Rehustuksella tuotanto reilaan Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski 13.11.2018
Kuka minä olen? Kuka sinä olet?
Miksi säilörehulla on niin paljon merkitystä? Onko teillä kokemuksia hyvästä ja/tai huonosta säilörehusta? Kuva:Lea Puumala
Miksi säilörehulla on niin paljon merkitystä? Lehmän dieetistä noin puolet on säilörehua Väkirehuvalinnoilla voidaan vaikuttaa jonkin verran tuotokseen, mutta jos säilörehu on huonoa ei sillä lisätä määräänsä enempää tuotosta Umpilehmillä ja nuorkarjalla säilörehun osuus on suurempi Sillä on siis merkitystä minkälaista säilörehu on!
Analysointi rehuntekoaikana Korjuun ajoitus Korjuuaikanäytteitä 11 Raaka-ainenäytteitä 13 Myös määrä on tärkeä tieto! NurmiArtturi-hanke
Säilörehun laatu Ruokinnallinen laatu Käymislaatu Mikä ei näy säilörehuanalyysissä? Lämpeneminen Pilaantuneet kohdat hävikki
Minkälaista säilörehua eri ryhmille? Lypsävät lehmät ME noin 11 MJ/kg ka Raakavalkuainen 150-180 D-arvo 670-710 Umpilehmät ME noin 9-10 MJ/kg ka RV 130 D-arvo 600-650 Hiehot Samanlaista kuin umpilehmille Alle 6 kk vasikat samanlaista kuin lypsäville
Minkälaista säilörehu eri ryhmille? Lihanaudat 680 710 g/kg ka Emolehmätiloilla vaihtelu suurempi ummessa oleville emoille D-arvotavoite kuitenkin huomattavasti alhaisempi
Säilörehun syönti Syönti-indeksi on suhdeluku, joka ilmaisee rehun syöntipotentiaalin eli miten paljon lehmät pystyvät syömään kyseessä olevaa rehua keskimääräiseen hyvälaatuiseen säilörehuun verrattuna. Yhden indeksipisteen nousu lisää lypsylehmän syöntiä noin 0,1 kuiva-ainekilon verran päivässä. Syönti-indeksiin vaikuttavat: rehun kuiva-aine D-arvo NDF-kuitu kokonaishapot ykkös- vai kakkossato apilan- ja kokoviljasäilörehun osuus
Palkokasvisäilörehut Palkokasvisäilörehut ovat paremmin sulavia kuin nurmisäilörehut Palkokasveilla, ja viimeaikaisissa tutkimuksissa etenkin apilasäilörehulla, on havaittu lyhyempi fermentaatioaika ja nopeampi hajoaminen sekä lyhyt viipymäaika matalan kuitupitoisuuden lisäksi. Huomioitavaa palkokasvisäilörehuissa: Alempi D-arvo silti ok syönti ja tuotos Kalsiumin määrä ei umpilehmien rehua Puskurikapasiteetti säilöntäaineen määrä Kuva: luomu.fi
Vihanta- ja kokoviljasäilörehu Vihantaviljasäilörehu= kylvömäärä 50-100 kg/ha, korjuu heti kun ohra on tullut vihneelle tai kaura röyhylle, on lähes nurmisäilörehun arvoista ruokinnassa, satomäärä on noin puolet verrattuna kokoviljaan, mahdollista kuitenkin lannoittaa alla oleva nurmi ja korjata tästä vielä syksyllä säilörehu Kokoviljasäilörehu= kylvömäärä 200 kg/ha (jopa 300 kg/ha luomussa), korjuu taikinatuleentumisen aikaan (noin 3 vkoa röyhylle tulosta), kun kasvusto muuttaa väriä vihreästä kellertävään
Viljan käyttö karkearehuna - lajit Ohra on paremmin maittavaa kuin kaura ohran jyvässä paremmin energiaa kuin kaurassa Palkokasveilla (herne, härkäpapu) saadaan maittavuutta ja valkuaista mietittävä korjuuaika myös näiden kannalta, milloin valmistuu vilja ja milloin palkokasvi lajikkeet erikseen, jotka kasvavat hyvin vihermassaa, ei niinkään palkoa/litua
Viljan käyttö karkearehuna - korjuu Korjuu suoraniittopäällä, jos on vähääkään vaaraa, että jyvät lähtevät irti näin ei menetetä jyvästä saatavaa energiaa Myös vihantaviljan korjuu on suositeltavaa suoraniittopäällä, jos on suojaviljana ja normaalisti käytettäisiin karhotusta eli niitettäessä karhon yhdistäjä/mattoperä ei karhotusta, ettei heinänalku vaurioidu ja lähde mukaan Cracker: korjuun yhteydessä murskataan rehu, joka parantaa erityisesti jyväosan hyväksikäyttöä.
Viljan käyttö karkearehuna - syöttö Noin 30 % on max käyttömäärä lypsylehmillä Muilla eläinryhmillä voidaan käyttää enemmän Sisältää sulamatonta kuitua, joka tukee kuidutonta säilörehua hyvin Raakavalkuaista ja energiaa on vähemmän kuin keskimääräisessä säilörehussa Analyysi!
Rehutaulukot 2015
Kotoisten rehujen analysointi Sijalla #1 Kuitenkin muistettava, että analyysikaan ei kerro kaikkea
siitä miltä rehu voi näyttää Säilörehun lämpeneminen 1.sato 2015 säilötty hapolla leikattu rehuleikkurilla Rehu otettu repimällä 15 14 16 14 12 16 21 18 2.sato 2015 biologinen aine ei otettu rehuleikkurilla 28 20 19 18 22 19
Säilörehu - lämpötila Säilörehun pilaantuminen ruokintavaiheessa johtuu korjuussa tehdyistä säilöntävirheistä Rehun kanssa kosketuksissa on ilmaa, joka mahdollistaa haittamikrobien toimimisen heikentää säilörehun rehuarvoa Aperuokinnassa erityisen haitallista, koska riski lämpenemiselle ruokintapöydälläkin kasvaa NurmiArtturi -hankkeessa säilörehun lämpeneminen yli 15 20 C alensi energiakorjattua maitotuotosta (EKM) 1,5 kg/pv
Säilörehuhävikki Virva Hallivuori
Säilörehu - stabiilisuus avainasemassa seosruokinnassa Säilöntä tehty onnistuneesti Rehun kuluminen riittävää siilosta ja aumasta syötettäessä Rehun irroitus tehdään leikkaavilla laitteilla Huonolaatuisen (esim.pintarehun) erottelu välttämätön 10+5=5 Jari Korva, Valio Artturi -tiimi
Lea Puumala Pyöröpaalisäilörehun sekoittaminen pidentää sekoitusaikaa 10 15 minuuttia 21
Silppuamattoman oljen sekoittaminen seosrehuun pidentää sekoitusaikaa n. 30 minuuttia Valmiiksi silputun oljen (silpun pituus 1 2 cm) lisääminen seokseen pitkän oljen sijasta puolittaa energian tarpeen seosrehun sekoituksessa Lea Puumala
Olki seoksessa? 23 Lea Puumala
Heinä vs. olki Rehuarvot: Heinä Olki ME MJ/kg ka 9,9 6 Raakavalkuainen 140 40 OIV 88 49 PVT 12-34 Kuitu 630 830 Sulamaton kuitu?? D-arvo 650 430 Subacute rumen acidosis (SARA): Jos lehmä saa valita rehut, syö siten ettei SARA tule (Keunen ym. 2012) Pötsin ph:n laskuissa parhaimman syöntituloksen antaa kun heinää (ja mieluusti hyvälaatuista=sulavampaa) annetaan erikseen eikä appeen seassa
Lähde: Sari Kajava ja Annu Palmio Luke
Säilörehun vaihtumisen vaikutukset lehmien energia-aineenvaihduntaan MaMa -hanke Hapanpötsiongelma (lisätoimenpiteitä) 2. sato (-16) väkrehussa muutos 3. sato (-16) syönti + maitotuotos laskuun 2. sato (-16) väkirehussa muutos * # * x x * # 7 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 0.7 11.-17.7 18.-24.7 25.-31.7 1.-7.8 8.-14.8 15.-21.8 22.-28.8 29.8-4.9 5.-11.9 12.-18.9 19.-25.9 26.9-2.10 3.-9.10 10.-16.10 17.-23.10 24.-30.10 31.10-6.117.-13.11 14.-20.11 21.-27.11 28.11-4.12 5.-11.12 12.-18.12. 19.-25 7. 11.7. 18.7. 26.7. 3.8. 8.8. 16.8. 23. ja 24.8 29.8. 4.9. 9.9. 19.9. 26.9. 2.10. 10.10. 18.10. 24.10. 31.10. 8.11. 14.11. 22.11. 28.11. 5.12. 12.12. 19.1 50 0 50 100 100 0 0 0 100 50 50 100 50 100 0 50 50 100 50 50 100 50 100 0 200 200 100 100 50 100 100 50 100 200 50 0 50 50 50 200 100 100 100 0 0 0 100 50 50 50 50 200 100 100 100 100 0 50 0 50 50 100 50 50 0 100 100 100 100 100 50 50 0 50 50 50 0 0 0 50 0 50 0 50 100 50 100 50 100 50 50 0 0 50 100 50 100 100 50 100 50 200 50 50 100 200 100 200 100 50 100 100 200 200 100 100 0 100 100 100 100 50 50 50 0 0 50 0 100 50 0 100 100 100 100 100 100 0 0 0 50 50 100 D-arvo 630 640 RV 125-145 ME 10,1-10,2 Syönti-indeksi 91-100 D-arvo 706 RV 154 ME 11,3 Syönti-indeksi 118 D-arvo 674 RV 145 ME 10,8 Syönti-indeksi 111
Kotoiset väkirehut Analysointi ja prosessointi!
Mitä maksaa? Tuotantokustannuslaskelmien kautta hintaa Muuttuvat kulut Työvoimakulut Kiinteät kulut Pellon kustannukset NEUVO2020 palveluna mahdollista Kuva: https://www.welcometoprague.eu/pay-with-euro-in-the-czech-republic
Avaimet onnistuneeseen yhteistyöhön 1. Yhteiset tavoitteet Mietittynä molempien kannalta 2. Yhteiset pelisäännöt ja sopimus Tehdään mitä on sovittu 3. Työnjako on selvillä 4. Käydään tulokset läpi yhdessä ja mietitään miten edetään jatkossa 5. Avoimuus ja asioiden puheeksi ottaminen ennen kuin ovat hampaankolossa!
Onnistunut ruokinta onnelliset lehmät ja isäntäväki