Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 63/2011/1 Dnro ISAVI/24/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Olkitaipaleensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemus, Keuruu ja Multia LUVAN HAKIJA Vapo Oy PL Jyväskylä HAKEMUS JA SEN VIREILLE TULO Vapo Oy on ympäristölupavirastoon saapuneessa ja täydennetyssä hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Olkitaipaleensuon 41,5 ha:n suuruisen alueen turvetuotantoon Keuruun kaupungissa ja Multian kunnassa. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Olkitaipaleensuo sijaitsee Keuruun kaupungin Suojärven kylässä ja Multian kunnan Tarhapään kylässä noin yhdeksän kilometriä Multian keskustasta luoteeseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

2 2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta on uusi, joten sillä ei ole aikaisempia lupia. Vapo Oy:llä on hallussa Olkitaipaleensuolla vuokrattuja suoalueita yhteensä 36,3 ha. Lisäksi hankinnassa on noin 10 ha laajennusalueita. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavassa Olkitaipaleensuo oli merkitty turvetuotantoalueeksi. Ympäristöministeriön vahvistamassa Keski-Suomen maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu aluevarausta. Vapo Oy on sopinut tilan Riihiaho RN:o 3:33 maa-alueen käytöstä oja-alueena. Sopimus koskee ojan rakentamista ja kunnostamista noin 20 m:n leveydeltä ja noin 200 m:n pituudelta. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Turvetuotantoalueen pinta-ala on 41,5 ha, josta auma-alueita on noin 3,9 ha. Tuotantoalue muodostuu yhdestä lohkosta. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan. Aumojen sijoittelussa huomioidaan 400 m:n vähimmäisetäisyys asutukseen. Toiminta käsittää kuntoonpano-, tuotanto- ja jälkihoitovaiheen. Kuntoonpanovaihe kestää 1 3 vuotta ja tuotantovaihe vuotta. Arviolta vuonna 2040 alue siirtyy jälkihoitovaiheeseen. Kuntoonpanovaihe on maarakennustyötä, joka aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Tämän jälkeen rakennetaan eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 m:n välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, päisteputket ja sarkaojapidättimet asennetaan sekä sarkaojien lietesyvennykset kaivetaan. Viimeksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, sarkaojat kunnostetaan tarvittaessa ja aumapaikat rakennetaan. Kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Tuotantoalueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja osin ympäristöturvetta mekaanista kokoojavaunua tai toisioerottimella varustetulla imuvaunua käyttäen. Keskimääräinen jyrsinpolttoturpeen vuosituotantomäärä on noin m 3. Keräilyä edeltävät työvaiheet ovat jyrsintä ja kääntäminen sekä karheaminen (paitsi imuvaunukeräilyssä). Myös palaturvetta voidaan tuottaa tarvittaessa. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan. Samoin toimitaan tuotannosta poistuvien osa-alueiden kanssa, jos ne muo-

3 dostavat muun maankäytön kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia. Yhtiö kunnostaa alueet mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erilliseksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. 3 Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat rakenteet ovat: sarkaojien lietetaskut, sarkaojapidättimet, padottavalla rakenteella ja pintapuomilla varustettu laskeutusallas sekä pintavalutuskenttä. Vesien johtaminen pintavalutuskentälle perustuu gravitaatioon. Pintavalutuskentän pinta-ala on 2,7 ha, joka on 6,2 % valuma-alueen pinta-alasta. Kentällä on metsäojia. Toimintakyvyn varmistamiseksi ojat tukitaan. Käsitellyt kuivatusvedet johdetaan laskuojalla Pesäjokeen ja edelleen Soutujokeen. Alueelle suunnitellut rakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset Kokonaan ojitetun Olkitaipaleensuon kuormitusarvioinnissa on käytetty seuraavia pitoisuuksia: kiintoaine 3,9 mg/l, COD Mn 27 mg/l, typpi 680 µg/l ja fosfori 27 µg/l. Valuman arvona on käytetty Kuoreveden lähialueen keskivalumaa 8,9 l/s/km 2. Turvetuotantoalueen kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuormitusta on arvioitu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoilta lähtevän veden keskimääräisen laadun perusteella. Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen ja tuotantovaiheen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ominaiskuormitukset ovat seuraavat: Ominaiskuormitus Brutto Netto g/(ha d) Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kuntoonpanovaihe 45 0, ,5 24 Tuotanto 47 0, ,2 6 Edellä esitettyjen ominaiskuormitustietojen perusteella Olkitaipaleensuon (41,5 ha) kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuormitus on: Vuosikuormitus Brutto Netto kg/a Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kuntoonpanovaihe Tuotanto Pöly, melu ja liikenne Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään.

4 Tuotannon eri työvaiheissa pölymuodostus ja leviäminen ympäristöön ovat erilaista. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on vähäistä myös kuormausvaiheessa. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauman on havaittu painottuvan yli 10 µm:n kokoisiin suuriin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tuotantoalueen pienehkö koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimivat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei saata aiheutua naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Hankealueen läheisyydessä ei ole vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua haitallisia määriä. Sama koskee viljelyksiä. Marjastukseen ja sienestykseen soveltuvia alueita tuotantoalueen ympäristössä on runsaasti. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä koneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua. Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat arviolta 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus jää noin metrin etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. Melun 40 db(a):n vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 metriä tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Lastausalueiden ja kuljetusreittien varteen ei sijoitu asutusta. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 175 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten 4

5 mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatieltä metsäautotietä Alhontielle, joka on leveä yksityistie, ja edelleen Soutujoentietä ja Saikantietä, jotka ovat seutu- ja yhdysteitä, valtatielle nro 18. Työmaatien ja yksityisteiden varteen ei sijoitu asutusta. Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Varastointi ja jätteet Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja jotka on sijoitettu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 125 litraa sekä muita voiteluaineita noin 27 kilogrammaa. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,0 tonnia. Vuosittain tuotannossa syntyy jäteöljyjä 125 litraa, kiinteää öljyjätettä 20 kilogrammaa, akkuja 6 kilogrammaa, sekajätettä 1 kuutiometri, aumamuovia 1,0 tonnia ja rautaromua 80 kilogrammaa. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Hakemukseen on liitetty valtioneuvoston asetuksen kaivannaisjätteistä (379/2008) mukainen kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma. Suunnitelman mukaan suolla ja suossa olevat kannot ja muu puuaines (noin m 3 ) välivarastoidaan tuotantoalueella, haketetaan ja sekoitetaan polttoturpeeseen. Kivet (noin 21 m 3 ) käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat (noin m 3 ) käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista kunnossapidon yhteydessä nostettu liete (noin 42 m 3 ) siirretään kuivumisen jälkeen tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeen mukana polttoaineeksi. Tarvittaessa lietteitä käytetään maisemoinnissa. 5 Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen Tuotantoalueen nykytila Olkitaipaleensuon alue on metsäojitettua, puustoltaan ja puulajisuhteiltaan vaihtelevaa turvemaata. Alue on kauttaaltaan ojitettu metsätalouskäyttöön ja siten luonnontilaltaan muuttunut.

6 6 Asutus ja maankäyttö Hankealue on pääasiassa metsätalouskäytössä olevan metsämaan ja suon ympäröimä. Lähimmät kiinteistöt, joilla on rakennuksia, sijaitsevat noin 280 metriä tuotantoalueesta länteen ja noin 370 metriä pohjoiseen. Muut kiinteistöt, joilla on rakennuksia sijaitsevat 500 metrin vyöhykkeen ulkopuolella. Olkitaipaleensuon kunnostuksen ja tuotannon vaikutukset maisemaan kohdistuvat suunnitelmassa rajattuun alueeseen, joka muuttuu avoimeksi kasvipeitteettömäksi kentäksi. Tuotantoalue sijoittuu suo- ja metsävaltaiselle alueelle. Muutokset maisemassa eivät näy etäälle. Tuotannon päättymisen jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön (metsätalous, viljely tms.), jolloin maisemassa tapahtuu muutos. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Olkitaipaleensuon luonne marjastus- ja metsästysmaana muuttuu kunnostustöiden johdosta. Sen merkitys marjastus- ja metsästysmaana on melko vähäinen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealueen välittömään läheisyyteen ei sijoitu suojelualueita eikä myöskään pohjaveden muodostumisalueita. Kuivatusvesien laskureitillä ei sijaitse pohjavesialueita eikä suojelukohteita. Pitkien etäisyyksien vuoksi hankekohteella ei ole vaikutuksia suojelualueiden luonnonarvoihin. Tuotantoalueen vaikutusalueella ei sijaitse vesilain nojalla suojeltuja pienvesiä. Hankealueen läheisyydessä (alle 500 metrin etäisyydellä) olevilla kahdella kiinteistöllä on kaivo. Vesistö Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Kokemäenjoen päävaluma-alueen (35) Keuruun reitin (35.6) Tarhianjoen valuma-alueen (35.63) Uuranjärven osavaluma-alueella (35.635). Uuranjärven valuma-alueen pinta-ala on 40,89 km 2 ja järvisyys 10,15 %. Hankealue on noin 1,0 % Uuranjärven valumaalueesta. Kuoreveden lähialueella olevan virtaamanmittausaseman vuosien keskimääräisen valuman, 8,9 l/s/km 2, keskimääräisen alivaluman (MNQ), 4,0 l/s/km 2 ja keskimääräisen ylivaluman (MHQ), 20,6 l/s/km 2 avulla on laskettu Uuranjärven valuma-alueelle (F = 40,89 km 2 ) keskimääräiset vuosivirtaamat (MQ) (m 3 /s): MQ 0,36 MNQ 0,16 MHQ 0,84 Uuranjärven valuma-alue

7 Uuranjärven valuma-alueella maankäyttö on metsätalouspainotteinen. Seuraavaksi suurin osuus maankäytöstä on maataloudella. Vesistökuormitus on pääosin metsä- ja maatalouden hajakuormitusta. Uuranjärven valuma-alueella ei ole toiminnassa olevia turvetuotantoalueita. Purkuvesistön veden laatutietoja on tarkasteltu Olkitaipaleensuon ja Soutujoen väliseltä alueelta. Pisteestä Soutujoki 2 on vedenlaatutietoja vuosilta Pisteen vesi on lievästi hapanta ruskeaa humusvettä. Keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet kuvaavat rehevää vesistöä ja ovat humusvesille tyypillisellä tasolla. Veden laadussa ei ole tarkastelujaksolla tapahtunut huomattavia muutoksia. Laatuluokaltaan vesi on tyydyttävän ja välttävän rajoilla. Keski-Suomen TE-keskuksen kalaistutustietojen mukaan istutuksia on tehty Soutujokeen. Jokeen on istutettu säännöllisesti järvitaimenta, kirjolohta ja harjusta. Lisäksi on istutettu muutamana vuonna puronieriää ja harjusta. Vuositasolle arvioituna hankkeen brutto- ja nettopitoisuuslisät ovat kunnostus- ja tuotantovaiheessa laskettuna keskivirtaamatilanteeseen seuraavat: Brutto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l Kok.N µg/l Netto Kiintoaine mg/l Kok.P µg/l 7 Kok.N µg/l Pesäjoki laskussa Soutujokeen Kuntoonpanovaihe 0,06 0,93 36,02 0,04 0,68 32,02 Tuotanto 0,06 0,51 16,01 0,03 0,27 8,14 Hakijan mukaan Olkitaipaleensuon ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisessa vesistössä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätaloudesta ja asutuksesta. Pesäjoella ei vähäisestä kalastus- ja istutusmäärästä päätellen ole suurta kalataloudellista merkitystä. Soutujoen merkitys kalastuskohteena on selvästi Pesäjokea suurempi. Olkitaipaleensuon ravinne- ja kiintoainekuormituksen vaikutus alapuolisessa Pesäjoessa on vähäinen, eikä vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous ja asutus. Vähäisestä vaikutuksesta johtuen perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ei ole Ympäristöriskit Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä

8 toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. 8 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemukseen on liitetty tarkkailuohjelmaesitys. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu on tarkoitus suorittaa seuraavasti. Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavia tietoja: tiedot tuotantotoiminnan aloittamisesta, lopettamisesta, tuotantoaloista ja tuotantomenetelmistä tiedot ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan etenemisestä kunnostustyöt massansiirrot ojitusten yhteydessä kirjataan tarkat kaivuajat ja -paikat vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta tarvittaessa, havainnot toimivuudesta sekä kaikki poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista laskeutusaltaiden, sarkaojien lietesyvennysten ja muiden mahdollisten lietesyvennysten tyhjentäminen sekä ojastojen puhdistukset sadanta, lämpötila ja tuuli, jos niitä mitataan pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt tuulitauot huomautukset, mm. rankkasateiden kestot ja seuraukset jätehuoltoon liittyvät toimet pöly- ja meluhavainnot maininnat mahdollisista valituksista havainnot alapuoliseen vesistöön kohdistuvista vaikutuksista sekä muusta kuormituksesta, esim. metsäojitukset muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön. Kuntoonpano- ja tuotantovaiheen päästötarkkailu tehdään pintavalutuskentän alapuolelta, jota kautta koko kunnostusalueen vedet johdetaan. Kentän jälkeen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Pesäjokeen ja Soutujokeen. Suolta purkautuva vesimäärä mitataan jatkuvatoimisin laittein sulan maan aikana. Mikäli virtaamamittausta ei pystytä toteuttamaan, virtaama arvioidaan mahdollisuuksien mukaan näytteenoton yhteydessä siivikoimalla, muiden edustavien tarkkailusoiden perusteella tai ympäristöhallinnon vesistömallijärjestelmästä (HYDRO) saatavien valuntojen avulla. Kuntoonpanovaiheessa vesinäytteiden otto aloitetaan havaintopaikan yläpuolisten kaivutöiden alettua heti, kun ojituksen aiheuttamaa valuntaa on merkittävästi. Kuntoonpanotöiden ollessa käynnissä vesinäytteitä otetaan: Ajankohta Näytteitä Yhteensä marras maaliskuu 1 krt/kuukausi 5 kevättulva (huhti toukokuu) 1 krt/viikko 2 6 kesä lokakuu 2 krt/kuukausi 10 Tuotantoaikana päästötarkkailua tehdään kahden kalenterivuoden ajan lupakaudella. Vesinäytteiden otto ajoitetaan muutoin kuten kuntoonpanovaiheessa. Näytteet ovat kertanäytteitä. Säännöllisesti otettavat perusnäytteet analysoidaan seuraavasti: laaja analyysivalikoima tehdään talvikaudella ja kevättulvakaudella joka toisella ja kesällä

9 joka kolmannella näytteenottokerralla. Muulloin tehdään suppean analyysivalikoiman mukaiset määritykset. 9 Laaja analyysivalikoima: Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Sähkönjohtokyky ph Ammoniumtyppi Fosfaattifosfori (suod.) Rauta Suppea analyysivalikoima: Kiintoaine COD Mn Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Sähkönjohtokyky ph Kiintoaineen hehkutushäviö määritetään, mikäli kiintoainepitoisuus on yli 20 mg/l. Päästötarkkailuvuosina pintavalutuskentän kentän toimivuutta tarkkaillaan ottamalla näyte kentälle tulevasta vedestä kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisten näytteenottokierrosten yhteydessä. Tulevan veden näytteistä määritetään: kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi (Kok.N) ja kokonaisfosfori (Kok.P). Rakenteiden tehoa arvioidaan lisäksi silmämääräisten havaintojen perusteella: mm. kentän ja sen rakenteiden kunto, syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrä. Päästötarkkailuvuosina näytteitä otetaan poikkeustilanteissa (ylivaluma, suolla tehtävät kunnostustoimet). Näytteet toimitetaan välittömästi analysoitavaksi ja niistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), kokonaistyppi (Kok.N) ja kokonaisfosfori (Kok.P.) sekä ph. Vesistötarkkailu esitetään suoritettavaksi kahdesta pisteestä (Pesäjoki yp. ja ap.). Näytteet otetaan havaintopaikalta joka toinen vuosi kolme kertaa vuodessa. Jokipisteeltä näytteet otetaan kevättulvan jälkeen huhti toukokuussa, elokuussa sekä syys lokakuussa. Ennen kunnostustoimenpiteiden aloitusta otetaan samalta pisteeltä näytteet vähintään yhtenä vuotena. Näytteistä määritetään: Lämpötila Näkösyvyys Kiintoaine (hehkutushäviö, jos kiintoainetta yli 20 mg/i) Sameus ph Väri kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) (vain 1 m) Kokonaisfosfori (kok. P) Fosfaattifosfori (PO 4 -P), suod. (vain 1 m, kesällä) Kokonaistyppi (kok. N), (vain 1 m) nitraatti + nitriittitypen summa (NO 2+3 -N) (vain 1 m, kesällä) ammoniumtyppi (NH4-N) (vain 1 m, kesällä) Rauta (Fe) Sähkönjohtokyky Mikäli myöhemmin veden laadun perusteella katsotaan tarpeelliseksi, kalataloudellinen tarkkailu voidaan käynnistää Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla.

10 10 Toiminnanaloittamislupapyyntö Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Haetun luvan myöntämiselle on siis perusteltu syy. Hakija esittää vakuudeksi viiden tuhannen (5 000,00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Keuruun kaupungin ja Multian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Keuruun kaupunginhallitukselta ja Multian kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Keuruun kaupungissa ja Multian kunnassa Ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Suur-Keuruu -nimisessä lehdessä. Lisäksi hakemus on annettu erikseen tiedoksi asianosaisille. Kuulemisen jälkeen hakija on antaessaan selityksen lausunnoista ja muistutuksista muuttanut ja täydentänyt hakemusta ja vielä pyytänyt vesilain mukaista oikeutta kuivatusvesien johtamiseen toisen maalla kulkeviin ojiin. Lausunnot 1. Keski-Suomen ympäristökeskus Olkitaipaleensuon turvetuotantoalue ei sisälly Keski-Suomen maakuntakaavaan. Maakuntakaavaan on vt1-merkinnällä osoitettu välille Multia Ähtäri tiesuunnitelman mukainen varaus valtatietä varten. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kohteeseen on laadittu Keski-Suomen tiepiirissä tiesuunnitelma 1990-luvulla, mutta suunnitelma edellyttää uusimista ja päivittämistä ennen toimeenpanoa. Olkitaipaleensuo sijaitsee lähellä maakuntakaavan valtatievarausta. Hakemuksen mukaan alue on kauttaaltaan ojitettu metsätalouskäyttöön ja siten luonnontilaltaan muuttunut. Luonnontilaa muuttaneiden ojitusten vuoksi erityisiä luontoarvoselvityksiä ei ole tehty. Ojituksien ajankohdasta ei ole mainintaa. Ilmakuvan mukaan tuotantoalueen ojitukset näkyvät koko hankealueella. Pohjoisosassa puusto ja kasvillisuus on kuitenkin harvempaa ja pienempää kuin etelä- ja reuna-alueilla. Luontoselvityksen puuttumisen vuoksi ympäristökeskus ei voi arvioida hankkeen ympäris-

11 tövaikutuksia. Ympäristökeskus katsoo, että tuotantoalueelta ja pintavalutuskentän alueelta tulee tehdä luontoselvitys. Soutujoki on merkittävä kalastuskohde. Soutujoki ja koko Tarhian reitti ovat lohi- ja siikapitoisia vesistöjä. Soutujoessa ja Tarhapäänjärvessä on myös rapua. Ympäristökeskus ja TE-keskus ovat yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa elvyttäneet Keurusselkään laskevien vaelluskalavesien tuotanto-olosuhteita. Elvytystoimista voidaan mainita erilaiset vesiensuojelu-, niitto- ja uomakunnostustoimenpiteet. Tarhian koskireitin (Tarhia Tarhapäänjärvi) virtavesikunnostus tehtiin vuosina Tätä laajaa kunnostusta täydennettiin seuraavina vuosina pienimuotoisemmalla uiton velvoitekunnostuksella Soutujoessa (Villinkosket, Palsankoski) sekä Multianjoessa (Kurjenkoski, Riuttakoski). Keuruun kalastusalue on teettänyt alueelle käyttö- ja hoitosuunnitelman vuonna Edellä mainittujen vesiensuojelu- ja kunnostustoimenpiteiden vaikutuksesta virtavesieliöstön tuotanto-olosuhteet ovat oleellisesti parantuneet tällä merkittävimmällä Keurusselkään laskevalla virtavesialueella. Hankealueen alapuolinen vesistö on rehevää, tummaa ja humuspitoista. Tarhapäänjärven alusvedessä on ollut usein voimakasta hapenvajausta tai lähes hapettomuutta sekä lopputalvella että loppukesällä. Olkitaipaleensuon kuormitus kohdistuu Pesäjokeen, Soutujokeen ja Tarhapäänjärveen. Hakija on arvioinut, että Olkitaipaleensuon ravinne- ja kiintoainekuormitus on alapuolisessa vesistössä vähäinen, eikä sen vaikutuksia voida erottaa tai eritellä muista samaan suuntaan jo nykyisellään vaikuttavista tekijöistä. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan esitetyt laskennalliset kuormitukset saattavat vaihdella todellisuudessa paljonkin riippuen monista ulkoisista seikoista, muun muassa hydrologisista olosuhteista. Hakemuksen kuormitus on arvioitu käyttäen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailun tuloksia. Keski-Suomen turvetuotantoalueet kuuluvat Vapo Oy:n Länsi-Suomen turvetuotannon yhteistarkkailuohjelmaan. Tässä ohjelmassa olevien tehotarkkailusoiden keskimääräiset veden laadun analyysitulokset ja ominaiskuormitukset ovat korkeammat kuin Pohjois- Pohjanmaan ohjelmassa olevien soiden. Olosuhteet Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski- Suomessa ovat erilaiset. Erityisesti kiintoaineen osalta Keski-Suomessa kuormitukset ovat suuremmat. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan hankkeen vesistövaikutukset ovat hakemuksessa esitettyä suuremmat. Hakemuksessa ilmoitetun pintavalutuskentän valuma-alueen perusteella kentälle tulee ulkopuolisia vesiä 2,2 ha:lta. Pintavalutuskenttä on suunniteltu kauttaaltaan pengerrettäväksi. Vesi poistuu kentältä yhdestä pisteestä. Hakemuksessa ei ole esitetty pintavalutuskentän korkeustietoja eikä turvepaksuuksia tai maalajia. Tämän vuoksi ympäristökeskus katsoo, että esitetty pintavalutuskentän suunnitelma on niin puutteellinen, ettei lupaa sen perusteella voida myöntää. Hakemuksen mukaan lähimmät talot sijaitsevat 280 ja 370 metrin päässä hankealueen reunasta. Lähimmälle asutulle kiinteistölle saattaa aiheutua melu- tai pölyhaittaa. Tämän vuoksi lupaan on tarpeen asettaa tuotantoalueen toiminnalle ja auma-alueen 11

12 sijoittamiseen liittyviä määräyksiä melu- ja pölyhaittojen ennaltaehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Toiminnan alkuvaiheessa vesistönäytteet tulee ottaa joka vuosi ainakin muutaman vuoden ajan. Lisäksi päästötarkkailuvuosina on suoritettava pintavalutuskentän toimivuuden tarkkailua ympäri vuoden. Ympäristölupa voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, että hakija täydentää hakemustaan pintavalutuskentän osalta ja että täydennetyt tiedot vesiensuojelusta täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Alapuolisen vesistön tilan ja kalataloudellisen merkityksen takia vesistön tilaa ei saa enää nykytilasta huonontaa. Olkitaipaleensuon kuntoonpanon edellytyksenä on käyttää ympärivuotisesti mahdollisimman tehokkaita tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä sekä käyttötapoja. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Täytäntöönpano tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi alueen kunnostuksen aloittamisen myötä. Lisäksi hakijalla ei ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ole riittäviä perusteltuja syitä aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. 2. Keski-Suomen TE-keskus TE-keskus on katsonut, että ympäristölupa voidaan myöntää seuraavin ehdoin: - Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskukseen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lupa on saanut lainvoiman. Tarkkailu tulee aloittaa jo ennen kunnostustöiden aloittamista riittävien vertailutietojen saamiseksi. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä muiden alueen tarkkailuvelvollisten kanssa. - Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen työ- ja elinkeinokeskukselle 600 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Maksu on suoritettava ensimmäisen kerran sinä vuonna, jolloin päätös saa lainvoiman ja sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. - Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen on otettava huomioon toiminnan kuluessa ja vesien käsittelyyn on sovellettava kulloinkin parasta tiedossa olevaa tekniikkaa (BAT) ja parasta käytäntöä (BEP). Pintavalutuskentän ja laskeutusaltaan toimivuuteen varsinkin ääriolosuhteissa ja talviaikana tulee kiinnittää erityistä huomiota. - Lupaa ei tule myöntää toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Suunniteltu tuotantoalue ei ole kokonaisuudessaan hakijan hallinnassa. Hakemus on näiltä osin puutteellinen. Mikäli tarvittavien alueiden lunastus tai vuokraus epäonnistuu, saatetaan hakemusta joutua muuttamaan, mikä saattaa vaikuttaa esitettyihin vaatimuksiin. On tärkeää, että tarvittavat alueet olisivat jo lupaa haettaessa hakijan hallinnassa. 12

13 Tuotantoalueen kuormitus tulisi kohdistumaan nykyisin vedenlaadultaan tyydyttävään vesistöön. Hankkeen kuormitus kohdistuisi Pesäjokeen, Soutujokeen ja myös Tarhapäänjärveen, joissa se heikentäisi veden laatua. Pesäjoki on vuoden 2008 ennakkotarkkailutulosten perusteella veden laadultaan tyydyttävä. Veden ph-arvo vaihteli välillä 4,7 5,5 ja veden väri oli mg Pt/l välillä. Mahdollisen turvetuotannon vaikutuksesta lisääntyvä kuormitus tulisi osaltaan entisestään heikentämään Pesäjoen veden laatua. Soutujoen veden laadussa ei luvulla ole tapahtunut huomattavia muutoksia; laatuluokaltaan vesi on tyydyttävän ja välttävän rajoilla. Hankealue sijaitsee kalataloudellisesti arvokkaalla alueella. TE-keskus on määrittänyt Soutujoen sekä Tarhapääjärven ja Tarhian välisen koskireitin kalastusasetuksen 51b :n mukaisiksi lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi. Ympäristökeskus on suorittanut Soutujoella (Villinkoski, Palsankoski) kalataloudellisia kunnostuksia vuonna 1996 virtakutuisten kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Soutujokeen on vuosittain istutettu lohikalojen eri-ikäisiä poikasia, mm. järvitaimenta, puronieriää, kirjolohta ja harjusta. Soutujoessa sijaitsevalla Palsankosken koskikalastusalueella käy vuosittain noin virkistyskalastajaa. Palsankosken koskikalastusalueella Soutujoessa on luontaisesti lisääntyvä järvitaimenkanta. Vuonna 2006 suoritetuissa sähkökoekalastuksissa on alueelta saatu saaliiksi kaiken kaikkiaan 17 kpl 0+ ja 5 kpl >1+ -vuotiaita järvitaimenen poikasia. Poikastiheydet (8 yksilöä/aari ja 11,2 yksilöä/aari) vastaavat keskimääräisiä Keski-Suomen koskialueiden järvitaimenen poikastiheyksiä. Vuoden 2008 sähkökoekalastuksissa 0+ -vuotiaita saatiin 5 kpl ja >1+ -vuotiaita 8 kpl. Palsankoski on ainoa vesipuitedirektiivin VH3:een kuuluva koskiseuranta-alue Keski-Suomen TEkeskuksen toimialueella. Tuotantoalueen valumavedet aiheuttavat Soutujoessa ja Tarhapäänjärvessä rehevöitymishaittaa sekä pohjan liettymistä. Tarhapäänjärven, joka sijaitsee noin 7,5 km:n etäisyydellä Olkitaipaleensuosta, vesi on varsin tummaa ja runsashumuksista. Veden väri vaihtelee välillä mg Pt/l. Väriarvon ollessa yli 80 mg Pt/l vesi luokitellaan runsashumoosiseksi. Näkösyvyys Tarhapäänjärvessä on alle 1 m. Veden korkea fosforipitoisuus kuvastaa Tarhapäänjärven ravinteikkuutta, ja planktonlevien määrää kuvastavan a-klorofyllipitoisuuden perusteella järveä voidaan pitää rehevänä. Tarhapäänjärven alusvedessä on ollut usein voimakasta hapenvajausta tai lähes hapettomuutta sekä lopputalvella että loppukesällä. Vedenlaatuluokitukseltaan Tarhapäänjärvi kuuluu luokkaan tyydyttävä. Rehevöityminen voi ilmetä muun muassa pyydysten tavanomaista nopeampana likaantumisena, kalojen makuhaittoina ja jopa kalastuksen estymisenä. Turvetuotannon vesistövaikutukset heikentävät ainakin lohensukuisten kalalajien ja rapujen menestymistä kuormitetussa vesistössä. Lisääntynyt kiintoaineksen määrä saattaa tukkia järvitaimenen kutualueita ja heikentää soraikkojen läpivirtausta. Hakemuksessa ei ole arvioitu erilaisten vaihtoehtoisten tuotanto- ja vesiensuojeluratkaisujen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Esitetyn suunnitelman kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia 13

14 olosuhteita. Lisäksi turvetuotanto ojituksineen, teineen ja muine rakenteineen todennäköisesti aiheuttaa ympäristömuutoksia ja muita haittoja suunniteltua tuotanto-pintaalaa laajemmalla alueella. Olkitaipaleensuon turvetuotanto tulisi kuormittamaan alapuolisia vesialueita, joten sillä on vaikutuksia myös kalastoon ja kala- ja raputalouteen. Hankkeesta aiheutuu yleiselle edulle kala- ja raputaloudellista vahinkoa, joka voidaan kompensoida 600 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Maksulla voidaan esimerkiksi pyrkiä säilyttämään lähinnä Soutujoen kala- ja rapukantoja. Hankkeen kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarkoituksenmukaista turvetuotannon vaikutusten selvittämiseksi. 3. Multian kunnan ympäristölautakunta Olkisuota ole varattu turvetuotantoalueeksi Keski-Suomen vahvistetussa maakuntakaavassa. Hakijan tulisi tehdä tuotantoalueelta luontoselvitys. Se, että alue on ojitettu, ei ole peruste jättää selvitystä tekemättä. Pesäjoki on uhanalaisen saukon elinympäristöä. Soutujoki on meanderoiva ja luonnonarvoiltaan edustava joki. Se on tärkeä uhanalaisen koskikaran talvehtimisalue ja saukon ympärivuotinen elinalue. Hakija ei ole esittänyt riittäviä toimenpiteitä melu- ja pölyhaittojen vähentämiseksi. On todennäköistä, että lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuu pölystä ja melusta haittaa. Esitetyt vesienkäsittelymenetelmät eivät edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Hakijan tulisi esittää ympärivuotisesti toimiva menetelmä. Tämä vastaa myös Keski- Suomen pintavesien toimenpideohjelmaksi vuoteen 2015 laaditussa ehdotuksessa turvetuotannolle esitettyjä toimenpiteitä. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen tulee ottaa huomioon myös toiminnan kuluessa ja soveltaa tuotantoon kulloinkin parhaita tiedossa olevia menetelmiä. Soutujoella ja Tarhapäänjärvellä on virkistyskäyttöarvoa. Soutujoen vedenlaatu on tyydyttävän ja välttävän rajoilla. Kalasto koostuu istutuksin ylläpidettävistä lohikaloista ja tyypillisistä lajeista, kuten hauki, ahven ja särkikalat. Taimen lisääntyy luontaisesti Soutujoen yläosalla ja joki on Multian tunnetuimpia koskikalastuskohteita. Soutujoella on tehty kalataloudellisia kunnostuksia ja istutuksia. Tarhapäänjärven vesi on tummaa ja runsashumuksista. Veden fosforipitoisuus on ollut viime vuosina kesäaikaan tasoa µg/l eli vesi on varsin ravinteikasta. Planktonlevien määrää kuvastava a-klorofyllipitoisuus on ollut viime vuosina pääosin tasoa 8 20 µg/l, minkä perusteella Tarhapäänjärveä voidaan pitää rehevänä järvenä. Kalastuskunta istuttaa Tarhapäänjärveen siikaa ja kuhaa. Kalastus on kotitarve- ja virkistyskalastusta. Runsaimmin saadaan haukea, mutta myös kuhakanta on vahvistunut. Tarhapäänjärven kunnostamisesta on tehty aloite Keski-Suomen ympäristökeskukselle vuonna Vapo Oy on hakenut ympäristölupaa Hirvisuon 47,9 ha:n turvetuotantoalueelle, joka sijaitsee noin 3,5 km:n päässä Olkitaipaleensuosta. Hirvisuon kuivatusvedet on tarkoi- 14

15 tus johtaa Lauaspuron kautta Soutujokeen. Lisäksi Autosen urakointi Oy ja Martinsuon Turve Oy hakevat ympäristölupaa Pökkösuon 21 ha:n tuotantoalueelle, joka sijaitsee noin 5,3 km:n etäisyydellä Olkitaipaleensuosta. Pökkösuon kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Vuoripuron kautta Soutujokeen. Ympäristölautakunta on huolestunut hankkeen vaikutuksista Pesäjoen, Soutujoen ja Tarhapäänjärven vedenlaatuun. Mikäli lupavaiheessa olevat Pökkösuon ja Hirvisuon turvetuotantohankkeet toteutuvat, etenkin Soutujokeen kohdistuva vesistökuormitus on erittäin kriittisellä tasolla. Uudet turvetuotantohankkeet riittämättömine vesiensuojelumenetelmineen vaarantavat alapuolisten vesistöjen vedenlaadun ja tekevät turhiksi vesistöjen kunnostamishankkeet sekä ponnistelut vesistöjen tilan parantamiseksi. Mikäli hakijalle myönnetään ympäristölupa, hakija tulisi velvoittaa osallistumaan omalta osaltaan kustannuksiin, kun Soutujokea tai Tarhapäänjärveä tullaan mahdollisesti kunnostamaan. Ympäristölautakunta ei edellä esitetyillä perusteilla puolla Olkitaipaleensuon turvetuotantoalueen ympäristö- ja toiminnanaloittamislupahakemusta 4. Keuruun kaupungin ympäristönsuojelujaos Olkitaipaleensuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa Uuranjärven valuma-alueella sijaitsevan laskuojan kautta Pesäpuroon, Soutujokeen ja edelleen Tarhapäänjärveen. Laskuojaa lukuunottamatta edellä mainitut vesistöt, joihin huomattavin vesistökuormitus kohdistuu, ovat Multian kunnan puolella. Etäisyys Keuruun rajalle Tarhianjoen alaosan alueelle on noin 15 km ja Keuruun reitin keskusjärveen Keurusselkään noin 25 km. Vesienhoitolain mukaisen pintavesien luokittelun mukaan Tarhianjoki sekä Keurusselän pohjoisosa ovat hyvässä tilassa ja Keurusselän eteläinen osa erinomaisessa. Tarhian reitti on kalataloudellisesti arvokkain Keurusselän yläpuolisista virtavesireiteistä ja sen tilaa on kohennettu kunnostamalla huomattava osa uiton vuoksi peratuista virtavesistä 1990-luvun loppupuolella. Esimerkiksi Keuruun puolella sijaitseva Virtalankoski on paikallisesti erittäin tärkeä koskikalastusalue. Tarhianjoen ja Tarhian rannoilla on myös huomattavasti vakituista ja loma-asutusta, ja vesistöt ovat merkittäviä yleisen viihtyisyyden ja virkistyskäytön kannalta. Erityisesti Keurusselkä on tärkeä myös matkailun kannalta. Vaikka huomattavin vesistökuormitus kohdistuisi Multian kunnan puolella sijaitseviin vesistöihin, muodostaa kuormitus kuitenkin osan myös Tarhianjoen alaosaan ja Keurusselän alueelle kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta. Alueen latvavesien kuten myös Soutujoen erityisongelmana on ollut vesien alhainen ph ja nopeat ph:n vaihtelut voimakkaiden valumavesien aikana. Mikäli lupa myönnetään, ei turvetuotannolla saa heikentää alapuolisen vesistön tilaa. Vesiensuojelumenetelmien tulee vastata parasta käyttökelpoista tekniikkaa, esimerkiksi pintavalutuskentän tulee olla käytössä ympärivuotisesti. Koska pintavalutuskenttä on tarkoitus sijoittaa ojitetulle alueelle, tulee ojien tukkimiseen ja oikovirtausten estämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Vesiensuojelumenetelmien kehittyminen tulee ottaa huomioon toiminnan kuluessa ja soveltaa tuotantoon kulloinkin parhaita tiedossa olevia menetelmiä. Vesiensuojelurakenteet ja laitteet on myös pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa. Hakijan tulee tarkkailla vesis- 15

16 Muistutukset tövaikutuksia lupaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Tulokset tulee toimittaa Keuruun ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuotannon pöly- ja meluhaitat saattavat ulottua huomattavan laajalle alueelle. Lähimmät kaksi asuinkäytössä olevaa kiinteistöä sijaitsevat alle 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Asuinkiinteistöjen läheisyyden vuoksi tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyämistä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Tuotanto on ajoitettava tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Turpeen nosto ja muut pölyämistä aiheuttavat toiminnot, kuten aumaus ja lastaus tulee keskeyttää alle 500 metrin etäisyydellä asutuksesta tuulen nopeuden ylittäessä 5 m/s ja tuulen suunnan ollessa asutukseen päin. Meluisimpien työvaiheiden suorittamista yöaikaan tulee rajoittaa. Mikäli pöly- ja meluhaittoja ilmenee, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa tekemään pöly- ja melumittauksia ja tarvittaessa rajoittamaan toimintaansa. Vaikka kysymyksessä on aikaisemmin ojitettu alue, tulee ympäristönsuojelujaoksen näkemyksen mukaan asianmukainen luontoselvitys aina tehdä ennen luvan myöntämistä. Käytettävissä ei ole ajantasaista tietoa Olkitaipaleensuon tai sen välittömien lähialueiden luonnosta. Mikäli toiminnasta ilmenee haittoja, tulee toiminnanharjoittaja velvoittaa korvaamaan aiheutuneet haitat ja osallistumaan vaikutusosuutensa suhteessa alapuolisen vesistön kunnostuskustannuksiin. Lupaa toiminnan aloittamiseen vakuutta vastaan ei tule myöntää, koska kuntoonpanovaiheessa vesistöön ja luonnonympäristöön kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmat ja koska vaikutusten ennallistaminen on osittain käytännössä mahdotonta ja luonnon palautuminen kestää hyvin kauan. 5. Keuruun kaupunginhallitus Olkitaipaleensuon turvetuotantohankkeelle ei saa myöntää lupaa. Kaupunginhallitus on edellyttänyt, että Keuruun ja Pihlajaveden reiteillä tehdään kokonaisselvitys luontoon ja vesistöön kohdistuvasta kokonaiskuormituksesta ennen kuin myönnetään ainuttakaan uutta turvetuotannon aloittamislupaa AA:t Hakemuksen tiedoksiantokuulutuksesta puuttuu selvitys siitä, miten hanke vaikuttaa Pesäjoen vesimäärään. Pesäjoen alajuoksulla juuri ennen yhtymistä Soutujokeen on peltoaukea, joka on tulvaherkkä. Jos Pesäjoen vesimäärä nousee hankkeen johdosta, on vaarana, että runsaamman sadekauden aikana kokonaisvesimäärä lisääntyy, jolloin salaojien toiminta estyy ja vesi nousee pelloille parhaimman kasvukauden aikaan, jolloin aiheutuisi suurta haittaa maanviljelylle. Pesäjoki olisi ruopattava syvemmäksi ja leveämmäksi sekä perattava risukoista ja muista veden virtausta estävistä aineksista

17 Muistuttajien mainitseman haitan johdosta tulisi suorittaa katselmus ja kuulla siinä alueen maanomistajia. 2. Tarhapään jakokunta on esittänyt seuraavat vaatimukset: - Jos lupa myönnetään, on selvitettävä elohopean, raskasmetallien ja ympäristömyrkkyjen vaikutus kaloihin. Elohopea on ympäristömyrkky ja sen muuttuminen metyylielohopeaksi aiheuttaa petokaloihin ympäristömyrkkykertymää. Kalastajat karttavat elohopeapitoisten kalojen pyyntiä. - Lietteen kerääntyminen aiheuttaa jatkuvaa koskien kunnostustarvetta. Hakijan tulee osallistua kunnostukseen eurolla vuodessa. Lietettä pääsee nykyisillä ja hakemuksessa mainituille menetelmillä vesistöön, koska menetelmät perustuvat pelkkään pintavalumaprosessiin. - Pintavalutuskentän ympärille tulee rakentaa massiivinen sora- ja kalkkikivipengerrys. Hakijan on osallistuttava eurolla Tarhapäänjärven kunnostukseen ja lietteen poistamiseen vesistöstä. Kalkkikivi- ja sorapengerrys, jonka läpi jätevedet virtaavat, kannattaa ottaa käyttöön mahdollisimman nopeasti, jos turvetuotantoa jatketaan Suomessa. Nykyisin käytetty "paras" tekniikka kasaa päästöt vain pienemmälle alueelle, kuten pintavalutuskentälle, mutta purkauttaa ja huuhtouttaa niitä vesistöön tulvissa. - Hakijalle tulee määrätä euron suuruinen maksu maksettavaksi Tarhapään jakokunnalle rapujen ja korvaavien kalalajien istutuksiin. Ravut kärsivät happamuudesta ja humuksesta sekä turvehiukkasista, jotka kerääntyvät niiden kiduksiin ja tukehduttavat ravut. Pesäkolot täyttyvät lietteestä. Petokalat jäävät pyydystämättä metyylielohopean vuoksi, joten niiden tilalle tarvitaan korvaavia kalalajeja. - Ulkopuolisen tahon tulee suorittaa päästöjen tarkkailu. On kohtuullista, että Tarhapäänreitille sovitaan happamuustaso turvesuolupien yhteydessä, koska soiden ojitus lisää happamuutta. Samoin tulee määrittää muut vedenlaatuparametrit, jotka eivät saa ylittyä. Turvelupien tulee perustua Tarhapäänjärven ja Tarhianreitin sietokykyyn. Sietokykyä mitataan vedenlaatuparametreilla. Ne tulee hyväksyttää Tarhapään jakokunnalla, joka hallinnoi muun muassa Tarhapäänjärveä. - Pesäjoen luontoarvot tulee selvittää. Pesäjokeen nousee muun muassa taimen kudulle, joten jokea ei saa pilata kalastuskunnan ulkopuolisilla hyötynäkökohdilla. Pesäjoki saa alkunsa kirkasvetisestä Uuranjärvestä. 3. Keurusseudun luonnonystävät ry Yhdistys on vastustanut ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä seuraavista syistä: - Alueen luontoarvoja ei ole selvitetty. Siellä on kuitenkin tavattu EU-direktiivien mainitsemista silmälläpidettävistä ja Suomen vastuulajeista ainakin teeri, metso, käki ja leppälintu. Lisäksi seutu on läntisen Keski-Suomen alueella viimeisiä rie- 17

18 kon ja kuukkelin elinalueita, jotka molemmat lajit ovat alueellisesti uhanalaisia ja hyödyntävät myös ojitettuja soita ja niiden laiteita. - Tilannetta pahentaa se, että lähiseuduilla on samanaikaisesti vireillä 5 6 turvetuotantohanketta. Hankkeet tulisi yhdistää ja tarkastella niiden vaikutuksia alueen luontoon ja vesistöihin kokonaisuutena. Yhteensä ne aiheuttavat huomattavia ja laajalle ulottuvia muutoksia alueen luonnon ja vesistöjen tilaan. Esimerkiksi linnusto (riekko, kuukkeli, suokahlaajat, pohjansirkku) taantuvat. Myös monet soiden hyönteiset (esimerkiksi perhoset ja sudenkorennot) ovat uhanalaisia. Niiden ja kasvien sekä eri biotooppien esiintymistä ei ole selvitetty lainkaan. - Yksittäisten soiden vesistövaikutukset on kaikilla vireillä olevilla suohankkeilla esitetty vähäisiksi, mutta niiden yhteisvaikutus onkin jo huomattava, varsinkin kun lisähuuhtoutumia tulee myös metsäojien perkauksista ja hakkuuaukkojen maanmuokkauksista. Vesipuitelain merkeissä vesistöjen tilaa on Suomessa päätetty päinvastoin parantaa. - Turpeen polttoa ei tule lisätä haitallisten ilmastovaikutusten vuoksi. 4. Keuruun kalastusalue Muistuttaja on vastustanut luvan myöntämistä. Vesistöt ovat samentuneet vuosikymmenien ajan. Se näkyy myös Soutujoessa sekä Tarhapäänjärvessä, jonka rannoilla ja pohjassa on paksusti humusta, lietettä ja limaisia leviä. Yksi suurimmista syistä kiintoaineksen ja humuksen lisääntymiseen sekä vesistöjen rehevöitymiseen on turvetuotannossa olevilta soilta tulevien vesien määrä ja laatu. Usein järvitaimen- ja jokirapukannat ovat kuolleet sukupuuttoon kuormitetuissa vesistöissä. Soutujoessa esiintyy järvitaimenta ja jokirapua, joihin Olkitaipaleensuon turvetuotantoalue vaikuttaisi välittömästi negatiivisesti. Jo tehty vesistöjen ennallistamistyö menisi hukkaan. Vaikutuksia vesistöön on hakemuksessa aliarvioitu ja haittoja ranta-asukkaille vähätelty. Olkitaipaleensuon linnustoon kuuluvat metso, teeri, pyy ja riekko. Alueella tavataan myös kalasääskeä ja Soutujoen varrella esiintyviä lajeja ovat majava ja saukko. Tuotanto vaikuttaisi myös näihin lajeihin. Soutujoen valuma-alueelle ja Tarhapäänjärveen laskee tai on haettu lupaa laskea kuivatusvesiä lähes 440 ha:n turvetuotantoalalta. Soutujoki ei kestä näin suurta kuormitusta. Muistuttaja viittaa Turvetuotannon vesistökuormitus Keski-Suomessa - julkaisuun, jossa arvioidaan turvetuotannon vaikutusta mm. Tarhapäänjärveen. Jo nykyistä kuormitusta tulisi vähentää. Muistuttaja on lisäksi viitannut EU:n vesipuitedirektiiviin, lakiin vesienhoidon järjestämisestä ja valtioneuvoston periaatepäätökseen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 sekä niissä mainittuihin tavoitteisiin. Soutujoen ekologinen tila ei Olkitaipaleensuon turvetuotannon aloittamisen jälkeen tule täyttämään vesipuitedirektiivin edellyttämää hyvää tilaa. Muistuttajan mukaan Soutujoen tämänhetkinen tila on välttävä tai jopa huono. Vesilakia tulee noudattaa niin turvetuotantotoiminnassa kuin lupaviranomaisessakin. 18

19 Muistuttaja vaatii luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ennen päätöksen tekoa. Muistuttajan mukaan hakijoiden on osallistuttava tuleviin Multian ja Keuruun PUREVAhankkeisiin, joiden tavoitteena on ehkäistä vesistökuormituksen syntymistä vesistöjen latvoilla ja valuma-alueilla. Hakijoiden on korvattava jo tähän mennessä aiheutuneet vesistö- ja kalastovahingot ennen uusia hankkeita Keuruun kalastusalueella. Muistuttaja vaatii, että vireillä oleva ympäristörikostutkinta hakijoiden toisen turvetuotantoalueen, Haukisuon, asiassa on käsiteltävä loppuun, ennen kuin hakijoille voidaan myöntää uutta lupaa turvetuotantoon. Jos lupa kuitenkin myönnetään, muistuttaja vaatii, että vesistön tarkkailua tulee jatkaa, kala- ja rapukannat on tutkittava tarkkaan vuosittain, tuotantoalueen linnusto, eläimistö ja kasvisto on tutkittava tehtyä tarkemmin, vesiensuojelurakenteet on mitoitettava riittäviksi, myös kestämään ennalta arvaamattomia tilanteita kuten tulvia. Pintavalutuskentän on oltava käytössä ympärivuotisesti. Kentän koko tulee olla ainakin 10 % tuotantoalasta ja kenttä tulee sijoittaa luonnontilaiselle ojittamattomalle suoalueelle. Vesien puhdistamisessa ja altaiden tyhjennyksessä on käytettävä viimeisintä tekniikkaa eli kemiallista puhdistusta. Säteilyarvot on tutkittava ennen lupakäsittelyä. Mahdolliset vahingot on korvattava täysimääräisinä asianosaisille. Kalatalousmaksuksi on määrättävä euroa vuodessa ja se on sidottava indeksiin. Pesäjoessa, Soutujoessa ja Tarhapäänjärvessä on tehtävä koekalastukset vuosittain. Jos seurantaa ja valvontaa ei voida toteuttaa kunnolla, ei tulisi sallia turvetuotantoakaan. 5. BB (Rauhala RN:o 5:5) Muistuttajan kiinteistön vesihuolto perustuu omaan kaivoon, jonka syvyys huomioon ottaen vähäinenkin pohjaveden lasku aiheuttaa kaivon kuivumisen. Tästä esimerkkeinä ovat viimeisimmät hyvin kuivat kesät. Mahdollisessa luvassa hakija on velvoitettava kompensoimaan mahdollisesti syntyvä vesipula. Muistuttajan perhe käyttää kiinteistöllä olevaa asuntoa ympärivuotiseen virkistyskäyttöön enenevässä määrin. Muistuttaja on henkilökohtaisesti huolissaan pölyn terveysvaikutuksista. Turpeen käsittelyssä syntyy väistämättä pölyä, ja tuotantoalueen sijaitessa kiinteistön etelä länsipuolella, puhaltavat kesätuulet tuotantoalueen yli ja puuston vähetessä voimakkaammin kantavat lisäpölyä virkistysalueelle. Työskentely turpeen nostossa tapahtuu kesällä ja usein maksimoiden valoisaan aikaan. Etäisyyden ollessa muutama sata metriä asuinrakennukseen, kuuluu raskaiden työkoneiden ääni häiritsevästi asuntoon. Mahdollisessa luvassa hakija on velvoitettava ottamaan huomioon pölyhaittojen minimointi ja rajaamaan työskentelyajat siten, etteivät ne rasita ylettömästi kiinteistöllä asuvia. Liikenne kohdealueelta tapahtuu kaikissa tapauksissa ainakin joltakin osin Alho Janhonen-yksityistietä pitkin. Tie on yksityisteitä koskevan valtionapusäädösten piirissä oleva yksityistie, joka vuonna 2001 voimaan tulleen lainsäädännön mukaan voidaan jopa sulkea 10 vuotta lain voimaantulosta. Tietä ei ole rakennettu kestämään 19

20 raskasta liikennettä. Mahdollisessa luvassa on otettava huomioon yksityistien ylläpito ja mahdolliset vauriokorjaukset. Alueen läheisyydessä on ollut karhun pesä. Aluetta käytetään hirvenmetsästykseen ja marjastukseen. Mahdollisessa luvassa on otettava huomioon alueen virkistyskäytön jatkuminen CC (Lummilanranta RN:o 2:197), DD (Lähderanta RN:o 2:198), EE (Ranta-ahola RN:o 2:199), FF (Purstinniemi RN:o 27:2) ja GG (Villinsalo RN:o 29:3) Muistuttajat vastustavat luvan myöntämistä Olkitaipaleensuon turvetuotantoalueelle. Muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Soutujoen ja Tarhapäänjärven rannalla. Olkitaipaleensuo sijaitsee vesistön yläjuoksulla, joten Pesäjoen ja Soutujoen jälkeen Tarhapäänjärvi ja sen Lummilanlahti ovat suuressa vaarassa muodostua turvetuotantoalueen haittavaikutusten ensimmäisiksi kohteiksi. Lummilanlahdessa ei ole läpivirtausta. Todennäköiset humushaitat pienissäkin määrissä olisivat veden laadulle tuhoisat ja tekisivät veden käyttökelvottomaksi. Tämä merkitsisi kiinteistöjen omistajille merkittävää taloudellista menetystä, joka tulisi korvata. Turvetuotannolla olisi kielteinen vaikutus myös muutoin veden laatuun ja kalakannan myönteiseen kehittymiseen. Hakemuksen muutos, täydennys ja hakijan selitys Muutos ja täydennys Muutetun suunnitelman mukaan pintavalutuskenttä siirretään Olkitaipaleensuon itälaidalle tuotantoalueen yhteyteen ja vesien johtaminen kentälle tapahtuu pumppaamalla sadetusputken kautta kentän länsireunaan. Pintavalutuskentän koko on 1,5 ha, sen valuma-alue on 37,9 ha ja osuus valuma-alueesta on 4,0 %. Kenttä on länsilaidalta turvepaksuudeltaan noin 3 m, mutta turvekerros ohenee itäreunalla ollen siellä enää 0,5 1 m. Kenttä viettää itään, johon on suunniteltu myös vesien purkautumispiste laskuojaan 1. Kenttä on kasvillisuudeltaan rämemuuttumaa, jonka kenttäkerroksen kasvillisuutta luonnehtivat tupasvillat ja isovarpuisuus. Koska pintavalutuskenttä on metsäojitettua suota, siellä tehdään oikovirtauksien estämiseksi ja hyvän toimivuuden takaamiseksi tarpeelliset ojien tukkimiset ja kenttäalueen pengerrykset. Alkuperäisessä hakemussuunnitelmassa esitetyt kuormitusarviot perustuivat Pohjois-Pohjanmaan tarkkailusoilta saatuihin pintavalutuskentällisten turvetuotantoalueiden ominaiskuormituslukuihin. Muutetussa suunnitelmassa arviot perustuvat Etelä- ja Keski-Suomen korkeampiin ominaiskuormituslukuihin. Niiden mukaan vuosittainen vesistökuormitus (netto) Olkitaipaleensuolta on keskimäärin seuraava (suluissa hakemuksessa käytetty):