Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

2 Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi

3 Toimenpiteiden kohdentaminen vaikeaa koska kuormituslähteitä paljon ja ne ovat hajallaan ja vaihtuvia Ympäristön tilan seuranta tärkeää > intensiteetti, resurssit Automaattiset mittalaitteet ja tekniikat mahdollistavat kuormituslähteiden tarkemman seulonnan Hot spot päästölähteiden löytäminen ja toimenpiteiden kohdentaminen

4 Tutkimustieto ja kokemukset maankäytön vaikutuksista auttavat kohdentamaan toimenpiteitä Lähtökohta: valuma-alueella tehtävät muutokset vaikuttavat aina jossain määrin vesistöön Maanmuokkauksen vaikutus riippuu mm. seuraavista seikoista: * vesistön sijainti (ilmansuunta,sijainti järviketjussa) * valuma-alueen koko * valuma-alueen maaperän laatu * kaltevuus * kasvillisuus/puusto * käsittely * käsittelyn ajankohta

5 Uudisojitusten määrä huipussaan 1970-luvulla, lähes ha/v

6 Luonnontilaisena säilyneitä puroja vain vähän jäljellä

7 muutokset hydrologiassa, virtaaman lisääntyminen ravinteiden huuhtoutuminen lisääntyy kiintoaineksen määrä valumavesissä kasvaa valumavesien happamuus muuttuu haitallisten aineiden kulkeutuminen vesistöön (mm. Al, Cd, Hg) elinympäristön muutokset (mm. puuston suojavaikutus)

8 Rehevöityminen Luonnontilaisten pienvesien määrä on jatkuvasti vähentynyt hajakuormituksen lisääntyessä. Hajakuormituksen lisääntyminen ei välttämättä näy välittömästi vesiekosysteemissä, mutta muuttaa sitä vähitellen > vesien nuhjaantuminen kalojen ja muun eliöstön toiminnan muutokset haitallisten aineiden myrkkyvaikutukset ja kertyminen vesieliöstöön järviveden laadun heikkeminen > virkistyskäyttö pohjavesien laadun heikkeminen > veden talouskäyttö monimuotoisuuden väheneminen (ojien perkaukset)

9 Erityisen herkkiä lajeja ovat mm. purotaimen ja rapu veden lämpötilan muutokset lisääntyvä humus- ja kiintoainespitoisuus ja happamuus lisäävät mäti- ja poikaskuolleisuutta ojitukset vähentävät purojen pohjaeläimistön lajistollista monimuotoisuutta > kalojen ravinnon muutokset Jokihelmisimpukkaa uhkaavat metsäja suo-ojitukset > veden laadun ja määrän muutokset Pohjanlahden rannikkoalueella sulfaattimaiden esiintyminen ja ojitukset lisänneet valumavesien happamuutta Happamuus lisää metallipitoisuuksia, kuten raudan ja alumiinin pitoisuuksia, jotka ovat myrkyllisiä kaloille

10 - Boreaalisen vyöhykkkeen järvet tummuvat syynä ilmastonmuutos/happamuuden väheneminen? - Todennäköisesti tummuminen edelleen kiihtyy, kun luvulla ojitettujen turvemaiden päätehakkuut yleistyvät Luonnonvaraisen Valkea-Kotisen veden väri ja DOC pitoisuudet 20 vuoden aikana (Vuorenmaa et al 2014) - Ensimmäisten selvitysten mukaan suometsien päätehakkuut voivat lisätä orgaanisen aineksen huuhtoumat jopa 3-4 kertaisiksi Valkea-Kotisen alue Evolla (kuva Ilpo Hakala)

11 Ojien sijoitus Pohja- ja tilapäispadot Perkaus- ja kaivukatkot Pintavaluntakentät Suojavyöhykkeet Lietekuopat Laskeutusaltaat, kosteikot Oikea suunnittelu:ajoitus ja järjestys Ajourat mahdollisimman kauas ojista

12 kosteikot edistävät vesi- ja tulvasuojelua veden virtausnopeus hidastuu kiintoaines laskeutuu ja sedimentoituu ravinteita poistuu kierrosta kasvillisuus alentaa fosfori- ja typpipitoisuutta mikrobit hajottavat nitraattityppeä typpikaasuksi ylivirtaamat tasaantuvat

13 Rakennettu helmikuussa 2013 Valuma-alueen pinta-ala 6,75 km 2 Peltovaltaisuus 24 % Keskivirtaama 0,04 m 3 /s, Typpeä 3,3 mg/l, fosforia 0,05 mg/l Ojan veden laatua on seurattu vuodesta 1992 lähtien Altaiden (3 kpl) pinta-ala < 0,02 % valuma-alueen pinta-alasta Altaiden maksimi syvyys m

14 Pellot 14% Suot 14% Metsät 64% Vesistöt 8% Pinta-ala km 2 Pellot Suot Vesistöt Metsät Ojitukset km

15 Typpi Fosfori

16 Kaksi automaattista optista mittalaitetta asennettu altaiden ylä- ja alapuolella Sameus, nitraatti, orgaaninen hiili Mittaus 30 min. välein maaliskuusta marraskuuhun

17 Automaattisilla mittareilla on mahdollista saada reaaliaikaista tarkkaa tietoa veden laadusta Siirrettävissä ja kalibroitavissa kuhunkin kohteeseen erikseen

18 Maalis 2013 Maalis 2014 Syys 2013 Syys 2014

19 kokonaistyppeä jäi altaisiin tasaisesti, pidättyminen n. 4 % Kokonaisfosforin pidättyminen vaihtelevaa, n. 10 % Laboratorioanalyysit 2013

20 2013 altaisiin pidättyi n kg kiintoainesta (60 %)

21 Kiintoaineksen osalta hyvä Veden kirkastuminen silmin nähtävissä Ravinteiden pidättyminen vähäistä ensimmäisinä vuosina Kasvillisuuden kehittyminen kestää usean vuoden Altaiden ruoppaus kiintoaineksen poistamiseksi toteutettava muutaman vuoden kuluttua