Sorsasaari Kesälahti

Transkriptio

1 Karjalan Pyhäjärvi ry LAUSUNTO Sorsasaari Kesälahti Lausunto Vapo Oy:n Matolamminsuon turvetuotantoaluetta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta Vapo Oy on toimittanut Itä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristölupahakemuksen, jolla haetaan lupaa Matolamminsuon turvetuotantoalueen toiminnalle. Lisäksi Vapo Oy hakee lupaa aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Karjalan Pyhäjärvi ry esittää lausuntonaan hakemuksesta kohteliaimmin seuraavan. Hankkeen haitalliset vaikutukset Ätäsköön ja Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Karjalan Pyhäjärveen Hakemuksen kohteena oleva Matolamminsuo sijaitsee Kiteen kaupungin Päätyen kylässä noin 4 km länteen Kiteen keskustasta. Vesistöaluejaotuksessa hankealue sijaitsee Lepikonjoen valuma-alueella. Kuten hakemukseen liitetystä arviointiselostuksesta ilmenee, hankealue on metsäojitettua ja ojat laskevat Myllypuroon, joka halkoo suoaluetta. Myllypurosta vedet ohjautuvat Sirkkajoen ja Lepikonjoen kautta noin 9,2 km:n päässä olevaan Ätäsköjärveen. Ätäskö on pinta-alaansa nähden matala ja veden laadultaan humuspitoinen ja melko ravinteikas järvi, jossa sinilevähavainnot ovat olleet viime vuosina varsin yleisiä. Vesienhoitolain mukaisessa arvioinnissa Ätäskö on luokiteltua ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi lähinnä rehevyytensä takia. Myös Ätäsköön laskeva Sirkkajoki ja Lepikkojoki on asiantuntija-arvion mukaan luokiteltu tyydyttävään tilaan. Vaikka Ätäskö on niin käyttökelpoisuudeltaan kuin ekologiselta tilaltaan tyydyttävä, järven virkistyskäyttöarvo on kuitenkin paikallisesti huomattava. Järven rannalla on useita vakituisia ja loma-asuntoja sekä Lepikkojoen varrella vielä kaksi. Lisäksi Kiteen kaupunginvaltuuston hyväksymässä Pyhäjärven rantaosayleiskaavassa on Ätäskön rannalle osoitettu yli 30 uutta rantarakennuspaikkaa. Järvellä on asukkaille myös kalastuksellista arvoa, sillä lajistoon kuuluvat muun muassa siika, kuha, ahven ja hauki. Ätäskön valuma-alueella toteutettiin huomattavan mittava valuma-aluekunnostus

2 2 entisillä ojitusalueilla mm. metsäkeskuksen, ympäristökeskuksen ja paikallisten ihmisten sekä Karjalan Pyhäjärvi ry:n toimesta vuosina Tässä hankkeessa tehtyjä rakenteita on viime vuosina ja tänäkin vuonna täydennetty ja kunnostettu Ätäsköjärven valuma-alueen vesiensuojelurakenteiden kunnostushankkeella. Ätäsköllä on myös suoritettu hoitokalastusta. Lisäksi järven tilan kohentamiseksi on vesienhoidossa esitetty toimenpiteitä, jotka tähtäävät erityisesti orgaanisen kuorman sekä sisäisen kuormituksen vähentämiseen. Vesienhoidon tavoitteiden mukaisesti Ätäskön ravinnekuormaa tulisi vähentää vuoteen 2015 mennessä ainakin 15 % (420 kg P/a), jotta se saavuttaisi Euroopan unionin vuonna 2000 hyväksymän vesipolitiikan puitedirektiivin edellyttämän hyvän tilan. Karjalan Pyhäjärvi ry katsoo, että turvetuotannon sijoittaminen Ätäskön valuma-alueelle olisi vastoin jo tehtyjä kunnostustoimenpiteitä sekä asetettuja vesienhoidon tavoitteita. Turvetuotanto lisäisi huomattavasti Ätäsköön tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja olisi täten huomattava uhka Ätäskön tilan parantumiselle ja kohentumiselle luokkaan hyvä. Lisäksi turvetuotanto vesittäisi täysin Ätäskön valuma-alueen kunnostushankkeen tulokset sekä veisi pohjan hankkeeseen osallistuneiden paikallisten asukkaiden uskolta Ätäskön kunnostukseen ja tilan parantumiseen. Ätäsköön ulottuvien huomattavan haitallisten vaikutusten ohella yhdistys haluaa kuitenkin kiinnittää erityisen voimakkaasti huomiota siihen, että Ätäskö laskee vetensä Juurikkasalmen kautta Karjalan Pyhäjärveen. Tähän liittyen yhdistys korostaa painokkaasti turvetuotannon haitallisia vaikutuksia Karjalan Pyhäjärveen. Karjalan Pyhäjärvi on maakunnallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti erityisen arvokas vesistö. Järvi kuuluu moniin suojelu- ja tutkimusohjelmiin, varsinkin kokonaisuudessaan Euroopan Union Natura verkostoon, jossa se edustaa karuja, niukkaravinteisia, kirkasvetisiä järviä. Karjalan Pyhäjärven vesipinta-ala on ha, josta noin 15 % sijaitsee Venäjän puolella. Vedenlaadultaan Pyhäjärvi on pääosin erinomainen. Pyhäjärven tilan tulee sekä vesienhoidon mukaan että Natura 2000 verkoston vaatimusten mukaan säilyä erinomaisena. Yhdistys katsoo, että suunniteltu turvetuotanto Ätäskön yläpuolella merkitsisi huomattavan suurta uhkaa niille luontoarvoille, joiden takia Karjalan Pyhäjärvi on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Tässä yhteydessä yhdistys muistuttaa myös Karjalan Pyhäjärven pitkästä veden viipymästä: Kun Ätäskössä veden viipymä on Pohjois-Karjalan maakuntakaavan turvetuotantoalueiden vesistöselvityksen mukaan (2009) reilu vuosi, se on Pyhäjärvessä noin 7 vuotta. Pitkä veden viipymä Karjalan Pyhäjärvessä tarkoittaa sitä, että kuormittava ja sameuttava aines kulkee Ätäskön läpi verraten nopeasti, mutta jää kuitenkin Pyhäjärveen aiheuttaen pitkällä aikavälillä järven pohjassa hapen puutetta ja ravinteiden vapautumista sekä veden samentumista. Viime vuosikymmeninä tehtyjen vesiensuojelutoimenpiteiden ja pienentyneen kuormituksen ansiosta Karjalan Pyhäjärven veden laatu on parantunut ja ravinnepitoisuudet sekä veden aklorofyllipitoisuus laskeneet 1990-luvulta koko luvun ajan. Yhdistys katsoo, että turvetuotantohanke vesittäisi nämä saavutukset. Lisäksi yhdistys kiinnittää tässä yhteydessä huomiota muun muassa vesienhoitolain mukaiseen

3 3 Pohjois-Karjalan pintavesien toimenpideohjelmaan vuodelta Sen mukaan turvetuotanto tulisi suunnata pois herkiltä vesistöalueilta tai niihin vaikutuksissa olevilta alueilta, joihin lukeutuu karuutensa ja kirkasvetisyytensä vuoksi juuri Karjalan Pyhäjärvi. Karjalan Pyhäjärveen ulottuvien vaikutusten arvioinnin tarve Karjalan Pyhäjärvi ry muistuttaa siitä, että käsillä olevaa hakemusasiaa ratkaistaessa on ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin nojalla noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tai sen nojalla säädetään. Ympäristölupahakemukseen on ympäristönsuojelulain 35 :n 3 momentin mukaan tarvittaessa liitettävä luonnonsuojelulain 65 :ssä tarkoitettu arviointi. Luonnonsuojelulain 10 lukuun sisältyvillä lain 65 ja 66 :llä on pantu kansallisesti täytäntöön luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 6 artiklan 3 ja 4 kohta. Luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentin (553/2004) mukaan, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Edellä tarkoitettu vaikutusten arviointi voidaan tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on pykälän 2 momentin mukaan katsottava, että 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa luonnonsuojelualue on. Jos ympäristökeskus itse on hankkeen toteuttaja, lausunnon antaa sen sijasta ympäristöministeriö. Luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentin mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos lain 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai

4 4 hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia. Artiklan 4 kohdan mukaan, jos suunnitelma tai hanke on alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin kielteisestä tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle toteutetut korvaavat toimenpiteet. Jos kyseisellä alueella on ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai laji, ainoat kysymykseen tulevat näkökohdat ovat sellaisia, jotka liittyvät ihmisen terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen tai ensisijaisen tärkeisiin suotuisiin vaikutuksiin ympäristöön taikka, komission lausunnon mukaan, muihin erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottaviin syihin. Tässä yhteydessä Karjalan Pyhäjärvi ry haluaa kiinnittää huomiota myös Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun asiassa C-127/02 Landelijke Vereniging tot Behoud van de Waddenzee. Siinä EU-tuomioistuin totesi luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan osalta, että kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat Natura-alueen suojelutavoitteisiin, mikäli objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että ne vaikuttavat kyseiseen alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien ja hankkeiden kanssa. Lisäksi EU-tuomioistuin totesi, että kun suunnitelma tai hanke, jolla on vaikutusta kyseiseen alueeseen, ei vaaranna sen säilyttämisen tavoitteita, sitä ei voida myöskään pitää sellaisena, että se voisi vaikuttaa merkittävästi kyseessä olevaan alueeseen. Sitä vastoin silloin, kun tällainen suunnitelma tai hanke saattaa vaarantaa kyseessä olevan alueen suojelutavoitteet, sitä on välttämättä pidettävä sellaisena, että se voi vaikuttaa merkittävästi tähän alueeseen. Kyseiseen suunnitelmaan tai hankkeeseen liittyvien tulevien vaikutusten arvioinnin yhteydessä niiden merkittävyys on määritettävä erityisesti sen alueen ominaisuuksien ja erityisten ympäristöolosuhteiden valossa, jota tämä suunnitelma tai hanke koskee. Yhdistys myös toteaa, että edellä mainitun EU-tuomioistuimen ratkaisun linjauksia seuraten korkein hallinto-oikeus on antanut vuosikirjaratkaisun KHO 2008:72. Tapauksessa ympäristölupaa oli haettu turvetuotannon harjoittamiseen noin yhden kilometrin etäisyydellä Natura kohteen rajasta olevalla tuotantoalueella. Hankkeen kuivatusvedet oli tarkoitus johtaa noin 2,1 kilometriä pitkän laskuojan kautta Naturakohteen alueella olevaan järveen. Järvi edusti kohteen eräänä valintaperusteena ollutta luontotyyppiä humuspitoiset järvet ja lammet (3160). Järven keskisyvyys oli vain noin 1 metri. Hakijan ilmoittama odotettavissa oleva kuormitus huomioon ottaen ei ollut ennalta objektiivisesti arvioiden pois suljettua, että suunniteltu tuotanto merkittävästi heikentäisi kohteen valintaperusteina järven osalta olleita luonnonarvoja. Korkeimman hallintooikeuden ratkaisun mukaan turvetuotantohankkeen vaikutukset Natura-kohteen valintaperusteina olleisiin luonnonarvoihin olisi tämän vuoksi ollut arvioitava luonnonsuojelulain 65 :ssä säädetyllä tavalla ennen ympäristöluvan myöntämistä.

5 5 Vapo Oy:n hakemuksen puutteellisuus Vapo Oyn:n hakemus koskee ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (468/1994) tarkoitettua toimintaa. Hakemukseen onkin liitetty mainitun lain mukainen arviointiselostus. Karjalan Pyhäjärvi ry kuitenkin huomauttaa, että Vapo Oy:n hakemuksesta puuttuu kokonaan luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu arviointi hankkeen vaikutuksista Karjalan Pyhäjärveen. Tässä yhteydessä yhdistys huomauttaa erityisen painokkaasti edellä selostetusta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisusta. Sen linjausten mukaisesti kyse on yhdistyksen mielestä nyt siitä, että turvetuotannon suhteen ei ole ennalta objektiivisesti arvioiden pois suljettua, etteikö suunniteltu tuotanto voisi merkittävästi heikentää niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Karjalan Pyhäjärvi on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Näissä luonnonarvoissa on kyse etenkin karuudesta, niukkaravinteisuudesta sekä kirkasvetisyydestä, joita turvetuotannon merkitsemä veden samentuminen olisi omiaan merkittävästi heikentämään. Yhdistys katsookin, että, että turvetuotantohankkeen vaikutukset niihin luonnonarvoihin, joiden takia Karjalan Pyhäjärvi on valittu Natura-kohteeksi, olisi pitänyt kattavasti arvioida luonnonsuojelulain 65 :ssä säädetyllä tavalla. Koska näin ei ole tehty, hakemuksen käsittelylle ja ympäristöluvan myöntämiselle ei ole lainmukaisia edellytyksiä. Vapo Oy:n hakemus on hylättävä Ympäristönsuojelulain 41 :n 3 momentin nojalla ympäristölupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Ympäristönsuojelulain 41 :n perustelujen (HE 84/1999 vp) mukaan luvan myöntäminen ei ole mahdollista, jos hanke aiheuttaisi luonnonsuojelulaissa kiellettyjä seuraamuksia. Lisäksi ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa mm. terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

6 6 Lisäksi ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski sekä alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Yhdistys katsoo, että suunnitellulla turvetuotantohankkeella olisi merkittäviä heikentäviä vaikutuksia kaikkiin niihin oikeushyviin, jotka ympäristönsuojelulain 42 :ssä mainitaan. Ennen kaikkea hankkeella olisi kuitenkin merkittäviä haitallisia vaikutuksia niihin luonnonarvoihin, joiden takia Karjalan Pyhäjärvi on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Karuna, kirkasvetisenä ja niukkaravinteisena vesistönä Pyhäjärvi on erityisen herkkä turvetuotannon kaltaisten hankkeiden merkitsemälle veden samentumiselle sekä karuille vesille epätyypillisten vesikasvien lisääntymiselle ravinnetason nousun myötä. Lisäksi yhdistys korostaa hankkeen huomattavan haitallisia vaikutuksia Ätäsköön. Turvetuotannon sijoittaminen Ätäskön valuma-alueelle lisäisi huomattavasti Ätäsköön tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Vaikka Ätäskö ei kuulu Natura verkostoon Karjalan Pyhäjärven tavoin, turvetuotantohanke kuitenkin uhkaisi vakavasti Ätäskön olosuhteita sekä yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä. Hanke myös vesittäisi täysin ne myönteiset tulokset, joita Ätäsköllä on saavutettu mittavien valuma-alueiden kunnostushankkeiden ja hoitokalastuksen ansiosta 2000-luvun aikana. Lisäksi turvetuotanto olisi ristiriidassa yhtä hyvin Ätäskölle kuin varsinkin Karjalan Pyhäjärvelle asetettujen vesienhoidon tavoitteiden kanssa. Edellä lausutuin perustein Karjalan Pyhäjärvi ry katsoo, ettei ympäristölupaa voida myöntää Vapo Oy:n hakemukselle. Karjalan Pyhäjärvi ry