Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija Oy Projektin kuvaus Projektin aikana oli tarkoitus tutkia typpilannoituksen lisäämisen vaikutusta sadon määrään, laatuun ja ravinteitten hyväksikäyttöön. Projekti suoritettiin yhteistyössä mv. Lauri Hantulan ja Agrimarket-ketjun toimesta Seinäjoella Hantulan peltolohkolla 743-01453-35 vuosina 2011 2013. Lohko ei sijaitse pohjavesialueella. Lohkoa viljeltiin perinteisesti kyntö kylvömuokkaus kylvö menetelmällä. Projektin tavoite Projektin tavoite oli selvittää suuremmilla kuin nykyisillä ympäristötukien sallimilla typpimäärillä lannoitettujen kasvustojen tuottaman sadon laatu ja määrä sekä ravinteiden hyväksikäyttö. Projektin koejäsenet 2013 1. Epos kevätvehnä 100 kg N/ha lannoitustasolla 2. Epos kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 3. Epos kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 4. Epos kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla 5. Epos kevätvehnä 250 kgn/ha lannoitustasolla 6. Epos kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla ilman kasvitautitorjuntaa 7. Wappu kevätvehnä 150 kg N/ha lannoitustasolla 8. Wappu kevätvehnä 170 kg N/ha lannoitustasolla 9. Wappu kevätvehnä 200 kg N/ha lannoitustasolla Projektin eteneminen 2013 1. Kylvö Lohkolle kylvettiin 14.05.2013 28 m leveitä, noin 1,5 hehtaarin suuruisia koealoja Epos- ja Wappu kevätvehniä. Kylvölannoitus tehtiin SuomensalpietariSe+- lannoitteella molemmilla lajikkeilla seuraavasti: a) YaraBela Suomensalpietari Se+ 370 kg/ha (100 kg N/ha taso) b) YaraBela Suomensalpietari Se+ 481 kg/ha (150 kg N/ha taso) c) YaraBela Suomensalpietari Se+ 556 kg/ha (150, 170, 200 ja 250 kg N/ha tasot)
2. Kasvukauden aikainen lisälannoitus a) 150 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) b) 170 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) c) 200 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille Yara Bela Sulfan N 26 S14 115 kg/ha (30 kg N) korrenkasvuvaiheessa Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) d) 250 kg /ha typpilannoitustason koejäsenille Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun alussa (20 kg N/ha) Typpiliuos 51 l/ha korrenkasvun aikana (20 kg N/ha) Yara Bela Sulfan N 26 S14 154 kg/ha (40 kg N) korrenkasvun lopulla Typpiliuos, 51 l/ha tähkimisvaiheessa (20 kg N) Rakeinen Yara Bela Sulfan levitettiin täsmälannoituksena Yara N-Sensor menetelmällä - kasvustomassa- ja lannoitteenlevityskartat liitteenä 3. Kasvuston hivenlannoitus Kaikille koejäsenille annettiin hivenravinteiden puutteeseen rikkakasviruiskutusten ruiskutusten yhteydessä YaraVita Gramitrel 1 l/ha ja Yara Vita Mantrac Pro 0,5 l/ha korrensääderuiskutusten yhteydessä Yara Vita Gramitrel 1,5 l/ha. Kasvustoista otettiin kasvustonäytteet 26.06., ja teetettiin ravinneanalyysit. Ravinneanalyyseissä ei todettu hivenravinnepuutoksia. - Kasvianalyysitulokset ja lannoitesuositukset liitteenä 4. Koelohkojen kasvinsuojelu T1(pensomisen loppu) (Zadoks 30-34) Attribut SG 60 g/ha + Sekator OD 0,1 l/ha + Stabilan (Hankkijan CCC) 0,3 l/ha + YaraVita MantracPro 0,5 l/ha + YaraVita Gramitrel 1 l/ha T1+ viikko (Zadoks 34-37) Moddus 0,25 l/ha + Menara 0,25 l/ha +YaraVita Gramitrel 1,5 l/ha T2 (korrenkasvun loppu), (Zadoks 37 40) (valvatti ja ohdakeongelma Moddus 0,15 l/ha + MCPA 1 l/ha T3 (tähkälletulo), (Zadoks 50-59) Amistar 0,3 l/ha + Armure 0,3 l/ha + Karate Zeon 75 ml/ha 5. Koelohkojen puinti Wappu sekä Epos 100 kg N/ha ja 150 kg N/ha ilman kasvitautitorjuntaa 30.08. Epos muut koejäsenet 10. syyskuuta 100 kg N/ha lannoitustason ja ilman kasvitautitorjuntaa olleet koejäsenet valmistuivat virallisten koetulosten mukaisessa kasvuajassa, mutta kasvupäivinä kertyi lämpösummaa merkittävästi yli koetuloksissa olevan lämpösummatarpeen. Runsaammin typpilannoitetut ja kasvitautitorjutut koejäsenet tarvitsivat puintikuntoon valmistuakseen merkittävästi enemmän sekä kasvupäiviä että lämpösummakertymää kuin mitä virallisten lajikekoetulosten keskimääräiset arvot ovat.
Kutakin koealaa puitiin edestakainen 7,2 metrin puintileveys koekaistalla. Jyväsato punnittiin tilan kuivurilla, johon on asennettu vaaka- anturit. Puitu satomäärä muutettiin hehtaarisadoksi. Olkisato määritettiin puimalla koealalta osa oljista karheelle ilman silppuria. Karhe paalattiin, pintaala jolta paali kertyi mitattiin, paali punnittiin ja punnitustulos laskettiin hehtaarisadoksi. Tulokset 1. Satotaso ja valkuaispitoisuus Jyväsadon leipävilja- analyysit tehtiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Kaikkien koejäsenten sato täytti kasvukaudella 2013 myllyvehnä- vaatimukset. Sekä satotaso että valkuaispitoisuus nousivat molemmilla lajikkeilla typpilannoitustason lisääntyessä. Jyväsato on muunnettu 14,5 %:n kosteuteen. Lajike ja N kg/ha Jyväato kg/ha Olkisato kg/ha valk % sl. Wappu 200 5406 2603 17,8 350 Wappu 170 5145 2510 15,6 315 Wappu 150 4874 2419 15,4 347 Epos 250 kg N/ha 6509 4417 15,2 395 Epos 200 kg N/ha 6177 3611 14,8 388 Epos 170 kg N/ha 5981 3408 14,0 428 Epos 150 kg N/ha 5926 3140 13,8 399 Epos 100 kg N/ha 5267 2717 12,4 379 Epos 150, EI kasvitaututorj. 4676 1882 14,0 421 2. Ravinteiden kotiuttaminen Jyvä- ja olkisadon ravinnepitoisuudet määritettiin Viljavuuspalvelun laboratoriossa. Typen kotiuttaminen jyväsadossa
Lannoitteena annettu typpi saatiin jyväsadossa talteen hyvin, sillä Kasvuohjelmatutkimuksen ja sitä edeltäneen ISO-VILJA tutkimuksen mukaa typestä jää suomalaisessa viljanviljelyssä keskimäärin lähes kolmannes hyödyntämättä sadon muodostukseen. Typen kotiuttaminen, kun sekä olki- että jyväsato huomioidaan Olkisadon määrä punnittiin kaikilta koejäseniltä. Ravinnearvoina käytettiin Viljavuuspalvelun analysoimia ravinnemääriä g / kg.
Fosforin kotiuttaminen Maan fosforitila oli viljavuustutkimuksen mukaan hyvällä / korkealla tasolla. Fosforilannoitusta ei koejäsenille annettu. Typpilannoituksen lisääntyessä sadon mukana maasta otettu fosfori lisääntyi.
Kaliumin kotiuttaminen Maan kaliumtila on viljavuustutkimuksen mukaan tyydyttävällä / hyvällä tasolla. Varsinaista kaliumlannoitusta ei koejäsenille annettu. Keväällä 2013 levitettiin koealalle Biotiittia 7 tn /ha, mistä kertyi kaliumia noin 350 kg/ha. Biotiitti näytti vaikuttavan myös muiden ravinteiden käyttöön, sillä sekä silmämääräisesti arvioiden että kasvustomassasta punniten biotiittia saanut koeala kehittyi nopeammin kuin verranteena ollut alue johon Biotiittia ei levitetty. Typpilannoituksen lisääntyessä kaliumin otto maasta lisääntyi. Heikoimmin kaliumia otti maasta koeala jolla kasvitauteja ei torjuttu. Koejäsenten taloudellinen kannattavuus Sadon arvo Kaikkien koejäsenten sato täytti laadultaan leipäviljavaatimukset Lajike ja N kg/ha kosteuskorj. 14,5 % sato kg/ha hlp valk % sl. Perushinta valkuaislisä Hinta / tn Sadon arvo /ha alv 0 % Wappu 200 5406 72,1 17,8 350 184 20 195 1103 Wappu 170 5145 72,8 15,6 315 184 20 195 1050 Wappu 150 4874 74,1 15,4 347 184 20 195 994 Epos 250 kg N/ha 6509 71,9 15,2 395 184 20 195 1328 Epos 200 kg N/ha 6177 73,7 14,8 388 184 15 190 1229 Epos 170 kg N/ha 5981 73,5 14 428 184 8 183 1148 Epos 150 kg N/ha 5926 72,6 13,8 399 184 8 183 1138 Epos 100 kg N/ha 5267 71,7 12,4 379 184-4 171 948 4676 Epos 150 kg N/ha ilman kasvitautitorjuntaa 64,2 14 421 184 8 183 898 Viljan hinta Fazer Oululainen hinnasto18.11.2013 Sadon arvo lannoitekustannus
Sadon arvo /ha alv 0 % SS kg Bela kg Typpiliuos SS Bela Typpil Lannoitekust. yht. alv 0% Sadon arvo - lannoitekust. Lajike ja N kg/ha Wappu 200 1103 556 115 51 161 33 33 228 875 Wappu 170 1050 556 51 161 33 194 855 Wappu 150 994 481 51 139 33 173 822 Epos 250 kg N/ha 1328 556 154 102 161 45 66 272 1056 Epos 200 kg N/ha 1229 556 115 51 161 33 33 228 1002 Epos 170 kg N/ha 1148 556 51 161 33 194 954 Epos 150 kg N/ha 1138 481 51 139 33 173 965 Epos 100 kg N/ha 948 370 107 0 107 841 Epos 150 ilman kasvitautitorj. 898 481 51 139 33 173 725 Viljan hinta Fazer Oululainen hinnasto18.11.2013, lannoitekustannus helmikuu 2013 Taloudellinen kannattavuus parani typpilannoitustason kohotessa. Laskelmissa käytetty viljelijän tilalla kasvukaudella 2013 toteutuneita kustannuksia ja sadon arvossa Fazer Oululaisen 18.11.2013 päivitetyn hinnaston hintoja.. Kasvukauden sääolosuhteet Kasvukaudella 2013 lämpösummaa alkoi kertymään noin viikon myöhemmin kuin kokeen muina vuosina 2011 ja 2012. Toukokuun loppu sekä kesä- ja heinäkuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä. Kun tuo sadonmuodostuksen kannalta tärkeä ajanjakso oli kesällä 2013 myös sateetonta, kasvustot kärsivät kuivuudesta ja satotaso jäi odotettua alhaisemmaksi.
Lämpösummakertymä kylvöpäivästä sadonkorjuuseen koevuosina Sadekertymä kylvöpäivästä sadonkorjuuseen koevuosina Arviointia kasvukaudelta 2013 Kesän kuivuus ja nopea lämpösummakertymä vaikuttivat satotasoon Lannoituksena annettu typpi saatiin kotiutetuksi sadossa ja satomäärä nousi selvästi jokaisella typpiportaalla. Sadon nettoarvo, lannoitekustannukset sadon arvosta vähennettynä, nousi lannoitustason kohotessa Olosuhteissa, joissa kasvutekijät ovat kunnossa, edes 250 kg N /ha lannoitustaso ei näyttänyt ainakaan vuonna 2013 olevan vielä lannoituksen kannattavuuskattona. Typpilannoituksen avulla kasvatettu sato imi tehokkaasti maasta fosforia.
Pohdintaa ja arviointia koko koeajalta kasvukausilta 2011-2013 Satotaso ja valkuaispitoisuus nousivat typpilannoituksen lisääntyessä kaikkina koevuosina kaikilla lajikkeilla. Vuoden 2013 koetuloksiin vaikutti sääolosuhteiden lisäksi heikentävästi myös se että Pohjanmaalla erinomaisesti menestynyt Trappe- lajike jouduttiin vaihtamaan siementilanteesta johtuen satopotentiaaliltaan heikompaan Epokseen. Kasvitautitorjunta on oleellinen viljelytoimenpide lannoitetypen kotiuttamisessa satoon. Kasvuston kärsiessä kuivuudesta ja helteistä ravinteiden kotiuttaminen on haastavampaa. Ravinteiden anto jaettuna kasvukauden aikana saattaa edesauttaa ravinteiden kotiuttamista satoon.
TYPPI Laskettaessa kaikkien koejäsenten kolmen vuoden keskiarvot olki- ja jyväsatoon saatiin kaikilla lannoitustasoilla keskimäärin enemmän typpeä sadossa talteen kuin mitä sitä koejäsenille lannoitteena annettiin. FOSFORI Typpilannoituksen lisääntyessä myös maasta jyviin otettu fosfori lisääntyi kaikkina koevuosina ja kaikilla kokeessa mukana olleilla lajikkeilla. Ympäristön ja maatalouden fosforipäästöjen kannalta
typpilannoitus näyttääkin olevan fosforipäästöjä pienentävä tekijä silloin kun samanaikaisesti pidetään kasvustot tautivapaina ja hyväkuntoisina. Laskettaessa kaikkien koejäsenten kolmen vuoden keskiarvot nähdään kasvien maasta ottaman fosforin määrän lisääntyneen typpilannoitusta kasvatettaessa.
KALIUM Kaliumin otto maasta lisääntyi typpilannoituksen määrän kasvaessa. TALOUDELLINEN KANNATTAVUUS Taloudellinen kannattavuus parani kaikkina koevuosina ja kaikilla koelajikkeilla typpilannoitustason kasvaessa.
LIITTEINÄ: - Kasvianalyysit ja lehtilannoitusohjeet - Yara N-Sensor kasvustomassa- ja lannoitteenlevityskartat - Satokartat puimurin tietojärjestelmistä
Wappu kasvianalyysi ja lehtilannoitusohjeet
Epos kasvianalyysit ja lehtilannoitusohjeet
Yara N-Sensor kasvustomassa- ja lannoitteenlevityskartat Wappu 200 kg N/ha kasvustomassa lannoitteenlevitys Epos 200 kg N/ha kasvustomassa lannoitteenlevitys
Epos 250 kg N/ha kasvustomassa lannoitteenlevitys
Puimurin tietojärjestelmistä tulostetut satokartat koealoilta kasvukaudelta 2013 Wappu 200 kg N / ha Wappu 170 kg N / ha
Wappu 150 kg N / ha EPOS 100 kg N / ha
EPOS 150 kg N / ha EPOS 170 kg N / ha
EPOS 200 kg N / ha EPOS 250 kg N / ha
EPOS 150 kg N / ha EI TAUTITORJUNTAA