Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen

Samankaltaiset tiedostot
Eroaminen vs. siirtyminen toisen asteen koulutuksessa. Ohjauksella vahvaksi elämän siirtymissä Sanna Laiho

Ammatillisen koulutuksen reformi. Läpäisyohjelman kokemusten hyödyntäminen. Kokous OKM

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Henkilökohtaistamisen prosessi

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

Koulutus on ihmisen elinkaarelle sijoittuva jakso käynnistyy koulutukseen johtavasta nivelvaiheesta sisältää sivistystä, taitoja ja hyvinvointia

Erityinen tuki-webinaari

Siirtymät sujuviksi SISU -hanke

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

OHJAUKSELLISIA KEINOJA NUORTEN JA AIKUISTEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMISEN EHKÄISYYN

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Pohjanmaan aluekokeilut hankkeessa

Mitä LIITO on. Mitä lisäarvoa NUORI saa

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

OPPIJAN VERKKOPALVELU Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Finlandia-talo Mikä muuttuu tai tulisi muuttua?

Ammatillinen reformi ja opettaja

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

TUTKINTOJEN AUDITOINNIT

Soluopetus. LARK5 workshop Katja Wirenius Gsm

Ohjauksen merkitys eri nivelvaiheissa

Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Lukiouudistus Kasvatustieteen alan dekaanien ja yliopistojen opettajankoulutusyksiköiden johtajien kokous

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Erityisopiskelijan työssäoppimisen ja työllistymisen tuki

Muutokset ammatillisessa koulutuksessa

1. OPISKELIJAHUOLTO KAIKILLE

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Työvälineitä tiedolla johtamiseen; CASE 1 Miten varmistetaan päivittämisen ajantasaisuus ja oikeellisuus

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Reformi puheesta nostettua

Miten kehittämishankkeiden hyvät käytännöt siirtyvät arjen toimintaan? Sirkka Hulkkonen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTATUTKIMUS

Nitoja-toimintamalli nitoo opiskelijat amikseen, opet ohjaukselliseen työotteeseen ja niittaa kaikki duuniin

Nuoret ja aikuiset, yhdessä osaamista hankkimassa Kirsi Malmstedt, Etelä-Savon ammattiopisto

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Kolmiportaisen ja erityisen tuen kehittämissuunnitelma Vantaalla. Opetuslautakunta

Arviointifoorumi 2018: Koulutuspolut ja tasa-arvo -työpajatyöskentelyn kulku

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke

Opiskelijoiden yksilölliset opintopolut

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Pedagoginen johtaminen

Miten koulutuksen järjestäjä hallitsee laatua

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

Valtionavustukset 2014 ammatillisen peruskoulutuksen tukena

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ohjaus ja osaamisidentiteetti Johanna Ollila, projektipäällikkö Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

CARRY ON KÄRRYLLINEN TYÖKALUJA OHJAUKSEEN

Pirjo Sillman, reformilähettiläs, kouluttaja, koulutussuunnittelija TAKK, Rakentaminen

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

Ammatillisen osaamisen ja työelämäyhteistyön rakentaminen opintojen aikana Zoomin koulutustilaisuudet syksyllä 2017

Amisten ajatuksia opintojen ohjauksesta ja henkilökohtaistamisesta

Ammatillisen koulutuksen reformi Erityistä tai vaativaa erityistä tukea tarvitseva opiskelija ammatillisessa koulutuksessa

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN YHTEISTYÖSEMINAARI AVAUS

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Lausuntolomake opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistiosta Valmiina valintoihin II Ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluun.

Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Limingan työpajan keskustelun teemoja

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Kuinka reformi muuttaa sote-opettajan työtä? SOTE-PEDA WEBINAARI Anita Eskola-Kronqvist HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Hyvän ohjauksen kriteerityö

PAEKin kyselyt (koonti ) Sanna Annala Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus (PAEK)

Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja

Ammatillisen koulutuksen rinnakkaisseminaari. Jokaiselle tarpeen mukaan - miten ohjausta ja opetusta käytännössä järjestetään ja toteutetaan?

Opetussuunnitelma 2019 / Ammatillinen opettajankoulutus. Esipuhe 3. Johdanto 4

VALMA ja TELMA seminaari

Erityinen tuki Salpauksessa. Erityisen tuen infoilta Riitta Murtorinne

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Toukokuu *CV. Opettajat Opiskelijat Työelämä KESKIMÄÄ RIN

Transkriptio:

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen Selvitysraportin julkistamistilaisuus 1.3.2019

Laadullisen selvityksen toteuttaminen Ammatillisen koulutuksen nykytila ja kehittämistarpeet (Sujuvat siirtymät hankekokonaisuuden viitekehyksessä) Ammatillisen osaamisen tuottaminen ( läpäisy ), Joustavat ohjauspolut ( sujuvat siirtymät ) Opintoihin kiinnittyminen ( eroamisen vähentäminen ). Lisäksi koulutuksen järjestäjän iso kuva ja muutoksen hallinta Aineisto koottiin kehittämistyön menetelmin Järjestäjävierailut 36 koulutuksen järjestäjän luona (yli 300 paikallista asiantuntijaa ryhmäkeskusteluissa) + 3 www kyselyä Yhteiset kehittämiskeskustelut (ei pelkkää aineiston keruuta) Aiemman tiedon päivittäminen Nykyhetken ja tulevaisuuden erottaminen; missä ollaan, miksi, ja miten tästä eteenpäin? Tulkintojen lukuohje Suhteellista hyvyyttä ja huonoutta Mistä puhuttiin paljon, ja missä oli aukkokohtia oletusten testaaminen Isolla kynällä piirretty yleistettävä kuva

Koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittäminen Kokonaisvaltaisen muutoksen haaste Uudistuksen periaatteellinen kannatus Puhetta välitilasta ja murroksesta Kaksoishaaste ; kehittämisen lisäksi arkisen perustyön toteuttaminen Olennaiseen keskittyminen ja toiminnan tehostaminen Opiskelijan kohtaaminen, ohjaaminen ja opettaminen Ammatillisen koulutuksen täytyy tehdä, mitä ammatillisen koulutuksen täytyy tehdä Sisäiset kehittämis-, tehostamis-, ja säästötalkoot Lisävoimavarojen hakeminen Johtajuuden uudet ihanteet (henkilöstö voimavarana, osallistaminen, yhteisöllisyys, tiimityö, yhteisöpsykologinen osaaminen) Henkilöstön osaamisen päivittäminen ja lisääminen Hyvät käytännöt (osaamisen jakaminen, sisäinen parastaminen) Valtakunnallinen ja paikallinen yhteistyö, yhteiset käytännöt, hankkeet

Koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittäminen Pienet säästöt ja leikkaukset Byrokratian ja hallinnollisten turhakkeiden poistaminen toiveena Päällekkäisyyksien etsiminen ja poistaminen (mm. työnkuvat) Turha kirjaaminen ja dokumentointi pois, tekniset järjestelmät toimiviksi Pienistä puroista syntyy iso tehostaminen ja säästö Säläksi kutsuttujen turhakkeiden siivoaminen ydinasian tieltä Järjestäjien mielipiteet uudistuksesta yhteneväisiä, henkilökunnan näkemyksissä vaihtelua Lisää haastetta johtamiselle Henkilökunnan osaaminen, yhteistyöverkostot ja hankeperinne yleisiä vahvuuksia

Ammatillisen osaamisen tuottaminen ( läpäisy ) Opettamisen ja oppimisen kysymykset (reformin tavoitteet) Monipuoliset oppimisympäristöt, henkilökohtaistaminen, osaamisperusteisuus, työelämäpainotteinen opiskelu Reformin muutokset sopivat useimmille opiskelijoille osa tarvitsee paljon ohjausta ja tukea Julkisuuskuva liian yksipuolinen ja kielteinen Läpäisyn teemassa suhteellisesti eniten kehittämistarvetta Osaamisperusteisuus, arviointi, HOKS-käytännöt Tasalaatuisuus ja laadunvarmistus Opettajuuden iso, ellei peräti massiivinen muutos (ohjaava opettajuus) Tarveharkintaisuuden lisääminen? Itseohjautuville nopeat väylät eteenpäin Ohjausta tarvitseville enemmän tukea Resurssien tehokkaampi käyttäminen (lähiopetuksen kohdentaminen) Vertaisoppiminen ja ohjaus (tiimityö)

Joustavat ohjauspolut ( Sujuvat siirtymät ) Siirtymien ja ohjauksellisuuden jäsennystä

Joustavat ohjauspolut ( Sujuvat siirtymät ) Nykytila hyvässä kehitysjatkumossa Paljon käytäntöjä, kehittämishalua ja tasalaatuisen hyvää henkilöstöä Haasteet usein teknisiä ja järjestelmiin liittyviä (helppous) HOKS-keskustelut ja suunnitelmat yksilöllistämisen kivijalkana Jatkuvaan hakuun suhtaudutaan myönteisenä mahdollisuutena Tuonut alkuvaiheessa paljon lisätyötä>käytäntöjen kehittämistarve Hyvät yhteistyöverkostot välttämätön ehto siirtymille Suhteellisen vahvoja niveliä Perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaihe Ns. huolivaiheen palvelut ja eroavan opiskelijan tuki Suhteellisen heikosti toimivat nivelet (kehittämistarve) Aiemmin opinnoista eronneen jatko-opinnot (ns. paluun tuki) Opiskelijoiden työllistymisen tuki ja siirtymän seuranta Jatko-opintoihin sijoittumisen tuki (AMK-yhteistyö, väyläopinnot)

Joustavat ohjauspolut ( Sujuvat siirtymät ) Kehittämistarpeita Perusopetuksessa annettava ohjaus ja opetus (heijastuu toiselle asteelle) Vastuuopettaja, joka seuraa opiskelijan mukana opintojen alusta loppuun saakka. Opiskelijat kaipaavat ryhmää, johon kiinnittyä. Henkilökohtaistamisen ja yksilöllisten opintopolkujen huonona puolena on pidetty yhteisön katoamista Opiskelijoiden luukuttamisen ja hyppyyttämisen vähentäminen Monta ohjaajaa, ohjauspaikkaa liian monta uutta ihmistä tai asiantuntijaa HOKS- ja uraohjaussuunnitelmien sekä sähköisten tieto- ja seurantajärjestelmien kehittäminen Tarve lisääntynyt, koska ohjauksellisen kopin ottajia on enemmän

Opintoihin kiinnittyminen ( eroamisen vähentäminen ) Opinnoista eroamisen perinteiset syyt ovat edelleen vahvasti esillä (mm. väärä ala, oppimisvaikeudet, raha-asiat). Uusia ja erityisen ajankohtaisia ilmiöitä Epämääräinen oirehdinta, jota on vaikea kuvata perinteisin termein Huumeet ja mielenterveydellinen (lievä) oirehdinta Monen tekijän yhteisvaikutus ja syykimppu Millä tavalla ammatillisen koulutuksen reformi vaikuttaa eroamisiin? Uusia eroamisen syitä ja pärjäämisen vaatimuksia (mm. sosiaalinen rohkeus)? Työelämään (oppimisjaksoille) siirtymisen kynnys on monelle korkea Keskeyttämisten lisääntyminen? Ohjausta vaativa nivelvaihe, sillanrakennuskäytäntöjen tarve (työpajat, tuettu työssäoppiminen) Yli 20 vuotiaiden eroprosentti huolenaiheena Palvelutarjonnan ja tarpeen parempi kohtaaminen

Opintoihin kiinnittyminen ( eroamisen vähentäminen ) Opiskeluhuollon nykytilassa nähdään paljon vahvuuksia Tasalaatuisen hyvä henkilöstö, paljon käytäntöjä, kehittämishalua Moniammatillinen verkostoyhteistyö toimii monella paikkakunnalla hyvin. Heikkoudet ja rajoitteet usein voimavaroihin tai reunaehtoihin liittyviä Voimattomuuden tunne; tiedetään mitä tehdä, mutta keinot ja voimavarat eivät riitä Selkein huoli kohdistuu ns. väliinputoajiin Opiskelija, jonka ongelmat ja rajoitteet eivät oikeuta erityisopiskelijan statukseen, mutta haittaavat opintojen sujuvaa etenemistä. Suuret vaihtelut eronneiden määrässä Koulutusalat, tutkinnot paikallinen ja oppilaitostason vaihtelu Eroamista vähentävät esimerkiksi: Monipuoliset oppimisympäristöt, erityisopetus ja -ohjaajat, paikalliset työelämäsuhteet ja koulutustarpeet, opetuksen työelämäpainotteisuus, alan koulutuksen vetovoima Yksittäisellä opettajalla ja opiskelijaryhmällä valtava merkitys

Opintoihin kiinnittyminen ( eroamisen vähentäminen ) Ei pelkästään opiskelijahuollon tai yksittäisen opiskelijan asia Opettaminen ja oppilaitoksen kokonaistoiminta hyvin tärkeässä roolissa Opinnoista eroamista edeltää usein heikko kiinnittyminen Kiinnittymistä tuetaan hyvinvointia kehittämällä Heijastusvaikutukset: johdon toiminta, henkilöstön hyvinvointi, säästöt, julkisuuskuva jne Itseohjautuvuuden problematiikka Itseohjautuvuuteen kasvetaan vähitellen, vaatii ympäristöltä tiettyjä asioita (mm. luottamus, osallistaminen, arvokkuuden tunne) Sidoksissa motivaatioon, eli opiskelun ja alan kiinnostavuuden kysymys

Pari mainintaa tulevaisuudesta Tulevaisuutta koskevissa huolenaiheissa erottuu kolme keskeistä asiaa: Ammatillisen koulutuksen julkisuuskuva/vetovoima, henkilökunnan työssäjaksaminen ja resurssien riittävyys. Koulutusuudistus lisää valtakunnallisen yhteistyön tarvetta Yhteiset materiaalit ja käytännöt Avoimet ammatilliset opinnot, opintotarjottimet Valtakunnalliset tieto-, seuranta- ja opiskelijahallintojärjestelmät Hankkeiden merkitys Yleisesti tärkeää (hankeperinne), hankkeet osana laajempaa kehittämistä Sujuvat siirtymät -hankkeiden merkitys näkyy osaamisen kehittymisenä, uusien mallien ja materiaalien syntymisenä sekä yhteistyösuhteiden rakentumisena.