ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Käpykolon ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 KAAVASELOSTUS LUONNOSVAIHE 4.6.2014 Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä, Tourukatu 24, 40100 Jyväskylä p. 044 755 5500 www.arkkitehtipalvelu.fi
2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti (Suolahti) Suunnittelualueeseen kuuluu neljä osittain asuinkäytössä olevaa tilaa Kytänsalon saaren länsirinteellä rantoineen. Alue sijaitsee Äänekosken keskustan koillispuolella Pyyrinlahden kylässä Keiteleen Siltasalmen rannassa Käpykolontien varressa. Äänekosken keskustaan on matkaa noin 19 km ja Konginkankaalle 11 km. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 4,22 ha ilman vesialueita. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu kartalla punaisella nuolella. Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavasta käytetään nimeä Käpykolon ranta-asemakaava. Muiden tilojen nimet ovat Kallionkolo, Mäkikolo ja Lisäkolo, joka on pieni lisämaakaista. Kaavoituksen tarkoitus on mahdollistaa rantayleiskaavan mukainen alueen käyttö omarantaisten lomatonttien ja/tai matkailutoiminnan muodossa. Myös kahta ympärivuotisesti asuttavaa omakotitaloa suunnitellaan alueelle. Samalla tutkitaan rakennusten, kasvillisuuden ja eläimistön sekä ranta-alueen suojelutarve.
3 1.3 Sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1.1 Kaava-alueen sijainti 2 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus 2 1.3 Sisällysluettelo 3 2. TIIVISTELMÄ 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 4 2.2 Ranta-asemakaava 4 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen 4 3. LÄHTÖKOHDAT 5 3.1 Alueen yleiskuvaus 5 3.2 Luonnonympäristö 5 3.3 Rakennettu ympäristö 6 3.4 Maanomistus 7 3.5 Suunnittelutilanne 7 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 11 4.1 Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 11 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet 11 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 11 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 11 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 11 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 12 5.3 Aluevaraukset 12 5.4 Kaavan vaikutukset 12 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset 13 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 13 LIITTEET: Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2 Ranta-asemakaavaluonnos 1:2000 Liite 3 Ranta-asemakaavaehdotuksen havaintokuva Liite 4 Alueen luontoselvitys kesäkuu 2013, Reima Välivaara, Jyväskylä Liite 5 Ranta-asemakaavan alustava vaihtoehto pvm 15.4.2014
4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Käpykolon ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio Tervon aloitteesta. 15.4.2014 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (ELY-keskus) 15.4.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen 28.4.2014 Päätös ranta-asemakaavan vireilletulosta (Äänekosken kaupunginhallitus) 9.6.2014 Luonnoksen käsittely kaupunginhallituksessa xx xx xx xx xx xx 2014 Valmisteluvaiheen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa ja päätös nähtävillepanosta Ehdotusvaiheen nähtävilläolo Kaavoittajan vastineet ehdotusvaiheessa saatuihin lausuntoihin Kaavakartta ja selostukset korjattu Hyväksyminen 2.2 Ranta-asemakaava Alueella ei ole voimassa olevaa ranta-asemakaavaa. Alue rajoittuu etelässä 15.11.1993 vahvistettuun Kytänsalon ranta-asemakaava-alueeseen. Laadittavan ranta-asemakaavan tavoitteena on määritellä detaljikaavatasolla nykyisen asutun tilan alueelle rantayleiskaavan mukainen käyttötarkoitus (RM). Tavoitteena on lisäksi kaksi ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua rakennuspaikkaa maanomistajan omaan käyttöön. Suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon luonnonolosuhteet. 2.3 Ranta-asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualueen toteuttaminen tapahtuu maanomistajien tarpeiden mukaan. Toteutusta ohjaa rantayleiskaava ja rakennuslupamenettely.
5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua asuinrakennusta, talousrakennus ja rantasauna. Käpykolon ja Lisäkolon tiloilla 5:29 ja 5:33 on loma-asuinrakennus talousrakennuksineen. Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus. 3.2 Luonnonympäristö Alueella on tehty luontoselvitys kesäkuussa 2013, maastokäynti 10.6.2013, joka on liitteenä 4. (Reima Välivaara, Jyväskylä) Sen mukaan kapealle ranta-alueelle on rakennettu tie, joka jatkuu myös itään ja pohjoiseen. Sillalta Kytänsalon saareen tultaessa huomion kiinnittää Siltasalmenvuori, jonka länsirinne on jyrkkä ja kallioinen (Kuva 1 alla). Kuva 1. Siltasalmenvuoren rinnettä Kuva 2. Rantakiviä Tutkittu alue on suurelta osin rakennettua. Kauempana rannasta alue on metsätalousaluetta, osittain kuusivaltaista, osittain ylempänä mäntyvaltaista kuivaa kangasta. Alueen keskivaiheilla on maastopainanne, josta rinteen sulavedet keväisin purkautuvat purona järveen. Sen ympärillä kapeana kaistana on lehtomaista kangasta. Selvitysalueen itäosissa on entinen peltolaikku, jossa nyt kasvaa koivua. Pohjoisosassa kasvaa sekametsää. Rannat ovat rakennettuja ja kivisiä (Kuva 2 yllä). Keskiosan pohjukassa on pieni hiekkapoukama (kts. kansikuva).ely-keskuksen tekemässä pintavesien luokittelussa Ala-Keitele ja Pyyrinlahti kuuluvat luokkaan hyvä. Merkittävin lintuhavainto tehtiin selvitysalueen pohjoispäästä alueen ulkopuolelta, jossa lauloi pikkusieppo, jolla on Keski-Suomessa muutama kymmenen reviiriä, tosin vuonna 2013 niitä on havaittu ennätyksellisen paljon. Muuten metsälinnusto oli tavanomaista. Nisäkkäiden jälki- tai ulostehavaintoja tehtiin vain hirvestä, oravasta ja jäniksestä. ELY-keskuksen Johanna Viljanen pitää tehtyä luontoselvitystä riittävänä eikä tarvetta erilliselle liito-oravatutkimukselle ole. Alue ei kuulu Natura-alueisiin. Luontoselvityksen suositusten mukaan alue on keskisuomalaisittain melko tavanomaista eikä sisällä erityisiä luontoarvoja eikä valtakunnallisesti, alueellisesti tai maakunnallisesti uhanalaisia lajeja.
6 Siltasalmenvuoren jyrkkä kalliorinne on rakentamiseen sopimatonta ja tulisi jättää rakentamisen ulkopuolelle huonon kulutuskestävyytensä ja maisemallisen arvonsa takia. Muulla rantavyöhykkeellä maisematekijät voidaan ottaa huomioon rakentamisen sijoittelulla ja rantapuuston säästämisellä. 3.3 Rakennettu ympäristö Väestö, palvelut ja työpaikat Suunnittelualueella asuu vakituisesti vanhempi pariskunta (omistaja). Alue ei tarjoa työpaikkoja, mutta Käpykoloa on aiemmin käytetty maaseutumatkailualueena. Alueen pohjoisosassa sijaitsee uudehko loma-asunto piharakennuksineen, joka on vuokralla. Palvelut ovat Äänekosken keskustassa noin 19 km:n etäisyydellä ja Konginkankaalla noin 11 kilometrin etäisyydellä. Rakennuskanta Mäkikolon tilalla on kaksi ympärivuotisesti asuttua asuinrakennusta: Käpylinna on valmistunut 1975 ja Talvipalatsi 1981, talousrakennus ja rantasauna. Käpykolon ja Lisäkolon tiloilla 5:29 ja 5:33 on loma-asuinrakennus talousrakennuksineen. Kallionkolon 14:1 tilalla on vain yksi talousrakennus. Asuinrakennukset ovat hirsirakenteiset. Niissä on harjakatto, jonka bitumikate on uusittu. Rannassa on laituri. Keski-Suomen museo on tehnyt rakennuskannan inventointiin liittyvän tarkastuskäynnin toukokuussa 2014 ja inventointiasiakirjat ovat tekeillä.. Liikenne Alueelle ajetaan sisään vähäliikenteiseltä sorapintaiselta Liimattalantieltä valkoisen sillan yli. Siltasalmentie on kapea, mutta hyvässä kunnossa. ELY-keskuksen Minna Immosen mielestä on tehtävä selvitys Siltasalmentien liittymisestä yleiselle tielle liikennemäärien oleellisesti kasvaessa. Kuva 3. Alueelle johtava tie Kuva 4. Alueelta lounaaseen Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset ELY-keskuksen Miikka Kumpulaisen mielestä alueen maaston ja sijainnin perusteella tarvetta arkeologiseen inventointiin ei ole. Alueen rakennettu lähikulttuurihistoria on mielenkiintoinen. Rakennukset piilopirtikseen on rakentanut näyttelijä-elokuvaohjaaja Mikko Niskanen ja majoitusrakennuksessa on yöpynyt lukuisia sen ajan julkisuuden henkilöitä. Niskasen jälkeen tilanomistajaksi tuli ministeri Urpo Leppänen, jolta Tervo on kaavoitettavan alueen ostanut.
7 Tekninen huolto Suunnittelualueella on olemassa tiet ja sähkö. Asuinrakennukset saavat käyttövetensä omasta porakaivosta ja niissä on oma viemärijärjestelmä. Tervo on vesiosuuskunnan jäsen ja molemmat osuuskunnat ovat tulossa alueelle. On selvitettävä vesihuoltoverkoston riittävyys rakentamisen laajetessa. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Luontoselvityksen mukaan jyrkkä rinne alueen eteläosassa on säilyttämisen arvoinen maasto, mutta muuten tutkittu alue on tyypillistä keskisuomalaista talousmetsää. Selvitys on liitteenä 4. Kaavoitettava alue rajautuu lännessä kalaisaan ja puhtaaseen vesistöön. Ranta-asemakaava-alueella ei ole havaittavia melu- eikä muitakaan häiriöitä. 3.4 Maanomistus Tilat Käpykolo 5:29, Lisäkolo 5:33, Mäkikolo 5:41 ja Kallionkolo 14:1 omistaa Tapio Tervo. Tilan kohdealueesta koilliseen ja pohjoiseen omistaa Tauno ja Pirjo Paananen yhdessä Marko Kilpisen kanssa. Eteläpuolisen metsätilan omistaa UPM Oyj. 3.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava: Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan 16.5.2007. Se on vahvistettu 14.4.2009. Ote seuraavalla sivulla. Vaihemaakuntakaavat: 1.VMK vahv. YM 14.4.2009, Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 2.VMK vahv. YM 11.5.2011, Maa-ainesten kestävä käyttö - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 3.VMK maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä 4.VMK maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä, vahvistettavana YM:ssä, Kaupallinen palveluverkko, virkistystoiminnan alueet ym. - ei merkintöjä kaava-alueella eikä sen läheisyydessä
8 Keski-Suomen maakuntakaavan ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella, punainen nuoli osoittaa alueen sijainnin Äänekosken rakenneyleiskaava 2016: Äänekosken rakenneyleiskaava 2016, ote: ei merkintöjä kyseisellä alueella oikeusvaikutukseton, KV hyv. 3.11.2008.
9 Rantayleiskaava: Äänekosken kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Äänekosken rantayleiskaavan 18.12.2006. Äänekosken kaupunki, rantayleiskaavan ote. Alue rajattu kartalle punaisella katkoviivalla. RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE. Uusi rantayleiskaava on valmisteilla, mutta sen käsittely on vielä kesken. Kohdealueen merkinnät ovat siinä samat. Alue rajoittuu lännessä vesialueeseen.
10 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakartta on tehty elokuussa 2013 (Äänekartta Ky). Pohjakartta on mittakaavassa 1:2000, korkeusjärjestelmä N2005. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset ja se on hyväksytty 30.10.2013.
11 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadinta on tullut ajankohtaiseksi maanomistaja Tapio Tervon aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Ranta-asemakaavan laatimiseen osalliset (MRL 62 ) on lueteltu liitteenä 1 olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Vireilletulo Kaupunginhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta ja kaavan vireilletulosta 28.4.2014. Viranomaisyhteistyö Kaavaprosessin aikana on oltu yhteydessä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY), jossa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on järjestetty 15.4.2014. Lausunnot kaavasta pyydetään myös seuraavilta tahoilta: Elenia Oy, Kauton kalastuskunta, Siltasalmen tieosuuskunta, Liimattalan viemäriosuuskunta, Keski-Suomen museo, Äänekosken ympäristölautakunta, rakennusvalvonta ja Äänekosken tekninen lautakunta. Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä OAS:sta maakuntakaavoituksen lähtökohdista tarkasteltuna. sähköposti 14.4.2014 / Hanna Kunttu, maakuntasuunnittelija 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on pitää kulttuuriperintöä yllä elvyttämällä nykyisten rakennusten niille ominainen tuleva käyttö sekä mahdollistaa maanomistajan vanhuusajan asuminen tutussa ympäristössä. Kaavan tavoitteena on myös tutkia luonnon suojelutarve. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Valmisteluvaiheessa (luonnosvaihe) oli esillä poikkeava vaihtoehto, päivätty 15.4.2014 (liitte 5). Eroavaisuudet koskivat uudisrakennusten kaavamerkintöjä. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa päädyttiin jatkamaan yksinkertaisemman nykyvaihtoehdon pohjalta. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Ranta-asemakaavalla mahdollistetaan alueelle matkailua palvelevien rakennusten korttelialue sekä maa- ja metsätalousaluetta. Uudisrakentaminen sijoittuu nykyisten tiepohjien välittömään läheisyyteen ylemmäs rantaviivasta. Rakentamisen sijoittelulla varmistetaan alueen säilyminen maisemallisesti tasapainoisena ja viihtyisänä alueena. Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä n. 4,22 ha.
12 Mitoitus: RM alue on 3,32 ha ja sillä on rakennusoikeutta seuraavasti: Käpykolo nykyiset 555 kem2 Mäkikolo nykyiset 870 + uutta 250 kem2 = yhteensä 1120 kem2 Kallionkolo kokonaan uutta 4 x 165 kem2 (lomarakentaminen) ja 2 x 215 kem2 (ympärivuotinen asuminen) = yhteensä 1090 kem2. M-2 alue on 0,9 ha. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavan keskeisenä tavoitteena on luoda toimintaolosuhteet esimerkiksi tulevalle matkailuyritykselle sekä tarjota viihtyisiä majoitustiloja ja vuokrattavia lomaasuntoja. Kaava pyritään laatimaan siten, että sen toteuttaminen ei aiheuta suuria muutoksia maisemassa. Alueella ei ole luonnonsuojelualueita eikä uhanalaisia kasveja. Alueen kaavoituksessa pyritään ottamaan huomioon luontoselvityksessä mainittu Siltasalmenvuori ja rauhoittaa rannat rakentamiselta. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet RM matkailua palvelevien rakennusten alue sijoittuu lähes koko kaava-alueelle. Olevalle rakennuskannalle on vahvistettu nykyinen kerrosluku ja rakennusoikeus. Kaavamääräys mahdollistaa myös kahden ympärivuotisen asunnon rakentamisen. Asunnot on tarkoitettu lähinnä nykyisen maanomistajan omaan käyttöön. Kerrosluku on I u ½, talousrakennuksissa I. Lähemmäs rantaa, mutta kuitenkin tien yläpuolelle on sijoitettu pienten saunojen rakennusalat. M-2 maa- ja metsätalousalue, jolla avohakkuu on kielletty, toimii virkistysmetsäalueena ja säästää jyrkän rinteen rakentamiselta. Ajoyhteyden rakentaminen RM-alueelle M alueen kautta on sallittu. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on ennakkoon arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät vaikutukset tehtäessä kaavaa koskevia ratkaisuja. Vaikutusten arvioinnissa lähtökohtana on kaavan toteuttamisen vaikutusten vertailu nykytilaan. Kaavamerkinnät noudattelevat Äänekosken rantayleiskaavassa alueelle osoitettua maankäyttöä. Vaikutukset väestöön, palveluihin ja työpaikkoihin Nykytilanteessa alueella ei ole työpaikkoja, sillä alueella on yksityiskoti. Kaavoituksen myötä ranta-alueelle tulisi lisää kesäasutusta ja myös kaksi uutta talviasuttavaa asuinrakennusta. Nykyisen päärakennuksen muuttaminen matkailu- ja majoituskäyttöön lisäisi kyseisen alan palveluja ja työpaikkoja. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kytänsalon saari on kaukana taajamarakenteesta. Suunnittelualueella on olemassa osittainen infra: tie, sähkö ja pihavalaistus. Omatoimisesti on hoidettu vesi- ja viemärijärjestelmät. Uudet loma-asunnot lisäävät tarvetta selvittää liittyvätkö kaikki rakennukset tulevaan vesiosuuskuntaan vai rakennetaanko alueelle oma pienpuhdistamo. Uusia katualueita ei rakenneta, vaan ajoyhteydet rakennetaan tonttien sisäisesti ja hyvin pitkälti nykyisille tiepohjille. Tämä edellyttää rasitteiden muodostamista.
13 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Nykyiset päärakennukset Käpylinna ja Talvipalatsi on tarkoitus säilyttää. Uudisrakentaminen on pienimuotoista, joskin laajalle alueelle levittäytynyttä. Rakennusalat ovat luontoselvityksen suosittelemilla paikoilla. Lehtokankaalle eikä vuoren rinteelle rakenneta. Ajoyhteys RM-alueelle rakennetaan maa- ja metsätalousalueen läpi. Se on linjattu nykyisen tien paikalle. Vaikutukset virkistysalueisiin Osa alueesta merkitään metsäalueeksi merkinnällä M-2, jolla liikkuminen jokamiehenoikeuden nojalla on sallittu, mutta jyrkällä rinteellä sitä ei suositella. Metsien avohakkuu on kielletty. Yleisen virkistyskäytön ulkopuolelle rajautuvat kaikki korttelialueet. Myös niiden rannat tulevat yksityiskäyttöön. Vaikutukset liikenteeseen Liikenne tulee lisääntymään hieman. Ajoneuvojen määrä riippuu RM -alueelle tulevan toiminnan laadusta. Kesäasutuksesta johtuen liikenne on runsaimmillaan kesälomien aikaan. Liimattalantien liittymän turvallisuus ja riittävyys tulee selvittää. Johtuen liikenteen vähäisyydestä erillisiä kevytliikenteen väyliä ei ole tarpeen osoittaa kaavassa. Joukkoliikenteen verkkoon alueen rakentumisella ei ole vaikutusta. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaisjäännökset Keski-Suomen museo teki kaava-alueelle rakennuskannan inventoinnin toukokuussa 2014, mutta selvitys ei ole vielä valmistunut. Arkeologiseen tutkimukseen alueella ei ole tarvetta maasto-olosuhteista johtuen. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uudisrakentaminen on väljää ja se on ohjattu paikoille, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriötä luonnonympäristölle. Talousrakennuksille/saunoille on omat rakennusalansa. Ranta-alueet säilytetään rakentamiselta ja arat luontotyypit kuten jyrkkä rinne rauhoitetaan rakentamiselta. Alueiden kartoitus on luontoselvityksen mukainen. Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöt: Luontoselvityksen mukaan kaava-alueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita. M-2 alueella metsien avohakkuu on kielletty. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavakartan merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset ovat liitteenä. 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteutusta ohjaa kaupungin rakennusvalvonta. Kaavoituskonsulttina kaavan laadinnasta vastaa: Arkkitehtipalvelu Oy Jyväskylä Tourukatu 24 40100 Jyväskylä
14 Tommi Luukkonen Anne Nieminen tommi.luukkonen@arkkitehtipalvelu.fi anne.nieminen@arkkitehtipalvelu.fi p. 040 579 5633 p. 040 558 6969 Kaavan yhteyshenkilöinä Äänekosken kaupungin kaavoituspalveluissa toimivat: Olli Kinnunen Henriikka Lonka olli.kinnunen@aanekoski.fi henriikka.lonka@aanekoski.fi p. 020 632 2035 p. 020 632 2036