VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki
OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista vastaaminen TAUSTAVAIKUTTEITA - Illich, I. (1972) Kouluttomaan yhteiskuntaan - näkemys kasvatukseen ja koulutukseen, yksi syy tulla KSL:ään - Freire, P. (1972) Sorrettujen pedagogiikka - näkemys aikuiskasvatukseen, toinen syy tulla KSL:ään - Galperin, P. (1979) Johdatus psykologiaan - oppimisen ittaisuus, opittu KSL:ssä - Kolb, D. (1984) Kokemuksellinen oppiminen - oppimisen syklisyys, opittu kohta KSL:n jälkeen - Ziehe, T. (1991) Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus - näkemys ei-oppimiseen miksi koulussa ei opita oppimaan? -> Poikela, E. (1999) Kontekstuaalinen oppiminen. Oppimisen organisoituminen ja vaikuttava koulutus - oma kontribuutio jatkuvan oppimisen teoriaan ja käytäntöön
Oppimisen ittaisuus (Galperin 1979) - näkökulma toiminnalliseen pedagogiikkaan Orientoinnin Materiaalinen Kielellisen käsittelyn Ajattelun Automatisoitumisen Kysymys: mikä tekee mallista edelleen ajankohtaisen? 11/20/2014
Kohti oppimisen ja osaamisen tuottamista Galperinin malli hylkää ajatuksen opetuksesta tiedonjakamisena, mutta edellyttää opettajan, kouluttajan tai ohjaajan läsnäolon oppimisen prosessissa mutta herättää myös kysymyksen - Oppimisen itseohjautuvuudesta Galperinin malli on askel kohti toiminnallista pedagogiikkaa, mutta vastaa vain osittain kysymyksiin: - Oppijan identiteetin rakentumisesta - oppijan oman kokemuksen hyödyntämisestä - Oppimiseen osallistamisesta ja osallistumisesta - Tiedon luomisen yhteisistä prosesseista ja yhteisöllisyydestä 11/20/2014 4
Kokemuksellinen oppiminen Kolb 1984) Konkreettinen kokemus Tajuaminen Aktiivinen toiminta Kokeilu Pohdinta Reflektiivinen havainnointi Ymmärtäminen Abstrakti käsitteellistäminen Kysymys: miksi reflektio on liitetty vain pohdinnan eseen, eikö se liity oppimisen jokaiseen aktiiviseen eseen?
Reflektiivinen osaamista tuottava oppiminen (vrt. Kolb 1984) Konkreettinen kokemus Tajuaminen Aktiivinen toiminta/ - toiminnan aikainen reflektointi (reflection in action) Kokeilu Pohdinta Reflektiivinen havainnointi/ - toiminnan jälkeinen reflektointi (reflection on action) Ymmärtäminen Abstrakti käsitteellistäminen/ - toimintaa edeltävä reflektointi (reflection for action)
Oppimisen muodot Learning by being - olemalla/ kuulemalla/ näkemällä oppiminen - tiedon vastaanottaminen, valistamisen kohteena oleminen Learning by doing - tekemällä/ kokemalla oppiminen - toiminen, omaehtoisen sivistymisen mahdollisuus Learning by making/ developing/ creating - tuottamalla/ kehittämällä/ luomalla oppiminen - oppimisen kaksisuuntaisuus, sivistysosaamisen tuottaminen yhteisesti Oppimisen vapaus Valmius oppia - reflektointitaito: oppimaan oppiminen, jatkuva oppiminen Yhteisöllinen oppiminen - vuorovaikuttamisen taito: kyky dialogiin ja luottamukseen Yhteiskunnallinen osallistuminen - vaikuttamisen taito: eettinen ja ammatillinen sivistysosaaminen 11/20/2014 7
VALISTUS, SIVISTYS, OSAAMINEN Valistuksen suuren kertomuksen päättyminen Historian loppu (Fukuyama 1989) Tiedon loppu (Delanty 1998) Vapaan sivistystyön loppu (Onko vapaat sivistystyöt tehty? Sihvonen 1990) Vapaa sivistystyö viime vuosisadalla Tuotantotalouden barbarian pois sulkeminen Ammatillisuuden rajaaminen sivistämisen ulkopuolelle Blokkiutuminen - maaseutu- ja kaupunkiväestö - maalaiset, porvarit, työväki - uskonnolliset, maallistuneet, erityisyydet Yhteisöllisyyden kadottaminen Individualisoituminen Vapaan sivistystyön murros 1990 2010 Identiteetin ja tehtävän etsiminen Takertuminen 1800-luvun kansalliseen nostalgiaan ja kumousromantiikkaan Kiiruhtaminen 2000-luvun digitaaliyhteiskuntaan
VAPAA SIVISTYSTYÖ JA OSAAMISEN HAASTEET Tuotantotalouden haasteet - ammatti- ja yrittäjäsivistys (osa yleissivistystä) - johtaminen (etiikka ja moraali) - yhteiskuntavastuu (eettiset ja moraaliset pelisäännöt) Demokratian haasteet - edustuksellisen demokratian kriisi (poliittiset säätyjen ongelma) - lähidemokratian edistäminen (kansalaisaktiivisuus) - valtajärjestelmiin vaikuttaminen (dis-/ misinformaation ongelma) - sosiaalisen pääoman rakentaminen (luottamus vs. kontrolli) Yhteisölliset ja yksilölliset haasteet - osallistumisen, osallistaminen ja vuorovaikuttamisen taidot - tiedonhankinnan ja jatkuvan oppimisen taidot - reflektoinnin ja ongelmanratkaisun taidot - resurssien hallinnan, johtamisen ja ohjaamisen taidot --> SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYLLISYYS - Hyvinvointi: yhteiskunnallinen ja ammatillinen osaaminen - Organisaatiot ja instituutiot: pedagoginen ja johtamisosaaminen - Työ, talous ja kulttuuri: eettinen ja moraalinen osaaminen