Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005

Kaavaselostus Ehdotus 16.2.2012 16WWE0247 UPM-KYMMENE OYJ JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 86. kaupunginosa Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee 16.2.2012 päivättyä rantaasemakaava karttaa. ALUEEN MÄÄRITTELY ALUEEN SIJAINTI KAAVAPROSESSIN VAIHEET Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen koskee osaa Tervamäen ranta-asemakaavasta. Suunnittelualue muodostuu Jyväskylän (86. kaupunginosa) Veijon kylässä (451) sijaitsevan Tervamäen tilan RN:o 179-451-1-436 Päijänteen puoleisista rantaalueista. Tilan alueelle sijoittuu lisäksi pienemmät lammet Alainen ja Keskinen Vehkajärvi. Tervamäen ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu kortteli 11 sekä siihen liittyvät maa- ja metsätalousalueet. Kumoaminen koskee Tervamäen ranta-asemakaavan mukaista maa- ja metsätalousaluetta. Suunnittelualue sijoittuu Jyväskylän kaupunkiin Korpilahdelle. Alue sijaitsee Päijänteen rannalla Heinosniemessä ja Rutaniemessä, noin 10 km:n etäisyydellä Korpilahden keskustasta länteen. Suunnittelualueen laajuus on noin 27,7 ha ja rantaviiva siihen kuuluu noin 1,12 kilometriä. Suunnittelutyö aloitettiin maanomistajan päätöksellä elokuussa 2009. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 31.3.2011. Vireille tulo 19.4.2011 Ranta-asemakaavaluonnos nähtävillä 22.11. 9.12.2011 Kaupunkirakennelautakunta 20.3.2012 Kaupunginhallitus Ranta-asemakaavaehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavan Kaava lainvoimainen

2 Sisältö Yhteenveto 1 LÄHTÖKOHDAT 1 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1 1.2 Suunnittelutilanne 2 1.2.1 Muut suunnitelmat ja selvitykset 8 1.3 Maanomistus ja väestö 8 1.4 Rakennettu ympäristö 8 1.5 Luonnonympäristö 8 1.6 Pohjakartta 13 1.7 Kaavamerkinnät ja määräykset 13 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 14 2.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve 14 2.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 14 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö 14 2.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet 15 2.5 Kaavan rakenne 18 2.6 Aluevaraukset 19 2.7 Kaavan vaikutukset 20 2.8 Ympäristön häiriötekijät 22 3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 22 3.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 22 3.2 Toteuttaminen ja ajoitus 22 3.3 Toteutuksen seuranta 22 Liitteet - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Emätilaselvitys - Tilastolomake Kartat Kaavakartta 1:5000 merkintöjen selityksineen ja kaavamääräyksineen

1 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Tervamäen ranta-asemakaavan muutos koskee Jyväskylän Korpilahdella (86. kaupunginosa), Veijon kylässä sijaitsevaa Tervamäen tilaa RN:o 179-451-1-436. Tilan alueelle sijoittuu lisäksi pienemmät lammet Alainen ja Keskinen Vehkajärvi. Kohde sijoittuu Korpilahdelle Päijänteen rannalle Heinosniemeen, noin 10 km:n etäisyydelle Korpilahden keskustasta. Suunnittelualueena on osa Tervamäen ranta-asemakaavaa. Kuva: Kaava-alueen yleissijainti Suunnittelualueeseen laajuus on noin 27 ha (kumottava alue 6,6 ha) ja siihen kuuluu Päijänteen rantaviivaa noin 1,12 kilometriä.

2 Kuva: Suunnittelualueen rajaus 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Keski-Suomen liitto on aloittanut myös 1. 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun.

3 1. vaihemaakuntakaavalla varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaavassa varataan alueita maa-aineshuoltoon ja tarkistetaan vahvistettavana olevan maakuntakaavan pohjavesija maa-ainesalueita (POSKI -hanke). Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 2. vaiheen maakuntakaavan 15.11.2010. 3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä 24.10.2007. Tuulivoima liitettiin mukaan 15.12.2010. Vaihemaakuntakaavaluonnos on valmistunut 3.11.2011. 4. vaihemaakuntakaava. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti 19.5.2010 käynnistää Keski-Suomen maakuntakaavan laatimisen. Maakuntakaava laaditaan 14.4.2009 vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä täydentävänä neljäntenä vaihekaavana. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Kaava-alueen sijainti Kuva: Ote maakuntakaavasta Alueelle sijoittuu maakuntakaavan virkistyskohde (45), Tervamäen valtakunnallinen veneulkoilualue. Päijänne on osoitettu kyseisellä alueella tärkeänä vesialueena merkinnällä W. Lähellä rantaa kulkee laivaväylä. Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.

4 Yleiskaava Suunnittelualue sijoittuu Päijänteen rantayleiskaava-alueelle. Rantayleiskaava on vahvistettu 23.8.1996. Ranta-asemakaavan sisältö on osoitettu yleiskaavallisesti. Kuva: Ote Päijänteen rantayleiskaavasta. Tervamäen ranta-asemakaava. Kuvaan on rajattu koko

5 Ranta-asemakaava Alueella voimassa oleva Tervamäen ranta-asemakaava on vahvistettu 2.12.1994. Kaavaan kuuluu Päijänteen sekä Keskinenja Alainen Vehkajärven ranta-alueita. Tervamäen ranta-asemakaava-alueella on vahvistunut tiloja Kuhaniemi1:114 ja Kiviniemi 1:412 koskeva Tervamäen rantaasemakaavan muutos ja laajennus, joka on hyväksytty Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 22.8.2011. Kuva: Ote Tervamäen ranta-asemakaavasta. Kaava-alueen pohjoisosa.

6 Kuva: Ote Tervamäen ranta-asemakaavasta. Kaava-alueen eteläosa. Kuva: Ote Tervamäen ranta-asemakaavasta. Keskinen- ja Alainen Vehkajärven ranta-alueet

7 Kuva: Tervamäen ranta-asemakaavan rajaus sekä ranta-asemakaavaa koskevien muutosten rajaukset. Tervamäen ranta-asemakaava-alue Tervamäen ranta-asemakaavanmuutos ja laajennus (kv 22.8.2011). Suunnittelualue. Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen. Kumottava alue

8 1.2.1 Muut suunnitelmat ja selvitykset Korpilahden kunnan arkeologinen perusinventointi, v. 2005. Museovirasto Korpilahden maisemaselvitys, Ulla Tuimala opinnäytetyö v. 2007 Korpilahden maankäytön esiselvitys 2008 (ESSU) Emätilaselvitys Luontoselvityksen tarkistus, Pöyry Finland Oy 2011. 1.3 Maanomistus ja väestö 1.4 Rakennettu ympäristö Kokonaisrakenne Suunnittelualueella maanomistajana on UPM-Kymmene Oyj. Suunnittelualue sijoittuu Korpilahden kirkonkylän ja Muuramen kunnan väliselle hyvin harvaan asutulle alueelle. Lähin asutuskeskittymä on Korpilahden kirkonkylä. Suunnittelualue on rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata. Alueen takareunalla kulkee Viherin yksityistie. Tie on ympärivuotisessa käytössä oleva tieyhteys Tervamäen alueella sijaitseville loma-asunnoille. Alueen lähiympäristö muodostuu pääasiassa Päijänteen rannoille sijoittuvista loma-asunnoista. Alueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä tai rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. 1.5 Luonnonympäristö Asemakaavamuutosta varten tehtiin luontoselvitys, jonka tarkoituksena oli kartoittaa alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä selvittää, onko siellä maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia luontoarvoja. Selvityksen teki biologi FM Soile Turkulainen Pöyry Finland Oy:stä. Lähtötiedot ja menetelmät Selvitysalue sijaitsee Jyväskylän kaupungin Korpilahden alueella Päijänteeseen rajoittuvassa Heinosniemessä (kuva 1). Noin 2 kilometrin mittaisella rantaosuuden keskiosassa on jo lomarakennuspaikkoja, jotka jätettiin selvityksen ulkopuolelle. Yleispiirteiltään selvitysalue on rakennuspaikkojen ulkopuolella

9 metsäistä maastoa. Eteläosassa on Päijänteen virkistysalueyhdistyksen omistama Tervamäen valtakunnallinen veneulkoilualue. Rannan tuntumassa kulkee tie läpi selvitysalueen. Ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun ja Eliölajit -tietojärjestelmän perusteella alueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia luontokohteita tai uhanalaisten lajien esiintymiä. Etelässä alue rajoittuu alueeseen, johon on tehty rantaasemakaavan muutosta varten luontoselvitys (Pöyry Environment Oy 2009). Alueelle tehtiin luontoselvitystä varten maastokäynti 5.9.2011. Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. Luonnonympäristön yleispiirteet Geologia, vesistöt ja pohjavesi Selvitysalue sijoittuu Heinosniemen itäosan mäkiseen kalliomoreenimaastoon. Selvitysalueen eteläosassa rinne on louhikkoinen ja kohoaa melko jyrkästi noin 20 metriä Päijänteen pinnan tason (+78,6 mpy) yläpuolelle. Selvitysalueen pohjoisosassa ranta on loivapiirteinen. Ranta on huuhtoutunutta kivikkoa ja soraa, ja suojaisimpiin kohtiin on kasautunut hiekkaa. Irtolohkareita on näkyvissä sekä vesirajassa että muualla alueella. Selvitysalue rajoittuu Päijänteen Rutasalmeen ja etelässä avautuvaan Mustanselkään. Pohjoisosassa erottuu kaksi

10 ojauomaa. Pintaveden ekologinen tila on arvioitu alueella hyväksi (Keski-Suomen ELY-keskus 2011). Selvitysalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Kasvillisuus ja eläimistö Selvitysalue sijoittuu eteläboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle ja kuuluu kasvimaantieteellisessä aluejaossa Järvi-Suomeen. Eliömaakuntana on Etelä-Häme. Selvitysalueen eteläosan louhikkoisen rinteen kiviä ja lohkareita peittävät sammalet. Puustossa on harvakseltaan varttuneita mäntyjä sekä nuoria koivuja, haapoja ja pihlajaa (kuva 2). Rinteen alla on kapea tasanne, joka levenee pohjoista kohti mentäessä. Tasanteen alueella on mäntypuustoa, joka muuttuu mökkien eteläpuolella varttuneita koivuja ja kuusia kasvavaksi sekametsäksi. Aluskasvillisuus on aukkoista, ja sen tavallisia lajeja ovat mustikka, puolukka, vanamo, metsätähti, metsäkastikka, kevätpiippo, kielo ja riidenlieko. Pienet nimenkärjet ovat kasvillisuudeltaan karumpia kasvaen mm. variksenmarjaa. Rehevimmällä sekametsäisellä alueella esiintyy sananjalkaa, nuokkuhelmikkää ja lillukkaa. Siihen liittyen on rinteen alla pienellä alueella lehtokasvillisuutta. Mökkien pohjoispuolisella alueella on tien ja rannan välissä kapeana kaistaleena kuusivaltaista varttunutta sekametsää. sen aluspuustossa on tiheässä nuoria kuusia, koivua, harmaaleppää ja pihlajaa. Kenttäkerroksessa on lehtomaisen kankaan lajistoa kuten mustikkaa, lillukkaa, käenkaalia, oraanmarjaa ja metsäkastikkaa. Alueen läpi kulkee kaksi kaivettua ojauoma, joiden varrella on vähän metsäalvejuurta. Kuva 2. Rantapuustoa eteläosassa ja pohjoisosassa. Vesi- ja rantakasvillisuus on selvitysalueen kohdalla melko niukkaa, mutta rantakivikoiden kohdalla on kuitenkin pieninä kasvustoina

11 järviruokoa. Vesirajassa kasvaa mm. suursaroja ja rantakukkaa. Rantaa reunustavat tervalepät, joista osa on kookkaita monirunkoisia puita. Pohjoisosassa on kaksi järeää haapaa lähellä rantaa. Niiden alta tai muualta selvitysalueelta ei löytynyt liitooravan papanoita tai lajille sopivia pesäpaikkoja. Luontoarvoiltaan huomionarvoiset kohteet 1. Eteläosan louhikkorinne Selvitysalueen eteläosan louhikkorinne on huomionarvoinen, vaikka vastaavan tyyppisiä kivikoita onkin Päijänteen alueella runsaasti (kuva 3). Louhikkoa voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeänä elinympäristönä, sillä sen puusto on kohtalaisen iäkästä. 2. Eteläosan hiekkaranta Suunnittelualueen ulkopuolella, selvitysalueen eteläosassa on kasautunut kivikon suojaan hiekkaa noin parikymmentä metriä pitkäksi kielekemäiseksi hiekkarantamuodostumaksi (kuva 3). Sen rannan puolella kasvaa mm. hietakastikkaa, saroja ja leskenlehteä. Kohde on liian pienialainen täyttääkseen luonnonsuojelulain (29 ) suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvan luonnontilaisen hiekkarannan kriteerit. Kuva 3. Louhikkorinne ja eteläosan pieni hiekkaranta 3. Eteläosan lehtolaikku Rinteen alla on pienialainen rehevä kohta, jossa kasvaa mustakonnanmarjaa, sudenmarjaa, näsiää ja lehtokuusamaa. Puustossa on varttuvia kuusia ja nuoria haapoja. Lehtolaikkua voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeänä elinympäristönä.

12 4. Järeät haavat Selvitysalueen pohjoisosassa kasvaa lähekkäin kaksi järeää haapaa. Puissa ei havaittu koloja eikä niiden alla todettu syksyn maastokäynnillä liito-oravan papanoita. Koska syksy ei ole lajin toteamisen kannalta luotettava ajankohta, on puut ja niiden lähipuut suositeltavaa ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon, niin ettei niitä kaadeta. 4 3 2 1 Kuva 4. Luontoarvoiltaan huomionarvoisten kohteiden sijainti. Johtopäätökset Selvitysalue on luontoarvoiltaan melko tavanomaista ja seudulle tyypillistä aluetta. Siellä ei todettu kohteita, jotka täyttäisivät luonnonsuojelulain (29 ) kriteerit suojelluista luontotyypeistä tai olisivat vesilain (1 luku, 15a ja 17a ) tarkoittamia luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä. Louhikkoa ja lehtolaikkua voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeinä elinympäristöinä. Alueella ei todettu kohteita, joilla voisi olla erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luontodirektiivilajeille tai jotka linnustoltaan olisivat

13 erityisen monipuolisia. Kaksi järeää haapaa on suositeltavaa säilyttää, sillä syksyn maastokäynnin perusteella ei voida täysin sulkea pois mahdollisuutta, etteikö liito-orava voisi käyttää niitä pesäpuina. Todetut luontokohteet on suositeltavaa ottaa maankäytön suunnittelussa huomioon, mutta ne eivät ole voimakkaasti suunnittelua rajoittavia. Uusi rakentaminen on syytä pyrkiä sijoittamaan olemassa olevien rakennuspaikkojen ja tieyhteyden lähelle, niin että muu osa rannasta säilyy yhtenäisenä viher- ja virkistysalueena. Lähteet Geologian tutkimuskeskus 2010: Geokartta-palvelu. http://geokartta.gtk.fi/. Keski-Suomen ELY-keskus 2011: Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=22818&lan=fi. Pöyry Environment Oy 2009: Tervamäen ranta-asemakaavan muutoksen luontoselvitys. 4 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. 685 s. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. Helsinki. Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J. & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Ympäristöministeriö. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympäristökeskus. Valtion ympäristöhallinnon virastojen OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu. http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp. Rekisterit: Valtion ympäristöhallinnon virastojen Eliölajit-tietojärjestelmä 22.9.2011. 1.6 Pohjakartta 1.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään Tervamäen rantaasemakaavan pohjakarttaa 1:5000. Kartta on hyväksytty 8.10.1991. Pohjakarttaa on täydennetty ajantasaisella kiinteistöraja-aineistolla. Kaavamerkinnät ja määräykset ovat ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset.

14 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaisesti ranta-asemakaavaa käytetään pääasiassa loma-asumisen järjestämiseksi. Rantaasemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Tervamäen tilan alueelle kaksi uutta rakennuspaikkaa. 2.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajien päätöksellä elokuussa 2009. Maanomistaja on jättänyt asemakaavan muutoshakemus kaupungille 14.2.2011. Kaavahanke käsiteltiin Jyväskylän kaupungin sisäisessä palaverissa (SILLISSÄ) 14.11.2011. Osalliset Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Muut osalliset Sähkö- ja teleyhtiöt Päijänteen virkistysalueyhdistys Vireilletulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä ja Keskisuomalaisessa 19.4.2011.

15 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö 2.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Yleistavoitteet Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin ilmoitustaululla, lehdessä ja erillistiedoksiannolla ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Lisäksi kaavatyön etenemistä ja suunnitelmia voi tarkastella Jyväskylän kaavoitusosaston internetsivuilla osoitteessa www.jkl.fi/kaavoitus. Luonnosvaiheessa sekä kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa tullaan tarvittaessa neuvottelemaan osallisten kanssa. Kaavaluonnos on ollut yleisesti nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n sekä -asetuksen 30 :n määräysten mukaisesti 22.11. 9.12.2011 välisen ajan palvelupiste Hannikaisessa sekä Korpilahden yhteispalvelupisteessä. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta sekä Keski-Suomen liitolta ja luonnoksesta jätettiin neljä mielipidettä. Lausuntojen ja mielipiteiden perusteella kaava-aineistoon tehtiin pieniä, lähinnä teknisiä tarkistuksia. Mm. ohjeellisen ajoyhteyden linjausta tarkistettiin nykytilanteen mukaiseksi ja ajoyhteyden kaavamääräystä täydennettiin voimassa olevan rantaasemakaavan mukaiseksi. Mielipiteisiin ja lausuntoihin on annettu kaavanlaatijan vastineet. Ehdotusvaiheessa kaava tulee uudelleen nähtävillä, jolloin osalliset voivat tarvittaessa jättää muistutuksia. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 31.3.2011 Keski- Suomen ympäristökeskuksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti huomioitu ja niiden toteutumista pyritään edistämään. Maakuntakaava Ranta-asemakaava ei ole ristiriidassa vahvistetun maakuntakaavan kanssa.

16 Yleiskaava Voimassa olevan ranta-asemakaavan sisältö on osoitettu Päijänteen rantayleiskaavassa yleiskaavallisesti. Jäljempänä esitetyt tavoitteet poikkeavat Päijänteen rantayleiskaavan ratkaisusta, koska aikoinaan rantayleiskaavaan on osoitettu vain ranta-asemakaavan mukaiset rakennuspaikat. Mitoituksen sallimaa rakennusoikeutta ei ole kokonaisuudessaan rantayleiskaavaan osoitettu. Suunnittelun tavoitteet Kaavamuutoksen lähtökohtana on Keski-Suomen lääninhallituksen päätös 2.12.1994 jättää vahvistamatta 2.12.1994 vahvistetusta Tervamäen ranta-asemakaavasta kortteli kolme, johon kuului kolme rakennuspaikka. Tervamäen ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen on aloitettu maanomistajan UPM-Kymmene Oyj:n toimesta vuonna 2010. Maanomistajan tavoitteena on osoittaa kaksi kolmesta vahvistamatta jääneestä rakennuspaikasta omistamilleen mailleen. Rakennuspaikat osoitetaan voimassa olevan Tervamäen ranta-asemakaavan alueelle. Yksi kolmesta vahvistamatta jääneestä rakennuspaikasta on osoitettu Tervamäen tilan naapuritilalle Kiviniemi 1:412, tiloja Kuhaniemi1:114 ja Kiviniemi 1:412 koskevalla Tervamäen ranta-asemakaavan muutoksella. Kaavamuutos on hyväksytty 22.9.2011. Tätä kaavoitustyötä on edeltänyt emätilan rakennusoikeuden selvittäminen sekä UPM-Kymmene Oyj:n 15.12.2009 käymä neuvottelu alueellisen ELY- keskuksen ja Jyväskylän kaupungin kanssa vahvistamatta jääneiden rakennuspaikkojen osoittamisesta Tervamäen tilalle. Laaditusta emätilaselvityksestä käy ilmi, että emätilalla on vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Lisäksi ELY - keskuksen kanssa käydyssä neuvottelussa on todettu, että silloisen lääninhallituksen perusteet rakennuspaikkojen poistamiselle eivät ole olleet riittäviä. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisäksi ranta-asemakaava-alueen rajauksen tarkistaminen mm. metsänhoidollisista syistä kumoamalla osa, noin 5,7 ha:n suuruinen alue maa- ja metsätalousalueesta, ranta-asemakaava-alueen eteläosasta. Ranta-asemakaavassa osoitettuihin tieyhteyksiin tehdään muutos ranta-asemakaavan muutoksella muodostuvan RA korttelin 11 kohdalla. Tavoitteena on siirtää tien linjausta etäämmälle

17 rantaviivasta riittävien rakentamisetäisyyksien varmistamiseksi korttelialueella. Kaavamuutoksen yhteydessä ajantasaistetaan rantaasemakaavamääräyksiä rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden osalta Päijänteen rantayleiskaavassa sekä Tervamäen ranta-asemakaavassa annettujen rakennusoikeuksien määrästä sekä ympäristöä koskevien kaavamääräysten osalta. Rakennusoikeuden määrää nostaminen RA alueella tullaan tekemään rakennusjärjestyksen puitteissa ja määrä saatetaan vastaamaan nykyistä tasoa. Suurempaa rakennusoikeutta perustellaan sillä, että uudet rakennuspaikat ovat suuria, pintaalaltaan noin 5000 m 2, ja syviä, jolloin etäisyys rantaviivasta mahdollistaa suuremman loma-asunnon rakentamisen. Rakennusoikeuden nostoa perustellaan lisäksi tarkentuneilla mm. alinta lattiatason korkeutta ja rakentamistapaa ohjaavilla kaavamääräyksillä sekä määräyksillä rantaviivan jättämisellä luonnonmukaiseksi ja maisemallisesti merkittävän puuston säilyttämisellä. Kaavamuutoksessa poistetaan säilytettävän venevalkaman pohjoisja eteläpuolelle osoitetut yleiseen käyttöön tarkoitetut virkistysalueet. Voimassa olevassa kaavan mukaisesti virkistysalueiden käyttö on ollut tarkoitus määritellä alueiden toteuttamisvaiheessa. Ranta-asemakaava on ollut ratkaisultaan ns. omarantainen eikä kaava-alueen omaan käyttöön tarvita virkistysalueita. Koska virkistysalueet ovat jääneet toteutumatta, eikä niiden osoittamiselle ole tarvetta, poistetaan ne kaavamuutoksen yhteydessä. Tervamäen rantakaava-alueella säilyy lähes 9 ha:n suuruinen Päijänteen virkistysalueyhdistys ry:n yleiseen käyttöön tarkoitettu virkistysalue. Virkistysalue rajautuu suunnittelualueeseen. Ympäristön laatutavoitteet Ympäristöarvot otetaan huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Rakennuspaikat sijoitetaan rakentamiseen soveltuville rantaalueille. Ympäristöarvoiltaan arvokkaat tai huomionarvoiset alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle.

18 2.5 Kaavan rakenne Emätilaselvitys Mitoitus Ranta-alueella rakennusoikeuden määrittämisessä sovelletaan muunnetun rantaviivan laskentaperiaatetta ja kantatilatarkastelua. Kaavatyötä varten tehty mitoitustarkastelussa on noudatettu Päijänteen rantayleiskaavan mitoitusperiaatteita. Emätilatarkastelussa on käytetty poikkileikkausajankohtaa 1.7.1959. Emätilaan kuuluviksi tiloiksi lasketaan em. ajankohdan jälkeen emätilasta erotetut, tällä hetkellä voimassa olevat tilat. Mitoituslukemana on käytetty alueelle laaditun rantayleiskaavan mitoitusta, joka on 5 loma-asuntoa/rantakilometri. Tilakohtaisen rakennusoikeuden määrittämisessä käytetty muunnettu rantaviiva lasketaan peruskartalta rantaviivan muodot yleistäen. Rantaviivan muodot huomioidaan seuraavasti: - 50 100 metrin levyisten kapeikkojen (niemet tai salmet) rantaviivasta otetaan huomioon puolet, kerroin 0,5 - Alle 50 metrin levyisten kapeikkojen rantaviivasta huomioidaan kapeikon kanta Suunnittelualueella em. poikkileikkausajankohdan mukainen emätila on Heinosniemi RN:o 1:99, nykyinen RN:o 1:427. Emätilaselvityksessä on huomioitu kyseisestä emätilasta muodostetut ja tällä hetkellä voimassa olevat tilat. Emätilan käytetty rakennusoikeus on selvitetty siten, että käytettynä rakennusoikeutena on huomioitu emätilan alueella voimassa olevissa kaavoissa osoitetut rantarakennuspaikat. Emätilaselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Muutettavassa Tervamäen ranta-asemakaavassa rantaviivaa on yhteensä 6,9 km. Kaavassa on osoitettu yhteensä 27 lomarakennuspaikkaa. Kaavan kokonaismitoitus on 4 lomaasuntoa/rantaviivakilometri. 22.8.2011 vahvistuneen Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja laajennus huomioiden Tervamäen ranta-asemakaavan sekä kaavan muutos- ja laajennusalueen rantaviivan kokonaispituus kasvoi 7,35 km:iin. Rakennuspaikkojen lukumääräksi muodostui 29. Suunnittelualueen rantaviivan pituus on yhteensä 1120 m. Korttelialueisiin kuuluvan rannan osuus 163 m ja vapaan rannan osuus on 957 metriä. Kaavamuutoksella osoitetaan kaksi rakennuspaikkaa.

19 Aikaisemman ja nyt tilaa 1:436 koskevan ranta-asemakaavan muutoksen myötä Tervamäen ranta-asemakaavan rakennuspaikkojen kokonaislukumääräksi muodostuu 31. Koko Tervamäen ranta-asemakaavan kokonaismitoitukseksi muodostuu siten 4,22 loma-asuntoa/rantaviivakilometri. Ranta-asemakaavan muutoksessa emätilamitoitus ei myös poikkea Päijänteen rantaosayleiskaavan mukaisesta mitoituksesta, joka on 5 lomaasuntoa/ muunnettu rantaviivakilometri. Kaavamuutosalueen pinta-ala on yhteensä 21,8636 ha. Koko kaavamuutosalueen aluetehokkuus on e= 0,002. Rantaasemakaavan kumoamisalueen pinta-ala on 5,6660 ha. Palvelut Alueelle ei sijoitu uusia palveluita, vaan alue nojaa kuten tähänkin asti jo oleviin lähiseudun palveluihin, jotka sijaitsevat Korpilahden kirkonkylällä. Ympäristön laatutavoitteiden toteutuminen 2.6 Aluevaraukset Ympäristöarvot on otettu huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Kaavamääräyksissä on annettu ohjeita rakennuspaikkojen vesi- ja jätehuollosta, ympäristön hoidosta sekä rakentamisesta. Kaavalla muodostuu loma-asuntojen korttelialue, venevalkama sekä maa- ja metsätalousalueet. Loma-asuntojen korttelialue Tervamäen ranta-asemakaavan muutoksessa osoitetaan lomaasuntojen korttelialue 11 merkinnällä RA. Rakennuspaikalla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2. RA -alueiden pinta ala on yhteensä 8945 m 2. Aluetehokkuus e= 0,06. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen loma-asuinrakennuksen, erillisen saunan sekä talousrakennuksia. Rakennusten ja rakennelmien yhteenlaskettu lukumäärä saa olla enintään viisi. Enintään 100 k-m 2 suuruisen loma-asuinrakennuksen etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään

20 Muut alueet 30 metriä ja yli 100 k-m 2 suuruisen lomarakennuksen 50 metriä. Talousrakennusten etäisyys edellä mainitusta rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä ja enintään 25 k-m 2 suuruisen saunarakennuksen vähintään 15 metriä. Rantaviivasta ulottuva 15 metrin levyinen vyöhyke on osoitettu istutettavana alueenosana. Alueenosa tulee säilyttää luonnontilaisena. Alueen kasvillisuus tulee säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. LV Venevalkama. RA korttelin pohjoispuolelle on osoitettu venevalkama säilytetään kaavassa voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisesti. LV -alueen laajuus on 0,1774 ha. s-1 Alueenosa, jossa ympäristön arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Merkinnällä on osoitettu luontoselvityksen mukaiset arvokkaat luontokohteet. M Maa- ja metsätalousalue, jolla rakentaminen on kielletty. Muilta osin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueena. Alue on tarkoitettu ainoastaan maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Rakentaminen on kokonaan siirretty rakentamisen sallivalle RA alueelle. M-alueen laajuus on yhteensä 20,5170 ha. ajo/yk Ohjeellinen ranta-asemakaava-alueen yhteiskäyttöön tarkoitettu ranta-asemakaavatie. Tiellä voi olla myös ranta-asemakaavaalueen ulkopuolisia osakkaita. 2.7 Kaavan vaikutukset Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia luontoon, ympäristöön sekä yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin, maisemakuvaan ja rakennettuun ympäristöön sekä kaavan sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Kaavaratkaisu on sopusoinnussa laaditun luonto- ja maisemaselvityksen kanssa. Korttelialueet on sijoitettu rakentamiseen parhaiten soveltuville alueille siten, että rakentamista huonosti kestävät sekä ympäristöarvoja omaavat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueelle sijoittuvat arvokkaat luonnonympäristön kohteet on osoitettu kaavassa asianmukaisella kaavamerkinnällä, joka säilyttää kohteen arvokkaat ominaispiirteet.

21 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Toteutuessaan kaava jossain määrin tiivistää ranta-alueiden yhdyskuntarakennetta. Loma-asukkaiden määrän kasvulla on myönteistä vaikutusta lähialueen palveluiden kannalta. Kokonaisuudessaan vaikutukset kahden rakennuspaikan lisäyksestä jo loma-asutukseen muodostuneella ja hyvin rakentamiseen soveltuvalla alueella ovat melko vähäiset. Vaikutukset maisemakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on tällä hetkellä rakentamatonta metsämaata. Lähialueen rannoille sijoittuu tasaisesti lomarakentamista. Vaikutukset maisemakuvaan arvioidaan kuitenkin vähäisiksi, koska rakennuspaikkojen ranta tulee säilyttää luonnontilaisena, jolloin suojapuuston ansiosta rakennusten näkyvyys järvelle pienenee. Kaavassa annetaan myös seuraavanlaisia rakentamismääräyksiä rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan: Rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennusten tulee olla harjakattoisia ja julkisivumateriaalina tulee käyttää pääasiassa puuta. Katonvärin tulee olla väritykseltään tumma kaikissa rakennuksissa. Kokonaisuudessaan kaavan vaikutusten arvioidaan olevan vähäiset. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Kaavoitushankeen yhteydessä on selvitetty ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueelle saattavat kohdistua tulvina ja vedenpinnan nousuna. Alue sijaitsee Päijänteeseen viettävässä loivassa rinteessä. Korkeuseroa Päijänteen pinnan tasosta kaavaalueen takareunalle on noin 5 metriä. Rantaan osoitetut lomarakennuspaikat sijaitsevat alueilla joissa maaperä on hyvin rakentamiseen soveltuvaa, loivaa rinnemaastoa. Alueella säilyy myös laajempi metsäinen alue, millä puolestaan on myönteistä vaikutusta alueen pienilmaston kannalta. Toisaalta kuitenkin alueen sijainti etäällä taajamasta ja palveluista lisää yksityisautoilua ja kasvattaa liikenteestä johtuvia pakokaasupäästöjä. Kaavan toteutuessa sen aiheuttamat vaikutukset ilmastonmuutokseen arvioidaan vähäisiksi.

22 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset korostuvat lähinnä virkistyksen kannalta. Ranta-asemakaavan kumoamisen vaikutukset 2.8 Ympäristön häiriötekijät Ranta-asemakaavan noin 5.7 ha:n suuruisen maa- ja metsätalousalueen kumoamisella ei ole erityisiä vaikutuksia alueen maankäyttöön tai luonnonympäristöön. Ranta-asemakaavan kumoamisella mahdollistetaan maanomistajan metsänhoidolliset työt alueella eikä kyseessä olevan alueen metsänhoidosta synny maanomistajalle ylimääräisiä kustannuseriä. Rannan edustalla Heinosniemen ja Mustiensaarten välissä kulkee laivaväylä noin 300 metrin etäisyydellä rannasta. Alueelle saattaa kohdistua jonkin verran vesiliikenteestä aiheutuvaa häiriötä. 3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 3.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 3.2 Toteuttaminen ja ajoitus 3.3 Toteutuksen seuranta Niiltä osin mitä kaavassa ei ole määrätty, noudatetaan rakentamisessa Jyväskylän kaupungin 1.1.2009 voimaan tullutta rakennusjärjestystä. Kaavan toteutumiselle ei ole laadittu aikataulua. Toteutuminen tapahtuu maanomistajakohtaisesti kaavan hyväksymisen jälkeen. Kaavan toteutumisen seuranta on Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnalla. Pöyry Finland Oy/kaupunki- ja aluesuunnittelu Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Outi Toikkanen Suunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16WWE0247 11.3.2011/päivitetty 5.4.2011 ja 10.11.2011 UPM-KYMMENE OYJ JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 86. kaupunginosa (Korpilahti) Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen Rn86:005 16WWE0247 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 Tehtävän määrittely 2 1.2 Suunnittelun tavoitteet ja lähtökohdat 4 1.3 Aiemmat suunnitelmat ja tehdyt selvitykset 4 1.3.1 Tehdyt selvitykset 10 1.3.2 Tehtävät selvitykset 10 1.4 Vaikutusalue 10 2 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 10 2.1 Osalliset 10 2.2 Hyväksyminen 12 3 KAAVAN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12 3.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön 12 3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan 12 3.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset 12 4 KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO 13 5 YHTEYSTIEDOT 13 Copyright Pöyry Finland Oy

2 1 SUUNNITTELUTEHTÄVÄ JA LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tehtävän määrittely Tervamäen ranta-asemakaavan muutos koskee Jyväskylän Korpilahdella (86.. kaupunginosa), Veijon kylässä sijaitsevaa Tervamäen tilaa RN:o 179-451-1-436. Tila sijoittuu Päijänteen rannalle Heinosniemeen, noin 10 km:n etäisyydelle Korpilahden keskustasta. Tilan alueelle sijoittuu lisäksi pienemmät lammet Alainen ja Keskinen Vehkajärvi. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa Tervamäen tilan alueelle kaksi uutta rakennuspaikkaa. Kaavamuutoksella kumotaan osa Tervamäen ranta-asemakaavasta. Kumoaminen koskee ranta-asemakaavan mukaista maa- ja metsätalousaluetta. Kuva: Tervamäen ranta-asemakaavan sijainti Copyright Pöyry Finland Oy Copyright Pöyry Finland Oy 16WWE0247 3 Rakennuspaikkojen arvioitu sijainti Kuva: Alustava suunnittelualueen rajaus sekä osoitettavien rakennuspaikkojen arvioitu sijainti.

4 1.2 Suunnittelun tavoitteet ja lähtökohdat Kaavamuutoksen lähtökohtana on Keski-Suomen lääninhallituksen päätös 2.12.1994 jättää vahvistamatta 2.12.1994 vahvistetusta Tervamäen rantaasemakaavasta kortteli kolme, johon kuului kolme rakennuspaikka. Tervamäen ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen laatiminen on aloitettu maanomistajan UPM-Kymmene Oyj:n toimesta vuonna 2010. Maanomistajan tavoitteena on osoittaa kaksi kolmesta vahvistamatta jääneestä rakennuspaikasta omistamilleen mailleen. Rakennuspaikat osoitetaan voimassa olevan Tervamäen ranta-asemakaavan alueelle. Yksi kolmesta vahvistamatta jääneestä rakennuspaikasta osoitetaan Tervamäen tilan naapuritilalle Kiviniemi 1:412, tiloja Kuhaniemi1:114 ja Kiviniemi 1:412 koskevalla Tervamäen rantaasemakaavan muutoksella. Tätä kaavoitustyötä on edeltänyt emätilan rakennusoikeuden selvittäminen sekä UPM-Kymmene Oyj:n 15.12.2009 käymä neuvottelu alueellisen ELYkeskuksen kanssa vahvistamatta jääneiden rakennuspaikkojen osoittamisesta Tervamäen tilalle. Laaditusta emätilaselvityksestä käy ilmi, että emätilalla on vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Lisäksi ELY -keskuksen kanssa käydyssä neuvottelussa on todettu, että silloisen lääninhallituksen perusteet rakennuspaikkojen poistamiselle eivät ole olleet riittäviä. Kaavamuutoksen tavoitteena on lisäksi ranta-asemakaava-alueen rajauksen tarkistaminen mm. metsänhoidollisista syistä sekä ranta-asemakaavassa osoitettuihin tieyhteyksiin tehtävät muutokset. 1.3 Aiemmat suunnitelmat ja tehdyt selvitykset Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Keski-Suomen liitto on aloittanut myös 1 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun. 1. vaihemaakuntakaavalla varataan maa-alue Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle. 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 4.2.2011. 2. vaihemaakuntakaavassa varataan alueita maa-aineshuoltoon ja tarkistetaan vahvistettavana olevan maakuntakaavan pohjavesi- ja maa-ainesalueita (POSKI -hanke). Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 2. vaiheen maakuntakaavan 15.11.2010. Copyright Pöyry Finland Oy 16WWE0247 5 3. vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä 24.10.2007. Tuulivoima liitettiin mukaan 15.12.2010. Vaihemaakuntakaavaluonnos on valmistunut 3.11.2011. 4. vaihemaakuntakaava. Keski-Suomen maakuntahallitus päätti 19.5.2010 käynnistää Keski-Suomen maakuntakaavan laatimisen. Maakuntakaava laaditaan 14.4.2009 vahvistetun kokonaismaakuntakaavan jälkeen sitä täydentävänä neljäntenä vaihekaavana. Vaihekaavan tavoitevuosi on 2030. Kaava-alueen sijainti Kuva: Ote maakuntakaavasta Alueelle sijoittuu maakuntakaavan virkistyskohde (45), Tervamäen valtakunnallinen veneulkoilualue. Päijänne on osoitettu kyseisellä alueella tärkeänä vesialueena merkinnällä W. Lähellä rantaa kulkee laivaväylä. Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Copyright Pöyry Finland Oy

6 Rantayleiskaava Suunnittelualue sijoittuu Päijänteen rantayleiskaava-alueelle. Rantayleiskaava on vahvistettu 23.8.1996. Ranta-asemakaavan sisältö on osoitettu yleiskaavallisesti. Kuva : Ote Päijänteen rantayleiskaavasta. Copyright Pöyry Finland Oy 16WWE0247 7 Ranta-asemakaava Alueella voimassa oleva Tervamäen ranta-asemakaava on vahvistettu 2.12.1994. Kaavaan kuuluu Päijänteen sekä Keskinen- ja Alainen Vehkajärven ranta-alueita. Tervamäen ranta-asemakaava-alueella on käynnissä tiloja Kuhaniemi1:114 ja Kiviniemi 1:412 koskeva Tervamäen ranta-asemakaavan muutos. Kuva: Ote Tervamäen ranta-asemakaavasta. Kaava-alueen pohjoisosa. Copyright Pöyry Finland Oy

8 Kuva: Ote Tervamäen ranta-asemakaavasta. Kaava-alueen eteläosa. Kuva: Ote Tervamäen ranta-asemakaavasta. Keskinen- ja Alainen Vehkajärven rantaalueet Copyright Pöyry Finland Oy 16WWE0247 9 Kuva: Tervamäen ranta-asemakaavan rajaus sekä ranta-asemakaavaa koskevien muutosten rajaukset. Tervamäen ranta-asemakaava-alue Tervamäen ranta-asemakaavanmuutos ja laajennus (kv 22.8.2011). Suunnittelualue. Tervamäen ranta-asemakaavan muutos ja kumoaminen. Kumottava alue Copyright Pöyry Finland Oy