Taipalsaaren kunta: Ohjausryhmän ehdotus talouden tasapainottamiseksi

Taipalsaaren kunta: Ohjausryhmän ehdotus talouden tasapainottamiseksi Eero Laesterä HT, Heli Silomäki BBA, Tuomas Hanhela KTM ja Reijo Siltala FT Taipalsaari 5.3.2019

Ohjausryhmän työn tärkein tavoite oli Taipalsaaren kunnan itsenäisyyden säilyttäminen. Taloudellisen itsenäisyyden säilyttäminen on ainut mittari, jonka toteutuminen ratkaisee päätöksenteon säilymisen Taipalsaarella ja ylipäätään mahdollisuuden muiden strategisten tavoitteiden tavoittelemiseen. 2

Taipalsaaren lähtötilanne Väestöltään Taipalsaaren kunta kuuluu siihen Suomen kuntien enemmistöön, jossa asukkaat ikääntyvät, lasten määrä vähenee ja muuttoliike on kunnasta poispäin. Maahanmuutto ja luonnollinen väestönlisäys ovat pitäneet kunnan asukaslukua lähes nykyisellä tasolla. Ongelmana on se, että kunnasta muutetaan pois siitä huolimatta, että palvelurakenne on nykyisenlainen. Kunta on tehnyt viimeiset viisi vuotta alijäämäistä tulosta. Myös tase muuttuu alijäämäiseksi, mikä tekee kunnan taloudentilasta kuntalain vastaisen. Taipalsaari on ollut vähävelkaisimpien kuntien joukossa, mutta kunta on velkaantunut hyvin nopeasti. Kunnan palvelurakenteen kustannus ei ole verrokkiin nähden kauttaaltaan kallis, mutta se on kunnan tuloihin nähden kallis. Tämä tekee sopeutustyön vielä vaikeammaksi. Palvelujen painopiste on sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotka tuottaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote sekä sivistyksen vastuualueen tehtävissä. Kunta vastaa palvelutuotannostaan pääosin itse, kuntakonsernin merkittävät yhteisöt ovat KOY Taipalsaaren Asunnot sekä Taipalsaaren Lämpö Oy. Kunnan kiinteistöt ovat pääosin kohtuullisessa kunnossa. Talouden tasapainotustyön alkaessa suunnitteilla oli Saimaanharjun yhtenäiskouluun laaja saneeraus ja laajennus. Syksyllä 2018 Taipalsaaren kunnan toimintavuodesta oli kunnan oman arvion mukaan tulossa pahasti negatiivinen. Eksoten clearing ja lisärahoitustarve pahensivat tilannetta. Pahimmillaan tilinpäätösennuste näytti yli kolmen miljoonan euron alijäämää. Tilanteen vakavuudesta kertoo se, että ennustetun alijäämän kattaminen olisi edellyttänyt tuloveroprosentin nostamista 24:een (Taipalsaarella yksi tuloveroprosentin korotus tarkoittaa 875.000 euroa). Taipalsaaren kunnan talous oli kriisissä eikä tilannetta yhtään helpottanut se, että Taipalsaaren kunnalla oli jo taseessaan kattamatonta alijäämää aikaisemmilta tilikausilta. Yksinkertaistettuna: kunnan tulot eivät riitä kattamaan menoja. Jos kunta säilyttää nykyiset palvelut, se joutuu keräämään kuntalaisilta lisää veroja. Tulon lasku johtuu sekä omien verotulojen huonosta kehityksestä, mutta myös valtionosuustulojen leikkautuvuudesta. 3

Taipalsaaren lähtötilanne Koska kunnan talouden lähtötilanne oli erittäin hankala, ohjausryhmä ei rajannut mitään keinoa pois valikoimasta: kunnan itsenäisyyden säilyttäminen oli ainoa tavoite. Tasapainotusohjelma laadittiin kolmen vuoden mittaiseksi ja ohjelmalla tavoiteltiin noin kahden miljoonan euron pysyvää alenemista toimintakatteeseen. Talouden tasapainottamiselle löydettiin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden haastatteluissa aitoja rakenteellisia keinoja. Rakenteellisten keinojen lisäksi uudelleen harkittiin palvelujen, maksujen ja taksojen tasoa sekä toimintaohjeiden tarkennuksia jne. Osana talouden selviytymisohjelmaa Taipalsaaren kunta päätti marraskuussa 2018 korottaa myös veroja. Ohjausryhmä aloitti työnsä lokakuussa. Ohjausryhmä kokoontui kahdeksan kertaa ja päätyi yksimieliseen esitykseen talouden tasapainottamisen keinoista. Ohjausryhmään kuuluivat kunnanjohtaja Kari Kuuramaa, Elma Mikkola, Heikki Niiva, Leea Ohtamaa, Sari Taskila, Jarmo Turunen ja Iikko B. Voipio. Puheenjohtajana toimi Taisto Pitkänen ja sihteerinä Päivi Haakonsson. Taipalsaaren kunnan toimialajohtajat olivat läsnä asiantuntijoina. 4

Talouden tasapaino: Kuntalaki 110 Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Alijäämän kattamisvelvollisuus tarkoittaa sitä, että kunnan on tehtävä aitoa tulosta (tuloslaskelman tulot ovat riittävän paljon suuremmat kuin menot). Myös kertaluontoinen kauppa, jossa myyntihinta ylittää tasearvon riittävän paljon voi poistaa taseen alijäämän. Tämä ei kuitenkaan ole useinkaan riittävä rakenteellinen muutos. Sekä talousarviossa, mutta myös suunnitelmassa kannattaa katsoa (laskea) toimintakatteen kasvukerrointa, jos kerroin on hyvin pieni, eikä sopeutuskeinoja ole kirjoitettu näkyville, saattaa tasapaino perustua kirjoituspöytätyöhön tai poliittiseen toivotaan toivotaan tarkoituksenmukaisuuteen. Muita keinoja kirjoittaa tasapaino ovat esimerkiksi tontinmyyntitulot tai epärealistinen verotulon nousu ilman veronkorotusta. 5

Kunnan arviointimenettely, uusi kuntalaki 118 Arviointimenettely käynnistyy, jos Nykyiset kriteerit kunta ei ole kattanut alijäämää (peruskunnan taseessa) säädetyssä määräajassa (huom. siirtymäsäännökset) tai kriisikuntakriteerien perusteella (huom. konsernitiedot v. 2017 lukien): asukasta kohti laskettu kertynyt alijäämä kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä 1 000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa tai Kaikki seuraavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet säädetyt raja-arvot: kuntakonsernin vuosikate negatiivinen kunnan tuloveroprosentti on vähintään 1,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kuntien keskimääräinen asukasta kohti laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla kuntakonsernin suhteellinen velkaantuminen vähintään 50 prosenttia. 6

Todennäköiset VM:n uudet kriteerit Todennäköisesti hyväksyttävät uuden kriteerit: Arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n 3 momentissa säädetyssä määräajassa. Arviointimenettely voidaan lisäksi käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa, tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: 1. kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia; 2. kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; 3. asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla; 4. konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8. Pykälän 3 momentissa tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpitämiin konsernitilinpäätösten tietoihin ja kunnan vahvistamaan tuloveroprosenttiin perustuen. Edellä 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vuosikate lasketaan ilman kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 30 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta. Lisäksi 3 momentin 4 kohdassa tarkoitettu konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate lasketaan kaavalla, jossa konsernituloslaskelman vuosikatteeseen lisätään korkokulut ja jossa saatu summa jaetaan korkokulujen ja laskennallisten lainanlyhennysten summalla. Laskennalliset lainanlyhennykset saadaan jakamalla konsernitaseen lainamäärä kahdeksalla. 7

Painelaskelma Painelaskelma: Käsitteellisesti painelaskelma perustuu trendiin ja siihen, että paine saadaan ulos, olettaen, että mikään käyttäytymisessä ei muutu. Valtion käyttämä kestävyysvaje on puhdas painelaskelma. Trendi- tai painelaskelma ei ole ennuste. Tausta-aineistot: Kunnan tilinpäätös/tilinpäätösennuste 2018 uusin talousarvio (toimintakate laskettu trendillä) Kuntaliiton veroennustekehikko vuosille 2018 2021 Valtionosuuspäätökset 2018 ja 2019 Kuntien tilinpäätökset 1997 2017 (Tilastokeskus) Kuntien talous- ja toimintatilasto 2005 2014, Kuntien käyttötalous 2015 2017, tilastokeskus Tilastokeskuksen väestöennuste Valtionosuusjärjestelmä 2015 (VM, OKM) vaatii siis mallinnuksen, missä on otettava huomioon väestömuutos jokaiselle ikäryhmälle tulee oma valtionosuus, voidaan olettaa, että olosuhdetekijät pysyvät nykyisellään (kielisyys, saaristolaisuus jne) Sote-uudistuksen talousvaikutukset (VM) mallinnuksessa yhdistetään tilastokeskuksen toiminnalliset tiedot ja valtionvarainministeriön laskentatiedot. Laskenta sopeutetussa trendissä: Kaikissa tulevaisuuteen menevissä arvioissa huomioitu inflaatio-oletus (1,5%) ja toisaalta trendiin perustuvat kertoimet on siten deflatoitu ennen kertoimen määrittämistä. Toimintakatteen ja verotettavan tulon kehitys lasketaan eur/asukas ja siihen kohdennetun muutoskertoimen perusteella. EI siis suoraan euroihin kohdistaen. Lähtötietona kunnan tilinpäätös/-ennuste 2018 Korkokulut ja tuotot 2018 toteuman mukaan saadaan laskennalliset korkoprosentit tuleville vuosille Muut rahoituserät kunnan arvion perusteella Poistot 2018 toteuman mukaan saadaan laskennallinen poistoprosentti tuleville vuosille laskettava käyttöomaisuuden suhdetta kulloisiinkin poistoprosentteihin. Verotulot 2022 veroennustekehikosta, vuodesta 2022 veropohjat muuttuvat historiaan pohjautuvan trendin (eur/as) perusteella Valtionosuudet 2019 päätösten mukaan. 2020 mallinnetun valtionosuusjärjestelmän perusteella Investoinnit kunnan oman arvion perusteella 2021 vuoteen ja tästä eteenpäin historiaan perustuvalla kertoimella (eur/as) ikääntyminen kuntakohtainen nettomeno eur/yli 75-vuotias, kuntakohtainen muutos. Jättää huomiotta verotettavan tulon muutoksen eläköitymistilanteessa. Sote-uudistuksen vaikutukset huomioitu VM:n arvioiden mukaisesti. Uudistuksen talousvaikutus 2021 on määritetty kunnan kannalta neutraaliksi Laskennan taustalla vaikuttavat lainakanta ja investoinnit. Lainakannan ja rahoitusmenojen ja tulojen korkotaso on vuoden 2018 korkotaso. Tässä ei ole arvioitu korkoherkkyyttä (mikä tekee tilanteen usein kunnalle optimistisemmaksi) 8

Lähtökohta (TP 2018 / 4.3.2019 tilanne) Taipalsaari Trendi: 2011-2018 TP 2016 TP 2017 TP 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Asukasluku 4 832 4 774 4 766 4 757 4 748 4 738 4 726 4 713 4 700 4 687 Verotettava tulo 82 825 81 415 79 978 85 314 87 677 90 505 93 698 95 768 97 883 100 044 Veroprosentti 20,00 20,50 20,50 21,00 21,00 9,42 9,42 9,42 9,42 9,42 Toimintakate -24 298-25 077-25 635-25 889-26 852-11 631-12 009-12 396-12 795-13 208 Sopeutus 0 0 0 0 0 0 0 Verorahoitus 24 671 25 381 25 093 26 835 27 589 12 300 12 649 12 877 13 083 13 256 Verorahoituksen muutos 1000 e 710-288 1 742 755-15 289 349 229 205 174 Toimintakate/Verorahoitus 98 % 99 % 102 % 96 % 97 % 95 % 95 % 96 % 98 % 100 % Käyttökate 373 304-542 946 737 669 640 482 287 48 Rahoitustuotot ja -kulut -121-125 -132-137 -141-142 -148-159 -170-184 Vuosikate 252 179-674 809 596 527 492 323 117-136 Poistot 2 411 2 172 2 059 1 800 1 500 1 500 1 467 1 479 1 491 1 502 Satunnaiset tulot ja menot 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä -2 066-1 900-2 640-898 -811-880 -882-1 063-1 281-1 544 Kumulatiivinen ylij/alij. 2 041 141-2 499-3 397-4 208-5 088-5 970-7 033-8 314-9 858 Kumulatiivinen ylij/alij./as 422 30-524 -714-886 -1 074-1 263-1 492-1 769-2 103 Lainakanta eur/as 3 422 3 683 4 069 3 978 3 949 4 042 4 301 4 598 4 939 5 335

Lähtökohta (päivitetty vastaamaan 4.3.2019 tilannetta) Konsernin kriisimittarit TP 2016 TP 2017 TP 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Peruskunnan alijäämä 2 041 141-2 499-3 397-4 208-5 088-5 970-7 033-8 314-9 858..Alijäämää 4 peräkkäisenä vuonna Ei täyty Ei täyty Ei täyty Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Konsernin alijäämä /as 363-165 -719-909 -1 082-1 270-1 459-1 689-1 966-2 301 500 /as ja 1000 /as Ei täyty Ei täyty Ei täyty Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Konsernin vuosikate 758 608-245 1 238 1 025 956 921 752 546 293 Kunnan verot 20,00 20,50 20,50 21,00 21,00 9,42 9,42 9,42 9,42 9,42 Konsernin lainamäärä 4 999 5 519 5 908 5 821 5 795 5 892 6 156 6 458 6 805 7 206 Suht velkaantuneisuus 66 70 75 69 67 155 156 159 164 170 Konsernin vuosikate Ei täyty Täyttyy Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Kunnan verot Ei täyty Ei täyty Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Konsernin lainamäärä Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Suht velkaantuneisuus Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Montako 1 2 2 2 2 2 2 2 2

Taipalsaaren talouden paineensietokyky, kun tilinpäätös 2018 on huomioitu Taipalsaaren kunta täyttää kriisikuntakriteeristön ns. superkriteerin konsernin alijäämä /as tilinpäätöksessä 2020, mikäli kunta ei pysty sopeuttamaan talouttaan. Ennakoitua hieman parempi tilinpäätös (ennuste -3 miljoonaa) siirsi superkriteerin täyttymistä vuodella eteenpäin. Kuntalain edellyttämään talouden tasapainoon ei päästä taseessa olevaa alijäämää ei saada katettua suunnittelukaudella. Taseessa olevan alijäämän määrä lähes nelinkertaistuu tarkastelujaksolla 2025 asti. On realistista olettaa, että mikäli mitään ei tehdä ja alijäämä saa vapaasti kertyä, taseen alijäämää ei saada koskaan katettua Taipalsaaren omin voimin. On huomattava, että kunnan taloudellinen tilanne on kriittinen ja todellisuudessa kriisikunnan tunnusmerkistö voi täyttyä nopeasti mm. Eksoten kustannuskehityksestä riippuen. Talouden toiminnallinen alijäämä vastaa hieman yli yhden tuloveroprosentin määrää vuodesta 2019 eteenpäin Vuosikate käy negatiivisena tilinpäätöksessä 2018, mutta painelaskelman mukaan tulevina vuosina se onnistutaan pitämään positiivisena. 11

Talouden tasapainottaminen 12

Talouden tasapainottaminen Keinot jakautuvat seuraavasti Palvelurakenteen muutokset Toiminnan järjestäminen uudelleen yhtiöittäminen / ulkoistus tehtävien jakaminen uudelleen organisaation sisällä Toiminnan/palvelun lopettaminen, supistaminen, laadun laskeminen jne. Yleiset ja juustohöylät 13

Talouden tasapainottaminen Sopeuttamisella pyritään pysyviin kustannusten alentamiseen paketti ei sisällä yksittäisiä / kertaluonteisia eriä, kuten esimerkiksi omaisuuden myyntituottoja (sijoitukset, metsät, kiinteistöt). On tärkeä huomata, että säästöt eivät toteudu ilman henkilöstövaikutusta. Toteutus lähtee toiminnoista, tehtävien järjestelystä ja työkaluista. Eurot seuraavat rakennemuutoksia. Henkilötyövuosisäästöihin pyritään pääsääntöisesti eläköitymistä hyödyntämällä ja määräaikaisten työsuhteiden määrää vähentämällä 14

Ensimmäinen kori Palvelurakennemuutokset ja tulojen lisäykset 15

Varhaiskasvatuksen rakenne Liljan päiväkoti Satulaivan päiväkoti Vehkataipaleen päiväkoti (evakossa) Palveluseteli 10 % Satulaivan päiväkoti 90 % Palvelusetelin vaihtoehdot: Vehkataipaleella yksityinen pk tai palvelusetelit myönnetään Lappeenrannan yksiköihin Päivähoidon keskittäminen yhteen omaan yksikköön siten, että palvelusetelillä tasataan kysynnän vaihteluita säästää 145.500 euroa Kustannus 1.550.200 Kustannus 1.404.700 Säästö 145.500 16

Perusopetuksen rakenne Saimaanharjun yhtenäiskoulu Kirkonkylän koulu Saimaanharjun yläkoulu Kirkonkylän alakoulu Uusi kouluverkkorakenne säästää 1. Opetuksessa 2. Hallinnossa 3. Kiinteistö- ja puhtauspalveluissa 4. Investoinneissa Uusi kouluverkkoratkaisu nostaa kustannuksia koulukuljetuksissa Uuden kouluverkon nettosäästö on 468.900 Vehkataipaleen koulu Säästö 468.900 17

Koululaisten määrän muutos Opiskelijamäärät 2017-2025 Alakoulu -39 Yläkoulu -42 Pelkästään oppilasmäärän väheneminen tarkoittaa neljää opettajan virkaa vuoteen 2025 mennessä 18

Ensimmäinen kori PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOMUUTOS Nykytila: Taipalsaari järjestää perusopetusta kolmessa toimipisteessä: Saimaanharjulla (yhtenäiskoulu), Kirkonkylällä ja Vehkataipaleella (alakoulut). Varhaiskasvatuksen tehtäväalue vastaa kunnalle kuuluvista lasten varhaiskasvatus, esiopetus, koululaisten aamuja iltapäivätoiminta sekä lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuen tehtävistä. Päiväkotihoitoa annetaan Liljan ja Satulaivan päiväkodeissa. Saimaanharjun yhtenäiskoulussa osa opetuksesta on jouduttu siirtämään väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Koulun peruskorjauksen ja laajennuksen on arvioitu maksavan 5,9 miljoonaa euroa. 19

Ensimmäinen kori PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOMUUTOS Toimenpiteet / varhaiskasvatus: Päivähoito keskitetään Satulaivan päiväkotiin. Vaihtoehtoisena hoitomuotona hyödynnetään yksityisen palveluntuottajan palveluita (palvelusetelimallilla). Yksityisen päiväkotiyrityksen lapsikohtainen hinta on lähes sama riippumatta siitä, järjestetäänkö päivähoitoa Taipalsaarella jossakin kunnan osoittamassa tilassa vai Lappeenrannassa olemassa olevissa yksiöissä. Kunnan kannalta taloudellisinta on järjestää päivähoito yhdessä yksikössä, mikä mahdollistaa työsuunnittelun, sijaistamisen, avustajaresurssien sekä ryhmien joustavan käytön. Tavoitteeksi asetetaan, että kunnan omana toimintana järjestettävän päivähoidon piirissä on vähintään 90 % kunnan päivähoitoa tarvitsevista lapsista ja 10 %:lle mahdollistetaan hoito palvelusetelillä. Yhdistämällä päivähoidon yhteen paikkaan kunta säästää kiinteissä kustannuksissa ja pystyy edelleen säilyttämään hoidon sisällön laadukkaana. 20

Ensimmäinen kori PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOMUUTOS Toimenpiteet / perusopetus: Perusopetuksen oppilasmäärä alenee yli 10 % 2025 vuoteen mennessä. Kunnan taloudellinen tilanne huomioiden, Saimaanharjun koululle ei ole varaa tehdä suunnitellun laajuista peruskorjausta ja laajennusta. Palveluverkon suunnittelun lähtökohdaksi otettiin se, että kaikki toiminnot tulisi sovittaa olemassa oleviin kiinteistöihin. Kaikki alakoululaiset sijoitetaan Kirkonkylän kouluun. Tarvittavaa lisätilaa saadaan Liljan päiväkodista (josta lapset siirtyvät sekä Satulaivaan että mahdollisesti yksityisen palveluntuottajan järjestämien palveluiden piiriin). Saimaanharjun koulua remontoidaan siten, että yläkoululaisille saadaan terveet ja toimivat tilat. Suunniteltua peruskorjausta ja laajennusta (kustannusarvio 5,9 miljoonaa euroa) ei tarvita. 21

Ensimmäinen kori PERUSOPETUKSEN JA VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKOMUUTOS Vaikutukset: Henkilöstö: Henkilöstölle palveluverkkomuutokset tarkoittavat siirtymistä mahdollisesti uuteen toimipisteeseen, uusia tehtäviä ja toimenkuvia. Johtaminen selkiytyy ja koulutyön suunnittelun mahdollisuudet paranevat. Koululaisille palveluverkkoratkaisun vaikutukset näkyvät lähinnä ensimmäisenä vuonna, jolloin osa koululaisista joutuu vaihtamaan koulua. Osalle oppilaista palveluverkkoratkaisu tarkoittaa koulukuljetuksen piiriin siirtymistä. Mahdollisuudet kerho-, ja iltapäivätoimintaan kasvavat. Päivähoidon muutokset vaikuttavat lähinnä ensimmäisenä vuotena, jolloin osa lapsista joutuu vaihtamaan hoitopaikkaa. Vanhemmille muutos lisää päivähoidon vaihtoehtoja ja joustavuutta, kun palveluseteli lisätään palveluvalikoimaan Taloudellisesti palveluverkkoratkaisu säästää kiinteistö-, henkilöstö- ja tukipalveluiden kustannuksissa. Palveluverkkoratkaisun myötä isoa kouluinvestointia ei tarvita. Kustannussäästö perusopetuksen palvelurakenteen muuttamisesta on lukuvuodessa 468.900 euroa (jakautuu vuosille 2019 ja 2020), minkä lisäksi käyttötalouden säästöä muodostuu parakkien vuokraamisesta luopumisesta 70.000 euroa. Päivähoidon muutos säästää 145.000 euroa (jakautuu vuosille 2019 ja 2020). 22

Ensimmäinen kori ILTAPÄIVÄKERHOTOIMINTA JA ESIOPETUS Nykytilanne: Esiopetuksen ja iltapäiväkerhotoiminnan järjestäminen tehdään yhteistyössä perusopetuslainsäädännön mukaisesti osana koulujen toimintaa, jolloin esi- ja alkuopetus muodostaa yhden pedagogisen jatkumon lapsen kasvun ja oppimisen tukena. Esiopetusta annetaan kolmessa pisteessä (Saimaanharju, Vehkataipale, Kirkonkylä) Toimenpiteet: Iltapäiväkerhotoiminta ja esiopetus järjestetään uudelleen vastaamaan koulujen palveluverkkoa. Esiopetus keskitetään Saimaanharjuun ja Kirkonkylälle. Vaikutukset: Palveluverkon tiivistäminen mahdollistaa sekä esiopetukseen että iltapäiväkerhotoiminnan tiivistämisen. Tiivistäminen näkyy säästöinä henkilöstökustannuksissa 77.000 euroa lukuvuodessa (esiopetus). Esiopetuksen järjestämisen kustannuksiin vaikuttaa (talouden tasapainottamisen ulkopuolelta) vuosittain vaihtuva eskarilaisten määrä. 23

Ensimmäinen kori PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN OSTOPALVELUSOPIMUS LAPPEENRANNAN KANSSA Nykytilanne: Taipalsaaren perusopetuksesta 28 oppilasta käy koulua Lappeenrannassa. Lappeenrannassa koulua käyvät Merenlahden, pien Haikkaanlahden ja Kotimäen oppilaat (10 oppilasta) sekä joillakin erikoisluokilla (liikuntaluokka, kielipainotteinen luokka jne.) opiskelevat oppilaat (18 oppilasta). Lappeenranta saa opetuksen järjestämisestä kotikuntakorvauksen ja sen lisäksi palvelusopimuksen mukaisen lisäkorvauksen. Lisäkorvauksen määrä vaihtelee annettavan opetuksen erityisluonteen mukaan: erikoisluokilla lisäkorvaus on 60 % kotikuntakorvauksen määrästä, erityisopetuksessa 100 % kotikuntakorvauksen määrästä. Toimenpiteet: Sopimus perusopetuksen järjestämisestä Lappeenrannan kanssa tehty sopimus neuvotellaan uudestaan viimeistään maaliskuussa 2019. Lukuvuoden 2019-2020 alusta lukien 1. Kunta ei jatkossa korvaa uusien erikoisluokille haluavien oppilaiden opetusta. 2. Lappeenrannassa jo olevien oppilaiden koulunkäynti jatkuu peruskoulun loppuun Lappeenrannassa. 3. Merenlahden, pien Haikkaanlahden ja Kotimäen oppilaiden perusopetus järjestetään edelleen Lappeenrannassa. 24

Ensimmäinen kori YLEINEN HENKILÖSTÖSÄÄSTÖTAVOITE: Palveluverkkorakenteen ja toimintatapojen, mahdollisen sote-maku-muutoksen sekä väestön ikärakenteen ja asukasluvun pienenemisen mukaan tuomien palvelutarpeiden väheneminen johtaa siihen, että jatkossa palvelut voidaan tuottaa pienemmällä resurssilla. Kunnan lisähenkilöstösäästötavoite 7-13 htv. kolmen vuoden aikana. TULON LISÄYKSET Kiinteistörekisteriselvityksen loppuunsaattaminen. Lisää kiinteistöveropohjaa ja alustavien arvioiden mukaan kiinteistöverotuoton odotetaan kasvavan 300.000 euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. Kunnan omistamien kiinteistöjen vuokria ja käyttömaksuja tarkastetaan ylöspäin vastaamaan tämän päivän markkinahintaa. Teollisuuskiinteistöjen, hallien yms. Vuokrien tarkastus tehdään sopimuskauden / -kumppanin vaihtuessa. 25

Ensimmäinen kori ENSIMMÄINEN KORI: PALVELUVERKON MUUTOKSET JA TULOJEN LISÄYKSET 2019 2020 2021 Yhteensä / Yhteensä / HTV Yhden päiväkodin malli 60 600 84 900 145 500 2-3 Alakoulu ja yläkoulu sisältää poisto- ja rahoituskuluvaikutuksen 195 700 273 200 468 900 8-11 Iltapäiväkerhotoiminta uuden palveluverkon mukaan 8 500 12 000 20 500 0,5-1,5 Esiopetuksen järjestäminen uuden palveluverkon mukaan 32 000 45 000 77 000 1,5-2 26

Ensimmäinen kori ENSIMMÄINEN KORI: PALVELUVERKON MUUTOKSET JA TULOJEN LISÄYKSET 2019 2020 2021 Yhteensä / Yhteensä / HTV Parakkien vuokran poistuminen 70 000 70 000 Perusopetuksen järjestäminen vain Taipalsaarella - sopimus Lappeenrannan kanssa neuvotellaan uudelleen. 24 000 42 000 42 000 108 000 Yleinen henkilöstösäästötavoite 100 000 250 000 90 000 440 000 7-13 Kiinteistörekisterien tarkastus - projekti 125 000 175 000 300 000 Tonttien aktiivinen myynti 75 000 0 75 000 Vuokrien korotukset, maksut ja taksat 15 000 15 000 YHTEENSÄ 510 800 902 100 307 000 1 719 900 19-30 27

TOINEN KORI Kiinteistöt, tukipalvelut yms. 28

Toinen kori KIINTEISTÖT Kiinteistöjen omistamiseen suhtaudutaan kriittisesti: kunta omistaa vain palvelutuotannon kannalta ja strategisesti tärkeät kiinteistöt. Muiden kiinteistöjen osalta tutkitaan mahdollisuus myyntiin (esim. sotekiinteistöt), muuhun luovuttamiseen tai purkamiseen. Realisoitavien/luovutettavien kiinteistöjen selvitys tulee tuoda päätöksentekoon vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen aikana ja toimenpiteet toteutetaan vuoden 2019 loppuun mennessä. Lista myytäväksi ehdotettavista kiinteistöistä oheismateriaalina. Kiinteistöjen myynnin (käytöstä poistettavat kiinteistöt, tontit jne.) myynti tulee olla ammattimaista ja aktiivista. Kiinteistöjen myynti annetaan esim. välittäjän tehtäväksi. Tavoitteeksi tonttien myynnin tuplaaminen (4->7) Merkittävin kiinteistökustannusten säästö tulee, kun epätarkoituksenmukaisista kiinteistöistä päästään eroon. Kustannussäästö muodostuu ylläpito- ja käyttökustannusten vähentymisestä. Kiinteistöistä luopuminen johtaa myös henkilöstöresurssitarpeen pienenemiseen. 29

Toinen kori PUHTAUS- JA RUOKAPALVELUJEN JA KIINTEISTÖNHOIDON (OSITTAINEN) ULKOISTAMINEN, TEKNISTEN PALVELUJEN HALLINTO Puhtaus- ja ruokapalvelujen (osittainen) ulkoistaminen selvitetään kokonaisuutena, kun selviää mm. lopullinen päivähoito- ja kouluverkkoratkaisu. Osaulkoistusten kustannussäästö on laskettu siten, että puhtaus- ja ruokapalvelujen nettokustannuksista on laskettu n. 10 % euromääräinen säästötavoite. Palveluverkon supistumisen myötä tulee selvittää myös kiinteistönhoidon järjestäminen (myytävät kiinteistöt, suppeampi kouluverkko jne.) Teknisten palvelujen hallinnon tulee elää palvelurakennemuutoksen mukana. Sekä hallinnon että suorittavan puolen tehtävien täyttämisessä tulee noudattaa erityistä harkintaa ja pohtia vaihtoehtoisia tuotantotapoja pitkällä tähtäimellä. Teknisten palvelujen toimialalle asetetaan 3-5 htv supistamistavoite kolmen vuoden aikana. 30

Toinen kori VAIKUTUKSET Palvelutuotannon avaaminen yksityisille toimijoille lisää paikkakunnan elinvoimaisuutta. Henkilöstön näkökulmasta suurimmat muutokset liittyvät palveluverkkomuutoksen vaikutuksiin tukipalvelujen tuottamisessa. Niiltä osin kunnan henkilöstöjohdon tulee kiinnittää erityistä huomiota vuoropuheluun työntekijöiden kanssa unohtamatta tiedottamista ja tarpeeksi hyvissä ajoin tapahtuvaa valmistelua. Palvelutuotannon avaaminen tarkoittaa teknisille palveluille ja tilaajille uusien toimintatapojen omaksumista ja sähköisten työvälineiden käyttöönottoa. Kuntalaisille tukipalvelujen tuottamismallilla ei ole väliä, kun palvelu saadaan oikeaan aikaan, se on normituksen mukaista ja tukee asianmukaisesti palvelua 31

Toinen kori KESKITETYT TALOUS-, ASIAHALLINTA- JA TOIMISTOPALVELUT Nykytila: Toimialueilla on omia hallinnon, henkilöstöasioiden ja/tai talouden tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Hajautetut palvelut tarkoittavat käytännössä epäjohdonmukaista tapaa toimia, epäyhtenäistä raportointia, epätasaista työmäärän jakautumista, päällekkäistä työtä jne. Kokonaisuuden johtaminen on vaikeaa ja henkilöstön yhdenmukainen kohtelu (esim. tva tai työn suunnittelu) on haasteellista. Toimenpiteet: Toimialueilla työskentelevät talouden, hallinnon ja toimistopalvelujen henkilöt siirtyvät (myös fyysisesti) yhteen pisteeseen ja yhden johdon alle. Kirjanpidon, reskontran ja palkanlaskennan prosessien ulkoistus selvitetään / uudelleenorganisoidaan. Asia- ja sopimushallinta keskitetään ja toimistopalvelut organisoidaan uudelleen. Toimintoja yhdistämällä, mahdollisesti ulkoistamalla ja uusia työvälineitä käyttöönottamalla, voidaan eläköitymiset ottaa vastaan, järjestää tehtävät ja toimenkuvat asianmukaisella tavalla, nopeuttaen ja joustavoittaen prosesseja. 32

Toinen kori KESKITETYT TALOUS-, ASIAHALLINTA- JA TOIMISTOPALVELUT Vaikutukset: Talous- ja asiahallinnon sekä toimistopalvelujen keskittäminen yhteen pisteeseen tarkoittaa näissä tehtävissä työskenteleville siirtymistä mahdollisesti uuteen toimipisteeseen, uusia tehtäviä ja toimenkuvia. Toimialueille keskitetyt / ulkoistetut palvelut tarkoittavat uuden toimintatavan ja sähköisten välineiden käytön opettelua. Keskitetyt talous- ja asianhallinto sekä toimistopalvelut tarvitsevat tuekseen toimivat ja yhdenmukaiset tietojärjestelmät. Taloudellinen vaikutus on kolmen vuoden aikana 57.000 euroa. Kuntalaisten palvelu paranee, kun tuotettavat raportit, kustannuslaskenta, palkkalaskelmat, päätökset ja otteet yms. ovat yhdenmukaisia ja niiden toimittaminen käy joustavasti. 33

Toinen kori Toimenpiteet (jatkoa) Taipalsaaren kunnan tulee edelleen aktiivisesti selvittää lämpöyhtiön myyntiä. Mikäli ostajaa ei löydy toimintavuoden 2019 aikana, kunnan tulee varmistaa, että Lämpöyhtiö investoi uuteen lämmöntuotantojärjestelmään (vaihtoehtoinen lämmönlähde). Investoinnin toteuttamisella on suora vaikutus Taipalsaaren kunnan lämmityskustannuksiin (75.000 euroa vuodessa) Ei-lakisääteisten tehtävien kohdalla tulee tarkastella, kuuluuko toiminta suoraan kunnan järjestämisvastuulle vai ei. Mikäli tehtävä ei ole lain mukaan kunnan järjestettävä, tulee selvittää, mitkä tehtävistä voidaan toteuttaa työllistämistöinä, antaa ulos / toteuttaa yhteistyössä. Esimerkkeinä tästä ovat esimerkiksi venepaikkojen ylläpito, hoito ja hallinnointi, yksityistieavustukset sekä liikuntapaikkojen hoitaminen kunnan omana työnä. 34

Toinen kori TOINEN KORI: PALVELUVERKKOMUUTOKSESTA JOHTUVAT PROSESSIEN JA TOIMINTOJEN MUUTOKSET, AVUSTUKSET YMS. 2019 2020 2021 Yhteensä / Palvelutuotannon ulkopuoliset kiinteistöt, käytöstä poistetut kiinteistöt, purettavat jne. 30 000 40 000 50 000 120 000 Yhteensä / HTV Puhtaus, ruoka 44 500 44 500 89 000 Kiinteistönhoidon vaihtoehtoinen toimintamalli 18 000 43 500 43 500 105 000 2-3 Teknisten palvelujen supistaminen muun rakennemuutoksen mukaiseksi 32 500 32 500 1-2 35

Toinen kori TOINEN KORI: PALVELUVERKKOMUUTOKSESTA JOHTUVAT PROSESSIEN JA TOIMINTOJEN MUUTOKSET, AVUSTUKSET YMS. 2019 2020 2021 Yhteensä / Yhteensä / HTV Talous- ja henkilöstöhallinnon ulkoistaminen / uudelleen organisointi (ICT, verkot yms. Infra) 25 000 15 500 40 500 1-2 Toimisto- ja asianhallintapalvelujen yhdistäminen / backoffice 16 500 16 500 0,5-1 Lämmöntuotannon muuttaminen maakaasusta hakkeeseen 30 000 45 000 75 000 Yksityistieavustukset 25 000 25 000 50 000 YHTEENSÄ 73 000 257 000 198 500 528 500 4-8 36

Kolmas kori Kaikille yhteiset keinot: Yhteiset toimenpiteet ovat keinoja, jotka koskevat kaikkia toimi- ja vastuualueita. Toimenpiteet ovat useimmiten sääntöjen ja ohjeiden tarkistuksia, avustusten yms. myöntämiskriteereiden tiukentamista, soveltamisohjeita sekä puitesopimusten yms. ottamista käyttöön. Yleiset toimenpiteet ovat myös toimialojen, konserni- ja jopa kuntarajojen ylittäviä toimintatapojen muutoksia 37

Kolmas kori MÄÄRÄAIKAISET TYÖSUHTEET Nykytila: Taipalsaaren kunnalla on ollut marraskuun 2018 loppuun mennessä lyhyitä (1-3 päivää) palvelujaksoja yhteensä 350 päivää. Max kahden viikon sijaisuuksia oli yhteensä 772 päivää. Määräaikaisten työsuhteiden, eri mittaisten sijaisuuksien sekä kesätyöntekijöiden kustannus on vuositasolla noin 406.000 euroa. Toimenpiteet: Etenkin lyhyiden 1-3 päivän sijaisten määrän vähentämisellä on merkittävä kustannusvaikutus. Sijaisten käyttöön voidaan vaikuttaa päivittämällä ohjeistus, milloin on mahdollista palkata lyhyeen poissaoloon sijainen ja milloin tulee käyttää muita toimintatapoja. Sijaisten käyttöä voidaan vähentää ottamalla käyttöön sekä vakituiset sijaiset että mahdollistamalla henkilöstön liikkuminen yksiköstä toiseen. Muita määräaikaisia työsuhteita vähennetään suunnitelmallisesti: projektiluontoisista määräaikaisuuksista luovutaan, määräaikaisten työsuhteiden kestoa lyhennetään, puhtaasti kausityöhön otettavista määräaikaisista vähennetään jne. Määräaikaisten vähentäminen on mahdollista työaika- ja lomasuunnittelulla ilman, että työn kuormittavuus merkittävästi lisääntyy. 38

Kolmas kori Vaikutukset: Sijaisten ja muiden määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen näkyy välittöminä kustannussäästöinä. Toimenpiteen toteuttamistavalla on huomattava merkitys; Toimialojen erilaisuus tulee huomioida ohjeistusta laadittaessa ja työntekijöille tulee mahdollistaa osallistuminen työn suunnitteluun. Sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden vähentäminen näkyy kuntalaisille varsin vähän: hallinnon ja teknisten palvelujen osalta määräaikaisuuksien vähentäminen saattaa näkyä palvelun saatavuuden hidastumisena tai laadun laskemisena. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen osalta sijaisten vähentäminen saattaa vaikuttaa tilapäisenä työkuorman lisääntymisenä; vaikutukset riippuvat myös palvelutarpeesta (mm. hoidettavien lasten määrä). 39

Kolmas kori MATKAKUSTANNUSTEN JA PÄIVÄRAHOJEN ALENTAMINEN Nykytila: Kunnan maksamat matkakorvaukset koostuvat sekä organisaation sisällä tapahtuvasta liikkumisesta, luottamushenkilöille maksettavista kilometrikorvauksista että virkamatkojen korvauksista. Päivärahoja maksetaan pääsääntöisesti koulutuksiin osallistumisesta ja virkamatkoista. Taipalsaaren kunta on maksanut matka- ja päivärahakorvauksia yhteensä 35.000 euroa (2017). Toimenpiteet: Matkakustannusten ja päivärahojen vähentäminen tapahtuu ohjeistusta tarkistamalla ja ottamalla käyttöön TES:n mahdollistama taso siltä osin, kun se ei vielä ole käytössä. Matkakustannusten ja päivärahojen alentaminen edellyttää esimiehiltä valvontaa ja tarkempaa ohjeiden noudattamista. Matkakustannusten automatisointi, joustavampi käsittely ja yhdenmukainen raportointi helpottavat seurantaa ja vähentää toimialoilla tapahtuvaa omaa soveltamista. Automaattiset ajopäiväkirjat ja matkalaskuohjelmat otetaan käyttöön yhdessä taloushallinnon uudistamisprojektin kanssa. Vaikutukset: Taloudellinen vaikutus on - 25 % pysyvä alentuminen matkakustannuksiin ja päivärahoihin. Henkilöstön osalta vaikutus näkyy uusien toimintatapojen ja ohjeiden omaksumisena. Uudet työvälineet nopeuttavat matkakorvausten ja päivärahojen käsittelyä, mikä vähentää merkittävästi hallinnollista työtä ja virheiden mahdollisuutta. Kuntalaisten saamiin palveluihin toimenpide ei vaikuta. 40

Kolmas kori ERILLISKORVAUKSET JA MUUT TYÖAIKA SEKÄ VÄLINEKORVAUKSET, PITÄMÄTTÖMIEN VUOSILOMIEN PURKAMINEN Nykytila: Erilliskorvauksilla tarkoitetaan mm. ylitöistä ja -tunneista maksettavia korvauksia. Erilliskorvauksiin luetaan lisäksi lääkäreiden ja hammaslääkäreiden toimenpidepalkkiot, työkalukorvaukset jne. Taipalsaaren kunta on maksanut 2017 erilliskorvauksia 89.000 euroa. Pitämättömiä vuosilomia (=säästövapaa) kertyy säästöön esim. pitkien sairauslomien johdosta. Lomien kerryttäminen säästöön ei ole tarkoituksenmukaista, vaan päinvastoin on tärkeää, että lomat pidetään lomanmääräytymisjaksolla. Taipalsaaren kunnalla on vain 65 päivää pitämättömiä lomia Toimenpiteet: Erilliskorvauksia on mahdollista alentaa loma-, työaika- ja tuntikehyssuunnittelulla sekä siten, että kertyneitä ylitöitä ja tunteja voidaan pitää vapaana. Pitämättömät vuosilomat puretaan kahden seuraavan vuoden aikana tekemällä työnantajan ja työntekijän kanssa yksilökohtainen suunnitelma, kuinka kertyneet vuosilomat pidetään. Esimiehellä on tarvittaessa mahdollisuus määrätä työntekijä pitämään lomaa. Jatkossa ns. säästövapaita ei kerrytetä kuin poikkeustapauksessa ja silloinkin myöntämishetkellä tehdään suunnitelma, kuinka kertyvä vapaa pidetään. Säästövapaita voidaan pitää pois joko pidemmässä jaksossa tai päivä/viikko periaatteella. 41

Kolmas kori Vaikutukset: Työaikasuunnittelulla saavutetaan 35.000 euron pysyvä kustannussäästö (erilliskorvaukset ja pitämättömät vuosilomat yhteensä). Henkilöstöön korvausten vähentäminen vaikuttaa mm. mahdollisuutena pitää ylityövapaita ja mahdollisuutena työajan suunnitteluun. Toisaalta ylitunteina tehtävän työn määrä voi vähentyä, mikä tarkoittaa työn kuormittavuuden vähentymistä mutta myös palkan lisien poistumisen myötä tapahtuvaa tulojen alentumista. Kuntalaisen saamiin palveluihin erilliskorvausten vähentäminen ei vaikuta millään lailla. 42

Kolmas kori TYÖAIKA- JA LOMASUUNNITTELUN MAHDOLLISTAMINEN / LOMARAHOJEN VAIHTO VAPAAKSI Nykytila: Toistaiseksi Taipalsaaressa ei ole vielä neuvoteltu työntekijäjärjestöjen kanssa lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi. Mikäli neuvottelutulokseen päästään, se mahdollistaa työntekijöiden ja työnantajan yhteistyöllä euromääräistä säästöä. Edelleen työnantajan tulee lisätä mahdollisuuksia etätyön tekemiseen sekä palkattomien virka- ja työlomien käyttämiseen. Työnantajan tulee myös mahdollistaa osittaisen työajan tekeminen. Palkattoman virkavapaan myöntäminen koeajaksi tai työkokeiluun tulee olla ennemmin sääntö kuin poikkeus. Taipalsaaren maksamien lomarahojen määrä oli 2017 218.000 euroa. Toimenpiteet: Luodaan uudet ohjeet erilaisille työajan jouston malleille. Taipalsaaren tulee neuvotella erillissopimus, jolla lomarahoja voidaan tietyin edellytyksin vaihtaa vapaaksi. Pääsääntöisesti myönnetään palkattomia vapaita, mahdollistetaan työnkierto, etätyön tekeminen, osittainen työaika myös muille kuin osa-aikaeläkkeellä oleville. Vaikutukset: Työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työaikaan lisää työssä viihtymistä ja jaksamista, joilla on vaikutus sairauspoissaolojen vähentymiseen ja sitä kautta myös sijaistarpeeseen. Tavoitteena 25 % lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi kahden vuoden aikana; yhteensä 54.500 euroa 43

Kolmas kori TYÖTERVEYSHUOLLON KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN, SAIRAUSPOISSAOLOJEN VÄHENTÄMINEN Nykytila: Työterveyshuollon nettokustannus oli 72.800 euroa. Toimenpiteet: Työterveyshuollon kustannusten alentaminen onnistuu, kun sairauspoissaoloihin johtavat terveysongelmat vähenevät. Työterveyshuollon kustannuksia voidaan vähentää myös tarkastelemalla kunnan tarjoaman työterveyshuollon sopimusta; paljonko Taipalsaari tarjoaa palveluita yli lakisääteisen tason. Sairauspoissaolojen vähentämiseen pyritään hyödyntämällä varhaisen puuttumisen mallia, työnkiertoa, työkokeiluja, osittaista työaikaa jne. Vaikutukset: Työssä viihtymistä ja jaksamista tukemalla työn mielekkyys paranee ja sairauspoissaolot vähenevät. Mahdollisiin sisäilmaongelmiin puuttumalla, ergonomisilla työvälineillä ja työtavoilla fyysiset rasitteet vähenevät. Taloudellinen vaikutus työterveyshuollon kustannusten alentumisena on 10.000 euroa vuositasolla tuottavuuden lisäys mitataan sadoissa tuhansissa. Kuntalaisten kannalta vaikutus on positiivinen vaihtuvuuden vähenemisen myötä. 44

Kolmas kori LOMAUTTAMINEN Toimenpiteet: Taipalsaaren kunta lomauttaa koko henkilöstön (pl. määräaikaiset ja työllistetyt) vuodesta 2020 alkaen, mikäli rakenteellisiin ratkaisuihin ei päästä tavoiteajassa, rakenteellisten ratkaisujen kustannusvaikutukset ovat ennakoitua pienemmät ja/tai kunnan rahoituksessa tapahtuu odottamattomia merkittäviä muutoksia huonompaan suuntaan. Viikon lomautus säästää kertaluonteisesti 76.000 euroa Kahden viikon lomautus 152.000 euroa Kuukauden lomautus 304.000 euroa Vaikutukset: Lomautuksella on henkilöstön työssä jaksamiseen ja työssä viihtymiseen suora negatiivinen vaikutus. Lomautus vaikuttaa kuntalaisiin palvelujen saatavuuden heikkenemisenä ja hidastumisena. Lomautuksen järjestäminen vaatii ylimääräistä henkilöstöresurssia mm. palkanlaskentaan sekä henkilöstöjohtoon. 45

Kolmas kori HANKINTAOHJEISTUKSEN PÄIVITTÄMINEN, HANKINNAT, ASIANTUNTIJAPALVELUT, PAINATUKSET JA ILMOITUKSET Nykytila: Toiminnan edellyttämien hankintojen järjestäminen on luonteva osa rakenteellisia uudistuksia. Taipalsaaren kunta ostaa erilaisia tarvikkeita (sis. sähkö, poltto- ja voiteluaineet yms.) 1,6 miljoonalla eurolla. Toimialat saavat tehdä hankintoja itsenäisesti. Tämä on johtanut siihen, että hankintoja tehdään epäyhtenäisten ohjeiden mukaan, pienhankinnat on käytössä, eikä ostamisessa kaikilta osin ole suunnitelmallisuutta. Asiantuntijapalveluihin käytetään vuosittain 243.000 euroa. Painatuksiin ja ilmoituksiin käytetään yli 36.600 euroa vuodessa. Toimenpiteet: Hankintaohjeet päivitetään. ICT ja ohjelmistohankinnat keskitetään, liitytään mahdollisuuksien mukaan hankintarenkaisiin tai puitesopimuksiin (esim. elintarvikkeet, oppimateriaalit, sähkö, kopiopaperit jne.). Osto-oikeuksia keskitetään toimialoilla, mikä mahdollistaa mm. tarkemman sopimus- ja hintaseurannan. Hankintojen keskittäminen vähentää sekä päällekkäisiä hankintoja että hankintoja, jotka eivät sovi olemassa olevaan infraan. Ulkopuolisen asiantuntijan palkkaamisella tulee olla osoitettava hyöty. Ilmoittelussa hyödynnetään sähköisiä välineitä ja neuvotellaan uudet sopimukset esim. paikallislehden kanssa. Paperista markkinointimateriaalin määrää vähennetään merkittävästi eikä ulkopuolisten toimijoiden painatuksia tehdä. Vaikutukset: Asiantuntijapalveluiden käytön vähentäminen ja hankintojen keskittäminen vaativat uuden toimintatavan oppimista ja kilpailutusosaamisen lisäämistä. Vaikutusta palvelujen saatavuuteen tai laatuun ei ole. 46

Kolmas kori LUOTTAMUSHENKILÖT / DEMOKRATIA Nykytila: Erilaisia kokouspalkkioita, ansionmenetyskorvauksia yms. maksetaan vuodessa 57.400 euroa. Toimenpiteet: Kokous- yms. palkkioista voidaan supistaa joko alentamalla yksittäisestä kokouksesta maksettavia palkkioita, järjestämällä ns. talkookokouksia (kokous kokonaan ilman palkkiota) tai vähentämällä kokousten määrää. Vaikutukset: Kokouspalkkioista karsiminen ei euromääräisesti ole merkittävin erä, mutta sillä on huomattava moraalinen merkitys; kaikki toimialueet kuin luottamushenkilöorganisaatiotkin: valtuusto, hallitus, lautakunnat jne, osallistuvat kustannusten alentamiseen kukin mahdollisuuksiensa mukaan. Kokouspalkkioiden alentamisella ei ole vaikutusta kuntalaisten saamiin palveluihin. 47

Kolmas kori KOLMAS KORI: KAIKILLE YHTEISET "PIENET" KEINOT 2019 2020 2021 Yhteensä / Lyhyiden 1-3 päivän sijaisuuksien vähentäminen 10 000 10 000 20 000 Yhteensä / HTV Määräaikaisuuksien tarkastelu 20 000 20 000 40 000 Matkakustannusten ja päivärahojen vähentäminen -25 % 7 000 1 500 8 500 Erilliskorvauksina maksettavien korvausten vähentäminen 13 000 17 000 30 000 Säästövapaiden vähentäminen / purku 3 000 2 000 5 000 48

Kolmas kori KOLMAS KORI: KAIKILLE YHTEISET "PIENET" KEINOT 2019 2020 2021 Yhteensä / Yhteensä / HTV Lomarahojen vaihto vapaaksi 35 000 19 500 54 500 Työterveyshuollon kustannusten alentaminen Sairauspoissaolojen vähentäminen 7000 3000 10 000 Lomautus 2 viikkoa / koko henkilökunta 152 000-152 000 0 Hankintaohjeistuksen päivittäminen, aineiden tavaroiden ja tarvikkeiden ostojen vähentäminen -5 % kahden vuoden aikana 20 000 20 000 40 000 Asiantuntijapalvelujen käytön vähentäminen 12 000 12 000 24 000 Painatusten ja ilmoitusten vähentäminen 4 000 4 000 8 000 Luottamushenkilöt / demokratia 5 000 5 000 YHTEENSÄ 136 000 261 000-152 000 245 000 49

Kaikki yhteensä (ilman veronkorotusta) KAIKKI YHTEENSÄ 2019 2020 2021 Yhteensä / Yhteensä / HTV ENSIMMÄINEN KORI 510 800 902 100 307 000 1 719 900 19-30 TOINEN KORI 73 000 257 000 198 500 528 500 4-8 KOLMAS KORI 136 000 261 000-152 000 245 000 YHTEENSÄ 719 800 1 420 100 353 500 2 493 400 23-38 50

Mihin riittää? 51

Mihin riittäisi? laskennassa ei ole otettu huomioon muutoksia omaisuudessa eikä mahdollisia lomautuksia Taipalsaari Trendi: 2011-2018 TP 2016 TP 2017 TP 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Asukasluku 4 832 4 774 4 766 4 757 4 748 4 738 4 726 4 713 4 700 4 687 Verotettava tulo 82 825 81 415 79 978 85 314 87 677 90 505 93 698 95 768 97 883 100 044 Veroprosentti 20,00 20,50 20,50 21,00 21,00 9,42 9,42 9,42 9,42 9,42 Toimintakate -24 298-25 077-25 635-25 169-24 686-10 339-10 675-11 019-11 374-11 741 Sopeutus -720-1 420-354 0 0 0 0 Verorahoitus 24 671 25 381 25 093 26 835 27 589 13 558 13 907 14 135 14 341 14 514 Verorahoituksen muutos 1000 e 710-288 1 742 755-14 031 349 229 205 174 Toimintakate/Verorahoitus 98 % 99 % 102 % 94 % 89 % 76 % 77 % 78 % 79 % 81 % Käyttökate 373 304-542 1 666 2 904 3 219 3 232 3 117 2 966 2 774 Rahoitustuotot ja -kulut -121-125 -132-134 -126-108 -93-82 -72-62 Vuosikate 252 179-674 1 532 2 778 3 111 3 139 3 035 2 895 2 711 Poistot 2 411 2 172 2 059 1 800 1 500 1 500 1 393 1 410 1 426 1 441 Alaskirjaus ja liikuntahallin avustuksen palautus 0 0 1 244 Ylijäämä/alijäämä -2 066-1 900-2 640-175 1 371 460 1 838 1 717 1 562 1 363 Kumulatiivinen ylij/alij. 2 041 141-2 499-2 674-1 304-844 994 2 712 4 273 5 637 Kumulatiivinen ylij/alij./as 422 30-524 -562-275 -178 210 575 909 1 203 Lainakanta eur/as 3 422 3 683 4 069 3 827 3 337 2 883 2 580 2 297 2 040 1 821

Mihin riittäisi? laskennassa ei ole otettu huomioon muutoksia omaisuudessa eikä mahdollisia lomautuksia Konsernin kriisimittarit TP 2016 TP 2017 TP 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Peruskunnan alijäämä 2 041 141-2 499-2 674-1 304-844 994 2 712 4 273 5 637..Alijäämää 4 peräkkäisenä vuonna Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Konsernin alijäämä /as 363-165 -719-757 -470-374 14 379 712 1 005 500 /as ja 1000 /as Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Konsernin vuosikate 758 608-245 1 961 3 207 3 540 3 568 3 464 3 324 3 140 Kunnan verot 20,00 20,50 20,50 21,00 21,00 9,42 9,42 9,42 9,42 9,42 Konsernin lainamäärä 4 999 5 519 5 908 5 670 5 184 4 734 4 435 4 157 3 906 3 691 Suht velkaantuneisuus 66 70 75 68 61 116 107 99 93 87 Konsernin vuosikate Ei täyty Täyttyy Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Kunnan verot Ei täyty Ei täyty Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Konsernin lainamäärä Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Ei täyty Suht velkaantuneisuus Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Montako 1 2 2 2 2 2 2 2 2

Taipalsaaren talouden paineensietokyky, kun tilinpäätös 2018 ja tasapainottamispaketti on huomioitu Taipalsaaren kunta ei täytä kriisikunnan tunnusmerkistöä suunnittelukaudella. Ohjausryhmän linjaus: Vehkataipaleen koululle etsitään aktiivisesti uutta käyttöä (myynti/vuokraus). Sen ajan koulu on kuntalaisten käytössä. Mikäli uutta käyttöä ei löydy. Koulun kiinteistön tasearvo alaskirjataan 2021 ja tarvittaessa liikuntahalliin saatu avustus palautetaan. Konsernialijäämä saadaan katettua jo vuonna 2022. Mitä aikaisemmin tasapainottamistoimet saadaan käyttöön sitä nopeammin talous lähtee oikenemaan. Kuntalain edellyttämään talouden tasapainoon päästään: uusia alijäämäisiä tuloksia ei synny, kuin 2019 (lähtötilanteessa kaikki vuodet olivat alijäämäisiä). Kunnan taseessa oleva alijäämä saadaan katettua omin voimin 2022 mennessä. Vuosikate käy negatiivisena tilinpäätöksessä 2018, mutta sopeutuksen myötä tulevina vuosina se onnistutaan pitämään positiivisena. On huomattava, että kunnan taloudellinen tilanne on edelleen kriittinen ja kriisikunnan tunnusmerkistö voi täyttyä myös muista syistä mm. Eksoten kustannuskehityksestä riippuen. 54