VUOHENSALON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI VUOHENSALON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P15411

2 1 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelutehtävä ja lähtökohdat Suunnittelu- ja vaikutusalue Lähtökohdat Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Voimassa oleva ranta-asemakaava Rakennusjärjestys Ranta-asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet Osallistuminen ja vuorovaikutus Osalliset Vireille tulo Tiedottaminen Luonnosvaihe Kaavaehdotus Viranomaisyhteistyö Hyväksyminen tehdyt selvitykset Tehtävät selvitykset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko Ohjelmointi ja aineiston hankinta touko lokakuu Kaavan valmisteluvaihe ja asemakaavaluonnos elokuu lokakuu Asemakaavaehdotus joulukuu 2012 helmikuu Hyväksymiskäsittely huhtikuu kesäkuu Yhteystiedot Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta... 14

3 2 (14) VUOHENSALON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. Suunnittelutehtävä ja lähtökohdat 1.1. Suunnittelu- ja vaikutusalue Vuohensalon ranta-asemakaavan muutos on aloitettu maanomistajien päätöksellä syyskuussa Vuohensalon ranta-asemakaavan muutos koskee Jyväskylän kaupungin 87. kaupunginosan Muuramen kylässä (405) sijaitsevia tiloja Silpaniemi RN:o 26:1, Vuonanmutka RN:o 26:2, Pikku-Kili RN:o 26:3, Kilikallio RN:o 26:4, Punatulkku RN:o 26:5, Tilhi RN:o 26:6, Kivitasku RN:o 26:7, Metso RN:o 26:8, Kuikka RN:o 26:9, Tiira RN:o 26:10, Isokoskelo RN:o 26:11, Rannanjärvi RN:o 26:12, Vihtori RN:o 26:13, Aleksanteri RN:o 26:14, Mustaniemi RN:o 26:15, Siirinniemi RN:o 26:16 ja Vuohensalo RN:o 26:17. Muilta osin Vuohensalon ranta-asemakaava säilyy ennallaan Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee Muuratjärven Vuohensalon saaressa 18 km Jyväskylän keskustasta lounaaseen, Muuramen ja Jyväskylän rajalla. Muuramen keskustaan on 7 km. Kuva kannessa: Kaava-alueen yleissijainti Suunnitelman vaikutukset kohdistuvat Vuohensalon saaren naapurikiinteistöjen lisäksi sen vastarannoille sekä Tikkalan kyläalueelle. Suunnittelualueen koko on 37 ha ja siihen sisältyy 2 km Muuratjärven rantaviivaa. Suunnittelualueella on viisi rakennettua kiinteistöä. Suunnittelualue on pääosin metsää. Saareen on rakennettu silta ja siellä on oleva tieverkosto. Saaren eteläpäässä on kolme vakituista asuntoa ja niissä asuu yhteensä 6 asukasta.

4 3 (14) Kuva: Ortokuva (Jyväskylän kaupungin karttapalvelu). Suunnittelualueen rajaus on merkitty kuvaan punaisella varjostetulla viivalla. Kuva: Ortokuva (maanmittauslaitos). Kuvassa näkyy koko Vuohensalon saari ja sinne rakennettu silta pohjoisessa.

5 4 (14) Kuva: Maastokartta (Maanmittauslaitoksen karttapaikka)

6 5 (14) 1.3. Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava ( ). Suunnittelualueelle ei kohdistu merkintöjä. Kuva: Ote maakuntakaavasta ja suunnittelualueen sijainti. Maakuntakaavaa on täydennetty ja täydennetään vaihemaakuntakaavoilla. 1. vaihemaakuntakaavalla ( ) varattiin Jyväskylän seudun uudelle jätteenkäsittelykeskukselle tarpeellinen maa-alue. 2. vaihemaakuntakaavalla ( ) sovitettiin yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. 1. ja 2. vaihemaakuntakaavan aluevarauksia ei kohdistu suunnittelualueelle.

7 6 (14) Yleiskaava Alueella on voimassa ja Tikkalan oikeusvaikutteinen osayleiskaava (lainvoimainen alkaen ). Yleiskaava ei ole voimassa rantaasemakaava-alueella, mutta yleiskaava on ohjeena ranta-asemakaavaa muutettaessa. Kuva: Suunnittelukohteen sijainti Tikkalan osayleiskaavassa

8 7 (14) Kuva: Suunnittelualue rajattuna Tikkalan osayleiskaavaan. Tikkalan osayleiskaavaan on merkitty rakennuspaikat voimassa olevan rantaasemakaavan mukaisesti. RA merkinnän selitys on yleiskaavassa seuraavasti: LOMA-ASUNTOALUE Alue on tarkoitettu pääasiassa loma-asumiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen, enintään II-kerroksien loma-asunnon, erillisen saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kerrosala saa olla yhteensä enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 kem². Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisella ranta-alueella saa kuitenkin rakentaa siten, että 100 metrin etäisyydelle rantaviivasta rakennusoikeus on enintään 250 kem². Lomarakennuksen vähimmäisetäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta määräytyy kerrosalan mukaisesti siten, että: - kerrosalaltaan enintään 100 m² suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 30 metriä. - kerrosalaltaan yli 100 m² suuruisen rakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 50 metriä. Erillinen saunarakennus, jonka pohjapinta-ala on enintään 25 m² voidaan sijoittaa vähintään 15 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Pinta-alaltaan alle 1 ha:n saarissa olevia rakennuksia saadaan peruskorjata ja tuhoutuneiden tilalle rakentaa uusia nykyistä kerrosalaa ylittämättä. Jätevesistä on huolehdittava siten, ettei pohjavesiä tai vesistöjä saastuteta.

9 8 (14) Voimassa oleva ranta-asemakaava Luku x osoittaa alueen rakennuspaikkojen enimmäismäärän. = Ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. Rakennuspaikan rakennusoikeus kuuluu sille tilalle, jonka alueelle ohjeellinen symboli on merkitty. Alueella on voimassa Vuohensalon ranta-asemakaava vuodelta Suunnittelualue rajautuu voimassa olevan Vuohensalon ranta-asemakaavan pohjoiselle osalle. Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa suunnittelualueella on rakennuspaikkoja 16 kpl. Niistä viidellä on rakennuksia. Yhdellä kiinteistöllä (Siirinniemi) on kaksi rakennusta. Kuva: Voimassa oleva ranta-asemakaava Voimassa olevaan ranta-asemakaavaan merkitty venevalkamapaikka on käynyt tarpeettomaksi sen jälkeen, kun saareen 1982 rakennettiin silta. Venevalkamavaraus on poistettu v maanmittaustoimituksella. Maanmittaustoimitus ei poista venevalkamamerkintää ranta-asemakaavasta. Vuohensalon ranta-asemakaavan mukaan ohjeellisille rakennuspaikoille saa rakentaa yhden yksikerroksisen loma-asunnon ja sen käyttöön soveltuvia

10 9 (14) talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 110 m² Rakennusjärjestys Niiltä osin kuin ranta-asemakaavalla ei erikseen määrätä, noudatetaan Vuohensalossa Jyväskylän voimaan tullutta rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on luettavissa kaupungin www-sivuilta. 2 Ranta-asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet Voimassa oleva ranta-asemakaava sallii tällä hetkellä vain 110 kem²:n rakennusoikeuden rakennuspaikoille. Lomarakennusten keskikoko on vuodesta 1982 kasvanut huomattavasti. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on yleiskaavan ja rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus sekä kaavamääräysten ajantasaistaminen. Kaavamuutoksen yhteydessä rakennuspaikkoja halutaan syventää sisämaahan päin. Kuva: Olevat rakennuspaikat voimassa olevassa ranta-asemakaavassa ovat vain ~50 metrin syvyisiä rantaviivasta laskien (punainen katkoviiva). Keltaisella väritetyt rakennuspaikat ovat rakennettuja. Syventämällä rakennuspaikkojen n. 30m sisämaahan päin saadaan rakennuspaikkojen koko ja rakennusten etäisyys rantaviivasta yleiskaavan sekä rakennusjärjestyksen mukaisiksi. Samalla parannetaan rakentamisen suhdetta järvimaisemaan. Kaavan tavoitteena on myös yhden loma-asunnon kohdalla käyttötarkoituksen muutos loma-asunnosta vakituiseksi asunnoksi.

11 10 (14) 3 Osallistuminen ja vuorovaikutus 3.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä ranta-asemakaavassa osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat Ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset ja yhteisöt Keski-Suomen ELY -keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Tikkalan kyläyhdistys Jyväskylän kaupunki Kaavoitus Tonttituotanto Yhdyskuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi 3.2 Vireille tulo 3.3 Tiedottaminen 3.4 Luonnosvaihe Muut osalliset Sähkö- ja teleyhtiöt Kaavan vireille tulosta kuulutetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä. Kaavasta tiedottaminen tehdään kaupungin ilmoitustaululla, lehdessä ja erillistiedoksiannolla ulkopaikkakuntalaisille osallisille. Lisäksi kaavatyön etenemistä ja suunnitelmia voi tarkastella Jyväskylän kaavoitusosaston wwwsivuilla osoitteessa Luonnosvaiheessa sekä kaavoituksen myöhemmissä vaiheissa tullaan tarvittaessa neuvottelemaan osallisten kanssa. Kaavaluonnosvaiheen MRA 30 :n mukaisesta nähtävillä olosta tiedotetaan osallisille kirjallisesti sekä yleisesti Keskisuomalaisessa julkaistavalla kuulutuksella. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavan valmisteluaineisto asetetaan kuulutuksella nähtäville Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaiseen sekä Korpilahden yhteispalvelupisteeseen. Luonnosvaiheen aikana osallisille varataan mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavahankkeesta kirjallisena kaupungin

12 11 (14) 3.5 Kaavaehdotus yhdyskuntatoimen kirjaamoon kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus pidetään virallisesti nähtävillä (MRL 65 ) 30 päivää Jyväskylän kaupungin Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa sekä Korpilahden yhteispalvelupisteessä. Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoitusosaston www-sivuilla. Osallisille varataan mahdollisuus muistutusten ja lausuntojen antamisen. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) toimitetaan kirjallisena kaupungin yhdyskuntatoimen kirjaamoon kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. 3.6 Viranomaisyhteistyö MRL 66 :n 2 momentissa tarkoitettu aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Tarvittaessa pidetään viranomaisneuvottelu myös ehdotusvaiheessa. Kaavoitusprosessin aikana ollaan yhteistyössä lausuntoviranomaisten ja kaupungin hallintokuntien kanssa sekä pidetään tarvittavat neuvottelut. 3.7 Hyväksyminen Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

13 12 (14) 4 tehdyt selvitykset 5 Tehtävät selvitykset Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään jo tehtyjä kattavia ja ajantasaisia selvityksiä: Tikkalan osayleiskaavaa varten tehdyt selvitykset Korpilahden esiselvityksiä 2008 (ESSU) 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Alueelta laaditaan kulttuuriympäristöselvitys jossa kuvaillaan mm. maiseman ominaispiirteet, rakennukset ja tärkeimmät historiatiedot. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön selvitetään yleispiirteisesti kaavaselostuksessa, mm. suhde Tikkalan kyläkeskukseen. 5.2 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan 5.3 Ilmastonmuutoksen vaikutukset Vaikutukset luonnonympäristöön selvitetään yleispiirteisesti yleiskaavan luonto- ja maisemaselvitykseen tukeutuen. Alueella on tehty luontoselvityksiä 2003 ja Ranta-asemakaavoitukseen liittyen tarkistetaan luonnon osalta tonttien takamaastot. Tarkistuksen tulokset raportoidaan kaavaselostuksessa. Ilmastonmuutokseen vaikutuksia kaavoitukseen selvitetään yleispiirteisesti kaavaselostuksessa. Erityisesti vaikutuksia arvioidaan tulvimisen ja vedenpinnan nousun kannalta. Lisäksi arvioidaan kaavan vaikutuksia ilmastonmuutokseen. 5.4 Liikenteelliset vaikutukset Liikenteellisiä vaikutuksia arvioidaan kaavaselostuksessa, erityisesti kevyen liikenteen yhteyksiä sekä suhdetta kyläkeskukseen. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Sosiaalisia vaikutuksia tarkastellaan loma- ja vakituisen asumisen suhteen sekä alueen yleisen viihtyisyyden kannalta.

14 13 (14) 6 Kaavoituksen kulku, aikataulu ja päätöksenteko 6.1 Ohjelmointi ja aineiston hankinta touko lokakuu 2011 Lähtöaineiston kokoaminen Luonto- ja maisemaselvitys (tarvittaessa) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen Viranomaisneuvottelu 6.2 Kaavan valmisteluvaihe ja asemakaavaluonnos elokuu lokakuu 2012 Perusselvitykset (olevien tietojen kokoaminen) Kaavaluonnoksen laatiminen Aineistotoimitukset kaupungille Mielipiteiden ja kommenttien kirjaaminen. Kaupunki välittää kaavasta saadun palautteen kaavaa laativalle konsultille. 6.3 Asemakaavaehdotus joulukuu 2012 helmikuu 2013 Kaavakartan ja selostuksen laatiminen, seurantalomake Aineistotoimitukset kaupungille Vastineet mahdollisiin muistutuksiin ja lausuntoihin 6.4 Hyväksymiskäsittely huhtikuu kesäkuu 2013 Viranomaisneuvottelu tarvittaessa Aineistotoimitukset

15 14 (14) 7 Yhteystiedot Jyväskylän kaupunki Rakentajantalo, Hannikaisenkatu 17 PL 233, Jyväskylä Aluearkkitehti Julia Virtanen (014) julia.virtanen@jkl.fi Kaavaa laativa konsultti FCG Finnish Consulting Group Oy Puistokatu 2a PL 383, Jyväskylä Arkkitehti YKS-321 Tuomo Järvinen tuomo.jarvinen@fcg.fi 8 Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Osallisilla on MRL 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELY-keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä. Työn kuluessa OAS:aa tarkistetaan tarvittaessa. FCG Finnish Consulting Group Oy Hyväksynyt: Jarmo Silvennoinen aluepäällikkö, rkm Laatinut: Tuomo Järvinen arkkitehti YKS-321