Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Yleistä tietoa vaihtolava-ajoneuvoista Vaihtolava-ajoneuvoja pidetään vääntöherkkinä. Vaihtolava-ajoneuvojen kanssa voidaan käyttää erilaisia kuormalavoja erilaisiin kuljetustarpeisiin. Esimerkkejä: Lavat Kipit Maansiirtolavat Pyörintäsäiliövarustus Säiliöautot 348 618 Scania voi valmistella ajoneuvon päällirakennetta varten tehtaalta toimitettuna. Lisätietoja on annettu kohdassa Tehtaalla asennetut varustepaketit. Lisätietoja vaihtolava-ajoneuvojen vakautta koskevista vaatimuksista ja suosituksista on annettu asiakirjassa Kaatumisvakaus. 06:20-02 Painos 10 fi-fi 1 (10)
Rakenne Rakenne Vaihtolava-ajoneuvoissa on jonkintyyppinen liikkuva osa, mikä mahdollistaa kuormalavan nostamisen alustalta ja sen asettamisen paikalleen. Seuraavassa on yleisiä vaihtolavajärjestelmiä: Koukkuvarsi Ketjujärjestelmä Vinssi 352 572 352 571 Vaihtolava-ajoneuvo ja koukkuvarsi. Vaihtolava-ajoneuvo ja ketju tai vaijeri. 352 570 06:20-02 Painos 10 fi-fi 2 (10)
Turvallisuus Turvallisuus Tärkeää tietoa ilmajousitettujen ajoneuvojen kuormankäsittelystä Telin ilmapalkeet on tyhjennettävä aina kuormien käsittelyn ajaksi. Kaikkien takaakselien akselin ja joustonrajoittimen on koskettava toisiinsa takimmaisen akselin ylikuormittumisen estämiseksi. Tarkasta akselin ja joustonrajoittimen välinen etäisyys kaikilla taka-akseleilla. Tarkastus on tehtävä tasaisella alustalla ja kuorman käsittelyn aikana. Varmista, että ilmapalkeet ovat täysin tyhjät, ja tarkasta kaikkien taka-akselien akselit koskevat joustonrajoittimiin. Esimerkki hyvästä painojakaumasta kuormankäsittelyn aikana. Painon on oltava jakautunut tasaisesti kaikille taka-akseleille kuormankäsittelyn aikana. Jos paino ei ole jakautunut tasaisesti, takimmainen akseli on suojattava ylikuormitukselta (ks. seuraava sivu). VAROITUS! Vaurioitumisvaara, jos koko kuorma lepää vain viimeisellä akselilla kuormankäsittelyn aikana. Esimerkki geometriasta, joka aiheuttaa epäsuotuisan painojakauman. Lisätietoja esimerkiksi ilmapalkeiden automaattisen tyhjennyksen aktivoinnista on annettu asiakirjassa Alustan laskeminen. Lisätietoja moottorin kierrosluvun lisäämisestä kippauksen aikana on annettu asiakirjassa Moottorin kierrosluvun säätö kippauksen aikana. 06:20-02 Painos 10 fi-fi 3 (10)
Turvallisuus Välike, jos paino jakautuu virheellisesti kuormankäsittelyn aikana Jos akselin ja joustonrajoittimen välinen etäisyys viimeisen akselin ja muiden akselien välillä on liian suuri kuormankäsittelyn aikana, sinun on valmistettava omat välikkeet (ks. kuva) ja asennettava ne runkopalkin ja joustonrajoittimen väliin. Välikkeet keventävät kuormaa viimeisellä akselilla raskaassa kuormituksessa. Välikkeet kiinnitetään joustonrajoittimeen muttereilla ja uppokantaisilla pulteilla. Mittojen on oltava samat kuin alkuperäisessä kiinnityksessä. Välikkeet kiinnitetään runkoon palkin uuman alkuperäisiin kiinnitysreikiin. VAROITUS! Välikappaleille ja joustonrajoittimille ei saa tehdä kiinnitysreikiä runkopalkkiin. TÄRKEÄÄ! 303 015 Moottorin kierroslukua voidaan joutua nostamaan kippauksen aikana. Varmista siksi, että ajoasentovalitsin on vapaa-asennossa. Täysautomaattisella Opticruisella varustetuissa ajoneuvoissa voidaan tehdä erikoisliitäntä moottorin kierrosluvun ohjaukselle kippauksen yhteydessä, mikä estää moottorin kierrosluvun nousemisen, jos ajoasentovalitsin ei ole vapaa-asennossa. 06:20-02 Painos 10 fi-fi 4 (10)
Scanian suosituksista löytyy paras kokonaisratkaisu seuraaviin tekijöihin: Herkkyys runkovärähtelylle Kuormanjako Kuljettajan mukavuus Koukkuvarrella ja hydraulisylinterillä varustetun koukkuvaihtolavan rakenne tarkoittaa, että apurungon on usein oltava alustarunkoa leveämpi, mistä syystä apurunko ei voi noudattaa alustan leveyttä. Siksi kiinnikkeet on suunniteltava niin, että kosketus on mahdollisimman hyvä. Kiinnitys Yleensä apurungon etuosassa käytetään joustavia kiinnityskorvakkeita ja takaosassa kiinteitä kiinnityskorvakkeita, alkaen etumaisen takajousen kiinnityskorvakkeen etupuolelta. Alustarunko ja päällirakenne liikkuvat suhteessa toisiinsa, jos taipumista esiintyy tai tienpinta on hyvin epätasainen. Tämäntyyppisessä päällirakenteessa liikettä vaimentaa apurungon ja alustarungon välillä esiintyvä kitka. Suunnittele kiinnitykset ja kiinnikkeet niin, että päällirakenteesta tulevat voimat eivät altista runkosivupalkkeja suurille vääntövoimille. Päällirakenteen tulisi levätä runkosivupalkeilla siten, että tukivoimien suunta on samalla tasolla kuin palkkien uuma. Lisätietoja kiinnityksistä ja päällirakenteen kannattimista on asiakirjassa Päällirakenteen kiinnitys. Varmista, että etukannattimet ohjaavat päällirakennetta sivusuunnassa. Niiden on oltava säädetty siten, että ne sallivat pitkittäisliikkeen, jota esiintyy päällirakenteen ja alustarungon välillä alustarungon taipuessa. 06:20-02 Painos 10 fi-fi 5 (10)
Etäisyys etuakselin keskikohdan ja apurungon etureunan välillä: Jotta rungon värähtelyt pystytään vaimentamaan, apurunko tulee siirtää eteenpäin ja puristaa kiinni alustarunkoon mahdollisimman lähelle etuakselia. Tämä on erityisen tärkeää ajoneuvoissa, joissa etuakseli on ilmajousitettu. Suurin sallittu etäisyys etuakselin keskikohdan ja apurungon etureunan välillä: Ilmajousitettu etuakseli: 600 mm Lehtijousitettu etuakseli: 800 mm Etäisyys etuakselin ja etukiinnikkeen välillä Ilmajousitettu etuakseli: mahdollisimman eteen alueella 550-700 mm 600 800 327 097 Lehtijousitettu etuakseli: mahdollisimman eteen alueella 550-875 mm Ilma- tai lehtijousitetun ajoneuvon etuosa. 06:20-02 Painos 10 fi-fi 6 (10)
Kiinnitysesimerkkejä Kuvassa on esimerkkejä apurungon kiinnityksestä koukkuvarrella varustettuun vaihtolava-autoon. Mitta A ei saa olla yli 900 mm. 300 875 A A 1 100 500 500 800 352 573 Esimerkkejä apurungon kiinnityksestä 06:20-02 Painos 10 fi-fi 7 (10)
Rullan sijoitus Rullan sijoitus määritetään etäisyydeksi ensimmäisestä vetävästä taka-akselista rullan keskikohtaan (B). Rulla on sijoitettava mahdollisimman pitkälle eteen alustarungon kuormitusten vähentämiseksi. Rullan sijainnin suositeltu enimmäismitta koskee kuorma-autoja, joiden alustarungon tyyppi on F950, F957 tai F958. Katso seuraavan sivun taulukko. Huom! Lujuussyistä alustarungoilla F700 tai F800 varustettuja ajoneuvoja ei saa käyttää vaihtolava-ajoneuvoille. B 352 574 Rullan sijainti suhteessa ensimmäiseen vetävään taka-akseliin. 06:20-02 Painos 10 fi-fi 8 (10)
Rullan sijainti määritetään etäisyydeksi ensimmäisestä vetävästä taka-akselista rullaakselin keskikohtaan (B). Mitat koskevat ainoastaan runkoja F950, F957 ja F958. Alusta Jousitus Rullan sijainnin (B) suositellut mitat 4x2 A/B Maks. 1 000 mm 6x2/4 8x2/4 4x2 Z Maks. 1 230 mm (1 730 mm, jos vakaus on hyvä) 4x4 6x2 A/B Maks. 2 230 mm 6x4 6x2*4 8x2*6 8x2 8x4 6x2 Z Maks. 2 190 mm 8x2 6x4 Z Maks. 2 120 mm telivälillä 1 350/1 355 (2 350 mm, jos vakaus on hyvä) 6x6 8x4 Maks. 2 170 mm telivälillä 1 445/1 450 8x6 8x8 8x4*4 A/B Maks. 3 530 mm 10x4*6 Suosituksia kippiliikkeitä tekevien vaihtolava-ajoneuvojen kaatumisvakaudesta on annettu myös asiakirjassa Kaatumisvakaus. 06:20-02 Painos 10 fi-fi 9 (10)
Telin rajoitus vakauden parantamiseksi Vakauden parantamiseksi kuormankäsittelyn aikana lehtijousitettuihin ja telivedolla varustettuihin vaihtolava-autoihin voidaan asentaa hydraulinen telin rajoitus: Asenna oikea ja vasen hydraulisylinteri siten, että männänvarsi rajoittaa takajousen liikettä mahdollisimman lähellä akselin keskikohtaa. Asenna varoitusvalo kojelautaan. Sen on ilmoitettava telin rajoituksen aktiivisuudesta. 1 2 304 873 Hydraulisylinterin asento suhteessa vaihtolava-auton jouseen ilman kuormitusta ja enimmäisjoustolla. 06:20-02 Painos 10 fi-fi 10 (10)