Stormossenin turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, Inkoo

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 72/2012/2 Dnro ESAVI/722/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Stormossenin turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, Inkoo HAKIJA Kekkilä Oyj HAKEMUS Kekkilä Oyj on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Stormossenin noin 51,0 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Inkoon kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Hankkeella ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Toiminta on ilmoitettu ympäristönsuojelun tietojärjestelmään vuonna 2001, jolloin tuotannon arvioitiin päättyvän vuoteen 2010 mennessä. Koska toiminnan arvioidaan jatkuvan vielä noin vuotta, lupahakemus pantiin vireille vuonna Hankealue on kokonaan luvan hakijan vuokraamaa aluetta. Sopimusalueen pinta-ala on 74,8 ha ja sopimus on voimassa vuoden 2039 loppuun saakka. Hankealueella on Uudenmaan liiton maakuntakaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Hankealue on em. kaavassa osoitettu energiahuollon alueeksi merkinnällä EN. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 Hankealueen välittömässä läheisyydessä on seuraavia kaavamerkintöjä: 400 kv voimalinja teollisuusalue (muun yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevat erilliset teollisuustyöpaikka-alueet) pohjavesialue kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä tie Lisäksi Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on merkitty alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan ja se on ympäristöministeriön vahvistettavana. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Stormossenin turvetuotantoalue käsittää lohkot 1-4. Tuotantoalueen pintaala on auma-alueineen 48,6 ha. Tämän lisäksi alueeseen kuuluu 2,3 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä. Alueesta on uutta tuotantopinta-alaa 4,4 ha (lohko 4). Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Turvetta voidaan nostaa jäljellä olevilta tuotantoalueilta arviolta noin vuotta, joten turvetuotanto päättyy alueella noin Tämän jälkeen alue siirtyy seuraavaan uuteen käyttömuotoon, josta päättää maanomistaja. Lohkon 4 kuntoonpano aloitetaan heti luvan saamisen jälkeen. Kuntoonpanovaiheeseen liittyy myös vesiensuojelun tehostaminen, joka tarkoittaa koko tuotantokelpoiselle alueelle pumppaamon ja pintavalutuskentän rakentamista. Tuotanto on jyrsinpolttoturvetta ja maanparannusturvetta sekä mullan raaka-ainetta mekaanisella kokoojavaunulla imuvaunulla keräiltynä. Keskimääräinen vuosituotantomäärä on yhteensä noin m 3. Kysynnän mukaan tuotetaan myös palaturvetta. Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esim. metsittäminen tai viljely. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Stormossenin vedet johdetaan laskuojalla Suomenlahteen (Djupviken/ Norrfjärden) yhden laskeutusaltaan kautta. Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat lisäksi sarkaojien lietetaskut ja päisteputkipidättimet.

3 Stormossenin vesienkäsittelyn tehostamiseksi rakennetaan pintavalutuskenttä, jonka pinta-ala on noin 2,3 ha. Alueen maaperä on turvetta ja sen paksuus vaihtelee välillä 1,5-2,7 metriä. Kentän osuus valuma-alueesta on noin 4,7 %. Kuivatusvedet johdetaan kokoojaojilla tuotantoalueilta pumppaamolle ja edelleen pintavalutuskentälle. Kentän ympärille rakennetaan tarvittavat penkereet ja tehdään olemassa olevien ojien tukkimiset kentän toimivuuden varmistamiseksi. Hakijan arvio hankealueen (48,6 ha) vesistökuormituksesta pintavalutuskentän rakentamisen jälkeen on seuraava: Stormossen Vuosikuormitus, brutto Kiintoaine Kok. P Kok. N kg/a kg/a kg/a Vuosikuormitus, netto Kiintoaine Kok. P kg/a kg/a Kok. N kg/a Perustason vesienkäsittely , ,1 390 Ympärivuotinen pintavalutus , ,5 319 Erotus , , Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon ilmapäästöt ovat lähinnä tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä tuotannon ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Pölynmuodostus ajoittuu pääasiallisesti kesän tuotantokaudelle. Pölyn muodostukseen ja leviämiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste ja kosteus, tuotantomenetelmä ja sääoloista erityisesti tuulen nopeus. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään aina lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Kuormaus karheelta (keräily), aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita, koska kuivaa turvetta liikutellaan korkeussuunnassa. Sen sijaan muut tuotannon vaiheet, kuten jyrsiminen, kääntäminen ja karheaminen ovat selvästi vähemmän pölyä muodostavia työvaiheita. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen sen sijaan keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen estämiseksi teillä. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen.

4 4 Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista, ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 metrin etäisyydellä). Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta. Liikenne Varastointi ja jätteet Vuosittainen toimitus ( m 3 ) vastaa noin 180 rekan ajosuoritetta ja asiakkaina ovat lähiympäristön puutarhat ja maanviljelijät. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevaa yksityistietä myöten maantielle 1050 (Fagervik-Inkoo) ja siitä edelleen asiakkaille. Energiaturpeen toimitus on tällä hetkellä hyvin vähäistä, noin 10 rekkakuormaa. Asiakkaina tulevat olemaan voimalaitokset Hangossa ja Salossa. Urakoitsija säilyttää polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahinkotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöiden keskimääräinen koko on litraa. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin litraa. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle litraa. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 145 l sekä muita voiteluaineita noin 32 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä noin 145 l, kiinteää öljyjätettä noin 25 kg, akkuja 7 kg, sekajätettä noin 1,0 m 3, 1,2 t aumamuovia ja rautaromua noin 100 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta, kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Niiden määrät ja huoltosuunnitelma on esitetty hakemuksen liitteenä.

5 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Hakijan arvion mukaan tuotantoalueelle suunnitellut vesiensuojelurakenteet ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) mukaiset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Stormossen on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, joka kunnostettiin tuotantoon 1970-luvun loppupuolella. Lupahakemuksen jättöhetkellä hakijan hallussa oleva ala on yhteensä 74,8 ha, josta 48,6 ha on tuotantokelpoista alaa. Tuotantokelpoiseen alueeseen sisältyvät myös noin 2 ha suuruiset auma-alueet. Tuotantokelpoisesta alasta on laajennusaluetta noin 4,4 ha (lohko 4), jolla ei ole vielä tehty kuntoonpanotöitä. Tuotannosta ei ole toistaiseksi poistunut alueita. Hakemuksen mukaan laajennusalue on metsäojitettua tai ojituksen kuivatusvaikutuksen piirissä olevaa turvemaata. Puusto on pääosin mäntytaimikkoa. Vanhempien ojien varrella ja laajennusalueen luoteisosassa puusto on hiukan varttuneempaa kasvatusmetsää. Pintavalutuskenttä on koilliskulmaa lukuun ottamatta ojittamatonta rahkaista rämettä. Puusto on pääosin männyntaimikkoa. Eniten puustoa on pintavalutuskentän lounaisosassa nykyisen laskuojan varressa. Pintavalutuskenttä viettää kaakkoon ja sen pinnankorkeus on noin metriä merenpinnan yläpuolella. Aluehallintovirastoon toimitetun, päivätyn kasvillisuusselvityksen mukaan laajennusalue on ojitettu ja rajautuu toiminnassa olevaan turvetuotantoalueeseen. Suon vesitaloudessa tapahtuneiden muutosten johdosta laajennusalueen alkuperäiset suotyypit eivät ole enää tunnistettavissa vaan kasvillisuus on muuttunut merkittävästi luonnontilaisesta. Valtaosa alueesta on kuivunut turvekankaiksi. Alueella esiintyy sekä varputurve-kankaita, mustikkaturvekankaita, että puolukkaturvekankaita. Alueen kangasmetsät eivät ole luonnontilaisia tai luonnontilaisenkaltaisia. Alueen luonnontilaisimpia osia ovat avokalliot. Karut avoimet laakeat sisämaakalliot on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa luokiteltu säilyväksi (LC) luontotyypiksi ja keskiravinteiset avoimet laakeat kalliot silmälläpidettäviksi (NT). Selvitysalueella sijaitsevat kallioalueet ovat lajistoltaan varsin vaatimattomia. Kasvillisuuden huomionarvoisin laji on kalliokohokki. Stormossenilla ei ole havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia kasvi- tai sammallajeja. Selvitysalueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä eikä metsälain tai vesilain suojaamia ympäristöjä. Hankkeen maisemalliset vaikutukset lienevät merkittävämmät kuin vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.

6 6 Asutus ja maankäyttö Turvetuotantoalueen pohjoispuolella kulkee Inkoo-Fagervik yhdystie nro Tieltä on rakennettu kulkuyhteys tuotantoalueelle. Suota lähinnä olevat kiinteistöt sijaitsevat myös tien varressa, tai tieltä on yhteys niihin. Tuotantoalueen pohjoispuolella alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee 11 asuttua kiinteistöä. Koillisessa suon ja Joddböleen kulkevan tien 186 välissä sijaitsee aarnialue. Suon eteläpuoliset kiinteistöt ovat pääosin teollisuuskäytössä. Turvetuotannosta ei aiheudu merkittävää muutosta nykyiseen maankäyttöön tai maisemakuvaan. Pumppuaseman ja pintavalutuskentän rakennustöistä voi aiheutua tilapäisesti tavallista suurempaa melua ja muuta häiriötä. Koska suon eteläpuolinen alue on pitkälti teollisuuskäytössä, rakennustyöt eivät aiheuta tästä toiminnasta poikkeavaa melua tai haittaa. Vuotuinen vallitseva tuulen suunta Stormossenin seudulla on lounas, ja länsisektori on muutenkin hallitseva. Tuulitietojen mukaan todennäköisin pölyn leviämissuunta on siten tuotantoalueiden koillispuoli. Lähiasutus sijoittuu hankealueen pohjoispuolelle. Lähimpien asumusten kohdalla saattaa ajoittain esiintyä turvepölystä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa niinä tuotantokauden päivinä kun työmaalla on toimintaa ja tuulen suunta on tuotantokentältä asutukseen päin. Pölyhaitta ei kuitenkaan ole jatkuvaa. Kaivokyselyn yhteydessä kiinteistön Enegård omistaja harmitteli tuotantoalueelta saapuvaa pölyä. Enegård sijaitsee tuotantoalueen luoteispuolella. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Työmaatien varteen ei sijoitu asutusta. Toiminta ei vaikeuta alueen paikallista elinkeinotoimintaa. Hankealueen turvetuotanto ja siihen liittyvät kuljetukset työllistävät urakoitsijoita. Välillisiä työpaikkoja syntyy lisäksi voimalaitoksissa, laitevalmistuksessa ja -huollossa, tutkimuksessa, konsulttipalveluissa ja julkishallinnossa. Välitön vuotuinen työllisyysvaikutus on noin 3 ja välillinen noin 4 henkilötyövuotta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Hankealuetta lähin suojelualue on Stor-Ramsiön yksityiselle maalle perustettu luonnonsuojelualue (YSA ), joka sijaitsee noin 2,5 km hankealueelta etelään. Alue sijaitsee Inkoon sisäsaaristossa ja siihen sisältyy osa Storramsjön ja Jakobramsjön saarista sekä niitä ympäröivistä vesialueista pienempine saarineen ja luotoineen. Noin 3 km päässä luoteeseen sijaitsee Varsbergenin jalopuumetsikkö. Noin 3,5 km päässä itään sijaitsee Max dammin pieni suojelualue.

7 Stor-Ramsiön luonnonsuojelualueen perustamisella on pyritty suojelemaan Storramsjö-saaren vaihtelevaa ja monimuotoista luontoa: rakentamattomia rantoja, lammaslaitumia, tervaleppäkorpia ja kuusivaltaisia korpia, lähteitä ja muita kosteikkoja, kuten Flyet sekä pieniä lintuluotoja saarten läheisyydessä. Lisäksi Jakobramsjö -saaressa on metsiä, kosteikkoja sekä rakentamattomia rantoja. Myös alueen linnusto on merkittävä: alueella pesivät mm. kalasääski, naurulokkiyhdyskunta ja suuri määrä vesilintuja, esim. silkkiuikku, kyhmyjoutsen, telkkä, haahka, tukkasotka ja punasotka. Turvetuotantoalueen valumavesillä ei ole vaikutuksia edellä mainittuihin suojeltaviin luontoarvoihin. Valumavesien vaikutukset tulevat lisäksi entisestään pienemään vedenkäsittelyn parantamisen myötä. Noin 1 km turvetuotantoalueesta länteen sijaitsee Källsäterin 0,22 km 2 pohjavesialue, ja noin 2 km alueesta itään sijaitsee Gripansin 0,84 km 2 pohjavesialue. Molemmat on luokiteltu vedenhankintaan soveltuviksi II luokan pohjavesialueiksi. Noin 3 km tuotantoalueesta pohjoiseen sijaitsevat Storgårdin ja Varsin yhteensä noin 13,1 km 2 laajuiset vedenhankintaa varten tärkeiksi tai soveltuviksi luokitellut I tai II luokan pohjavesialueet. Pohjaveden pinta noudattaa pääosin maanpinnan korkokuvaa ja vesi virtaa pohjavesivyöhykkeessä pohjaveden pinnan suuntaisesti. Yleisesti ottaen pohjavesi virtaa kohti pintavesiä eli rannikolla kohti merta. Hakija on katsonut, että on todennäköisempää, että alueen pohjavedet virtaavat pääosin laskuojan suuntaisesti kohti merta kuin pohjoiseen tärkeiden pohjavesialueiden suuntaan. Vaikutukset pohjavesialueisiin ovat siten melko epätodennäköisiä. Hankealueen läheisyydessä alle 500 metrin etäisyydellä tuotantoalueen reunasta on ainakin viisi vakituista asuntoa ja yksi vapaa-ajan asunto. Neljässä kiinteistössä on rengaskaivo ja kahdessa porakaivo. Hakijalle ei ole kuluneen toiminnan aikana esitetty valituksia turvetuotannon mahdollisista vaikutuksista kiinteistöjen veden saantiin, ei myöskään kesäkuussa 2010 suoritetun kaivokyselyn yhteydessä. 7 Vesistö Vesistö ja vedenlaatu Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Suomenlahden rannikkovesialueella (81) ja siellä suurempien valuma-alueiden välialueella 81V067. Hankealueen lisäksi kyseisellä valuma-alueella ei sijaitse muita turvetuotantoalueita. Suon kuivatusvedet johdetaan metsäojaa pitkin Djupvikenin lahteen Suomenlahteen, josta ne edelleen johtuvat Norrfjärdeniin. Laskuojan valumavedet ovat keväisin ravinteikkaampia kuin syksyllä. Veden niukkuus voi kohottaa ravinnepitoisuutta. Humuspitoisuus on keväisin vähäisempi kuin syksyllä. Turvetuotantoalueelta laskevien vesien laatu on vaihdellut voimakkaasti eri tarkkailukertojen välillä. Kuivatusvesien laatuun

8 Kalasto ja kalastus vaikuttavat ainakin vuodenaika ja mittauksenaikainen sade- ja valumatilanne. Vapo Oy:n polttoturvesoiden keskimääräisiin kuivatusvesiin verrattuna Stormossenin vedet ovat vähemmän happamia ja elektrolyyttipitoisempia. Normaalia korkeampi veden elektrolyyttipitoisuus liittynee meren läheisyyteen. Kuivatusvesien ravinnepitoisuudet ovat olleet viime vuosina nousussa. Luonnontilaisten soiden valumavesiin verrattuna Stormossenin kuivatusvesien kokonaistyppipitoisuus on ollut keskimäärin noin kolminkertainen ja kokonaisfosforipitoisuus noin nelinkertainen. Myös kiintoainetta esiintyy selvästi enemmän kuin luonnontilaisten soiden valumavesissä. Storramsjön pohjoispuolelta kulkee 13 m syvä merenkulkuhallituksen merkitsemä väylä hiilisatamaan. Syväväylän vieressä sijaitsevat hiilisatama, kalasatama ja öljysatama. Inkoon edustan merialueen kaksi suurinta pistekuormittajaa ovat Fortumin voimalaitos Fagervikenissa ja Inkoon kirkonkylän jätevedet, jotka myös johdetaan Joddbölen puhdistuslaitoksen kautta Fagervikeniin. Tämän lisäksi vedenlaatuun vaikuttavat alueen joista valuvat vedet sekä hajakuormitus mm. maataloudesta. Inkoon voimalaitos on viime vuosina ollut vähäisessä käytössä ja Fagervikeniin johdettu lämpömäärä on ollut pieni. Tehostetun puhdistuksen seurauksena on kunnan jätevesistä johtuva kuormitus selvästi laskenut. Useimmat Fagervikenin mitatuista vedenlaatuparametreista osoittivat hyvin lievää tai ei minkäänlaista vaikutusta kuormituksesta vuosituhannen vaihteessa. Laskuojan edustan merialueen ekologinen tila on luokiteltu huonoksi. Suomenlahden rannikkovesien ekologinen tila on pääosin tyydyttävä tai välttävä, erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevia vesialueita ei ole lainkaan. Huonossa tilassa olevia on melko runsaasti. Inkoon ja Tammisaaren saaristoalue on luokiteltu huonoksi hapettomien pohja-alueiden vuoksi. Inkoon kalastusalueen kokonaispinta-ala on ,3 ha ja alue muodostuu pääosin Inkoon edustan merialueesta. Alueeseen kuulu myös kolme vesistöä: Bruksträsket ja Marsjön, Inkoonjoki sekä Ingarskilajoki. Ammattimaista kalastusta Inkoon kalastusalueella harrastaa vuosittain noin kolmekymmentä henkilöä. Lohirysäkalastus on ammattikalastajien pääasiallinen kalastusmuoto kesäkaudella, kuhan verkkopyynti on vallitseva kalastustapa muun osan vuodesta. Virkistyskalastajien määrä alueella on noin kpl ja virkistyskalastussaalis noin kg vuodessa. Taloudellisesti merkittävimmät kalalajit ovat silakka, kilohaili, lohi, meritaimen, kuha, hauki, ahven, made ja siika. Näistä lohi, meritaimen ja vaellussiika ovat riippuvaisia istutuksista. 8

9 Turvesuon laskuojan alapuolella ei ole Inkoon kalastusalueen ilmoittamia kalastusalueita. Lähin kalastusalue on Espingsfjärdenin alue Storramsjön saaren toisella puolella lounaan suuntaan laskuojan suusta. Kalastusalueen tiedon mukaan Fagervikenissä tai sen lähialueilla toimii muutama ammattikalastaja. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Ympäristöriskit Hankealueen vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti laskuojaan ja sen jälkeiseen Djupvikeniin. Djupvikenistä vedet johtuvat edelleen Norrfjärdiin, joka on Fagervikenin itäisin osa. Fagervikeniin kohdistuu myös muuta vesistörasitusta teollisuudesta, yhdyskunnista ja maataloudesta. Turvetuotannon valumavedet ovat kuormituksesta suhteellisen pieni osa. Suunniteltu vesienkäsittelyn tehostaminen vähentää turvetuotannon vesistökuormaa edelleen. Nykyisellä vesienkäsittelyllä turvetuotannon vaikutukset laskuojan pitoisuuksiin ovat huomattavat. Siirryttäessä nykyaikaiseen vesienkäsittelytekniikkaan ominaiskuormitus vähenee huomattavasti. Stormossenin laskuoja on todennäköisesti Djupvikenin lahden pääkuormittaja. Laskuojan valuma-alue on karttatarkastelun perusteella noin 600 ha. Keskivalumalla 9 l/s/km 2 ojan keskivirtaama laskussa Djupvikeniin on noin 55 l/s. Stormossenin tuotantoaikana koko alueen ollessa tuotannossa nettokuormituksen pitoisuusvaikutus ojan suulla on noin 0,33 mg/l kiintoaineen osalta, 5,2 ug/l kokonaisfosforin osalta ja 182 ug/l kokonaistypen osalta. Laskuojan suualueelta ei ole vedenlaatutietoja 2000-luvulta, joten Stormossenin laskennallista vaikutusosuutta ojan veden laatuun ei voida tarkasti arvioida. Nykyaikaisilla vesienkäsittelymenetelmillä saatava päästövähennys on huomattava, ja on oletettavaa, että Djupvikenin tila kohenee parannuksella jonkin verran. Todennäköisesti myös Norrfjärdenin tilanne paranee. Koska Fagervikeniin kohdistuu runsaasti myös muuta kuormitusta, vaikutus täällä ei ole niin huomattava. Merialueilla on vaikea tarkkaan arvioida kuormituksen vähenemistä, koska kuormitus sekoittuu hyvin suureen vesimassaan. Siirryttäessä Stormossenilla tehokkaampaan vesiensuojeluun voidaan odottaa veden laadun ja kalojen elinolosuhteiden paranevan lähivesillä. Hankealueelta tuleva kuormitus ja vaikutukset alapuolisen vesistön veden laatuun ja sitä kautta kalastoon ja kalastukseen ovat siinä määrin vähäisiä, ettei niistä hakijan käsityksen mukaan aiheudu korvattavaa haittaa. Sisäasiainministeriö on antanut ohjeen turvetuotantoalueiden paloturvallisuudesta. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalu- 9

10 eella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesiensuojelurakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toiminnan vaikutuksia seurataan ja dokumentoidaan käyttö-, päästö- sekä vaikutustarkkailuilla. Hakemuksen liitteenä 8 on tarkkailuohjelmaesitys. Tarkkailua ei ehdoteta muutettavaksi nykyisenkaltaisesta. Korvaukset Hankkeesta ei hakijan arvion mukaan aiheudu korvattavaa haittaa. Toiminnan aloittamisluvan perustelut HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Kekkilä Oy hakee toiminnanaloittamislupaa laajennusalueella muutoksenhausta huolimatta, koska kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla lisäalueella on tarve. Käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella pysyvää. Hakija on esittänyt vakuudeksi viiden tuhannen (5 000,00) euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Inkoon kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Västra Nyland -lehdessä ja Länsi-Uusimaa -lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Inkoon kunnalta sekä Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta.

11 Hakemus on annettu uudelleen tiedoksi kuuluttamalla Inkoon kunnassa, koska asiakirjat eivät olleet nähtävillä kunnassa alkuperäisen kuulutuksen päiväyksen mukaisesti. 11 Lausunnot 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (jäljempänä ELY-keskus) on katsonut, että hanke ei hakemuksen perusteella arvioituna aiheuta merkittävää meluhaittaa. Lupaan on kuitenkin syytä sisällyttää määräys toiminnasta tiedottamisesta ja, jos melusta aiheutuu häiriötä, tulee toiminnan melutasot selvittää kyseisessä kohteessa ja tarvittaessa muutamassa muussakin pisteessä. Mikäli häiriö ajoittuu yöaikaan, tulee edellä mainittu meluselvitys tehdä ennen töiden jatkamista. Muistutukset ja mielipiteet ELY-keskus on katsonut, ettei hakemuksen täydennyksenä annettu selvitys laajennusalueen ja pintavalutusalueen nykytilasta ole riittävä. Luontovaikutusten arviointi edellyttää kasvukauden aikana maastossa tehtyä asianmukaista luontoselvitystä. Hankkeella ei hakemuksen perusteella näyttäisi olevan vahingollisia vaikutuksia alueen pohjavesioloihin. Tuotantoalueen valumavesien käsittelemiseksi esitetyt vesiensuojelurakenteet ovat riittävät. Tuotantoalueen vaikutustarkkailua tulee jatkaa suolta lähtevässä laskuuomassa hakemuksessa esitetyssä havaintopaikassa sekä toisessa havaintopaikassa alempana samassa uomassa. Havaintoajankohtia tulee olla vuosittain kolme: keväällä, loppukesällä ja syksyllä. Vesinäytteistä on tehtävä seuraavat havainnot ja määritykset: ulkonäkö, lämpötila, ph, johtokyky, happipitoisuus, hapen kyllästysaste, kiintoaine, väriluku, sameus, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori (0,4 µm NPC-suodatetusta näytteestä), kemiallinen hapenkulutus (CODM n ) ja rauta. Tuloksista on raportoitava vuosittain Uudenmaan ELY-keskukselle ja Inkoon kunnalle. Edellä mainituilla muutoksilla täydennetty tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä lupapäätöksessä. ELYkeskukselle tulee varata mahdollisuus muuttaa ohjelmaa tarvittaessa. 2) Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa itse toiminnasta, mutta ehdottanut, että uudelleensoistaminen aloitetaan mahdollisimman pian tuotannosta poistetuilla alueilla. 3) Eteläkärjen ympäristöterveys on todennut, että ympäristölupa voidaan myöntää, koska turvetuotannon vaikutusalueella ei ole tuotannon johdosta vaarantuvia kohteita. 4) Fingrid Oyj on todennut, että turvetuotantoalue ulottuu Fingrid Oyj:n 400 kv:n voimajohdon Inkoo-Espoo pylväsväleille 4-6, 110 kv:n voimajohdon Inkoo-Espoo pylväsväleille 6-8 ja 110 kv:n voimajohdon Inkoo- Virkkala pylväsväleille 6-8. Johtoalue on 97 metriä leveä.

12 12 Fingrid Oyj on vaatinut, että ennen töiden aloittamista turvetuotantoalueella on johtoalueella pidettävä katselmus, jossa mm. kirjataan pöytäkirjaan perustusten, harusten ja muiden pylväsrakenteiden kunto, perustusten korkeusasemat toisiinsa nähden ja täytemaiden täyttötilanne perustusten ympärillä ja harusankkureiden päällä. Suunnitellulla turvetuotantoalueella sijaitsee Fingrid Oyj:n voimajohtopylväitä. Pylväille on jätettävä suoja-alue, joka ulottuu 20 metrin päähän pylväsjalkojen maanpäällisistä betoniperustuksista ja harusten maahanmenokohdista. Suoja-alueella ei saa ojittaa, läjittää eikä liikkua työkoneella, eivätkä suoja-alueen ympärillä olevat kaivuualueen reunat saa myöskään sortua 20 metriä lähemmäksi mainittuja pylväsrakenteita. Suojaalueen reunat tulee muotoilla niin, että pylväälle päästään tarvittaessa työkonein tekemään huolto- ja korjaustöitä. Reunan kaltevuuden tulee olla 1:3. Fingrid Oyj järjestää pylvään suoja-alueiden merkitsemisen maastoon. Turvetuottajan on merkitsemisen jälkeen huolehdittava, että merkinnät pysyvät paikallaan ja asianmukaisessa kunnossa turpeen noston päättymisen jälkeen pidettävään loppukatselmukseen saakka. Niillä voimajohtopylväillä, joilla maadoitusjohtimet tulevat 20 metrin suojaalueen ulkopuolelle, täytyy maadoitusten ympärille jättää vähintään 5 metrin suoja-alue, joka merkitään maastoon. Voimajohtopylväiden suoja-alue ulottuu 20 metrin päähän pylvään maanpäällisistä perustus- ja harusrakenteista. Tällä suoja-alueella ei saa liikkua työkoneilla, kaivaa tai läjittää. Voimajohtoja lähinnä olevien sarkaojien etäisyys voimajohdon reunajohtimista vaakasuoraan mitattuna tulee olla vähintään 5 metriä. Pylvään kohdalla sarka- tai muitakaan ojia ei tule rakentaa 20 metriä lähemmäksi pylvään perustus- ja harusrakenteita. Mahdolliset laskeutusaltaat, turpeen ja kantojen varastoaumat, työmaaparakit, työkoneiden ja ajoneuvojen säilytys- ja huoltotilat sekä poltto- ja voiteluainevarastot tulee sijoittaa johtoalueen ulkopuolelle eli vähintään 31 metrin etäisyydelle 400 kv:n johdon Inkoo-Espoo keskilinjasta ja vähintään 24 metrin etäisyydelle 110 kv:n johdon Inkoo-Virkkala keskilinjasta. Työskenneltäessä 400 kv:n johdon alla ei työkoneen työskentelyalue pystysuoraan mitattuna saa ulottua viittä metriä lähemmäksi johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäksi 400 kv:n johdon reunajohtimia. Työskenneltäessä 110 kv:n johdon alla ei työskentelyalue pystysuoraan mitattuna saa ulottua kolmea metriä lähemmäksi johdon johtimia silloin, kun työkoneen työskentelyalue vaakasuoraan mitattuna ulottuu viittä metriä lähemmäksi 110 kv:n johdon reunajohtimia. Hakijan vastine Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta hakija on vastannut, että esitettyä tarkempi selvitys laajennus- ja pintavalutuskenttäalueen nykytilasta ja luontoarvoista voidaan tehdä maastotyönä kesällä 2011, josta

13 toimitetaan lisäselvitys mennessä. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole huomauttamista. Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan sekä Eteläkärjen ympäristöterveyden lausunnoista ei hakijalla ole huomautettavaa. Fingrid Oyj:n vaatimuksista hakijalla ei ole huomauttamista. Hakemuksen täydennys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon hakemuksen täydennyksenä Inkoon Stormossenin päivätyn kasvillisuusselvityksen, jonka sisältö on kuvattu edellä kohdassa Tuotantoalueen nykytila. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto on pyytänyt Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta lausuntoa hakijan täydennyksen johdosta. Lausuntoa ei ole annettu. 13 Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Kekkilä Oyj:lle ympäristöluvan Stormossenin turvetuotantoon Inkoon kunnassa Suomenlahden rannikkovesialueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 51,0 ha. Toiminnan ja töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Päästöt vesiin Aluehallintovirasto myöntää Kekkilä Oyj:lle luvan toiminnan aloittamiseen uudella tuotantolohkolla 4 muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 6 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Djupvikeniin. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 7 olevan piirustuksen Tuotantosuunnitelma, mittakaava 1: 7 000, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentällä olevat ojat on tukittava vähintään kolmen metrin pituisilla ojatukoksilla riittävän lyhyin välein. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaas-

14 Päästöt ilmaan ja melu sa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaan ja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä ennen laajennusalueen kuntoonpanon aloittamista ja viimeistään mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusallas, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaasta, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7.

15 15 Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Inkoon kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailut 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.

16 16 Kunnossapitovelvoitteet Kalatalousmaksu 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 400 euroa kalatalousmaksua Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2012 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Muut määräykset 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 16. Luvan saajan on, ellei toisin sovita, kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta järjestettävä Fingrid Oyj:n kanssa katselmus Fingrid Oyj:n voimajohtoalueella ko. johtoja koskevien, yhtiön

17 päivätyssä muistutuksessa esitettyjen seikkojen kirjaamiseksi ja turvetuotannolle johdoista aiheutuvin rajoitusten toteamiseksi. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan saajan on viimeistään jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Stormossenin turvetuotantoalue on pääosin tuotannossa oleva alue, 4,4 ha:n suuruista laajennusaluetta lukuun ottamatta. Laajennusalue rajautuu toiminnassa olevaan tuotantoalueeseen ja on suurimmalta osaltaan ojitettua aluetta. Tuotantoalueella ja sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset Stormossenin olosuhteissa. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuvia pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla ja asetetuilla melun raja-arvoilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kun otetaan huomioon Stormossenin ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta 17

18 tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Turvetuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan pintavalutuksella, jolloin kiintoaine-, fosfori- ja typpipäästöt merialueelle vähenevät huomattavasti. Uusi 4,4 ha:n suuruinen tuotantolohko perustetaan jo tuotannossa olevan alueen yhteyteen. Hankkeen kuivatusvesien käsittely ja niiden vesistöön johtamisesta aiheutuvien päästöjen vaikutukset vesistössä ovat Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaan liitetyn Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteiden mukaiset. Perustelut toiminnan ja töiden aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Kyseessä on pieni pääosin ojitettu lisäalue, jonka toiminnan aloittaminen ei lisää merkittävästi kokonaispäästöjä etenkin, kun otetaan huomioon, että vesien käsittely tehostuu jo tuotannossa olevalla alueella. Näin ollen lupa toiminnan aloittamiseen voidaan myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi annetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lähin asutus on noin metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä ja määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja

19 19 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräysten 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Lupamääräys 16 annetaan turvetuotantoalueella sijaitsevan voimajohtolinja-alueen asianmukaista huomioonottamista varten. Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Fingrid Oyj:n vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksessä 16. Toiminta laajennusalueella saadaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.

20 20 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 55, 56, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1145/2009), jonka liitteen maksutaulukon mukaan hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Päätös Kekkilä Oyj/Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä Jäljennös päätöksestä Inkoon kunta Inkoon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Inkoon kunnan terveydensuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)

21 21 Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdissä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Inkoon kunnan virallisella ilmoitustaululla. Kuulutuksesta ilmoitetaan Västra Nyland ja Länsi-Uusimaa -lehdissä.

22 22 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1) Valitusosoitus 2) Kartta 3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma Jukka Leinonen Sinikka Laitakari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Jukka Leinonen ja esitellyt ympäristölakimies Sinikka Laitakari. SL/sl

23 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 Kartta Liite 2