Liite Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Kh 26.10.2015 Val 16.11.2015 92
Sisällys 1 Kunnanjohtajan katsaus... 1 2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020... 2 3 Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat... 6 3.1 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä... 6 3.2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät... 6 3.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne... 6 3.2.2 Kuntien menot vuosina 2015-2016... 6 3.2.3 Kuntien tulot vuosina 2015-2016... 7 3.2.4 Kangasalan kunnan talous... 7 3.2.5 Talouden ja toiminnan seuranta... 8 3.2.6 Kunnan sijoitusvarallisuuden taso... 8 3.3 Talousarvion sitovuustaso... 8 3.4 Tilivelvollisuus... 9 4 Toimintatuotot ja toimintakulut sekä poistot ja arvonalentumiset palvelukeskuksittain...10 4.1 Strateginen johto...13 4.2. Kangasalan kuntakonserni...16 4.2.1 Kuntakonsernille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016...17 4.3 Sosiaali- ja terveyskeskus...21 4.4 Sivistyskeskus...25 4.5 Tekninen keskus...28 5 Tuloslaskelma 2016-2018...31 6 Investoinnit palvelukeskuksittain...34 7 Rahoituslaskelma 2016-2018...36 8 Liitteet...38 8.1 Tuloslaskelma 2016-2018...38 8.2 Konserniyhtiöille ja yhteistoimintatahoille myönnettävät avustukset vuonna 2016...40 8.4 Henkilöstömuutokset 2016...44 8.5 Tietoja konserniyhtiöistä...46 8.6 Investointien hankeluettelo vuosille 2016-2018...55 8.7 Kangasalan Vesi -liikelaitos...59 8.7.1 Kangasalan Vesi liikelaitoksen investoinnit 2016-2018...61 8.7.2 Kangasalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 2016...63 8.7.3 Kangasalan Vesi -liikelaitoksen tuloslaskelma 2016 ja taloussuunnitelma 2017-2018...64 8.7.4 Kangasalan Vesi -liikelaitoksen rahoituslaskelma 2016-2018...65
1 Kunnanjohtajan katsaus 30.10.2015 Vuoden 2016 talousarviovalmistelun keskeisin lähtökohta on ollut talouden tasapainoon saattaminen seuraavien kolmen vuoden aikana. Pohja Kangasalan kunnan talouden pitkän tähtäimen tasapainottamiselle valmisteltiin laajasti jo vuoden 2015 talousarvion yhteydessä. Vuoden 2015 aikana tehtiin valtuuston erillispäätöksin lisäksi toimenpiteitä joiden avulla saavutetaan pysyviä toimintakulujen vähennyksiä. Talouden tasapainon edellyttämiä toimenpiteitä jatketaan monipuolisesti taloussuunnitelmavuosien 2016-2018 yhteydessä. Yleinen talouden tilanne on edelleen epävakaa: verotulot kehittyvät hitaasti ja kunnan säännölliset menot ylittävät tulot. Kangasalan kunnan toiminnallinen tulos ilman kertaluonteisia eriä onkin ollut negatiivinen jo vuodesta 2007 alkaen. Vuoden 2015 aikanakin ennakoidaan, että kunnan tilinpäätös tulee jäämään alijäämäiseksi. Siksi tarvitsemme kaikki talousarviossa esitetyt toimenpiteet vuosille 2016-2018, jotta talous saadaan pysyvästi positiiviseksi. Osana talousarvioasiakirjaa myös kuntastrategia päivitetään. Uusiksi painopisteiksi nostetaan sähköisten palveluiden kehittäminen ja verkostojen hyödyntäminen. Vuoden 2016 talousarviota on valmisteltu laajan yhteistyön menetelmin: niin virkamiehet, henkilöstön edustajat, lautakunnat, lautakuntien puheenjohtajat, puolueiden ryhmäpuheenjohtajat, kunnanhallitus kuin kunnanjohtajakin ovat työstäneet talousarviota lukuisin tapaamisin. Käsitellessään talousarviota ja suunnitelmaa vuosille 2016-2018 lautakunnat tekivät hyvää ja vastuullista työtä: lautakuntien esitykset olivat kunnanhallituksen antaman ohjeistuksen ja raamin mukaisia, siitäkin huolimatta että raamia jouduttiin madaltamaan noin kahdella miljoonalla eurolla valmistelun aikana. Elinkeinopolitiikassa toteutamme uudenlaisia toimintamalleja, kuten Tarasteen alueen kehittämistä yksityisen yhtiön toimesta. Tavoitteena on sekä nopeuttaa alueen toteutusta että keventää kunnan tasetta yhtiön vastatessa alueen infran rakentamisen kustannuksista. Työllisyyden hoitoon käytettäviä voimavaroja lisätään ja kunnan palvelutuotantoa sopeutetaan päämäärätietoisesti suhteessa käytettävissä oleviin voimavaroihin. Henkilöstön osaamiseen ja työhyvinvointiin on panostettava voimavarojen niukkuudesta huolimatta. Kunnan vakituisen henkilöstön kokonaismäärää vähennetään valtuuston vuonna 2015 tekemän päätöksen mukaisesti. Henkilökunta työskentelee joustavasti myös yli hallintokuntarajojen. Kunnan organisaatiouudistus tulee voimaan 1.1.2016. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on organisaation toimivuuden kehittäminen, johtamisrakenteen selkeyttäminen, talouden hallinnan tukeminen, kuntastrategian toteuttamisen varmistaminen sekä kunnan vetovoiman ja elinvoiman säilyttäminen. Uudistuksella tuetaan nykyistä taloudellisempia tapoja järjestää ja tuottaa kunnan palvelut. Itsenäisen kunnan keskeisin tunnusmerkki on terve ja tasapainoinen talous. Vuoden 2016 ja suunnitelmavuosien 2016-2018 talousarvioehdotus on valmisteltu siten, että kunnan velkaantumiskehitys hidastuu ja kunnan talous lähestyy tasapainoa toteuttamalla talousarvioehdotuksen toimenpiteet. Menot sekä tulot saadaan tasapainoon vuodesta 2018 alkaen. Oskari Auvinen Kunnanjohtaja 1
2 Kangasalan onnistumissuunnitelma Kuntastrategia vuoteen 2020 1. Johdanto Valtuusto hyväksyi kuntastrategian 9.9.2014. Kangasalan onnistumissuunnitelma kuntastrategia 2020 kuvaa keskeiset tavoitteet ja keinot, jotka vievät kunnan kasvun ja kehityksen kohti uutta vuosikymmentä. Strategia valmistui laajan valmistelun tuloksena luottamushenkilöiden, henkilöstön ja yleisöpalautteen perusteella. Visio ja strategiset tavoitteet päivitettiin. Tavoitteista on muodostettu painopisteitä, joissa meidän on onnistuttava. Palvelukeskukset muodostavat tavoitteensa strategisista tavoitteista ja painopisteistä. Kuntastrategia päivitetään vuosittain osana talousarviovalmistelua. Näin kuntastrategian tavoitteet etenevät edelleen talousarvioon ja sitä kautta osaksi palvelukeskusten operatiivista toimintaa. Kuntastrategiaa täydennetään sen keskeisiä tavoitteita tarkemmin avaavan ohjelmajohtamisen avulla. Valtuusto hyväksyi esimerkiksi kesäkuussa 2014 elinkeino-ohjelman, jossa esitetään kohdennettuja tavoitteita yritysten toimintaympäristön parantamiseksi. Yhteiskunnan ja toimintaympäristön nopea muutos edellyttää strategian vuosittaista tarkastelua. Kuntastrategian arvoksi lisätään tehokkuus ja tuottavuus. Vuoden 2016 talousarviovalmistelussa kuntastrategian tavoitteista painottuu erityisesti neljä painopistettä: tasapainoinen talous, palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen sekä tehostaminen, hyvinvoiva asukas ja osaava henkilöstö. Kangasalla 30.9.2015 Kunnanjohtaja Oskari Auvinen 2. Kangasalan kunnan visio/näkymä 2020 Kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala kesäpäivän kulttuurikunta - turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. Kangasalla oksalla ylimmällä! Kangasala kasvaa vetovoimaisena osana Tampereen kaupunkiseutua. Kangasala on imagoltaan vahva kesäpäivän kulttuurikunta ja aktiivinen osa kaupunkiseudun kokonaisuutta. Luonto harjumaisemineen on Kangasalan vahvuus. Kulttuurielämä ilmenee monipuolisesti eri muodoissaan. Turvallisuus on Kangasalla niin fyysistä kuin sosiaalista. Kangasala tarjoaa työtä ja harrastusmahdollisuuksia, aktiivista elämää. Maankäytön suunnittelulla, rakentamisen ohjauksella ja ympäristöarvojen huomioimisella luodaan kuntalaisille laadukas ja viihtyisä ympäristö, jossa ihmiset, toiminta, rakennukset ja luonto kohtaavat sopusoinnussa toisensa. Oksalla ylimmällä: Kangasala tuntee historiansa ja sillä on näköala tulevaisuuteen! 2
3. Toiminta-ajatus Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. (Kuntalain muoto) 4. Strategian toteuttamisen näkökulmat ja tavoitteet valtuustokaudelle 2013-2017 Strategisia tavoitteita konkretisoidaan vuosittain valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja lautakuntien käyttösuunnitelmissa yksilöidyiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan osavuosikatsauksissa ja toimintakertomuksessa. Toimintaa ohjaavat yhteiset arvot, jotka ovat toiminnan perustana. OIKEUDENMUKAISUUS YHTEISÖLLISYYS TEHOKKUUS JA TUOTTAVUUS VISIO / NÄKYMÄ 2020 kasvava, hyvinvoiva ja kehittyvä Kangasala Kesäpäivän kulttuurikunta Turvallista ja aktiivista elämää, hyvien palveluiden äärellä, elinvoimaisessa ympäristössä, keskellä kaunista luontoa. KANGASALLA -OKSALLA YLIMMÄLLÄ! AVOIMUUS REHELLISYYS ASIAKKUUS JA VAIKUTTAVUUS 1. Hyvinvoivaasukas / kuntalainen 2. Palvelutarjonnan riittävyys ja laatu 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja työllisyyden hoito RESURSSIT 4. Tasapainoinentalous 5. Maapolitiikassa onnistuminen 6. Tehokkaan konsernirakenteen kehittäminen PROSESSITJA RAKENTEET 7. Sähköisten palveluiden ja kustannustietoisuuden kehittäminen 8. Verkostoituminen UUSIUTUMINEN JA TYÖHYVINVONTI 9. Palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 10. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö TOIMENPIDE- ja YHTEISTYÖOHJELMAT MAAPOLIITTINEN OHJELMA VIHERALUE- OHJELMA OMISTAJA- STRATEGIA KANGASALAN KYMPPI 2016-2025 ELINKEINOPOLIITTINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2014-2020 KULTTUURI-, VAPAA-AIKA-, LIIKUNTA- JA NUORISO- POLIITTINEN OHJELMA HYVINVOINTI- JA TURVALLISUUSOHJELMA 5. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet suuntaavat toimintaa kohti visiota. Ne kertovat, mitä tehdään, jotta vision saavuttaminen olisi mahdollista. 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan keskeinen tehtävä. Palvelutuotannon painopiste on ennaltaehkäisyssä, asiakas- / asukaslähtöisyydessä ja omatoimisuudessa sekä toimintakyvyn ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Kunnan peruspalveluissa huomioidaan väestöennusteet ja -rakenne ja niiden muutoksiin varaudutaan. Kunnan palvelutuotannon prosesseja arvioidaan asiakaslähtöisesti. Otetaan huomioon palvelutarpeiden erilaisuus ja valinnanvapauden lisääntyminen. Tuetaan perheiden hyvinvointia ja toteutetaan toimenpiteitä, joilla edistetään erityisesti nuorten elämänhallintaa. Perusopetusta ja varhaiskasvatusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin edistäen lasten ja nuorten hyvinvointia. Lapsille ja nuorille turvataan kasvu- ja oppimismahdollisuudet antamalla laadukasta varhais- 3
kasvatusta ja opetusta toimivissa tiloissa. Vaihtoehtoisia palvelujen tuottamistapoja käytetään kunnan oman palvelutuotannon rinnalla, kun se on tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti perusteltua. Palvelurakenteita ja palveluvalikoimaa kehitetään tavoitteena vaikuttavuus ja tuottavuus sekä palvelutarpeen oikea kohdentuminen ja oikea-aikaisuus. Hyvän elämän eväisiin kuuluvat Kangasalla yhteisöllisyys ja harrastusmahdollisuudet: liikunta ja muu vapaaajan toiminta vahvistavat kuntalaisten hyvinvointia. Yhteisöt luovat runsaasti vapaa-ajan toimintaa ylläpitäen vireitä asuinalueita ja kyläkeskuksia. Yhdistysten ja seurojen tekemää yhteiskunnallista työtä pyritään kannustamaan, jotta perinteinen talkoohenki tukee kunnan myönteistä kehitystä. Samalla edistetään paikalliskulttuuria eri muodoissaan sekä toimitaan osaltaan vastavoimana yhteiskunnan jatkuvasti tarkentuvan sääntelyn lisääntymiselle. 2. Kangasala on kasvava, kehittyvä ja vetovoimainen osa Tampereen kaupunkiseutua. Monipuolisen elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle turvataan hyvät edellytykset. Keskusta on elinvoimainen ja palveluiltaan monipuolinen. Kangasala on Pirkanmaan itäisen alueen kasvava kunta, joka tekee tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikkien lähialueen kuntien kanssa. Kangasalan erinomainen maine on kunnan menestykselle tärkeä. Se tukee kunnan vetovoimaisuutta niin erilaisten asukkaiden kuin yritystenkin piirissä. Kunnan maapolitiikkaa ja kaavoitusta ohjataan tavoitteellisesti kaupunkiseudun rakennemallin suuntaan. Uudiskaavoituksessa kunta kaavoittaa pääasiassa omistuksessaan olevaa maata. Maata hankitaan tulevaisuuden kannalta keskeisiltä alueilta, tavoitteena vähintään vuosikymmenen tonttivaranto. Kangasala kehittää yhdyskuntarakennetta hallitusti taloudellisemmaksi ja toimivammaksi osana Tampereen kaupunkiseutua. Alueiden rakentaminen ja täydennyskaavoitus tukevat olemassa olevien taajamien seurantaalueiden kehittymistä. Maaseutualueilla asutusta ohjataan kyläkeskuksiin ja pääliikenneväylien läheisyyteen. Toimintojen suunnittelussa pyritään turvaamaan sekä läheisyys että saavutettavuus. Liikkumisen sujuvuudesta huolehditaan. Keskusta on tehokkaan ja korkeatasoisen rakentamisen aluetta. Ydinkeskustassa tapahtuvalla rakentamisella luodaan harkitusti selkeälinjaista kunnan keskustaa. Keskustan edustavuuteen ja vetovoimaisuuteen panostetaan. Kuntalaisille on tarjolla monipuolisia kulttuuri-, liikunta- ja liikepalveluita. Asumiselle on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja. Ympäristön terveellisyys ja turvallisuus lisäävät kuntalaisten hyvinvointia ja viihtymistä. Luonnonympäristö, maisemat ja virkistysmahdollisuudet ovat asukkaiden ja vierailijoiden kannalta Kangasalan suuri vahvuus. Kangasala on vapaa-ajan asutuksen kärkikuntia Suomessa. Loma-asukkaat vahvistavat yritysten palveluiden kysyntää ja kulttuurielämää. Loma-asukkaiden viihtyvyydestä huolehditaan heille suunnattuja palveluita kehittämällä ja kohdennettua markkinointiviestintää lisäämällä. Yritysten kasvulle, kehittymiselle ja kuntaan sijoittumiselle luodaan menestymisen mahdollisuudet siten, että toimivien ja uusien yritysten tarpeet ja työpaikat nähdään kriittisinä menetystekijöinä. Yritysmyönteinen päätöksenteko on nopeaa ja joustavaa. Kangasalan lukion ja kunnan alueella toimivan ammattioppilaitoksen vetovoima, omaleimaisuus ja monipuolisuus turvataan. Yritysten tarpeet kerrotaan aktiivisesti ammattiopetuksen ratkaistessa koulutuslinjoja. 3. Palvelujen tarpeen kasvaessa kuntatalouden hallitseminen nähdään sekä haasteena että mahdollisuutena. Taloudenhoidon tavoite on kehittää ja tukea kuntalaisten hyvinvointia. Talouden hallinta ja tasapaino edellyttävät koko kuntakonsernista saatavaa ajantasaista taloustietoa ja aktiivista reagointia saatuun informaatioon. Toimintakulujen kasvun tulee olla hallittua ja investoinnit ajoitetaan ja mitoitetaan oikein. Palveluverkkoa kehitetään toiminnallisesti tehokkaammaksi. Kuntastrategian, maankäytön, kaavoituksen, palveluverkon kehittämisohjelman ja investointiohjelman kytkeminen toisiinsa on välttämätöntä. Palvelutoiminta on tehokasta ja tuottavaa. Uusien tuotantomenetelmien ja innovaatioiden käyttöönottoa tuetaan pitkän aikavälin taloudellisuuden takaamiseksi. Pyritään kustannustehokkaisiin ja ennaltaehkäiseviin ratkaisuihin. Parannetaan valmiutta muutosten ennakointiin ja rakenteellisiin muutoksiin. 4
Kunnan tulonhankintaa vakautetaan maan myynnillä ja rakennuskantaa monipuolistamalla. Taksa- ja maksupolitiikkaa tarkastellaan vuosittain tulorahoituksen osana. Hallitaan korjausvelkaa turhien investointien ja korjaustoimenpiteiden välttämiseksi. Nykyisten kiinteistöjen käyttöä tehostetaan. Valtuuston päättämä omistajapolitiikka tukee perustehtävässä onnistumista siten, että kunnan koko konsernirakenteen erilaiselle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. 4. Kangasalan kunta on uudistumiseen kannustava ja henkilöstöstään huolehtiva ja kuunteleva työnantaja. Työnantajapolitiikan tavoitteena on motivoitunut, hyvinvoiva, oppiva ja tehokas henkilökunta. Henkilöstö on kunnan tärkein voimavara kunnan palvelutuotannossa. Kunnan imago työnantajana on tärkeä menestystekijä kilpailtaessa osaavista henkilöistä. Rekrytoinneissa korostetaan osaamista, kehityshakuisuutta ja palvelumyönteisyyttä. Kuntastrategiaan sitoutumista parannetaan, palvelumyönteisyyttä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin lisätään. Yhteistoiminta on osallistavaa ja vuorovaikutteista. Henkilöstöä kannustetaan uudistumaan ja kehittämään osaamistaan. Työhyvinvointiin, palkkausjärjestelmien kehittämiseen sekä johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen panostetaan. 5
3 Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat 3.1 Talousarvion rakenne ja periaatteet lainsäädännössä Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja konsernin toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio- ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat strategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvion on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistumisesta seuraavan vuoden alusta lukien. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), jolla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 3.2 Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 3.2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunnäkymät lupaavat parhaimmillaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu pääsevän kansainvälisen kasvuin imuun, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoimista. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Suomen elpymisen ennustetaan olevan erittäin hidasta. Kasvu jäisi vuosina 2015-2016 EU:n keskiarvon alapuolelle. Uusimmat ennusteet vuoden 2015 talouskasvusta ovat 0:n ja 1 prosentin välillä VM:n ennusteen ollessa 0,5 prosenttia. Myöskään lähivuosille ei ennusteta nopeaa talouskasvua. Konsensusennuste vuoden 2016 BKT:n kasvusta on yhä lähellä yhtä prosenttia Kustannuskilpailukyvyn korjaantuminen on erittäin hidasta. EU:n komission ennusteen mukaan Suomen yksikkötyökustannukset kehittyvät Euroopan keskiarvoa nopeammin myös vuosina 2015 ja 2016. Työttömyysasteen ennustetaan laskevan hyvin hitaasti, mikä osaltaan vaikeuttaa myös julkisen talouden vakauttamista. 3.2.2 Kuntien menot vuosina 2015-2016 Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset ovat kasvaneet aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kuntien arvioidaan jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Valtaosa sopeuttamisesta tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaan, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarvioissa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta 2016-2019 vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2014 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 0,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 1,8 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason arvioidaan pysyvän noin prosentin tuntumassa. Vuodelle 2016 ennakoidaan noin 1,2 prosentin kustannustason nousua 6
3.2.3 Kuntien tulot vuosina 2015-2016 Kuntien verotulojen kehitys on kärsinyt voimakkaasti heikosta talouskasvusta ja nousevasta työttömyydestä. lisäksi kuntien verotuloihin vaikuttavat myös hallituksen päätökset veroperusteista ja kuntien omat päätökset veroprosenteista. Viime vuonna kuntien verot kasvoivat yhteensä 2,5 prosenttia. Kunnallisvero lisääntyi vain 1,3 prosenttia, kun taas yhteisövero ja kiinteistövero kasvoivat noin 11 prosentilla. Kiinteistöveron voimakkaan kasvun taustalla vaikuttivat muun muassa päätökset kiinteistöjen verotusarvojen korotuksista. Kuntatalousohjelman tuloennusteen mukaan kuntien verotulot kasvavat yhteensä tänä vuonna 1,9 prosenttia. Kunnallisveron samaa suuruusluokkaa oleva vaimea kasvu johtuu muun muassa kunnallisverotuksen vähennyksiin, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen ja perusvähennykseen, tehdyistä korotuksista. Vuoden alusta noin kolmannes kunnista nosti tuloveroprosenttiaan, minkä seurauksena kuntien verotulot lisääntyivät noin 100 miljoonalla eurolla. Kuntien kiinteistöveron ennakoidaan sen sijaan jatkavan tänä vuona reipasta kasvua. Lakisääteisistä kiinteistöveroprosenttien ylä- ja alarajojen korotuksista aiheutuvat lisätulot eivät kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä viime vuoden kehysriihessä tehtyjen päätösten mukaisesti nämä tulot vähennetään kuntien valtionosuuksista. Kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on tänä vuonna 36,87 prosenttia, sillä työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kompensoidaan kunnille yhteisöveron kautta. Kuntien yhteisöveron jako-osuus vuodelle 2016 on laskemassa 30,92 prosenttiin. 3.2.4 Kangasalan kunnan talous Kuntataloudessa taloutta voidaan pitää tasapainossa, kun vuosikate kattaa käyttöomaisuuden poistot. Vuosikatteen tulee pääsääntöisesti kattaa myös investoinnit, jotta kuntatalous olisi kokonaisuudessaan tasapainossa. Talouden analysointi on haastavaa, koska keskeiset laskelmat, tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, saattavat antaa erilaisen kuvan taloustilanteesta. Erityisesti väestöpohjaltaan kasvavissa kunnissa, kuten Kangasala; tilanne on tämän suuntainen. Tilinpäätöksen tuloslaskelma (TP 2013) on ylijäämäinen, mutta rahoituslaskelma on alijäämäinen, koska mittaviin investointeihin joudutaan vuodesta toiseen ottamaan merkittävä määrä uutta lainaa. Kangasalan kunnan tilinpäätösten tuloslaskelman osoittamat tulos on vuodesta 2010 ollut positiivinen lukuun ottamatta vuotta 2012. Tuloksen syntymiseen ovat vaikuttaneet merkittävästi kertaluonteiset erät, kuten käyttöomaisuuden myyntivoittotulot, kunnan sijoitusomaisuuteen liittyvät kirjaukset sekä muut kertaluonteiset erät, kuten vuonna 2013 jälkiverotilityksen maksukirjaus joulukuulle ja Pirkanmaan koulutuskuntakonsernin -kuntayhtymän purkamiseen liittyvät tulokirjaukset. Vuoden 2014 tilinpäätös oli 1,7 milj. euroa alijäämäinen siitä huolimatta, että tilinpäätös sisälsi merkittävän määrän kertaluonteisia tuloeriä. Vuoden 2014 toiminallinen tuloslaskelma osoittaa 5,6 milj. euroa alijäämää, kun se vuonna 2013 oli 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Ilman kertaluonteisia tuloeriä kunnan tulorahoitus ei ole riittänyt kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja. Vuodesta 2010 kunnan lainamäärä on nousut 48,2 milj. eurosta 62,8 milj. euroon vuodelle 2015. Vastaavana aikana kunnan verotuloprosentti on nostettu 19,50 prosenttiin vuodelle 2010 ja 21,00 prosenttiin vuodelle 2015. Vuodesta 2011 vuoteen 2016 verrattuna toimintakulut ovat nousseet 25,5 milj. euro ja 15,5 prosenttia. Vastaavana aikana toimintatuotot ovat vähentyneet 7,7 milj. euroa, valtionosuudet lisääntyneet 3,9 milj. euroa ja verotulot ovat nousseet 19,1 milj. euroa sisältäen kunnallisveron verotuloprosentin korotukset vuosina 2014 ja 2015. Toimintamenot ovat nousseet 10,2 milj. euroa enemmän kuin kunnan tulorahoitus. Nyt käsillä oleva talousarvioesitys pyrkii vahvalla otteella tasapainoiseen ja vakauttavaan kuntalouteen kolmen vuoden taloussuunnitelmakaudella. Vahvoilla vakauttamistoimilla saavutetaan vuoden 2018 tuloslaskelmassa 1,6 milj. euron ylijäämä. Suunnitelmakausivuosina 2016-2018 yhteenlaskettu alijäämä on kuitenkin 1,7 milj. euroa alijäämäinen. Talouden tasapainottaminen vaatii kaikki käytössä olevat mahdolliset keinot, niin menojen vähentämisen kuin tulojen lisäämiseen. Henkilöstökuluja on vähennetty mm. vapaaehtoisten palkattomien vapaiden avulla. Lisäksi henkilöstön määrää on vähennetty 38 henkilöllä suunnitelmakauden alkuvuosina. Lisäksi nykyisen palveluverkon uudelleen organisointi ja palvelutuotannon tehostaminen on välttämätöntä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Henkilöstökulujen vähentäminen tulee mahdolliseksi palveluverkon tiivistämisen myötä. Lakisääteiset palvelut pystytään tuottamaan edelleen laadukkaasti. Vuoden 2016 talousarvion ulkoiset toimintatuotot ovat yhteensä 43,0 milj. euroa, vähennystä vuoden 2014 tilinpäätökseen 0, 8 milj. euroa ja 1,8 prosenttia. Ulkoiset toimintakulut ovat yhteensä 190,3 milj. euroa, kasvua edelliseen tilinpäätökseen 7,6 milj. euroa ja 3,0 prosenttia. Verotulot ovat 122,9 milj. euroa. Verotulojen lisäys on 7,2 milj. euroa sisältäen kunnallisveron tuloveroprosentin korotuksen 0,5 prosenttiyksiköllä vuonna 2015. Vuoden 2016 kunnallisveroon kohdistuu n. 1,1 milj. euron tulonhankkimisvähennys, joka kompensoidaan kunnalle maksettavissa valtionosuuksissa. Valtionosuuksiksi on arvioitu 37,2 milj. euroa, lisäystä vuoden 2014 tilinpäätökseen 2,6 milj. euroa ja 7,6 prosenttia. 7
Vuoden 2016 talousarvion vuosikate on 12,7 milj. euroa, joka kattaa 13,3 milj. euron investoinneista 95,5 prosenttia. Alijäämä on 14,2 milj. euron poistojen jälkeen 1,5 milj. euroa. Vuoden 2017 vuosikate on 12,1 milj. euroa, joka kattaa 12,0 milj. euron investoinnit. Vuonna 2017 alijäämä on 1,9 milj. euroa 14,0 milj. euron poistojen jälkeen. Vuoden 2018 tulos on 14,3 milj. euron poistojen jälkeen 1,0 milj. euroa ylijäämäinen. Vuosikate 15,3 milj. euroa kattaa 14,3 milj. euron investoinnit. 3.2.5 Talouden ja toiminnan seuranta Valtuustolle toimitettava talouden ja toiminnan seuranta toteutetaan kolmannesvuosittain. Kunnanhallitus antaa seurannasta yksityiskohtaiset ohjeet talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa. 3.2.6 Kunnan sijoitusvarallisuuden taso Vuoden 2005 talousarvion ja 2005-2007 taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä on päätetty, että talousarviokäsittelyn yhteydessä määritellään sijoitusvaroille ns. säilyttämistaso, joka lasketaan siten, että alkuperäiseen pääomaan 12,38 milj. euroa lasketaan vuoden 1996 alusta 4 %:n korkoa korolle. Näin laskettuna sijoitusvarojen määräksi saadaan: 31.12.2011 22,76 milj. euroa 31.12.2014 25,61 milj. euroa 31.12.2012 23,67 milj. euroa 31.12.2015 26,63 milj. euroa. 31.12.2013 24,62 milj. euroa 31.12.2016 27,70 milj. euroa Mikäli sijoitusvarojen tuotto ylittää 31.12.2016 määritellyn tason, on mahdollista erillisellä valtuuston päätöksellä tulouttaa sijoitusvarojen tuottoa investointihankkeiden rahoittamiseksi. 3.3 Talousarvion sitovuustaso Talousarvio- ja suunnitelma on kunnan toiminnan ja talouden ohjausväline. Toiminnan ohjaus tapahtuu toiminnallisten tavoitteiden sekä palvelukeskuksille osoitettujen resurssien kautta käyttötalousosassa ja investointiosassa. Talouden ohjaus puolestaan toteutuu tarkastelemalla tuloslaskelmaa ja rahoituslaskelmaa, jotka kokoavat kaikki resurssitarpeet ja niistä voidaan päätellä kunnan tulojen riittävyys koko toiminnan ylläpitämiseksi. Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 110 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarvion käyttötalousosassa sitovia eriä ovat palvelukeskusten ulkoiset toimintamenot ja ulkoiset toimintatulot. Määrärahat ovat bruttomääräisiä. Ylimääräisen tai budjetoimattoman tulon kertyminen ei oikeuta menojen ylittämiseen. Myöskään sisäiset laskutusyksiköt kuten tilapalvelu ja ateriapalvelu eivät saa kesken vuotta lisätä menojaan ilman valtuuston hyväksyntää. Myös toimintatuotot ovat sitovia eriä ja niiden kertyminen on palvelukeskusten vastuulla. Rahoituslaskelmassa sitovia eriä ovat pitkäaikaisten lainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys ja antolainasaamisten vähennys. Kriisitilanteessa kunnanjohtajalla on oikeus tehdä kriisitilanteiden edellyttämiä kiireellisiä ja välttämättömiä rahoituspäätöksiä. Investointien määrärahat ovat palvelukeskuksittain sitovia valtuustoon nähden. Kuntastrategiasta talousarviokirjaan kirjatut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat palvelukeskuksittain valtuustoon nähden sitovia. 8
SITOVAT MÄÄRÄRAHA-ARVIOT VUODELLE 2016, ulkoiset ml. vesilaitos Tulot 1 000 Menot 1 000 Käyttötalousosa Käyttötalousosa Toimintatuotot 43 060 Toimintakulut -190 300 Strateginen johto 1 671 Strateginen johto -21 966 Sosiaali- ja terveyskeskus 26 690 Sosiaali- ja terveyskeskus -100 710 Sivistyskeskus 4 002 Sivistyskeskus -45 893 Tekninen keskus 4 010 Tekninen keskus -17 764 Kangasalan Vesi -liikelaitos 6 597 Kangasalan Vesi -liikelaitos -3 967 Tuloslaskelmaosa 161 301 Tuloslaskelmaosa -1 382 Verotulot 122 890 Korkokulut -1 347 Valtionosuudet 37 250 Muut rahoituskulut -35 Korkotuotot 17 Muut rahoitustuotot 1 144 Investointiosa 1 529 Investointiosa -14 789 Strateginen johto 1 000 Strateginen johto -2 230 Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut -580 Sivistyspalvelut Sivistyspalvelut -385 Tekniset palvelut (rahoitusosuus) 99 Tekniset palvelut -7 944 Kangasalan Vesi -liikelaitos (rahoitusosuus) 430 Kangasalan Vesi -liikelaitos -3 650 Rahoitusosa 13 140 Rahoitusosa -11 850 Antolainasaamisten vähennykset 31 Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13 110 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -11 850 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 3.4 Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilintarkastuskertomuksessa annetaan mm. lausunto sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä konsernivalvonnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä esitys vastuuvapauden myöntämisestä sekä mahdollisesta tilivelvolliseen kohdistuvasta muistutuksesta. Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen, lautakuntien sekä niiden jaostojen ja johtokuntien jäsenet sekä johtavat viranhaltijat. Tilivelvollisia viranhaltijoita ovat kunnanjohtaja, kehitysjohtaja, talousjohtaja, hallintojohtaja, elinkeinojohtaja, henkilöstöjohtaja, laskentapäällikkö, sosiaali- ja terveyskeskuksen talousjohtaja, sivistyskeskuksen hallintopäällikkö, ateria- ja siivouspalvelupäällikkö sekä palvelukeskusten johtajat. Lisäksi johtavia viranhaltijoita ovat palvelualueiden esimiehet sekä hallintosäännössä määrätyt toimielinten esittelijät. 9
KÄYTTÖTALOUS 10
4 Toimintatuotot ja toimintakulut sekä poistot ja arvonalentumiset palvelukeskuksittain Strateginen johto Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2016/ Tp 2014 -% Ts 2017 Ts 2018 Toimintatuotot 17 357 837 17 861 044 14 956 815 86,2 15 056 815 15 240 815 ulkoiset 2 950 822 3 697 800 1 671 100 56,6 1 771 100 1 955 100 sisäiset 14 407 015 14 163 244 13 285 715 92,2 13 285 715 13 285 715 Toimintakulut -23 925 406-25 671 013-25 047 593 104,7-25 196 943-25 240 050 ulkoiset -21 181 410-22 459 467-21 965 644 103,7-22 114 993-22 158 100 sisäiset -2 743 996-3 211 546-3 081 949 112,3-3 081 950-3 081 950 Toimintakate -6 567 569-7 809 969-10 090 778 153,6-10 140 128-9 999 235 Poistot ja arvonalentumiset -161 095-339 565-170 051 105,6-153 357-120 920 Sosiaali- ja terveyskeskus Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2016/ Tp 2014 -% Ts 2017 Ts 2018 Toimintatuotot 27 284 452 28 424 000 27 495 000 100,8 26 699 000 26 459 000 ulkoiset 26 395 026 27 626 000 26 690 000 101,1 25 894 000 25 654 000 sisäiset 889 426 798 000 805 000 90,5 805 000 805 000 Toimintakulut -106 832 103-105 743 825-107 346 792 100,5-106 508 276-106 850 659 ulkoiset -99 341 477-98 419 110-100 709 632 101,4-99 871 116-100 213 499 sisäiset -7 490 626-7 324 715-6 637 160 88,6-6 637 160-6 637 160 Toimintakate -79 547 651-77 319 825-79 851 792 100,4-79 809 276-80 391 659 Poistot ja arvonalentumiset -168 220-308 110-360 674 214,4-480 928-499 656 Sivistyskeskus Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2016/ Tp 2014 -% Ts 2017 Ts 2018 Toimintatuotot 4 979 072 4 587 518 4 102 130 82,4 4 063 500 4 087 670 ulkoiset 4 856 499 4 487 518 4 002 130 82,4 3 963 500 3 987 670 sisäiset 122 573 100 000 100 000 81,6 100 000 100 000 Toimintakulut -61 278 359-66 610 026-64 410 939 105,1-64 643 262-64 848 117 ulkoiset -44 636 526-48 421 541-45 893 374 102,8-46 125 697-46 330 552 sisäiset -16 641 833-18 188 485-18 517 565 111,3-18 517 565-18 517 565 Toimintakate -56 299 287-62 022 508-60 308 809 107,1-60 579 762-60 760 447 Poistot ja arvonalentumiset -817 386-913 457-852 123 104,2-555 689-450 052 11
Tekninen keskus Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2016/Tp 2014 -% Ts 2017 Ts 2018 Toimintatuotot 16 254 585 18 496 422 18 782 645 115,6 18 712 546 18 687 366 ulkoiset 3 400 836 4 170 455 4 010 000 117,9 3 939 900 3 914 720 sisäiset 12 853 749 14 325 967 14 772 645 114,9 14 772 646 14 772 646 Toimintakulut -17 418 173-18 828 499-18 605 151 106,8-18 910 424-19 128 111 ulkoiset -15 974 382-17 937 367-17 764 066 111,2-18 054 839-18 262 526 sisäiset -1 443 791-891 132-841 085 58,3-855 585-865 585 Toimintakate -1 163 588-332 077 177 494-15,3-197 878-440 745 Poistot ja arvonalentumiset -9 179 280-9 416 822-10 323 766 112,5-10 276 666-10 645 113 Kunta yhteensä Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2016/Tp 2014 -% Ts 2017 Ts 2018 Toimintatuotot 65 875 946 69 368 984 65 336 590 99,2 64 531 861 64 474 851 ulkoiset 37 603 183 39 981 773 36 373 230 96,7 35 568 500 35 511 490 sisäiset 28 272 763 29 387 211 28 963 360 102,4 28 963 361 28 963 361 Toimintakulut -209 454 041-216 853 363-215 410 475 102,8-215 258 905-216 066 937 ulkoiset -181 133 795-187 237 485-186 332 716 102,9-186 166 645-186 964 677 sisäiset -28 320 246-29 615 878-29 077 759 102,7-29 092 260-29 102 260 Toimintakate -137 875 089-147 484 379-150 073 885 108,8-150 727 044-151 592 086 Poistot ja arvonalentumiset -10 325 981-10 977 954-11 706 614 113,4-11 466 640-11 715 741 Kangasalan Vesi -liikelaitos Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2016/Tp 2014 -% Ts 2017 Ts 2018 Toimintatuotot 6 584 959 6 705 780 6 974 730 105,9 7 241 000 7 602 500 ulkoiset 6 179 984 6 296 780 6 596 730 106,7 6 848 500 7 200 000 sisäiset 404 975 409 000 378 000 93,3 392 500 402 500 Toimintakulut -3 733 456-4 255 852-4 231 092 113,3-4 287 060-4 343 089 ulkoiset -3 404 097-4 075 522-3 967 488 116,6-4 023 456-4 079 485 sisäiset -329 359-180 330-263 604 80,0-263 604-263 604 Toimintakate 2 851 503 2 449 928 2 743 638 96,2 2 953 940 3 259 411 Poistot ja arvonalentumiset -2 273 979-2 583 000-2 489 000 109,5-2 575 000-2 548 000 Kunta yhteensä, ml. Ta 2016/Tp vesilaitos Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 2014 -% Ts 2017 Ts 2018 Toimintatuotot 72 460 905 76 074 764 72 311 320 1,0 71 772 861 72 077 351 ulkoiset 43 783 167 46 278 553 42 969 960 98 % 42 417 000 42 711 490 sisäiset 28 677 738 29 796 211 29 341 360 102 % 29 355 861 29 365 861 Toimintakulut -213 187 497-221 109 215-219 641 567 1,0-219 545 965-220 410 026 ulkoiset -184 537 892-191 313 007-190 300 204 103 % -190 190 101-191 044 162 sisäiset -28 649 605-29 796 208-29 341 363 102 % -29 355 864-29 365 864 Toimintakate -140 726 592-145 034 451-147 330 247 105 % -147 773 104-148 332 675 Poistot ja arvonalentumiset -12 599 960-13 560 954-14 195 614 113 % -14 041 640-14 263 741 12
4.1 Strateginen johto Vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Oskari Auvinen Talous Strateginen johto Tp 2014 Ta 2015 Ta 2016 Ta 2016/ Tp 2014 -% Ts 2017 Ts 2018 Toimintatuotot 17 357 837 17 861 044 14 956 815 86,2 15 056 815 15 240 815 ulkoiset 2 950 822 3 697 800 1 671 100 56,6 1 771 100 1 955 100 sisäiset 14 407 015 14 163 244 13 285 715 92,2 13 285 715 13 285 715 Toimintakulut -23 925 406-25 671 013-25 047 593 104,7-25 196 943-25 240 050 ulkoiset -21 181 410-22 459 467-21 965 644 103,7-22 114 993-22 158 100 sisäiset -2 743 996-3 211 546-3 081 949 112,3-3 081 950-3 081 950 Toimintakate -6 567 569-7 809 969-10 090 778 153,6-10 140 128-9 999 235 Poistot ja arvonalentumiset -161 095-339 565-170 051 105,6-153 357-120 920 Toimintaympäristö Strateginen johto muodostuu seuraavista tehtävistä: vaalit, tarkastustoimi ja strateginen johto, elinkeinopalvelut, kehittämispalvelut, henkilöstöpalvelut, viestintä, työllisyyspalvelut, talouspalvelut, ateria- ja siivouspalvelut, lakimiespalvelut, logistiikkapalvelut, liikennesuunnittelu, verotus sekä omistajaohjaus. Valtuusto on kunnan ylin päättävä elin. Kunnanhallitus luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen, johtamalla ja kehittämällä strategista suunnittelua ja kunnan hallintoa sekä ohjaamalla ja yhteensovittamalla organisaation toimintaa kuntastrategian ja valtuuston hyväksymien strategisten tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallituksen tehtäväalueita ovat mm. palvelut, talous ja maankäyttö, asunto-, elinkeino- ja maapolitiikka, edunvalvonta, kuntien välinen yhteistoiminta, sidosryhmät ja tiedottaminen, omistajapolitiikka ja omistajastrategia, konserniohjaus ja konsernivalvonta. Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä kunnassa. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päättämät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Strateginen johto sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, kunnanjohtajan, yhteisöjäsenyydet, taloushallinnon, tiedotuksen, elinkeinoasiat, henkilöstöasiat, kuntasuunnittelun, verotuskustannukset, kehittämisasiat ja ystävyyskuntatoiminnan kustannukset. Talouspalvelut tukee kunnan strategista johtamista sekä palvelukeskuksia tuottamalla kirjanpidon, palkanlaskennan, arkistonhallinnan, puhelinvaihdepalvelujen sekä keskitetyn ict-palvelun rutiini- ja asiantuntijapalveluita. Ateria- ja siivouspalvelut tuottaa palvelua kunnan varhaiskasvatukselle, kouluille, sosiaali- ja terveyspalveluiden laitoksiin sekä siivouspalveluita virastoihin ja kunnan muihin kohteisiin. Lisäksi ateriapalvelut ostaa kotiateriat kotihoidon tarpeisiin. Elintarvikehankinnoissa kriteerinä vaaditaan minimissään Suomen lainsäädännön vaatimuksin tuotettu elintarvike. Liikennesuunnittelu- ja logistiikkapalvelut vastaa kunnan kuljetuksista ja liikenteestä. Lakimiespalvelut vastaa kunnan oikeudellisista asiantuntijapalveluista sekä keskusvaalilautakunnan sihteerin ja kunnallisen pysäköinninvalvojan tehtävien hoitamisesta. Viestintä välittää asukkaille ja muille sidosryhmille tietoa kunnan toiminnasta, edistää päätöksenteon avoimuutta sekä aktivoi kuntalaisia osallistumaan ja vaikuttamaan kunnan asioihin. Työllisyyspalvelut vastaa kunnan järjestämistä työllisyyttä edistävistä palveluista. Henkilöstöpalvelut johtaa, koordinoi ja kehittää organisaation henkilöstöasioita esimiestyön tukena. Elinkeinopalveluilla tuetaan yritysten kehittymistä, toimintaympäristöä ja uudistumista. Houkuttelemme yrityksiä sijoittumaan kuntaan aktiivisella markkinoinnilla ja tonttipolitiikalla. 13
Toiminnan painopistealueet 2016 Kunnanhallitus johtaa talousarvion valmistelua ja talouden hallintaa talouden tasapainon saavuttamiseksi talousarvioja suunnitelmakaudella. Kuntastrategia päivitetään vuosittain osana talousarvioasiakirjan valmistelua. Kangasalan kunnan johtamisjärjestelmää uudistetaan kokonaisvaltaisesti: kunnanhallitus johtaa luottamushenkilöorganisaation kehittämistyötä ja konsernihallinnon uudistamista. Uudistettu operatiivinen organisaatio aloittaa toimintansa 1.1.2016. Strategisen- ja konsernijohdon työssä painotetaan kuntastrategian toteuttamisen johtamista. Kuntastrategiaa täydennetään ohjelmajohtamisella. Vuoden 2016 aikana valmistellaan maaseutuohjelma. Ohjelmien tavoitteita huomioidaan osana talousarviovalmistelua. Kangasala osallistuu aktiivisesti Tampereen kaupunkiseudun kuntien väliseen yhteistyöhön ja tekee lisäksi tarkoituksenmukaista yhteistyötä kaikilla kunnan raja-alueilla. Kehittämistyössä huomioidaan MALsopimuksen tavoitteet. Kangasalan kunta osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen soteuudistukseen. Omistaja- ja konserniohjausta toteutetaan jatkamalla vuonna 2015 aloitettua kuntakonsernin selkeyttämistä siten, että kaikelle omistukselle on perusteet ja kehitystavoitteet. Konserniyhtiöiden ohjaamisen parantamiseksi päivitetään konserniohjeet. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteiden mukaisen toimintaohjeen laatiminen aloitetaan. Henkilöstötyötä ohjaa kuntastrategiasta johdettu henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma. Vuoden 2016 painopisteenä on onnistunut työkykyjohtaminen ja hyvä työterveysyhteistyö. Tavoitteena on, että työyhteisöt ovat hyvinvoivia ja tuloksellisia. Osaamisen johtamisessa painotetaan osaamisen ennakoinnin näkökulmaa. Työaikakäytäntöjä kehitetään. Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on turvallinen työympäristö sekä työhyvinvointi. Keskeisenä elementtinä on myös henkilöstökustannusten hallinta. Henkilöstön kokonaismäärää vähennetään ja palkattomien vapaiden pitämistä jatketaan Elinkeinotoimen päätavoitteita ovat toimintaympäristön kehittäminen, työpaikkaomavaraisuuden vahvistaminen, keskustan kehittäminen, työelämälähtöinen koulutuspolitiikka, monimuotoiset hankinnat, maaseutu, matkailu, lentoliikenteen kehittämiseen varautuminen, yritysten nopea ja ratkaisuhakuinen palvelu sekä markkinointi. Työllisyyspalvelujen tavoitteena on työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentäminen aktivoimalla pitkäaikaistyöttömiä. Nuorisotakuuta toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä voimavarojen puitteissa. Vuoden 2016 alusta kuntaan asetetaan tarvittavan asiantuntemuksen omaava työllisyystyöryhmä, jonka toimenkuvaan kuuluu myös uusien työmahdollisuuksien etsiminen työttömille sekä kunnan tehtävistä että yksityiseltä sektorilta. Viestinnän painopistealueita 2016 ovat: organisaatiomuutoksen tukeminen, selventäminen ja edistäminen muutosviestinnän avulla, kuntalaisviestinnän parantaminen verkkosivut uudistamalla, kunnan tapahtumajärjestämiseen soveltuvien palveluiden yhteen kokoaminen ja tunnetuksi tekeminen sekä elinkeinoelämää, matkailua ja vapaa-ajanasumista edistävän viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen. STRATEGISET TAVOITTEET 2016 (Kuntastrategiasta johdettu) 1. Hyvinvoiva asukas/kuntalainen 3. Elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja työllisyyden hoito 4. Tasapainoinen talous 6. Tehokkaan konsernirakenteen kehittäminen 7. Sähköisten palveluiden ja kustannustietoisuuden kehittäminen 9. Palvelutuotantotapojen ja palveluverkon kehittäminen ja tehostaminen 10. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö Toiminnalliset tavoitteet 1.1 Asiakaspalautteen parempi koordinointi ja hyödyntäminen 1.2. Verkkosivu-uudistuksen käynnistäminen: tietoa palveluista ja kunnan toiminnasta nykyistä paremmin saataville 3.1 Uusien elinkeinoalueiden valmisteleminen (Taraste, Saarenmaa) 3.2. Kuntouttavan työtoiminnan lisääminen vähintään 100 paikalla, nykytaso 300 paikkaa 14
4.1 Kunnan talous käännetään ylijäämäiseksi suunnitelmakaudella 4.2 Henkilöstökustannusten hallinta: vakituista henkilökuntaa vähennetään tarvittavin neuvottelumenettelyin vähintään 58 vakanssia vuosina 2015 2017. 6.1 Konsernirakenteen selkeyttäminen 6.2 Kunnan operatiivisen organisaation ja konserniyhtiöiden välisen työnjaon arviointi 7.1 Sähköisten palveluiden käytön edistäminen organisaatiossa 9.1 Kangasalan Kymppi -ohjelman käyttöönotto 9.2 Vaihtoehtoisten tuotantotapojen selvittämisen koordinointi 10.1 Työyhteisöjen hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden lisääminen Informatiiviset tunnusluvut Tp 2014 TA2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toiminnallinen vuosikate 7,0 8,8 12,7 12,1 15,3 Lainakanta/asukas 2 171 2 044 2 313 2 265 2 206 Henkilöstö (budjetoidut vakanssit) 8 9 239* 240* 241* Strateginen johto Toimintakulut /asukas 299 299 809 807 802 Nettomenot / euroa/asukas 104 125 326 325 318 *Strategiseen johtoon on 1.1.2016 alkaen siirtynyt Talouspalvelut, Ateria- ja siivouspalvelut, Oksan yhteispalvelut, Työllisyyspalvelut Asukasmääräennuste 31.12.2014 30 471 31.12.2015 30 721 31.12.2016 30 971 31.12.2017 31 221 31.12.2018 31 471 15
4.2. Kangasalan kuntakonserni (Konsernin omistusosuus %) KANGASALAN KUNTAKONSERNI TYTÄRYHTEISÖT OSAKKUUS- JA OMISTUSYHTEISÖT Koy Oy Kangasalan Taloherttua 100,0 % Kangasalan Jäähalli Oy 35,3 % Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy 100,0 % Koy Nattarin Lähipalvelukeskus 22,5 % Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy 100,0 % Koy Tieliikennemuseo 46,3 % Kangasalan Lämpö Oy 100,0 % Kuntien hankintapalvelu KuHa Oy 20,7 % Kangasalan Uimahalli Oy 100,0 % Sahalahden esikäsittelylaitos 41,0 % Kangasalan Torikeskus Oy 31.3.2016 saakka 100,0 % SÄÄTIÖT Koy Kangasalan Harjunsola I 66,0 % Kuhmalahden Vanhustentalosäätiö Koy Kangasalan Harjunsola II 66,0 % Vehkajärven Vanhustentalosäätiö Koy Kangasalan Parkki 100,0 % KUNTAYHTYMÄT Koy Kangasalan Säästökeskus 64,6 % Pirkanmaan liitto Ky 5,5 % Kangasala-talo Oy 100,0 % Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri Ky 6,0 % Koy Vatitalan Kasarminportti 59,6 % Tampereen Kaupunkiseudun Ky 8,1 % Koy Sahalahden Yrittäjätalo 71,8 % Valkeakosken seudun koulutus Ky 0,5 % As Oy Isopenni 100,0 % As Oy Kuhmalahden kolikko 100,0 % As Oy Kuhmalahden Vili 100,0 % As Oy Pirkanpelto 100,0 % As Oy Tulimäenvatro 100,0 % 16
4.2.1 Kuntakonsernille asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 Yhteisö Ki Oy Taloherttua Herttuan Kiinteistöpalvelu Oy Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Kangasalan Lämpö Oy (kunnan omistusosuus-%) Kehittämisvisio 100,00 Vuokra-asuntotarpeen tyydyttäminen. Tarpeen mukainen lisärakentaminen, jolla luodaan uusia vuokratasoltaan kohtuuhintaisia asuntoja. Omistuksessa olevan kiinteistökannan kustannustehokas elinkaaren hallinta. Energiatehokkuuden lisääminen ja energiansäästön tiedostamisen lisääminen asukkaille. Sähköisen asioinnin kehittäminen. 21,2 Yhtiö tuottaa inhouse yhtiönä kuntakonsernille laadukkaita ja kustannustehokkaita palveluita (isännöinti, kiinteistön ylläpitopalvelut) 66,2 Yhtiö toimii markkinaehtoisesti ja tuottaa laadukkaita palveluita tuottamalla lisäarvoa asiakkailleen (isännöinti, kiinteistön ylläpitopalvelut) Yhtiö kehittää omistaja-arvoa pitkäjänteisesti siten, että yrityksen arvo kasvaa ja omistaja saa optimaalisen osinkotuoton yhtiöstään. 100, 00 Taloudellisesti tuotettua puhdasta energiaa luontoa säästäen tulevaisuutta ajatellen. 17 Omistajan asettamat tavoitteet Yhtiön tulorahoitus riittää kattamaan rahoituskulut ja vuosittaiset vuokraasuntojen peruskorjauskulut Toiminnallinen käyttöaste on 98 %. Riskienhallinnan kehittäminen Riku II rakennuttaminen Kunnan 100 %:sti omistamien As Oy:n osakkeiden hankinta Osinko omistajille 100 000 euroa Laadukkaat palvelut kuntakonsernille. Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistön hoito, siivous) tuottavuuden parantaminen. Riskienhallinnan kehittäminen Osinko omistajille 120 000 euroa Ydintoimintojen (isännöinti, kiinteistönhoito, siivous), tuottavuuden parantaminen Riskienhallinnan kehittäminen Osinko omistajalle 250 000 euroa Lämmöntuotantotapojen monipuolistaminen turvataan Uuden hankintalain mahdollistamat osakeomistusjärjestelyt konsernirakenteen kehittämiseksi. Tehokas lämmöntuotanto Riskienhallinnan kehittäminen Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Talousarvion suunnittelu kattamaan asetetut tavoitteet ja toteutumisen seuranta. Jatkuvuussuunnitelman laadinta vuokrayksiköittäin. Asumisviihtyvyyteen liittyvien asioiden huomioiminen ja kehittäminen talousarvion puitteissa. Markkinointiin panostaminen tarvittavilta osin. Riskeihin liittyviä osa-alueita tarkastellaan ja kartoitetaan aktiivisesti jotka kautta toimintatapoja ja toimenpiteitä voidaan kehittää suuntaan jolla pystytään ehkäisemään riskien toteutumista. Toimenpiteet aloitettu (mm. suunnittelu) v.2015 rakennuttamisen toteuttamiseksi. Konsernirakenteen tiivistämisen erillisselvitykset ja toimenpiteet yhteistyössä emon kanssa Yhtiön palvelutarjooman kehittäminen omistajatarpeen mukaisesti Toiminnan kustannustehokkuuden lisääminen Uusasiakashankinta Uudet palvelutuotteet ja konseptit Toiminnan kustannustehokkuuden lisääminen Taloussuunnittelu Keskustan biolämpölaitoksen kaavoitusta jatketaan. Toteutetaan tarvittavat omistusjärjestelyt. Kaasulla tuotetun kaukolämmön hyötysuhde >87% Päivitetään varautumissuunnitelma
Yhteisö Kangasalan Uimahalli Oy Lämmön-, sähkön-, ja veden kulutusten tarkka seuranta ja säästöjen hakeminen Tarkka budjetointi ja talouden seuranta Uusien palvelujen ja tuottojen kehittäminen Keinojen hakeminen hiljaisten kausien täyttämiseksi Erinomaisen asiakaspalvelun kehittäminen Asiakastyytyväisyystutkimuksen tulosten hyödyntäminen Riskianalyysissä esiin nousseiden toimenpiteiden toteutus Kangasalatalo Oy Kangasalan Torikeskus Oy KI Oy Kangasalan Harjunsola I KI OY Kangasalan Harjunsola II Kangasalan Parkki Oy (kunnan omistusosuus-%) Kehittämisvisio 100, 00 Kuohu toimii virkistyskeskuksena, joka palvelee monipuolisesti kaikkien asiakasryhmien tarpeita sekä edistää hyvän uimataidon saavuttamista suurten vesistöjen maakunnassa. Kuohu on kaikkien asiakasryhmien kohtauspaikka josta saadaan iloa elämään, ja josta kerrotaan myös muille. Kuohuun tulevat uudet asiakkaat saavat niin hyvän palvelun että he jäävät pysyviksi asiakkaiksi. Kuohu on osa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja luotettava yhteistyökumppani. 100,00 Kangasala-talo on kokoluokassaan vetovoimaisin ja ammattitaitoisimmin toimiva kulttuuritalo, jota myös käyttäjät suosittelevat. Omistajan asettamat tavoitteet Kunnan avustus enintään 810 000 euroa Asiakasmäärä 200 000 Uuden hankintalain mahdollistamat osakeomistusjärjestelyt konsernirakenteen kehittämiseksi Riskienhallinnan kehittäminen Kunnan avustus kulttuuripalveluiden tuottamiseen enintään 260 000 euroa. Kunnan avustus museopalveluiden tuottamiseen enintään 220 000 euroa. Kunnan vuokratuki enintään 680 000 euroa. Asiakastavoite 25 000 asiakasta. Selvitetään säätiön perustamisen mahdollisuus museotoimintaan. Riskienhallinnan kehittäminen. 100, 00 Yhtiön purkaminen 31.3.2016 66,0 Kiinteistön liike-/toimistotilat ovat joko omistajan tai vuokralaisen käytössä. Alustavat suunnitelmat kiinteistön kehittämisestä 66,0 Toiminta jatkuu ennallaan. Kiinteistön liike-/toimistotilat ovat joko omistajan tai vuokralaisen käytössä 100,00 Yhtiö hallinnoi keskustakorttelin maanalaista pysäköintiä Kiinteistökehittämisen edistämien Kiinteistökehittämisen edistämien Yhtiö pystyy rahoittamaan investointinsa Yhtiön pysäköimistoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen. Riskienhallinnan kehittäminen Yhtiön toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi Toiminta kulttuuri- ja museopalveluissa sopeutetaan käytettävissä oleviin varoihin. Omia tulonlähteitä etsitään ja kehitetään pitkäjänteisesti. Laadukkailla ja monipuolisilla sisällöillä sekä markkinoinnilla ja tiedotuksella kasvatetaan kävijämääriä. Riskienhallintaan kehitettyä prosessia pidetään yllä aktiivisesti. Uusiin riskeihin reagoidaan nopeasti. Omistajanohjauksen toteuttaminen ja yhtiön asettaminen selvitystilaan jota kautta yhtiön purku on mahdollista suorittaa. Talotekniikan ja vaipan ylläpito järkevään hintaan vuokralaisia tyydyttävällä tasolla. Yhteistyökumppanin etsintä kehittämiseen Talotekniikan ylläpito noin kymmenen vuoden pts:lla Vuokralaisten tarpeet huomioiden Neuvottelujen käyminen ja sopimusten tekeminen muiden toimijoiden kanssa pysäköintilaitostoiminnan käynnistämiseksi 18