1 PUOLIVUOTISKATSAUS Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1 6/ 2 TULOSLASKELMA.. 6 KONSERNIJOHTO JA HALLINTO. 7 SOSIAALI JA TERVEYSTOIMI.. 1 KASVATUS JA OPETUSTOIMI. 12 KULTTUURI JA VAPAA AIKATOIMI 15 KULTTUURITOIMI 15 NUORISO JA LIIKUNTATOIMI. 19 TEKNINEN TOIMI. 21 MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA 32 YHTIÖT.. 37 LAPPEENRANNAN ASUNTOPALVELU OY.. 38 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY KONSERNI. 41 LAPPEENRANNAN LIIKETOIMINNAT OY KONSERNI.. 44 ETELÄ KARJALAN JÄTEHUOLTO OY. 67 KIINTEISTÖ OY SENIORI SAIMAA 7 SAIMAAN TUKIPALVELUT OY 73 ETELÄ KARJALAN TYÖKUNTO OY 76 SAIMAAN TALOUS JA TIETO 8
2 Lappeenrannan kaupunki KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS 1. Yleistä Vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Lappeenrannan kaupungin väkiluku on kasvanut 154 henkilöllä verrattuna vuoden 212 vastaavaan ajankohtaan. Kaupungin asukasluku oli 72 184 asukasta kesäkuussa. Syyskaudella väestönkasvu on yleensä alkuvuotta voimakkaampaa. Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta jääty strategiassa asetetusta tavoitteesta. Suurten kaupunkien vertailuryhmässä Lappeenrannan työttömyystilanne on kuitenkin keskimääräistä parempi lukuun ottamatta pääkaupunkiseutua. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 1112 työttömään, mikä on 56 työtöntä enemmän kuin edelliskesänä. Nuorisotyöttömiä on 69, lisäystä edelliskesään 86 nuorta. Lappeenrannan työttömyysaste oli kesäkuussa 13,1 %. Lappeenrannassa on työttömyysaste kesäkuusta 212 kesäkuuhun heikentynyt yhdellä prosenttiyksiköllä eli saman verran kuin koko maassa (9,3 % -> 1,3%) keskimäärin vastaavana aikana. Yleinen talouskehitys on koko maassa ollut heikkoa. Lappeenranta on suhteellisesti ottaen ja erityisesti nuorisotyöttömyyden osalta hieman keskimääräistä paremmassa tilanteessa. Kaupan ja matkailun aloilla on meneillään tai käynnistymässä useita investointeja, kuten Iso- Kristiinan laajennus, keskustan pysäköintitilojen sekä Ikea-Ikano liikekeskuksen rakentaminen. Valitukset ovat hidastaneet City-korttelin sekä Huhtiniemen hotellin rakennustöiden käynnistymistä. Rauhan matkailukeskittymään on valmistunut kauppakeskus Capri Angry Birds puistoineen, Atrenalin-seikkailupuisto, rantaravintola sekä golfkenttä. UPM rakentaa Kaukaan tehdasalueella uutta biodiesellaitosta. Investoinnin kokonaisarvo on n. 15 M ja se tulee valmistuessaan vuonna 214 luomaan noin 5 uutta työpaikkaa tehdasalueelle. Kaukaan tavoin M-Fibren Joutsenon tehtaan prosessissa syntyy bioenergiaa enemmän kuin tehdas itse tarvitsee. Uuden kuorenkaasutuslaitoksen ansiosta tehdas ei tuota uusiutumattomista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia. Sisämaan suurin, 21 MW:n tuulivoimapuisto valmistui Muukonkankaalle kesällä. Energiaalan osaamisesta yliopisto sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen, kun Skinnarilan Green Campus valittiin maailman vihreimmäksi kampusalueeksi vuodelle. Paroc Oy teki päätöksen lakkauttaa Lappeenrannan tehdasyksikkö. Noin 25 työntekijän vähenemä toteutuu asteittain vuosien -216 aikana. Kaupungin ja Wirma Lappeenranta Oy:n elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tukemana on alkuvuoden aikana syntynyt tai sijoittautunut 35 uutta yritystä ja 51 uutta työpaikkaa. Kasvava osa yrityksistä on ulkomaalaisomisteisia. Merkittävimpänä esimerkkinä Joutsenossa on Cytomed Oy investoinut 17 milj. tuotannollisiin tiloihin ja laitteisiin. Tavoitteena on käynnistää lääkkeiden valmistus vuoden lopulla. Lappeenrannan matkailullinen vetovoima on erinomainen. Hotellien käyttöasteet ja matkailupalvelujen muu kysyntä on ollut alkuvuoden ja kesän hyvällä tasolla. Kesäkuuhun mennessä Lappeenrannan tax free -myynti oli 44 milj. euroa ja siinä kasvua edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan 6 %. Tax free kaupan rinnalla suosiotaan on kasvattanut nk. invoice-kauppa. Nuijamaan rajanylityspaikalla henkilöliikenteen määrä kasvoi tammi-kesäkuussa 37 matkustajan (kasvua 6 %). Valtatie kuudesta on muodostunut volyymiltaan maamme merkittävin EU:n ja Venäjän välisen liikenteen välittäjä.
3 2. Talous Talouden epävarmuus jatkuu. Valtakunnalliset rakennemuutokset antavat edelleen odottaa itseään ja ilman niitä yksittäinen keskisuuri kaupunki on vaikeuksissa. Viime vuoden tilinpäätösten mukaan etenkin 4.-1. asukkaan kuntien talous on heikentynyt ja se osoittaa maakuntakeskusten aseman vaikeuden verorahoituksen epäoikeudenmukaisen kohtaantumisen ja palvelujen järjestämisvelvollisuuden puristuksessa. Kaupungin vuoden talousarvio tehtiin vielä edellisen valtuustokauden veroprosenttien varaan. Viime vuoden jo toisena vuonna peräkkäin poikkeuksellisen korkea investointitaso sekä käyttötalousmenojen tuloihin nähden liian suuri nousu nostivat kaupungin velkamäärän ennen näkemättömälle tasolle. Kaupungin uusi strategia toimenpideohjelmineen on valmisteilla. Uusi strategia sisältää mm. talous- ja palvelurakenneohjelman, jonka tehtävänä on kääntää suunta tasapainoisen talouden uralle. Kaupungin tulevaisuus vaatii jämäköitä toimenpiteitä suunnan muuttamiseksi. Talousarvion vuosikate on 15,5 miljoonaa euroa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto antoi kunnille ohjeen, että kuntien suunnitelman mukaiset poistot täytyy saada vastaamaan paremmin kuntien nettoinvestointien tasoa viimeistään vuonna. Tämä tarkoittaa suoraan menojen kasvua kaupungin tuloslaskelmassa ja ilman vastaavia lisätuloja heikentää kaupungin tulosta. Korotetun poistotason vuoksi talousarvio on 4,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investointitarpeisiin nähden poistotaso ei ole vielä riittävä, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa poistojen suuruisella eli keskimäärin 2 miljoonan investointimäärärahalla vuosittain on tällä valtuustokaudella tultava toimeen. Vuoden verotulokehitys on ollut hyvin vaatimatonta. Ansio- ja pääomatuloverot ovat nousseet tammi-heinäkuussa vain,5 %. Verotulokasvu on ollut yhteisöveron kasvun varassa, mikä verotulojen kokonaisuudesta on hyvin pieni osa. Verotulojen kokonaiskasvu oli heinäkuuhun mennessä +2,3 %. On hyvin todennäköistä, että verotuloissa jäädään jonkin verran talousarvion alle. Valtionosuudet toteutuvat näillä näkymin talousarvion mukaisina, mutta aiempien vuosien tapaista kasvua ei tule. Toimintakulujen kasvu on kesäkuun lopussa 3,1 %. Toimintatuottoja on kirjautunut samaan aikaan 6,5 % vuoden takaista vähemmän. Käyttöomaisuuden myyntiä on vuoden ensi puoliskolla toteutunut huomattavasti edellistä vuotta vähemmän, joten loppuvuosi on tältäkin osin varsin haasteellinen. Palkkamenojen kasvu on ollut hyvinkin maltillista. Tähän vaikuttaa kuitenkin vuoden 212 alussa tulleet poikkeuksellisen suuret sopimuskorotukset ja kertaerät sekä muut asiaan vaikuttaneet seikat (esim. päällekkäisyydet ja vaalit). Palkkamenojen kasvu on ollut sopimuskorotusten mukaista. Työllisyysvarauksen osalta tarvitaan pieniä korjausliikkeitä loppuvuoden aikana. Tähän on syynä se, että palvelukseemme on tullut huomattava määrä velvoitetyöllistämisen piirissä olevia henkilöitä. Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu on edennyt suunnitellusti. Eläkemenot ovat nousseet edellisvuodesta peräti 1 % (Kevan laskutus), mikä nostaa henkilösivukuluja kaiken kaikkiaan yli viidellä prosentilla. Suurin menoerä eli palvelujen ostot, joista lähes 8 % on sosiaali- ja terveyspalvelujen ostoa Eksotelta, on kasvanut 4,4 %. Eksoten toimintakulut ovat kasvaneet heidän puolivuosiraporttinsa mukaan 2,6 %, mutta Lappeenrannan maksuosuus peräti 4,7 %. Muiden menolajien osalta kasvu on maltillista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kuntajohtajien neuvottelukunta antoi Eksotelle ja Imatran kaupungille tehtäväksi virkatyönä 15.8. mennessä julkistaa esitys Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenteesta ja toimenpiteistä, joka vastaa kuntien maksukykyä. Tarkoitus on, että kunnat hyväksyvät lokakuun loppuun mennessä suunnitelman joko Eksoten esityksen mukaisena tai esittävät muutosesityksen tai lisämaksuja. Kasvatus- ja opetustoimi katsoo tässä vaiheessa, että toimialalla on paine 77. lisämäärärahalle, josta 6 % aiheutuu koulukuljetuksista.
4 3. Toiminnallinen katsaus Myös teknisellä toimella on lisämäärärahatarpeita, jotka he tilakeskusta lukuun ottamatta esittävät ratkaistavaksi toimialan käyttötalous- ja investointimäärärahojen sisältä. Tilakeskuksen lisämäärärahatarve on 6. euroa. Käyttöomaisuuden myyntituottojen tavoite 6,4 milj. euroa on hyvin haasteellinen sekä konsernijohdon että teknisen toimen osalta. Kesäkuun lopun vuosikatteen perusteella tehdyn ennusteen mukaan vuosikate jää tänä vuonna n. kaksi miljoonaa euroa talousarviota huonommaksi. Tämäkin edellyttää käyttöomaisuuden myyntituottojen toteutumista talousarvion mukaisena tai vaihtoehtoisesti toimialojen pysymistä alkuperäisissä kehyksissään mahdollisen myyntitulovajeen paikkaamiseksi. Tilinkauden alijäämä olisi näillä perusteilla n. 6,6 miljoonaa euroa. Kaupungin lainamäärä oli heinäkuun lopussa jo 218 miljoonaa euroa, missä on kasvua vuoden takaiseen peräti 36 milj. euroa ja vuoden vaihteeseen nähden 16 milj. euroa. Velkaantumiskehitys on kerta kaikkiaan saatava katkeamaan. Valtion talousarvioesitys julkaistiin tällä viikolla ja hallitus käsittelee ehdotusta budjettiriihessään 28.-29.8.13. Tarkempia tietoja saataneen vasta syyskuun alkupuolella hallituksen budjettiriihen jälkeen. Valtiovarainministeriön budjettiesityksen mukaan kuntien valtionosuuksia leikataan edelleen. Tulot ja menot täytyy saada tasapainoon. Rahoitusaukon täyttämiseen ei liene käytettävissä muuta kuin kuntien/kaupungin tehtävien vähentäminen, tuottavuuden parantaminen/menojen pienentäminen ja verotuksen kiristäminen. Rakennemuutoksia tarvitaan. Tasapainottamiseen ei riitä pelkästään peruskuntien toiminta, vaan mukana on saumattomasti oltava myös kuntien rahoituksen varassa toimivien kuntayhtymien. Lokakuun loppuun mennessä valtuuston tulee päättää Eksoten ja kaupungin toimialojen kehysten suuruuksista tuleville vuosille. Kaupungin palvelut on tuotettu asukkaiden tarpeita vastaavina. Hoitotakuusta ja sosiaalipalvelujen palvelutakuusta on pääsääntöisesti voitu pitää kiinni. Maakunnallinen sosiaali- ja terveyspiiri on vastannut sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä KH:n vahvistaman palvelusopimuksen ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Eksoten toiminta on eri vertailussa todettu kilpailukykyiseksi muihin sairaanhoitopiireihin ja palvelujen tuottajiin nähden. Etelä-Karjalan kuntien toimeksiannosta valmistui sosiaali- ja terveyspiirin ulkoinen arviointi keväällä. Arviointiraportissa esitetään toimenpiteitä Eksoten alijäämäkehityksen katkaisemiseksi. Elokuussa valmistuu esitys maakunnallisesta sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteesta ja toimintojen järjestämisestä siten, että niiden kustannustaso on tasapainossa kuntien tulorahoituksen kanssa. Kevään aikana tehdyt asiakastyytyväisyyskyselyt varhaiskasvatuksen asiakkaille sekä perusopetuksen ja lukion oppilaiden osoittavat tyytyväisyyttä päivähoito- ja koulupalvelujen laatuun. Ilmapiiri, opetus ja kasvatus sekä yhteistyö huoltajien kanssa koetaan niin varhaiskasvatuksen yksiköissä kuin kouluissakin hyväksi. Varhaiskasvatuksen asiakasmäärissä on alkuvuoden aikana ollut lievää kasvua; päivähoidossa on ollut keskimäärin 26 lasta enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Perusopetuksen oppilasmäärät ovat myös hieman kasvamassa, lukiokoulutuksen opiskelijamäärä puolestaan vähenee. Lauritsalan päiväkoti on aloittanut toimintansa alkuvuoden aikana. Pallon päiväkodin sisäilmapulmien vuoksi on käynnistetty korvaavien tilojen rakentaminen Alakylän päiväkodin yhteyteen. Tavoitteena on, että tilat valmistuvat vielä loppuvuodesta. Korvenkylän esiopetustilojen sekä Joutsenon päiväkodin rakentaminen on käynnissä. Sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston että Saimaan ammattikorkeakoulun vetovoima on edelleen kasvanut ja hakijamäärät erittäin voimakkaassa kasvussa.
5 Joutsenossa on investointiohjelman mukaisesti peruskorjattu palvelukeskusta ja rakennettu keskusta-aluetta sekä kolmen sukupolven puisto. Kaupungin konserniohje ja yhtiörakenne on uudistettu vastaamaan paremmin kaupungin omistajaohjausta.
6 TULOSLASKELMA 1.1. 3.6.212/ TP ENNUSTE VUODEN ALUSTA TP TA ENNUSTE 212 12/13 212 ero-% Myyntituotot 11 9 1 618-3,6 22 644 21 224 Maksutuotot 4 259 4 79 12,5 1 15 9 554 Tuet ja avustukset 2 818 1 274-54,8 5 343 3 383 Muut tuotot 15 41 14 643-5, 34 97 34 21 TOIMINTATUOTOT 33 495 31 324-6,5 72 972 68 362 Henkilöstökulut 54 6 54 785 1,3 13 166 12 974 Palkat 41 531 41 581,1 79 176 79 98 Henkilösivukulut 12 529 13 24 5,4 23 99 23 876 Palvelujen ostot 132 96 138 719 4,4 269 35 274 413 Aineet, tarv., tavar. 7 595 7 635,5 15 34 14 152 Avustukset 6 262 6 132-2,1 11 17 1 336 Muut kulut 8 43 8 544 1,4 18 137 19 118 TOIMINTAKULUT 29 253 215 815 3,1 417 83 42 992 TOIMINTAKATE -175 758-184 491 5, -344 111-352 63-354 Verotulot 13 821 133 583 2,1 247 374 258 2 256 5 Valtionosuudet 49 737 52 1 4,8 99 46 13 13 4 Korkotuotot 4 562 4 285-6,1 8 781 9 5 9 Muut rahoitustuotot 1 861 1 76-5,5 2 352 2 4 2 5 Korkokulut 1 246 1 76-13,6 3 97 4 9 4 Muut rahoituskulut 1 172 7 VUOSIKATE 9 977 5 99-4, 9 824 15 57 13 4 Suunnitelman muk. poistot 7 664 1 3,5 15 55 2 2 TILIKAUDEN TULOS 2 313-4 1-273,3-5 681-4 43-6 6
7 KÄYTTÖTALOUS KONSERNIJOHTO JA HALLINTO KONSERNIJOHTO (kp:t 11 16) TAVOITE TALOUSARVIOSSA Lappeenranta 212-strategian toteumaraportin antaminen valtuustolle Lappeenranta 216 strategian valmistelu valtuustolle Talouden tasapainotusohjelman laatiminen vuosille -216 Omistajaohjauksen kehittäminen TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA Toteutunut. Valmistelua on ollut koko kevät. Lappeenranta 228 strategia hyväksyttäneen elokuun valtuustossa ja toimenpideohjelmat syyskuun valtuustossa. Ohjelma valmistuu osana strategian talous- ja palvelurakenneohjelmaa. Omistajaohjausjärjestelmän valvonta ja vastuusuhteet on määritelty ja käytössä. Omistajaohjauksen dokumentointimenettelyä kehitetään. Konsernijaoston tehtävämäärittelyä valmistellaan. Raportointia valtuustolle on kehitetty lisäämällä yhtiöistä riippumaton analyysi puolivuotiskatsaukseen. Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 1 261 1 145 116 Tot. 1 689-678 2 113 891 1 222-99,5-22,7-155,5 Ennuste 4 219 1 751 2 467 4 219 1 751 2 467 KONSERNIHALLINTO Toimintakatteen toteutuminen verrattuna edellisvuoteen ja puolivuosibudjettiin sekä ennuste vuoden koko vuoden toteutumisesta KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ Tot. 212 Tot. Toimintatuotot 516 268 Toimintakulut 2 68 2 76 TOIMINTAKATE -2 164-2 496 ei sisällä kp 152, erillinen seuranta 266 2 995-2 73 1, -7,9 8,7 Ennuste 248 5 822-5 274 548 5 822-5 274
8 KAUPUNGINKANSLIA Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 72 1 149-1 77 Tot. 49 1 188-1 139 75 1 232-1 157-35,1-3,6 1,6 Ennuste 168 2 373-2 25 168 2 373-2 25 STRATEGIA- JA TALOUSYKSIKKÖ TAVOITE TALOUSARVIOSSA Strategiakauden mittaiseen taloussuunnitteluun ja siirtyminen ja talousennustamisen kehittäminen. Sähköisen asioinnin kehittäminen TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU Sähköisen asioinnin käyttöönottosuunnitelman läpivieminen projektina Controller-verkoston toiminnan syventäminen Tuottavuusohjelman toimenpideehdotusten luominen ja seurantamittareiden rakentaminen Vakiomuotoisen omistajaohjausraportoinnin toteuttaminen Eksotesta ja yhtiöistä konsernijaostolle. Eksoten ulkoisen arvioinnin valmistuminen ja sen aiheuttamat toimenpideesitykset PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA Projektille on tilattu kolme sähköistä asiointipalvelua; asumisoikeuden järjestysnumerohakemuksen, pysäköintivirhemaksun oikaisuvaatimuksen ja rakennusjätteiden käsittelyä koskevan selvityshakemuksen. Kesäkuun loppuun mennessä on käyttöön otettu asumisoikeuden järjestysnumerohakemus. Em. kaksi muuta asiointipalvelua otetaan käyttöön kuluvana vuonna. Controller-verkosto eli kaupungin talousasiantuntijoiden ryhmä on kokoontunut lähinnä talousarvion ja tilinpäätöksen tiimoilta sekä Saitakehitysryhmänä. Budjetoinnin ja talousraportoinnin kehittäminen jatkuu. Yhteistyötä tulee edelleen tiivistää kaupungin talousohjauksen ja tiedolla johtamisen parantamiseksi. Asia on kaupungin omien toimintojen osalta toteutettu laskurilla, josta säästökohteita voi valita. Seurantamittarit rakennetaan, kun toimenpidekokonaisuudet on valittu. Eksoten keskeisiä tuotanto- ja talouslukuja päästään seuraamaan suoraan konsernicontrollerin ja hyvinvointisuunnittelijan toimesta. Asiaa viedään vakiomuotoon, kun Eksoten palvelurakenneohjelma valmistuu. Ensimmäinen luonnos yhtiöiden vakiomuotoisesta raportoinnista on puolivuotiskatsauksessa. Ulkoinen arviointi valmistui toukokuun alussa. Tämän jälkeen on laadittu maakunnallinen taloudellinen kantokykylaskelma sote-menoille. Imatran ja Eksoten viranhaltijan laativat esityksen keinoista, joilla kantokykyä vastaavaan palvelutuotantoon päästää. STRATEGIA- JA TALOUSYKSIKKÖ Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE kp 152 ei mukana Tot. 212 444 1 531-1 87 Tot. 219 1 573-1 353 19 1 763-1 573 15,3-1,8 14, Ennuste 381 3 45-3 69 381 3 45-3 69
9 EU- JA ELINKEINOPROJEKTIT KP 152 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 1 79-1 79 Tot. 1 39-1 39 1-1 3,9-3,9 Ennuste 2-2 2-2 KONSERNIN YHTEISET KUSTANNUKSET Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 8 3 762-3 682 Tot. 78 4 492-4 414 213 3 938-3 726-63,4 14,1-18,5 Ennuste 451 7 786-7 335 451 7 786-7 335 TYÖLLISTÄMINEN Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 416 1 4-624 Tot. 466 1 26-74 375 975-6 24,2 23,7-23,4 Ennuste 75 1 95-1 2 75 1 95-1 2
1 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Yleiskuvaus toimialan alkuvuoden toiminnasta ja arvio talousarvion toteutumisesta koko vuodelle Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) on vastannut sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta Lappeenrannan kaupungin asukkaille. Kuntien yhteisen strategisen palvelusopimuksen 2.5. kohdan mukaisesti Eksote laatii toimintavuoden puolivuotisraportin 15.8. mennessä. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän palvelusopimuksen 216 ja Lappeenrannan kaupungin kuntakohtaisen liitteen sopimusvuodelle ja suunnitelmavuosille 214 15 sekä palvelukorttien mukaiset palvelut hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 11.2.. Lappeenrannan kaupungin palvelusopimuksen mukainen kiinteä maksuosuus vuodelle on 217.63. euroa. Palvelusopimukseen on kirjattu mahdollisuus tarkistaa maksuosuus, jos sopijaosapuolet päättävät yhteisesti tarkistaa sitä Eksoten ulkoisen arvioinnin lopputulosten perusteella. Nordig Health Care Groupin (NHG:n) suorittama Eksoten ulkoinen arviointi valmistui 2.5.. Arvioinnissa todetaan, että Eksoten alijäämä on kasvanut huolestuttavalla vauhdilla ja on kasvamassa niin suureksi, että sen korjaaminen pelkästään maksuosuuksia korottamalla on mahdotonta. Arvioinnin yksi pääsuosituksista on, että koko maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään kaikkien palveluiden osalta yhteisesti. Kuntajohtajien neuvottelukunta käsitteli 22.5. Ekosten ulkoisen arvioinnin jatkotoimenpiteitä ja antoi Eksotelle ja Imatran kaupungin tehtäväksi virkatyönä 15.8. mennessä julkistaa esityksen Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspalveluiden palvelurakenteesta ja toimenpiteistä, joka vastaa kuntien maksukykyä. Tarkoitus on että kunnat hyväksyvät lokakuun loppuun mennessä suunnitelman joko Eksoten esityksen mukaisena tai esittävät muutosesityksen tai lisämaksuja. Palvelusopimuksen mukainen kuntalaskutus : Eräpäivä Summa kk Yhteensä kk 11.pvnä 12 9 12 145 9 kk 28.pvnä 6 45 12 72 54 Yhteensä 18 136 12 217 632 Eksoten talousarvio mukaisesti Eksoteen syntyy vuonna uutta alijäämää 16,7 milj. euroa. Tulosennusteen arvioidaan olevan,5 milj. budjetoitua heikompi kesäkuun luvuilla tarkistettuna. Talousarvion toimintakulujen nousu vuodelle on arvioitu olevan 3,3 %. Lappeenrannan kaupungin valtuustokauden - 216 strategia valmistuu vuoden aikana. Vuoden sosiaali- ja terveystoimen strategian mukaiset painospisteet ja tavoitteet ovat edellisen strategiakauden päätavoitteiden mukaisesti: Väestön hyvinvointi - Asukkaiden itsenäisen selviytymisen ja toimintaedellytysten tukeminen - Poikkihallinnollisten, laaja-alaisten hyvinvointityöryhmien aktiivinen toiminta ja yhteistyö - Julkista palvelutuotantoa täydentävä palveluverkko Piirin palvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannustehokas toiminta - Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus - Palvelurakenteen painopisteen muutos viimesijaisista ehkäiseviin palveluihin Kaupungin ja Eksoten yhteiset, toimintaa ja yhteistyötä ohjaavat strategisen tason ohjeistukset ja suunnitelmat ja niiden päivittäminen - Etelä-Karjalan alueellinen lastensuojelusuunnitelma; päivitetään - Lasten- ja nuorten hyvinvointiselonteko IV; päivitetään (selonteko V) 216 - Lappeenrannan esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat (OPS); päivitetyt suunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään 216 - Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon toimintaohjelma - Varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu) - Etelä-Karjalan kotouttamisohjelma 216.
11 Toiminnalliset tavoitteet ovat täyttyneet hyvin ja uudistuksia on toteutettu sovitulla tavalla painopisteen ollessa ennaltaehkäisevissä palveluissa ja laitoshoidon purkamisessa. Lakisääteisen hoito- ja palvelutakuut ovat toteutuneet lähes 1 % (vain vähäisiä poikkeamia). Kuntaliiton vertailussa (Punnonen, 59 suurinta kuntaa ja Kainuun maakunta) sosiaali- ja terveystoimen nettotoiminta menot ilman lasten päivähoitoa nettomenot/asukas oli Eksoten osalta 3 132 /asukas mikä on 242 /as raportin vertailukuntien /maakuntien keskiarvoa korkeampi (ka=2884 /as). Sosiaali- ja terveystoimen KP 24 kaupungin oma toiminta toteutuu talousarvion mukaisena. Sosiaali- ja terveystoimikunta on 1-6/212 kokoontunut kaksi kertaa. Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren kunnan välisen sopimuksen mukaisesti hyvinvointisuunnittelija on vuonna vastannut myös Taipalsaaren kunnan ja Ekosten välisestä omistajaohjauksesta ja palvelusopimusneuvotteluista sekä kunnan hyvinvointijaoston tehtävistä. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä: Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 19 14 121-14 12 Tot. 22 19 57-19 34 5 19 39-19 34 34,8,, Ennuste 26 218 74-218 48 1 218 74-218 64 26 1 99,9
12 KASVATUS- JA OPETUSTOIMI 1. Yleiskuvaus toimialan alkuvuoden toiminnasta, arvio talousarvion toteutumisesta koko vuodelle ja suunta vuosille 214-216 Toiminnassa on keskitytty lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Näitä ovat päivähoitolain mukaisten päivähoitopalvelujen järjestäminen sekä perusopetus- ja lukiolain mukaisen opetuksen järjestäminen lapsille ja nuorille. Toimialalle on laadittu kaudelle - 216 strateginen toimintasuunnitelma, jota päiväkodit ja koulut ryhtyvät toteuttamaan lukuvuoden - 214 alusta lukien. Toimintasuunnitelman keskeisimmät tavoitteet ovat yhteiset myönteiset lappeenrantalaiset kasvu- ja oppimiskokemukset sekä osallistaminen ja vuorovaikutus. Kevään aikana on tehty asiakastyytyväisyyskysely varhaiskasvatuksen asiakkaille sekä perusopetuksessa 2., 4. ja 9. vuosiluokan oppilaiden sekä lukiossa 3. vuosiluokan opiskelijoiden huoltajille. Saatujen vastausten perusteella (vastausprosentti 17,8 %) huoltajat ovat edelleen tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Ilmapiiri, opetus ja kasvatus sekä yhteistyö huoltajien kanssa koetaan niin varhaiskasvatuksen yksiköissä kuin kouluissakin hyväksi. Peruskoulun 5. ja 9. luokan oppilaille tehdyn koulun hyvinvointiprofiili -kyselyn tulosten mukaan yläkoulujen kouluhyvinvointi on edelleen kehittynyt myönteiseen suuntaan kaikilla osa-alueilla. Erityisesti tulokset ovat parantuneet koulujen olosuhteiden osalta. Alakoulujen osalta tulos oli hieman heikompi kuin edellisenä vuonna, mutta kuitenkin parempi kuin sitä aikaisempina vuosina. Lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille tehdyn koulun hyvinvointiprofiili -kyselyn tulokset osoittavat edellistä vuotta parempia tuloksia oppilaitosten olosuhteissa, opiskelijoiden sosiaalisissa suhteissa sekä itsensä toteuttamismahdollisuuksissa. Myös kiusatuksi tuleminen on lukioissa edelleen harvinaista. Varhaiskasvatuksen asiakasmäärä on kevään aikana pysynyt lähes ennallaan. Leirin päiväkodin toiminta jouduttiin alkuvuodesta palauttamaan kaupungin omaksi toiminnaksi ostopalvelusopimuksen purkamisen jälkeen. Lauritsalan päiväkoti on aloittanut toimintansa alkuvuoden aikana. Päiväkotiin siirtyivät Luukkaan päiväkodista väliaikaistiloihin joutuneet ryhmät. Tilapäisiä ryhmiä on edelleen toiminut keskustassa, Karhuvuoressa, Lauritsalassa sekä Joutsenossa. Pallon päiväkodin toiminnoista osa on jouduttu sijoittamaan sisäilmapulmien vuoksi väliaikaistiloihin. Samalla on nopeasti jouduttu käynnistämään korvaavien tilojen rakentaminen Alakylän päiväkodin yhteyteen. Tavoitteena on, että tilat valmistuvat vielä loppuvuodesta. Korvenkylän esiopetustilojen sekä Joutsenon päiväkodin rakentaminen on käynnissä. Myllymäen päiväkodin ja koulun lisätilojen rakentamisen suunnittelu on käynnistynyt, mutta hankkeen rahoitus on vielä osittain auki. Päiväkoti ja koulutilat ovat välttämättömät palvelujen järjestämiseksi alueella asuville ja Ojala-Tuomelan rakentumisen myötä alueelle muuttaville perheille. Vuosien 214-216 aikana on välttämätöntä saada käynnistettyä Pontuksen päiväkodin ja esiopetustilojen suunnittelu sekä Kourulan ja Skinnarilan päiväkotien peruskorjaaminen tai uudisrakentaminen. Mikäli päivähoidon kysyntä ei olennaisesti vähene, eivät päivähoitopaikat Lauritsalan ja Sammonlahden alueella tule riittämään. Kourulan ja Skinnarilan päiväkotirakennukset ovat valmistuneet 197-luvulla ja ovat peruskorjauksen tarpeessa. Perusopetuksen opetusresurssit on jaettu entiseen tapaan oppilasmäärien mukaisesti. Opetusministeriön myöntämällä perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen tarkoitetulla ylimääräisellä avustuksella pystyttiin jakamaan eräitä opetusryhmiä määräaikaisesti sekä lisäämään jakotunteja ja niin sanottua samanaikaisopetusta. Kehittämistyötä on pystytty toteuttamaan erillisten valtionavustusten turvin. Samoin peruskoulun kerhotoiminta on rahoitettu valtion erillisin avustuksilla. Koulujen iltapäivätoiminta on rahoitettu myös valtion siihen toimintaan osoittaman määrärahan sekä huoltajilta perittävien maksujen turvin, kun ryhmässä on ollut vähintään 12 lasta. Alakylän ja Armilan kouluista siirtyvät kaikki oppilaat Kimpisen kouluun lukuvuoden - 214 alusta lukien. Kimpisen koulu saa kaikki sille suunnitellut tilat käyttöönsä. Martikanpellon koulusta esikoululaiset sekä vuosiluokkien 1-2 oppilaat siirtyvät käymään koulua Joutsenon koulun ja lukion tiloissa lukuvuoden - 214 alusta lukien sisäilmaongelmien vuoksi. Osa ryhmistä oli koulukeskuksessa jo keväällä. Mäntylän koulun tilat jouduttiin sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi helmikuussa ja oppilaat kävivät koulua Pohjolankatu 23 tiloissa. Syyslukukauden alusta lukien oppilaat palaavat Mäntylään Alakylästä siirrettyihin parakkeihin. Suunnittelemattomat, sisäilmapulmista johtuvat väliaikaisjärjestelyt päivähoidossa ja kouluissa aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia ja työtä, mutta väistötiloihin siirtymisillä pyritään välttämään terveys- ja turvallisuusriskit.
Lukiokoulutuksen oppilaspaikat mitoitettiin siten, että ne vastaavat 5 % Lappeenrannassa asuvasta, 16 vuotta täyttävästä ikäluokasta. Kevään yhteishaussa kaikki lukiopaikat eivät täyttyneet; täydennyshakuun jäi Lauritsalan lukioon 8 paikkaa ja Joutsenon lukioon 9 paikkaa. Vuoden talousarvion tasapainottamiseksi lukiokoulutuksen opetusresursseja jouduttiin vähentämään. Tämä johtaa lukuvuoden - 214 alusta lukien opetusryhmien koon kasvamiseen sekä kurssitarjonnan vähenemiseen. Pienissä lukioissa kurssitarjonnan niukkuus voi johtaa opintojen hidastumiseen. Kimpisen ja Lyseon lukion tilojen peruskorjaukset valmistuvat lukuvuoden - 214 alkuun. Korjaustöiden yhteydessä myös tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen on panostettu, jotta tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää opetuksessa ja oppimisessa sillä tavoin kuin ylioppilaskirjoitusten sähköiseksi muuttaminen ja kansalliset tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmat edellyttävät. Lukioikäisten ikäluokat pienenevät edelleen tulevina vuosina. Mikäli lukioita ei yhdistetä suuremmiksi yksiköiksi, joudutaan kasvattamaan opetusryhmäkokoja sekä vähentämään kurssitarjontaa edelleen. Tämä vaikeuttaa opintojen etenemistä sekä opintojen suuntaamista. Neljän lukioyksikön ylläpitäminen edellyttää merkittävän lisämäärärahan osoittamista lukiokoulutukseen jo tällä valtuustokaudella. Kevään aikana täytettiin 57 vakinaista virkaa ja tointa. Kaikkiin muihin tehtäviin paitsi lastentarhanopettajan tehtäviin oli riittävästi kelpoisuusehdot täyttäviä ja tehtävään soveltuvia hakijoita. 13 2. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden puolivuositoteumat ja koko vuoden ennusteet 2.1. Toimintakatteen toteutuminen verrattuna edellisvuoteen ja puolivuosibudjettiin sekä ennuste koko vuoden toteutumisesta Toimialan toimintatuotot ovat kokonaisuutena pienentyneet viime vuoteen verrattuna 24. eurolla, mikä johtuu tuloutettujen hankeavustusten vähentymisestä. Budjetoidut tulot ovat kertyneet hieman talousarviota suurempina ja koko vuodelta tuloja arvioidaan kertyvän noin 16. euroa talousarviota enemmän. Toimintamenot ilman hankerahoituksella katettavia eriä ovat kasvaneet 2,6 %. Talousarvioon nähden budjetoitua suurempina toteutuvat eläkemenoperusteiset maksut 15. euroa, lasten hoitotukimenot 8. euroa, varhaiskasvatuksen tukipalvelumenot 7. euroa, koulukuljetusmenot 46. euroa ja lukiokoulutuksen palkkamenot 17. euroa. Yhteensä menoissa on ylityspainetta 93. euroa ja toimialan toimintakatteessa 77. euroa, mikä on,8 % toimialan budjetista. Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 3 717 5 26-46 39 Tot. 3 477 51 287-47 81 2 858 5 39-47 181-21,6-2,5-1,3 Ennuste 5 785 97 412-91 627 5 624 96 481-9 857 2,9-1, -,8 2.2. Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit ja niiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet TAVOITE TALOUSARVIOSSA 1. Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 8 %:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän muutoksista huolimatta. TOIMENPITEET/ PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA TUNNUSLUKU 8 % päätöksistä Toteutunut. 2. Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä hakee oppivelvollisuutensa Ilman päättötodistusta jääneet, joiden oppivelvollisuusikä on tullut täyteen. Jatko-opintoihin hakeutumi- 3 oppilasta 712 oppilaasta ei saanut päättötodistusta. 99% (76/712) oppilasta haki jat-
14 suoritettuaan välittömästi jatko-opintopaikkaa. nen/kaikki oppivelvollisuuden suorittaneet ko-opintopaikkaa. 3. Valtakunnallisissa arvioinneissa oppilaiden ja opiskelijoiden tulokset ovat maakuntakeskuskaupunkien keskimääräistä tasoa tai paremmat 4. Palvelujen järjestämiskustannukset lähenevät maakuntakeskuskaupunkien keskimääräistä yksikkökustannusta 5. Henkilöstölle tehdyn työtyytyväisyyskyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat Ylioppilaskirjoitusten tulokset Lappeenrannan lukioiden tulokset/ Valtakunnalliset tulokset Kuntaliiton ja tilastokeskuksen tilastot, palvelujen yksikkökustannukset lähenevät keskimääräistä tasoa Henkilöstön työtyytyväisyyskysely Kevään ylioppilaskirjoitusten tulokset päivälukioissa ylittivät valtakunnallisen keskiarvon; suhdeluku oli 1,1. Aikuislukio mukaanluettuna tulokset olivat valtakunnan keskiarvossa. Käytettävissä vuoden 212 toteutumatiedot. - Lasten päivähoidon kustannus -6-vuotiasta kohden, vertailutieto saadaan loppuvuonna - perusopetuksen yksikkökustannus on 96 % keskiarvosta eli alittaa keskiarvon - lukiokoulutuksen keskiarvo on 95 % keskiarvosta, eli alittaa keskiarvon Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana ei ole tehty työtyytyväisyyskyselyä
15 KULTTUURITOIMI 1. Yleiskuvaus toimialan alkuvuoden toiminnasta, arvio talousarvion toteutumisesta koko vuodelle ja suunta vuosille 214 216 Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunnan menojen ylittyminen on aiheutunut kulttuuritoimen yhden avustusmaksun aikaistamisesta ensimmäiselle puolivuotiskaudelle. Lisäksi eläkemenoperusteisissa maksuissa on jonkin verran kohdistamatonta kulua. Näiden kulujen vaikutus tulee tasapainottumaan koko vuoden tuloksessa. Kirjastotoimi Kirjastotoimi on budjettiraamissa, ja tulee siinä myös pysymään. Toiminta on toteutunut suunnitellusti. Toteuma tuloissa näyttää tällä hetkellä plussaa johtuen uusista OKM:n projektiavustuksista, jotka kohdistetaan ko. projekteihin osin kuluvana vuonna, osin vuodelle 214 siirrettävinä. Museotoimi Toiminta on toteutunut suunnitellusti ja strategian mukaisesti. Yleinen kulttuuritoimi Tulosalueen talous on budjettiraamissa. Toimintatuottojen budjetoitua suurempi määrä johtuu myönnetyistä hankeavustuksista, joita ei ollut vielä myönnetty budjetin laadintavaiheessa. Toimintakulujen kulupainotus on sidottu tuotantosopimuksilla loppukesän ja syksyn toimintaan sekä yleisötapahtumiin. Tulosalueen toiminnan ja talouden kehittäminen 214-216 on mahdollista toteuttaa kunnan tarpeiden sekä taloudellisten resurssien mukaisesti tasapainottaen. Orkesteritoimi Orkesterin toiminta on toteutunut suunnitellusti ja strategian mukaisesti. Tulot puolivuotiskaudelta ovat 82 819, joka on merkittävästi suurempi edellisvuoteen verrattuna. Puolivuotisjakson toimintanettomenot ovat alijäämäiset -23 196. Alijäämää kurotaan perinteisesti tasapainottamalla taloutta syksyn aikana ja tehostamalla markkinointia. Teatteritoimi Talviteatterissa oli yhteensä 97 esitystä, joissa kävi 11 145 katsojaa. Kesäteatterilla kesäkuun aikana ehti olla esityksiä kolme kappaletta; esityksissä oli yhteensä 689 katsojaa. Kevään katsojatavoite ei toteutunut. Tavoitteisiin vaikutti osaltaan tavallista suurempi määrä esitysten peruutuksia sairastapauksen vuoksi. Sekä esitysten määrä että katsojamäärä olivat kuitenkin isommat kuin keväällä 212 (esitykset 69, katsojat 7 314). Euromääräisesti tuotoissa jäätiin jälkeen 146 euroa ja kulut toteutuivat 12 euroa pienempinä. Toimintakate jäi 133 euroa (-9,2 %) tavoitteesta. Alkuvuoden osalta tulotavoitteessa on mahdollisesti teknisesti korjattavaa, koska myös edellisen vuoden vastaavat luvut olivat samansuuntaiset kuin nyt. Tuolloin tilanne korjautui loppuvuodesta. Talousarvion kuukausittaiseen jakaumaan erityisesti tulopuolella kiinnitetään tarkempaa huomiota vuoden 214 talousarviota laadittaessa. Alkuvuoden tuotanto oli monipuolinen, mutta ei silti tavoittanut riittävästi yleisöä. Syksyn tuotannolta (3 ensiiltaa) odotetaan paljon, ja sen uskotaan korjaavan koko vuodelle asetettua tulostavoitetta. 1. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden puolivuositoteumat ja koko vuoden ennusteet Kulttuuritoimen tulosalueista kirjastotoimi, museotoimi ja yleinen kulttuuritoimi etenevät budjettiraamin mukaisesti. Orkesteritoimi ja erityisesti teatteritoimi kurovat syksyn kuluessa umpeen tähän mennessä syntynyttä budjettivajetta.
2.1. Toimintakatteen toteutuminen verrattuna edellisvuoteen ja puolivuosibudjettiin sekä ennuste vuoden koko vuoden toteutumisesta 16 Toimiala yhteensä Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 1.1-3.6. 63 6 284-5 681 Tot. 1.1. - 3.6. 727 6 383-5 656 1.1. - 3.6. 797 6 373-5 576-8,8 % -,2 % -1,4 % Ennuste 1 594 739 12 157 61-1 562 862 1 45 894 12 26 817-1 575 923 9,9 % -1,1 %,1 % Kulttuurilautakunta Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 1.1-3.6. 785-785 Tot. 1.1-3.6. 767-767 1.1. - 3.6. 695-695, % -1,4 % -1,4 % Ennuste 1 71 261-1 71 261 1 71 261-1 71 261, %, %, % Kirjastotoimi Tot. 212 1.1-3.6. Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE 292 1 875-1 583 Tot. 1.1.- 3.6. 256 1 924-1 668 1.1. - 3.6. 232 1 922-1 69 1,4 % -,1 % 1,3 % Ennuste 353 969 3 66 114-3 36 145 31 9 3 61 132-3 38 232 17,2 % -1,4 %,1 % Museotoimi Tot. 212 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE 1.1. - 3.6. 66 762-696 Tot. 1.1. - 3.6. 68 78-712 1.1. - 3.6. 83 835-752 -18,1% 6,6% 5,3 % Ennuste 183 5 1 593 9-1 41 4 183 616 1 621 689-1 438 73 -,1 % 1,7 % 1,9 % Yleinen kulttuuritoimi Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 1.1. - 3.6. 5 298-248 Tot. 1.1.- 3.6. 11 321-211 1.1. - 3.6. 44 342-298 15 % 6,1 % 29,2 % Ennuste 211 794-583 127 273 71 69-582 796 65,8 % -11,8 %, % Orkesteri-toimi Tot. 212 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE 1.1-3.6. 71 854-783 Tot. 1.1.- 3.6. 83 82-719 1.2. - 3.6. 82 778-696 1,2 % -3,1 % -3,3 % Ennuste 138 47 1 543 285-1 44 815 13 35 1 518 625-1 388 32 6,3 % -1,6 % -1,2 % Teatteritoimi Tot. 212 Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE 1.1-3.6. 123-1 71-1 587 Tot. 1.1.- 3.6. 21-1 788-1 578 1.1. - 3.6. 356-1 8-1 445-41, %,7 % -9,2 % Ennuste 77 8 3 495 41-2 787 241 77 8 3 495 41-2 787 241, %, %, %
17 2.2. Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit ja niiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Kirjastotoimi TAVOITE TALOUSARVIOSSA vuodessa ½vuosi 5,14 25,7 TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU Toimintakulut asukasta kohti (pelkät kulut, ilman tuloja) PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA toteutuma +/- 26,57-1,5 585 292 5 Kirjastokäynnit: fyysiset käynnit 276 799-15 71 232 116 Kirjastokäynnit: verkkokäynnit 119 36-3 36 997 498 5 Kokonaislainaus 481 497-17 3 38 / 75 19 / 375 Kirjaston järjestämät tapahtumat/osallistujat 352 / 7944 +162 / +4194 Museotoimi TAVOITE TALOUSARVIOSSA 34 asiakaskäyntiä näyttelyissä ja tilaisuuksissa 99 8 verkkokäyntiä Kehittyvä ja kiinnostava asiakastyö 1 asiakastilaisuutta, joissa keskimäärin 6 osallistujaa TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU Kävijämäärät Verkkokäyntien lukumäärä Asiakastilaisuuksien lukumäärä Kävijämäärät/tilaisuuksien lukumäärä PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA 11 34 45 892 (verkkosivuilla käynnit 3915, blogikäynnit 1 353, portaalikäynnit 5 434) 66 62 Talouden ja toiminnan tasapaino Käyttökustannukset/asukas 19,55 Laadukas asiantuntijatyö: - 12 näyttelyä - 1 tietopalveluvastausta - 3 kokoelman hallintatapahtumaa Käyttökustannukset/asukas Näyttelyjen lukumäärä Tietopalveluvastausten lukumäärä Hallintatapahtumien lukumäärä Asiantuntija- ja viranomaislausuntojen lukumäärä 1,38 1 46 829 36 Yleinen kulttuuritoimi TAVOITE TALOUSARVIOSSA Kulttuuritoiminnan tukeminen Kulttuurimääräraha TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU Avustuksia euroina / asukas 1,28 / vuosi Euroa / asukas 8,9 / vuosi PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA Avustuksia euroina / asukas,6 Euroa / asukas 2,93
18 Orkesteritoimi Noin 35-4 julkista konserttia (henkilöstön aikaansaannoskyky/ 21 vakanssia), syyskaudella 23 julkista konserttia 17. Lappeenrannan valtakunnalliset laulukilpailut (tammikuu) 48. valtakunnalliset orkesteripäivät (huhtikuu) Linnoituksen yön ilmaiskonsertti kaupunkilaisille (elokuu) Yhteistyökonsertit Imatra (syyskuu, marraskuu) Yhteistyökumppanit Pietari, Saimaa Sinfoniettan kehittäminen (maakuntaliitot), Unkarin ja Wienin konserttimatkojen neuvottelut ja rahoitus Uudet sävellystilaukset vuosiksi 214-215 ja kantaesitys (lokakuu) Joulukonsertti Laulava Lappeenranta 214 tammikuu TAVOITE TALOUSARVIOSSA 39 konserttia kaupunginorkesteri Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan sekä Saimaan vetovoimatekijänä TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU kuulijamäärän lisääminen ja uuden yleisön löytäminen 17. valtakunnalliset laulukilpailut 48. valtakunnalliset orkesteripäivät Saimaa Sinfonietta konsertit (maakuntaliittojen hanke - 215) PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA 16 konserttia tammi-kesäkuu -23 196, vuoden lopussa ennuste -16 Teatteritoimi TAVOITE TALOUSARVIOSSA Katsojamäärät - Talviteatteri 3 - Kesäteatteri 11 Kasvutavoite katsojamäärissä (vuoden 211 TP:stä) - Talviteatteri +3 % - Kesäteatteri +12 % Käyttötalouden tasapaino Ensi-illat 8 kpl - Jukola-sali 4 - Veeran kammari 3 - Kesäteatteri 1 Vierailut 7 kpl - Jukola-sali 6 - Veeran kammari 1 Omat esitykset 196 kpl - Jukola-sali 17 - Veeran kammari 56 - Kesäteatteri 33 Salin käyttöaste - Jukola-sali 61 % - Veeran kammari 58 % - Kesäteatteri 62 % TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU Toteutuneet katsojamäärät Talviteatterin muutos, vertailut kevätkaudelta Toimintakate Ensi-iltojen lukumäärä Vierailujen lukumäärä Esitysten lukumäärä Käyttöaste PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA - Talviteatteri 11 145 katsojaa - Kesäteatteri, kesäkuun kolme näytöstä 698 katsojaa / arvio kokonaisuudesta 8 5 katsojaa - Talviteatteri +3 % Toteuma 1 578 19, joka on 133 (-9,2 %) jäljessä puolen vuoden tavoitteesta - Jukola-sali 2 - Veeran kammari 2 - Kesäteatteri 1 - Jukola-sali 2 - Veeran kammari - Jukola-sali 6 - Veeran kammari 37 - Kesäteatteri, kesäkuussa 3 - Jukola-sali 41 % - Veeran kammari 47 % - Kesäteatteri 47 % (arvio)
19 NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 1. Yleiskuvaus toimialan alkuvuoden toiminnasta, arvio talousarvion toteutumisesta koko vuodelle ja suunta vuosille 214-216. Nuoriso- ja liikuntatoimen palvelut on järjestetty alkuvuoden aikana suunnitelmien mukaan eikä budjettiylityksiä ole tullut. Toimialalle on kertynyt huomattava määrä, noin 15. euroa, budjetoimattomia kuluja alkuvuosipuoliskolla mm. Kahilanniemen liikuntatiloista, Pallon liikuntahallista, Kisapuiston liigajäähallista sekä eräistä muista kohteista ja kustannukset on katettu toimialan raamista kuitenkin niin, että puolivuosikatsauksessa toimiala on edelleen budjettiraamissa. Lisäksi toimialalle tullee lisäkustannuksia mm. Lpr:n urheilutalon sähköisen kulunvalvonnan uudistuksesta sekä uimahallien ja Joutsenon liikuntahallin kulunvalvonnan täydentämisestä niin, että siirrytään ladattaviin maksukortteihin. Selkeänä säästönä vuodelle lautakunta päätti jo viime vuoden joulukuussa mm. liikuntaseurojen avustusmäärärahojen pienennyksestä noin 1. eurolla sekä liikuntapaikkamaksujen korotuksista, joiden avulla vuoden taloutta tasapainotetaan merkittävästi. Näiden päätösten ansiosta on esim. liikuntatilat voitu pitää auki normaalisti eikä niiden aukioloaikoihin ole tarvinnut tehdä supistuksia. Vuosille 214-216 nuorisotoimi on suunnitellut yhteistyösopimusta Lappeenrannan Nuorten Palvelu ry:n kanssa yhdistämällä toimitiloja ja siirtämällä NP:n ostopalvelusopimuksen Eksotelta nuorisotoimelle. Yhteistyösopimus edellyttää n. 65. määrärahan sisällyttämisen nuorisotoimen budjettiin vuodesta 214 alkaen. Etsivät nuorisotyöntekijät vakinaistetaan syksystä alkaen. Etsivää nuorisotyötä on toteutettu nuorisotoimessa vuosittain valtionavustuksen (6 ), kehittämisyksikön tuen (11. ) ja Eksoten tuen (11. ) turvin. Vuodesta 214 eteenpäin kehittämisyksikkö ei enää tue etsivää nuorisotyötä ja Eksoten tuki päätetään aina vuosittain budjetissa. Mikäli myös Eksoten tuki poistuu, tulee nuorisotoimen tehdä tarvittavat säästöt raamissa etsivän nuorisotyön toiminnan toteuttamiseksi. Nuoriso- ja liikuntatoimi pysynee budjettiraamissa vuonna. Edellyttäen, ettei mitään yllättävää tapahdu toimialan sisällä välineistön, koneiden ja kaluston kunnon sekä kunnossapitotöiden osalta. Ulkoliikuntapaikkojen talviaikainen kunnossapito lisää toimialan kustannuksia merkittävästi marraskuusta alkaen ja tarvittaessa siinä on mahdollista saavuttaa merkittävää säästöä myöhentämällä ulkoliikuntapaikkojen kunnossapitoajankohtaa 1-2 viikolla. Lauritsalan uimahallin peruskorjaus valmistui heinäkuun alussa ja halli on avattu yleisölle 15.7.. Energiatehokkuuden parantuessa ja tulojen mahdollisesti lisääntyessä parantuneesta uimahallista johtuen, voidaan arvioida loppuvuodesta, kuinka paljon nettomääräisesti uudistettu uimahalli on tuottavampi ja kaupungin kuluja säästävämpi. Valtuustokauden tulevina vuosina toimialan palveluita ja esim. erilaisten tilojen aukioloaikoja on syytä tarkastella tarkoin harkiten ja pitää tiloja avoinna vain silloin, kuin niille todella on tarvetta ja riittävästi käyttöä. Tämä koskee niin nuoriso- kuin liikuntatilojakin. Uusia käyttömenoja lisääviä investointeja on vältettävä ja pyrittävä tehostamaan nykyisiä palvelujen tuottamistapoja sekä edelleen on syytä tarkista toimialan käyttömaksuja menokehitystä vastaavalle tasolle ja sillä tavalla hillitä nettomenojen kasvua. Vuonna 214 keväällä järjestetään Lappeenrannassa ja Imatralla jäähalleissa poikien alle 18 v. jääkiekon MM-kisat ja vuonna 216 Lappeenrannassa järjestetään Jukolan ja Venlojen viestit. Näiden merkittävien ja kaupungin näkyvyyttä lisäävien urheilun suurtapahtumien järjestely on aloitettu jo tänä vuonna, mm. kunnostamalla liigahallin sisätiloja sisääntuloaulaa sekä kilpailuttamalla Jukolan ja Venlojen viestin karttapalvelujen toimittaja. Kisapuiston harjoitusjäähallin peruskorjaushanke on esitetty opetus- ja kulttuuriministeriölle valtionavustushankkeena vuodelle 214. Kaupunginhallitus on päättänyt, että hanke huomioidaan vuoden 214 talousarviovalmistelussa. Hallin peruskorjaus lisäisi hallin energiatehokkuutta ja tuottavuutta samalla tavalla, kuin esim. Lauritsalan uimahallinkin peruskorjauksessa on tapahtunut. Monitoimitalon peruskorjaus on lähivuosien välttämätön investointihanke nuorisotoimen osalta.
2 2. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden puolivuositoteumat ja koko vuoden ennusteet 2.1. Toimintakatteen toteutuminen verrattuna edellisvuoteen ja puolivuosibudjettiin sekä ennuste vuoden koko vuoden toteutumisesta Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 911 5 313-4 42 Tot. 837 5 298-4 461 826 5 363-4 537 1,6 1,2 1,7 Ennuste 1 656 1 311-8 655 1 656 1 311-8 655 2.2. Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit ja niiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet TAVOITE TALOUSARVIOSSA 1. Nuorten työllistämisen kehittäminen 2. Nuorisotoimen tilojen toimintaympäristön kehittäminen. Nuoriso- ja Monitoimitalon peruskorjauksen suunnittelu yhdessä nuorten ja lappeenrantalaisten käyttäjien kanssa 3. Liikuntatoimen talouden tasapainottaminen huomioiden uusien liikuntahallitilojen käyttöönotto TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU Nuorisotilat avoinna kesällä n. 3 nuorta käytti palvelua kahdessa nuorisotilassa. Nuoret kesätyöllistettävät järjestivät 4 tapahtumaa, joihin osallistui n. 2 nuorta. PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA Nuorisotoimi työllisti kesäaikana 44 nuorta, joista osa LPR:n kesätyökampanjanuoria. Nuorten avulla saatiin pidettyä kaksi nuorisotilaa avoinna Juhannukseen asti. Nuorten tilakäynnit lisääntyivät Rientolan osalta. Keskustassa nuoret eivät löytäneet kesänuorisotiloja Kyselyä on suunniteltu ja se suoritetaan opinnäytetyönä vuoden lopulla. Uudet liikuntatilat on kalustettu ja varusteltu sekä otettu käyttöön ja liikuntatoimen budjettiraamiin niin, että ensimmäisellä vuosipuoliskolla niistä ei ole aiheutunut budjettiraamin ylitystä. 4. Tuottavuuden lisääminen hyödyntämällä käyttämättömiä liikunta-aluevarauksia esimerkiksi asuintuotantoon ja muuhun kaupungin maankäytön tarpeisiin Kahilanniemen liikuntatilat ja Pallon liikuntahalli ovat siirtyneet liikuntatoimen hallintaan vuoden alusta alkaen Teknisen toimen kaavaosaston ja liikuntatoimen yhteistyönä on valmisteltu kaavoitusohjelma ja haettu uudelleen kaavoitettavat kohteet Kaavoitustyöt uusista kohteista ja niiden maa-alueiden hyödyntämisestä muuhun käyttöön on aloitettu
21 TEKNINEN TOIMI 1. Yleiskuvaus toimialan alkuvuoden toiminnasta ja arvio talousarvion toteutumisesta koko vuodelle Teknisen toimen alkuvuoden toiminta on edennyt talousarvion toimenpidelinjausten ja edelleen teknisen toimen vuosittaisen tulostoimintasuunnitelman mukaisesti. Leimaa antavaa alkuvuodelle on ollut Pien-Saimaan kunnostushankkeiden jatkuminen, ydinkeskusta-alueella etenevät monet suunnitelmat: Citycon, City-kortteli, Rakuuna-kiinteistö, Technopolis, Technoparkki II, vaihekaavan ja kuuden osayleiskaavan eteneminen sekä kasvatus- ja opetustoimen isot rakentamishankkeet. Omakotitonttien kysyntä on alentunut aikaisempiin vuosiin verrattuna. Osasyynä on myös houkuttelevien tonttien puuttuminen. Talouden osalta teknisen toimen jo talvella esille tuoma huoli talousarvion toteutumisen vaikeudesta on vahvistunut. Tilakeskukselle osoitetut uudet velvoitteet merkitsevät n.,6 M :n ylitysesitystä ja joukkoliikenteen käyttäjämäärien kasvusta johtuva lisämeno aiheuttavat tarpeen siirtää yhdyskuntatekniikan investointivaroja käyttötalouteen. Kiinteistö- ja mittaustoimen toimintatuottotavoite ei ole toteutunut vuoden välitilinpäätöksessä. Toimintatuottojen alijäämä on 37 612 euroa. Tämä johtuu tontinmyyntitulojen alhaisesta määrästä. Vielä ei ole mahdollista arvioida tontinmyyntitulojen toteutumaa koko vuoden osalta. Kuitenkaan tässä vaiheessa tekninen toimi ei tee esitystä kiinteistö- ja mittaustoimen toimintatuottotavoitteen alentamisesta. Kadut ja ympäristö vastuualue ei pysy talousarvioraamissa ilman toimenpiteitä. Ennuste vuoden alussa talousarvioylitykselle oli 1 75 euroa. Talousarviossa pysymiseksi on toimintamenojen osalta noudatettu tiukkaa linjaa siten, että talousarvio ylityspaine on 7 euroa, mikä esitetään tässä yhteydessä katettavaksi investointien siirtämisellä käyttötalouteen. Käyttötalouden ylityspaine johtuu suurelta osin joukkoliikenteen kasvaneista menoista. Joukkoliikenne on kilpailutettu ja sen myötä ennustetaan syntyvän säästöä noin 3 euroa vuodessa. Vuosina 214-216 suunniteltuja investointeja joudutaan siirtämään käyttötalouteen 4 euroa vuodessa. Teknisen toimen talousarvioon haetaan kaupunginvaltuustolta muutosta kohtiin Tilakeskus / Toimintatuotot toimintatuottojen lisäystä 762 euroa ja Tilakeskus / Rakennusten kunnossapito 1 362 euroa. Tarvittava lisämääräraha nettona on 6 euroa. Lisämäärärahan tarvetta ei pystytä kattamaan Tilakeskuksen tai teknisen toimen muista investointi- tai käyttötalousmäärärahoista. Lisäksi kadut ja ympäristö vastuualue hakee 7 euron yhdyskuntatekniikkaan osoitettujen investointimäärärahojen siirtoa Kadut ja ympäristö käyttötalouteen. Suunta taloussuunnittelukaudelle 216 näyttää erittäin tiukalta. Henkilöstön rekrytoinnissa jatkuu tarkka, mutta tarpeeseen mitoitettu linjaus. Investoinnit ovat minimissään ja käyttötalousmenoissa näkyy toimintojen tehostumiset ja valitettavat laatutasosta tinkimiset. 2. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden puolivuositoteumat ja koko vuoden ennusteet 2.1. Toimintakatteen toteutuminen verrattuna edellisvuoteen ja puolivuosibudjettiin sekä ennuste vuoden koko vuoden toteutumisesta Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE Tot. 212 19 13 21 127-2 24 Tot. 18 455 2 735-2 28 18 186 19 824-1 638 1,5-4,6-39,2 Ennuste 38 178 4 811-2 633 37 416 38 749-1 333 2, -5,3-97,5
22 2.2. Toiminnalliset tavoitteet ja mittarit ja niiden toteutuminen Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet TAVOITE TALOUSARVIOSSA 1. Pien-Saimaan kunnostaminen 2. Riittävä tonttivaranto vuositasolla (tonttitakuu) AO omakotitontit (tonttitakuu) AKR kerros- ja rivitalotontit KTT teollisuus- ja liiketontit 3. Keskeneräisiä katuja (sisältää vanhat ja uudet kadut) 4. Yhdyskuntateknisten palveluiden laadulliset tavoitteet Liikennealueiden ylläpito mittari Puistojen hoito mittari Katuvalaistus mittari 5. Rakennuskannan ja toimitilojen hankinta, peruskorjaus, kunnossa- ja ylläpito hyvän työympäristön laatukriteerit täyttävällä tasolla. TOIMENPITEET/ TUNNUSLUKU Kunnostustoimenpiteet jatkuvat 15 18 3 Tavoite 65 km. >3 >3 >3 Rakennusten tekninen nykyarvo >67% uudisrakennusarvosta. PUOLEN VUODEN TOTEUTUMA Hulevesikosteikkoja valmistunut 2 kpl, hoitokalastus on käynnissä, pumppaamohanke aikataulussa (aloitus elo-syyskuussa). Jätevesineuvonta jatkuu, Tutkimus ja seuranta jatkuvat Pientalotontteja oli vuoden alussa 11 kpl.ao-tontteja on luovutettu 16 kpl, 2 AR-tonttia sekä ja yksi AK-tontti ja yksi P-tontti. Lisäksi on luovutettu 8 teollisuustonttia (T/KTY) ja 4 liiketonttia. Ruoholammen II alueella on valmistunut työohjelman mukaiset kadut, keskeneräisten katujen määrä ei kuitenkaan vähene, koska uusia katuja rakennetaan valmistuvia vastaa määrä. Keskeneräisiä katuja tulee olemaan noin 65 km, mikä on talousarvio tavoite. Tutkimus valmistuu alku syksystä. 67,8% 6. Oikea-aikainen systemaattinen korjaus- ja kunnossapito ja toiminnan ehdoin; käyttökieltoja työympäristön terveellisyyden pohjalta 7. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutuminen kpl 2 kpl 5 % 25 %