei vaikuta kiinteistöön haitallisesti. FF:n osalta hakija toteaa, että hänellä ei ole hakemuksen asianosaistietojen mukaan asianosaisasemaan perustuvaa puhevaltaa tässä hakemusasiassa. 18 Hakemuksen täydennys/muutos Hakija on täydentänyt hakemustaan uudella tuotannon suunnitelmakartalla. Tarkempi selostus tuotannon järjestämisestä on kirjattu päätöksen kertoelmaosaan. Hakemusta on lisäksi täydennetty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelmalla.

19 19 MERKINTÄ Aluehallintovirastolla on ollut käsillä päätöstä tehtäessä valtioneuvoston hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 sekä Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuosille Ohjelmassa todetaan muun muassa seuraavaa: a) Viitasaaren reitin vesistökuormituksesta luonnon huuhtouman osuus reitin fosforikuormituksesta on runsaat 36 % ja typpikuormituksesta noin 39 %. Reitin fosforija typpikuormituksesta noin 60 % tulee hajakuormituksesta. Maatalous on reitin suurin kuormittaja sekä fosforin että typen osalta. Reitin fosforikuormituksesta sen osuus on runsas kolmannes ja typen osalta vajaa viidennes. Yhdyskuntien jätevesien, kalankasvatuksen ja turvetuotannon osuus reitin fosforikuormituksesta on alle yksi prosentti. b) Uusien turvetuotantoalueiden lupamenettelyssä edellytetään vesienkäsittelyn olevan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimusten mukaista. Kyseeseen tulee tällöin pääsääntöisesti pintavalutus, joka rakennetaan useimmiten ympärivuotisesti toimivaksi. Poikkeuksena on kemiallisen käsittelyn lisääminen, joka voidaan kuitenkin katsoa lisätoimenpiteeksi. Keski-Suomessa kemiallista käsittelyä on esitetty lisättäväksi 500 hehtaarin tuotantoalalle Saarijärven reitillä. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Syväjärvennevan turvetuotantoon Kivijärven kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 93 ha. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta vesistön pilaantumiseen perustuvaa hyvitettävää vahinkoa ei hankkeesta lupaehtojen mukaisesti toimittaessa ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto hylkää luvan saajan pyynnön saada aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen ympäristölupavirastoon saapuneen selityksen liitteenä 1 olevan piirustuksen "Suunnittelukartta" MK 1: mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen keräilyojan ja yhden purkupisteen kautta Syväjärveen.

20 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen ympäristölupavirastoon saapuneen selityksen liitteenä 1 olevan piirustuksen "Suunnittelukartta" MK 1: mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisen pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemuksesta ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Pintavalutuskäsittelyn puhdistustehon tavoitearvo kullakin pintavalutuskentällä vuosikeskiarvona mahdollisten toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava kiintoaineen osalta 60, kokonaisfosforin osalta 45 ja kokonaistypen osalta 35 prosenttia. 4. Pintavalutuskentän rakentaminen on toteutettava siten, että töiden haitalliset vaikutukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pintavalutuskenttää rakennettaessa ei saa vahingoittaa alueen luontaista kasvillisuutta. Kentällä olevat metsäojat on tukittava erityistä huolellisuutta noudattaen ja vähintään 12 kuukautta ennen veden pumppaamisen aloittamista sille. Tarvittaessa vesien jakautuminen tasaisesti koko pintavalutuskentälle on varmistettava virtausohjaimin. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Ensimmäisen tuotantovuoden aikana on tehostetusti seurattava pintavalutuskentälle pumpattavan veden jakautumista kentälle. Oikovirtaukset sekä muut veden puhdistumista heikentävät tapahtumat on minimoitava. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 5. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. 20