Salon kaupunki Rannikon osayleiskaava

Salon kaupunki Rannikon osayleiskaava Vaihtoehtoiset kaavaluonnokset 10.3.2008 Viite 82118078 06 Kirjoittanut Markus Hytönen 1

1. Johdanto Rannikon osayleiskaavatyön luonnosvaiheessa on laadittu 2 vaihtoehtoista kaavaluonnosta, joista on tehty alustavat vaikutusten arvioinnit. Luonnoksissa on esitetty ratkaisut asuinrakentamisen, suojelun, liikenteen ja virkistyksen osalta. Luonnosten tarkoituksena on esittää Rannikon alueelle vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa alueen rakentaminen. Tämän tekstin tarkoituksena on antaa tukea päätöksen tekoon, kumman vaihtoehdon periaatteiden mukaan lähdetään viemään kaavaprosessia eteenpäin. Tavoitteena Rannikon osayleiskaavatyössä on osoittaa suunnittelualueelta alueita asuinrakentamiskäyttöön ympäristöarvot ja virkistysmahdollisuudet turvaten. Suunnittelussa on lähdetty siitä, että uudisrakentaminen on asuinpientalorakentamista. Kerrostalorakentaminen ei sovellu alueelle maisemallisten arvojen takia ja se tekisi myös alueesta lähiötyyppisen. 2. Suunnitteluperiaatteet Kaavaluonnosvaihtoehdot perustuvat kaavatyötä varten tehtyihin selvityksiin. Luonnon sekä maiseman ja kulttuuriympäristön osalta haettiin rajoittavat tekijät, jonne rakentamista ei tulisi sijoittaa ja jos olisi mahdollista, niin kuinka tiiviinä. Luontoselvityksessä on tarkentunut suojeltavien alueiden rajaukset ja näin ollen esim. Salon yleiskaavassa 2020 merkittyjä laajoja MY alueita ei ole selvityksen mukaan tarpeen osoittaa sillä laajuudella. Yhdyskuntarakenneselvityksestä saatiin perusteet kaupunkirakenteen rajalle sekä uuden rakentamisen tarkoituksenmukainen liittyminen olemassa olevaan ja suunniteltuun infrastruktuuriin. Näiden lähtötietojen analysoinnin jälkeen on tarkasteltu kunnallistekniikan kannalta alueita, jonne em. tietojen pohjalta on tarkoituksenmukaista rakentaa. Lähtökohtana on ollut, että alueille tulee voida rakentaa kadut ja kunnallistekniikka kustannustehokkaasti ja järkevästi. Kadut on pyritty sijoittamaan siten, että viemäröinti voitaisiin katualueilla toteuttaa mahdollisimman laajasti viettoviemäreillä. Samalla jyrkimmät rinteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Apuna tässä on käytetty vanhaa asemakaavan pohjakarttaa. Joidenkin rajausten osalta on paikkoja, joita on syytä tarkentaa uuden asemakaavan pohjakartan valmistuttua sekä tarvittaessa vielä tarkemmin maastossa. Tällaisia alueita on Merikulmassa ja Hämeenkylätien varrella. Vaihtoehdot poikkeavat Salon yleiskaavasta 2020 melko merkittävästi, koska ko. kaavassa on lähdetty ajatuksesta, että Rannikon alue on kaupunkirakenteen ulkopuolista rakentamista. Rannikon osayleiskaavassa lähtökohtana on ollut tuoda kaupunkirakenne myös rannikon alueelle. Maanomistusolot eivät ole juurikaan vaikuttaneet suunnitteluun. 3. Vaihtoehdot Vaihtoehdot on nimetty (VE1) Merikulmaksi ja (VE2) Nauhaksi. Merikulma vaihtoehdossa on sijoitettu merkittävä määrä uudisrakentamista Merikulman alueelle ja Nauha vaihtoehdossa uudisrakentaminen sijoittuu nauhamaisena nykyisten teiden varsille. Merikulmavaihtoehdossa on osoitettu 2

selkeästi suurempi määrä rakentamista. Molemmissa vaihtoehdoissa jää Tampaltankruunun alueelle sekä maisemallisesti arvokkaille pelto alueille laajoja rakentamattomia alueita. Lisäksi maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden läheisyyteen sijoittuvat asuinpientaloalueet on tarkoitettu rakennettavaksi maisema arvot huomioiden hieman väljempinä. Ratkaisuna voi olla esimerkiksi alueella suunniteltu ruokokattorakentaminen. Alueet on merkitty luonnoksiin AP 1 merkinnällä. Molemmissa vaihtoehdoissa on laskettu teoreettisesti uusien rakennuspaikkojen arvioitu lukumäärä. Laskelma perustuu siihen, että AP, AP 1, AP 2 ja AT alueilla noin puolet kunkin alueen pinta alasta menee yleisiin alueisiin kuten katuihin ja virkistysalueisiin ja loput tontteihin. AP alueilla tonttikokona on pidetty 1000 m², AP 1 ja AP 2 alueilla 1500 m² sekä AT alueilla 5000m². Muinaismuistot ja rakennushistorialliset kohteet on merkitty kaavaluonnoksiin Salon yleiskaavan 2020 mukaisina. 3.1 Merikulma (VE 1) Vaihtoehdossa on suunniteltu Merikulman alueelle 4 laajaa asuinpientalo korttelia. Muita asuinpientalo kortteleita on suunniteltu suunnittelualueen pohjoisosaan rajautuen suunniteltuihin Viitanlaakson ja Viitannummen asemakaava alueisiin. Kaupunkirakenteen raja on ajateltu kulkevan Hämeen kylätiessä, jonka eteläpuolella rakentaminen olisi kylämäistä. Alueelle tulisi teoreettisesti laskien noin 1300 kpl uusia asuinrakennuksia, joista Merikulman alueelle sijoittuisi noin 500. Merikulman alueelle on suunniteltu lisäksi merkittävä määrä uusia kokoojakatuja, joista muodostuu asutuksen lävitse kulkeva yhtenäinen lenkki julkisen liikenteen tarpeisiin korvaamaan osin Hämeen kylätien melko vaatimatonta ja mutkaista eteläosaa. 3.2 Nauha (VE 2) Vaihtoehdossa on jätetty Merikulman alue luonnontilaisemmaksi kuin Merikulma vaihtoehdossa samalla rakentamisen määrä on hieman alhaisempi. Uusia rakennuspaikkoja tulisi noin 800 kpl, joista Merikulman alueelle 300. Rakentaminen keskittyy enemmän olemassa olevan tiestön läheisyyteen nauhamaisena. Kaupunkimainen rakenne ulottuu vaihtoehdossa myös Hämeen kylätien eteläpuolelle saakka maisemallisesti arvokkaisiin peltoalueisiin rajoittuen. 4. Vaikutukset Alla on arvioitu tärkeysjärjestyksessä millaisia vaikutuksia vaihtoehtoisista luonnoksista syntyy kun kaavat toteutuisivat täydellisesti. Vaikutusten arvioinnissa on mukana myös arvio kunnallistekniikan rakentamiskustannuksista. 4.1 Yhdyskuntarakenne Vaihtoehtojen mukainen rakentaminen hajottaa hieman Salon kaupungin erittäin tiivistä yhdyskuntarakennetta. Merikulman alueelta on Salon keskustaan noin 6 kilometriä matkaa. Väliin jää melko laajoja kaupunkirakenteen sisällä olevia rakentamattomia alueita, kuten Tampaltankruunun ympäristö. Tämä aiheuttaa hieman asumisen etäännyttämistä keskustan palveluista. 3

Toisaalta kaupunki rakenne on laajenemassa Viitanlaaksoon ja Viitannummeen, jonne on suunniteltu myös joitakin palveluja. Alueen suurin uhkatekijä lienee riittävien palveluiden järjestäminen. Nauha vaihtoehto tukeutuu varsinkin tiestön ja suunnitellun kunnallistekniikan osalta nykyiseen infrastruktuuriin. Molemmissa vaihtoehdoissa alueen luonne muuttuu kylä ja maalaismaisesta miljööstä enemmän osaksi kaupunkirakennetta. Varsinkin Merikulma vaihtoehdossa Merikulman alueen luonne muuttuu tähän suuntaan merkittävästi. Toisaalta nykyiseltä Hämeen kylätieltä tarkasteltuna Nauha vaihtoehdossa rakentaminen on ajateltu Merikulma vaihtoehtoa tiiviimmäksi myös Hämeenkylätien eteläpuolella. Merikulma vaihtoehdossa on lisäksi osoitettu uusi asuinpientaloalue Meripirtinkohdalle, joka on hieman erillisenä alueena muusta rakenteesta. 4.2 Luonto ja maisema Molemmissa vaihtoehdoissa on jätetty käytännössä kaikki maisemallisesti arvokkaat peltoalueet rakentamattomiksi ja tarkoituksena on antaa erityisiä määräyksiä alueille, jotka sijoittuvat peltoalueiden lähelle. Lisäksi on jätetty merkittävä määrä yhtenäisiä alueita, joilla on luontoarvoja rakentamisen ulkopuolelle virkistys ja ulkoilukäyttöön. Erityisen arvokkaat luontokohteet on merkitty lisäksi suojelumerkinnöin. Meripirtin alueelta avautuisi Halikonlahden ylitse näyttävät maisemat mikäli puusto ei peittäisi näkymiä. Merikulma vaihtoehdossa on lähdetty ajatuksesta, että alueelle osoitettaisiin rakentamista, jolloin puusto harvenisi ja näkymä merelle avautuisi. 4.3 Liikenne Osayleiskaavalla ei aiheuteta liikenteellisiä ongelmia kaava alueen sisällä. Suunnittelualueen pohjoispuolella Merikulmantien ja Kirjolankadun liittymässä sen sijaan liikenne ruuhkautuu tulevaisuudessa, mikäli uutta ohikulkutietä ei rakenneta. Merikulma vaihtoehdossa liikennemäärät lisääntyvät hieman enemmän. Liikenneratkaisuja suunniteltaessa on ollut ajatuksena, että Merikulman alue on mahdollista ajaa lävitse jouhevana lenkkinä, jolloin se toimii julkisen liikenteen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Liitteessä 1 on esitetty tarkempi selvitys liikenteen toimivuudesta. 4.4 Elinympäristö ja elinolot Uudet asuinalueet tulevat olemaan virkistys ja ulkoilumahdollisuuksien kannalta erityisen laadukkaita. Yhtenäiset rakentamiselta vapaat alueet antavat väljyyden tuntua ja tilaa hengittää. Asemakaavoituksen yhteydessä tulee olemaan erityisen tärkeää toteuttaa asuinalueet siten, että turvataan virkistysreittien ja kevyenliikenteen väylien yhteydet myös AP alueiden sisällä. Kevyenliikenteen yhteyksien ja virkistysreittien suhdetta statusta on syytä vielä myöhemmässä vaiheessa pohtia tarkemmin. Kaikkialle ei esimerkiksi ole kannattavaa rakentaa asfaltoitua kevyenliikenteen väylää kun taas samassa paikassa voi olla tarpeen olla olemassa kevyempi luonnonmukaisempi virkistykseen tarkoitettu reitti. Uudet AP alueet, jotka on sijoitettu nykyisten asuinrakennuspaikkojen / maatilojen ympärille saattavat aiheuttaa nykyisissä asukkaissa vastustusta heidän tahtoessa asua väljästi ilman uusia naapureita. Tällaisia alueita ovat suunnittelualueen pohjoisosassa Viitankruunun eteläpuolella ja varsinkin vaihtoehdossa Nauha Hämeenkylätien alkupäässä. Muutoin AP alueet sijoittuvat pääosin rakentamattomille alueille. 4

Alueelle osoitettu rakentaminen ei tule karttatarkastelun ja liikennemäärä tietojen perusteella meluarvot ylittävälle alueelle. Melun osalta tehdään kuitenkin myöhemmässä vaiheessa tarkempi meluselvitys. 4.5 Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset Nauha vaihtoehto on rakentamiskustannuksiltaan edullisempi vähäisemmän kunnallistekniikan rakentamisen johdosta. Uudet tielinjaukset on pyritty sijoittamaan siten, että merkittäviä leikkauksia ja täyttöjä ei tarvitsisi tehdä. Osayleiskaavatyön tässä vaiheessa eivät alueille tulevien toimintojen laajuudet ole vielä tarkasti tiedossa. Vaihtoehdoista tehdyt kustannusarviot on määritetty peruskarttatarkastelun ja tiettyjen lähtöoletusten perusteella. Katujen ja vesihuollon sijainnit tarkentuvat tarkemman pohjakartan valmistuttua. Pohjoisosan asuntoalueiden vesihuolto liitetään rakennettuihin tai suunnitteilla oleviin Viitanlaakson ja Viitannummen alueiden verkostoihin. Eteläosan vesihuolto liitetään suunniteltuun Teijo Salo siirtoviemäri ja yhdysvesijohtolinjaan Merikulman pumppaamon kohdalla. Liitossuuntien jakajana toimii kaakko luode suunnassa kulkeva sähkölinja. Vaihtoehtojen karkeat kustannusarviot ovat seuraavat: Vaihtoehto 1 Merikulma 16,2 milj. Vaihtoehto 2 Nauha 11,4 milj. Kustannusten laskennassa on käytetty In Intra.net Kanavan julkaiseman rakennusosahinnaston (hankeosahinnasto 4/2007) mukaisia hintatietoja. Hintatiedot perustuvat kahdeksan suuren infratilaajan (kaupungin), Ratahallintokeskuksen ja Tiehallinnon sekä Rakennuttajapalaute Rapal Oy:n yhdessä luomaan tietoaineistoon. Alueelliset hintatasoerot on otettu huomioon aluekertoimella. Kustannusarviossa käytetyt yksikköhinnat sisältävät uuden infran (kadut, vesihuolto, virkistysalueet) rakentamisen yleiskaava alueen asuntoalueille (tässä tapauksessa AP, AP 1 ja AP 2 alueille). Alueiden aluetehokkuutena on käytetty 0,50 ja tonttien rakennusoikeutena 0,25. Laskennan yksikkönä on käytetty näin saatua laskennallista kerrosneliömäärää osa alueittain. Yksikköhintaan on vaikuttanut myös arvioitu alueen rakennettavuus. 4.6 Maanhankinta Suuriosa uusista asuinalueista sijoittuu Salon kaupungin omistamille maaalueille, joten maanhankinta jää melko vähäiseksi. Maanhankintaan joudutaan kuitenkin osin Hämeenkylätien varrella sekä Viitankruunun eteläpuolella. LIITTEET LIITE 1 Liikennetarkastelu 5

LIITE 1 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne ennuste v.2030 Osayleiskaava alueella kulkee kaksi lounais koillis suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie (mt 12103). Merikulmantien vuorokausiliikennemäärä on nykyisin pohjoispäässä (Kirjolankadun eteläpuolella) noin 2000 ajon./vrk ja eteläpäässä (Hämeenkyläntien kohdalla) noin 1000 ajon./vrk. Hämeenkyläntien liikennemäärä on noin 250 ajon./vrk. Hämeenkyläntie yhdistyy itäpäässä Ylhäistentiehen, jonka liikennemäärä on noin 2600 ajon./vrk Kirjolankadun eteläpuolella. Kirjolankadun liikennemäärä on noin 5400 7000 ajon./vrk. Nykytilanteen vuorokausiliikennemäärät perustuvat tierekisterin tietoihin sekä ma 4.2. to 7.2.2008 iltahuipputunnin liikennelaskentoihin, joiden on arvioitu olevan 10 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä (KVL). Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere Puhelin: 020 755 6800 Ohivalinta: +358 20 755 6816 Fax: 020 755 6801 juha.jokela@ramboll.fi www.ramboll.fi Pvm 03.03.2008 Viite 82118078 Liikenne ennuste vuoden 2030 iltahuipputunnille on laadittu kahdelle verkkovaihtoehdolle (nykyverkko ja nykyverkko+itäinen ohikulkutie) ja kolmelle eri maankäyttövaihtoehdolle (ve 0 nykytilanteen ja Salon yleiskaavan 2020 maankäytön kasvun mukaisesti (osayleiskaava alueella ei uutta maankäyttöä), ve 1 osayleiskaava alueella noin 3500 uutta asukasta ja ve 2 osayleiskaava alueella noin 2500 uutta asukasta). Kaikissa ennusteissa on huomioitu osayleiskaava alueen läheisyyteen rakentuvat alueet Salon yleiskaavan 2020 mukaisesti: Viitanlaakson ja Viitannummen alueet, yhteensä noin 2800 asukasta, joista yli 500 asuu jo nykyisin alueella, Sirkkulan ja Ylhäisin alueet, noin 1500 uutta asukasta sekä osayleiskaava alueen eteläpuolelle rakentuva Perniön osayleiskaava alue, jossa on osoitettu uusia asuinrakennuspaikkoja noin 200:lle asukkaalle. Liikenne ennusteessa vuodelle 2030 on hyödynnetty seuraavia lähtötietoja: nykytilanteen (v.2008) iltahuipputunnin liikennemäärät kääntymissuunnittain ma 4.2. to 7.2.2008 liikennelaskentojen mukaisesti liikenteen yleinen kasvu on arvioitu Tiehallinnon Tieliikenteen kuntaennuste 2005 2030 selvityksen perusteella Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y tunnus 0101197 5, ALV rek.

ohikulkutien rakentamisen suhteelliset vaikutukset liikennemäärien muutoksiin ovat Kantatie 52, Salon itäisen ohikulkutien rakentaminen, yleissuunnitelma mukaisia Sivu 2 Kuva. Nykytilanteen vuorokausiliikennemäärät ja vuoden 2030 liikenne ennuste. Vuoden 2030 perusennusteessa (ve 0) on huomioitu liikenteen yleinen kasvu, muiden yleiskaavassa 2020 esitettyjen alueiden maankäytön kasvu ja itäisen ohikulkutien mahdollinen rakentuminen, mutta siinä ei ole huomioitu osayleiskaava alueen maankäyttöä. Yleiskaavassa 2020 on esitetty Salon eteläpuolelle osayleiskaava alueen ulkopuolelle rakentuvan asuntoja lähes 4000 uudelle asukkaalle, minkä johdosta alueen liikennemäärät kasvavat suhteellisesti huomattavasti nykyisistä. Nykytilanteeseen (v.2008) verrattuna liikenne kasvaa Kirjolankadulla noin 2000 4000 ajon./vrk (+37 %...+57 % nykyiseen verrattuna), mikäli itäistä ohikulkutietä ei rakenneta. Merikulmanten ja Ylhäistentien liikennemäärät kasvavat tällöin pohjoispäissä 2100 2800 ajon./vrk (+80 %...+140 %). Itäisen ohikulkutien valmistuminen vähentää erityisesti Kirjolankadun Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y tunnus 0101197 5, ALV rek.

liikennettä, jolloin vuoden 2030 liikennemäärät ovat vain 900 2400 ajon./vrk nykyisiä korkeampia (+17 %...+34 %). Merikulmantien ja Ylhäistentien liikennemäärät ovat tällöin hieman alhaisempia kuin ilman ohikulkutietä. Sivu 3 Osayleiskaava alueen uuden maankäytön aiheuttama liikenne suuntautuu valtaosin pohjoiselle suunnalle lisäten erityisesti Kirjolankadun liikennemääriä. Osayleiskaavavaihtoehto 1 lisää Kirjolankadun liikennemääriä noin 1400 3800 ajon./vrk (+19 %...+40 % vuoden 2030 perusennusteeseen verrattuna, jossa osayleiskaava alueella ei ole uutta maankäyttöä). Merikulmantien ja Ylhäistentien liikennemäärät kasvavat eniten pohjoispäässä Kirjolankadun eteläpuolella, noin 2000 3300 ajon./vrk (+40 %...+73 %). Osayleiskaavavaihtoehto 2 lisää Kirjolankadun liikennemääriä 1000 2800 ajon./vrk (+14 %...+29 % vuoden 2030 perusennusteeseen verrattuna, jossa osayleiskaava alueella ei ole uutta maankäyttöä). Merikulmantien ja Ylhäistentien liikennemäärät kasvavat eniten pohjoispäässä Kirjolankadun eteläpuolella, noin 1500 2400 ajon./vrk (+31 %...+52 %). Liikenteen sujuvuus Tarkastelut on suoritettu simuloimalla Synchro/SimTraffic ohjelmistoilla. Esitetyt palvelutasot ovat valo ohjaamattomien liittymien osalta HCM 2000 ohjeen mukaisia, jolloin huonolla palvelutasolla ajoneuvojen keskimääräinen viivytys ylittää 50 sekuntia. Raskaan liikenteen osuutena tarkasteluissa on käytetty 5 %. Kevyttä liikennettä ei ole huomioitu toimivuustarkasteluissa. Suunnittelualueena olivat Kirjolankadun ja Ylhäistentien, Kirjolankadun ja Merikulmantien sekä Merikulmantien ja Hämeenkyläntien liittymät. Tarkasteluajankohtana on nykytilanteen (v.2008) ja ennustetilanteen (v.2030) iltahuipputunnin liikenne (noin klo 15.30 16.30). Nykytila v.2008 Liikenteen palvelutaso on nykytilanteessa (v. 2008) iltahuipputunnin aikana hyvä kaikissa suunnittelualueen kolmessa liittymässä kaikilla kääntymissuunnilla. Perusennuste v.2030 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y tunnus 0101197 5, ALV rek.

Perusennusteessa vuodelle 2030, jossa huomioidaan vain liikenteen yleinen kasvu vuoteen 2030 mennessä sekä osayleiskaava alueen ulkopuolinen maankäytön kasvu (osayleiskaavaalueella ei uutta maankäyttöä), ei liikenteen sujuvuus poikkea merkittävästi nykytilanteesta. Palvelutaso kaikissa kolmessa liittymässä on kaikilla kääntymissuunnilla edelleen pääosin hyvä viivytysten ollessa korkeintaan 15 sekuntia ajoneuvoa kohti. Liikenteellisiä ongelmia ei esiinny ja nykyiset liikennejärjestelyt ovat riittävät. Itäisen ohikulkutien rakentaminen parantaa suunnittelualueen liikenteen sujuvuutta viivytysten ja jononpituuksien lyhentyessä. Sivu 4 Osayleiskaavavaihtoehto 1 v.2030 Osayleiskaavavaihtoehdossa, jossa osayleiskaava alueella on noin 3500 uutta asukasta, nykyisillä liikennejärjestelyillä liikenteen palvelutaso on huono Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymässä, mikäli itäistä ohikulkutietä ei ole rakennettu. Ongelmana on erityisesti sivusuunnasta vasemmalle kääntyvän liikenteen ruuhkautuminen. Liikenteen sujuvuuden heikentyminen johtuu vain osittain osayleiskaavan maankäytöstä, sillä liikennemäärien kasvu johtuu suurelta osin Salon eteläisen suunnan runsaasta muusta kasvavasta maankäytöstä mm. Viitannummen, Viitanlaakson, Sirkkulan ja Ylhäisin alueilla. Tarvittaessa liikenteen sujuvuus voidaan varmistaa muuttamalla Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymä kiertoliittymäksi, jolloin liikenteellä on korkeintaan 15 % kasvunvaraa ennusteesta. Nykyjärjestelyillä ilman ohikulkutietä Kirjolankadun ja Ylhäistentien liittymässä palvelutasot ovat vähintään tyydyttäviä. Liikenteen sujuvuus paranee yllä esitetystä, mikäli itäinen ohikulkutie on rakennettu vuoteen 2030 mennessä. Nykyjärjestelyillä liikennevirtojen palvelutasot ovat Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymässä vähintään tyydyttäviä ja suunnittelualueen muissa liittymissä hyviä. Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y tunnus 0101197 5, ALV rek.

Sivu 5 Kuva. Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymässä sivusuunnan liikenne ruuhkautuu nykyjärjestelyillä maksimimaankäyttövaihtoehdolla, mikäli itäistä ohikulkutietä ei ole rakennettu. Liikenteen sujuvuus voidaan kuitenkin varmistaa muuttamalla liittymä kiertoliittymäksi. Osayleiskaavavaihtoehto 2 v.2030 Maankäyttövaihtoehdossa, jossa osayleiskaava alueella on 3500 asukkaan sijasta noin 2500 uutta asukasta, on liikenteen sujuvuus hieman osayleiskaavavaihtoehtoa 1 parempi pienemmän liikennetuotoksen johdosta. Kaikkien liittymien kaikilla kääntymissuunnilla liikenteen palvelutaso on tyydyttävä ilman itäistä ohikulkutietä. Nykyiset liikennejärjestelyt riittävät juuri ja juuri ennustetilanteessa, mutta liikenteen kasvunvara ei käytännössä enää ole. Tarvittaessa liikenteen sujuvuus voidaan varmistaa kiertoliittymillä. Itäisen ohikulkutien rakentaminen parantaa suunnittelualueen liikenteen sujuvuutta. Tällöin nykyjärjestelyillä kääntymissuuntien palvelutasot ovat Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymässä vähintään tyydyttäviä ja muissa liittymissä hyviä. Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y tunnus 0101197 5, ALV rek.