Kissanmaa, Hipposkylä

Kissanmaa, Hipposkylä Asemakaavan selostus Luonnos 11.9.2017 Asemakaava nro 8549 TRE:1198/10.02.01/2017

2 KISSANMAA, HIPPOSKYLÄ ASEMAKAAVA NRO 8549 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 11.9.2017 päivättyä kahta luonnosvaiheen vaihtoehtoa asemakaavasta nro 8549. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Asemakaavan luonnosvaihtoehtojen keskeinen sisältö Asemakaavalla mahdollistetaan Hipposkylän täydennysrakentaminen. Asemakaavasta on valmisteltu kaksi luonnosvaihtoehtoa, joissa esitetään kaksi erityyppistä ratkaisua maakunnallisesti arvokkaaksi todetun asuinalueen suojelun tasosta ja täydennysrakentamisen tavasta. Vaihtoehto 1 Alueella säilytetään kymmenen vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Uusia asuinrakennuksia on asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa kymmenen. Alueen keskellä kulkee virkistysreitti. Liito-oravan olosuhteiden turvaamiseksi on esitetty kaavamääräykset. Asemakaavalla mahdollistetaan uuden tonttikadun rakentaminen Hippoksenkadulta suunnittelualueelle. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen. Ilmakuva suunnitelmavaihtoehdosta 1. Näkymä Hippoksenkadun puolelta, taustalla Hervannan valtaväylä.

3 Vaihtoehto 2 Alueella säilytetään viisi vanhaa kaksikerroksista puutaloa ja saunarakennus. Uusia asuinrakennuksia on asemakaavan perusteella mahdollista rakentaa yhdeksän. Virkistysreitti kulkee alueen eteläreunalla. Liito-oravan olosuhteiden turvaamiseksi on esitetty kaavamääräykset. Hippoksenkadulta suunnittelualueelle on esitetty uusi tonttikatu hieman eri kohtaan kuin vaihtoehdossa 1. Kadulta jatkuu pyöräilyn ja kävelyn yhteys Hippoksenkadulta Hervannan valtaväylän varteen. Ilmakuva suunnitelmavaihtoehdosta 2. Näkymä Hippoksenkadun puolelta, taustalla Hervannan valtaväylä. Rakennusoikeus Vaihtoehto 1 Uudisrakennusoikeutta muodostuu 29 000 k-m 2. Suojellut rakennukset huomioon ottaen (6580 k-m²) vaihtoehdon kokonaisrakennusoikeus on 35 580 k-m². Alueen kokonaisrakennusoikeus kasvaa 26 600 k-m². Vaihtoehto 2 Uudisrakennusoikeutta muodostuu 29 000 k-m 2. Suojellut rakennukset (3580 k-m²) huomioon ottaen vaihtoehdon 2 kokonaisrakennusoikeus on 32 580 k-m². Kokonaisrakennusoikeuden kasvu on 23 600 k-m².

4 Uudet korttelit Vaihtoehto 1 Asemakaava-alueelle muodostuu 2 uutta korttelia säilytettäville rakennuksille, yksi palvelurakennusten kortteli ja 3 korttelia uusille asuinkerrostaloille. Vaihtoehto 2 Asemakaava-alueelle muodostuu 2 uutta korttelia säilytettäville rakennuksille, yksi palvelurakennusten kortteli ja 2 korttelia uusille asuinkerrostaloille. Asemakaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavan tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Itä-Tampereella noin 3 km päässä keskustasta. Asemakaavamuutosalue käsittää Kissanmaan (133) kaupunginosan korttelin 850 tontin 4 sekä Hippospuistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,2 ha. Suunnittelualueella on 14 kaksikerroksista, huonokuntoista puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Hipposkylän täydennysrakentaminen ja määrittää riittävä suojelutaso olemassa olevalle rakennetulle ympäristölle. Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille 2017-2021 (kohde numero 5 vuodelle 2017). Asemakaavaprosessin vaiheet Asemakaavatyötä on valmisteltu kartoittamalla Hipposkylän täydennysrakentamisen vaihtoehtoja Hakametsän täydennysrakentamisen EHYT-yleissuunnitelmassa. Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 23.2. 16.3.2017 sekä lähettiin tiedoksi osallisille. Asemakaavamuutosta esiteltiin Kissanmaan koululla yleisötilaisuudessa 7.3.2017. Tilaisuudessa oli paikalla noin 70 henkilöä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 1 viranomaiskommentti sekä 16 mielipidettä. Viranomaiskommentissa Pirkanmaan maakuntamuseo muistutti alueen arvosta ja toi esiin suojelun tärkeyttä. Osallisten mielipiteissä tuotiin esiin alueen rakennetun ympäristön ja viherympäristön arvoja, huolta

5 Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe mahdollisesti lisääntyvästä liikenteestä, pyöräilyolosuhteiden kehittämistarvetta sekä vuokratasoltaan edullisten asuntojen tarvetta jatkossakin. Asemakaavan valmisteluaineisto - kaksi kaavaluonnosta, niihin liittyvät havainnekuvat, selostus, rakentamistapaohje ja selvitysaineistoa - asetetaan julkisesti nähtäville 14.9. - 5.10.2017. Valmisteluaineistoa esitellään osallisille 20.9. pidettävässä avoimessa esittelytilaisuudessa ja 27.9.2017 pidettävässä asukastilaisuudessa. Valmisteluaineistosta on mahdollista jättää mielipide luonnosvaihtoehtojen nähtävilläoloaikana. Asemakaavaa tarkistetaan mm. kaavaluonnoksesta tulleen palautteen ja tarkentuvan suunnittelun myötä kaavaehdotukseksi. Asemakaavaehdotus siihen liittyvine aineistoineen on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville ennen vuoden 2017 loppua. Kaavaehdotuksesta voi jättää muistutuksen.

6 KAAVASELOSTUKSEN SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 2 ASEMAKAAVAN LUONNOSVAIHTOEHTOJEN KESKEINEN SISÄLTÖ 2 RAKENNUSOIKEUS 3 UUDET KORTTELIT 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 4 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI JA LUONNE 4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 4 ASEMAKAAVAPROSESSIN VAIHEET 4 KAAVASELOSTUKSEN SISÄLTÖ 6 1. LÄHTÖKOHDAT 9 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA 9 1.1.1 Hipposkylä sijaitsee keskustan tuntumassa kaupunkirakenteen muutosvyöhykkeellä 9 1.1.2 Luonnonympäristö 9 1.1.3 Rakennettu ympäristö 11 1.1.4 Väestö ja palvelut 15 1.1.5 Maanomistus: Alue kaupungin omistuksessa 15 1.2 SUUNNITTELUTILANNE 16 2. ASEMAKAAVAN KUVAUS 17 2.1 KAAVALUONNOSTEN RAKENNE 17 2.1.1 Mitoitus 18 2.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 18 2.3 ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET 19 2.3.1 Korttelialueet 19 2.3.2 Muut alueet 19 2.4 NIMISTÖ 19 3. KAAVAN VAIKUTUKSET 19 3.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN; 19 3.2 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN, VETEEN, ILMAAN JA ILMASTOON; 20 3.3 VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA LUONNONVAROIHIN; 20 3.4 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN 20 3.5 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN; 21 3.6 VAIKUTUKSET YRITYSTEN TOIMINTAEDELLYTYKSIIN 21 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 21 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KÄYNNISTÄMINEN 21 4.2 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET 21 4.3 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 21 4.4 ASEMAKAAVARATKAISUN KEHITTYMINEN SUUNNITTELUN AIKANA 22 4.4.1 Kaavan valmisteluaineiston laatiminen 22 5. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET 22 5.1 LIITO-ORAVASELVITYS 23 5.1.1 Liito-oravaselvityksen huomioiminen asemakaavaratkaisussa 23 5.2 KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITTELU 23 5.3 MELUSELVITYS 23 6. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET 24 6.1.1 Maakuntakaava 24 6.1.2 Yleiskaava 25 6.1.3 Hakametsän yleissuunnitelma 27

7 6.1.4 Asemakaava 27 6.1.5 Kaupungin strategiat 27 6.1.6 Tonttijako 27 6.1.7 Pohjakartta 28 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 28 7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 28 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 28 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 28 8. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 28

8 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Tampereen kaupungin Kissanmaan (133) kaupunginosan korttelin 850 tonttia 4 sekä Hippospuistoa Asemakaavalla muodostuu: Kaavan laatija: Diaarinumero: Vireille tulo: Tampereen kaupungin Kissanmaan kaupunginosan korttelit nro xxx-xxx, katuja virkistysaluetta. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte ja kaavoitusarkkitehti Raija Mikkola. TRE:1198/10.02.01/2017 23.2.2017 Kaavan nimi ja tarkoitus Kissanmaa, Hipposkylä, asemakaavan muutos. Asemakaava numero 8549.

9 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.1.1 Hipposkylä sijaitsee keskustan tuntumassa kaupunkirakenteen muutosvyöhykkeellä Suunnittelualue sijaitsee Itä-Tampereella noin 3 km päässä keskustasta. Asemakaavamuutosalue käsittää Kissanmaan (133) kaupunginosan korttelin 850 tontin 4 sekä Hippospuistoa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 6,2 ha. 1.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella on 14 kaksikerroksista, huonokuntoista puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus. Tampereen kaupunki rakennutti vuokratalot entisen Kosken maantien varrelle vuosina 1947-49. Alueella on kulttuurihistoriallista arvoa. Nykyisin alue on Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n (TVA) vuokra-asuntokohde. Korttelin 850 tontilla 4 on voimassa asemakaava 2230, joka on hyväksytty vuonna 1964. Alue on osoitettu kaksikerroksisten yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueeksi, jolla tonttitehokkuusluku saa olla enintään 0,3. Hippospuistossa tontin 4 länsipuolella on voimassa asemakaava 6464 ja tontin eteläpuolella asemakaava 6449, molemmat vuodelta 1986. Hipposkylä sijaitsee rakennetulla alavalla maalla Ote kantakaupungin maisemarakenneselvityksestä. Suunnittelualue on alavaa rakennettua aluetta.

10 Vesistöt Ote Tampereen hulevesiohjelman valuma-aluekartasta. Suunnittelualue rengastettu oranssilla värillä. Hipposkylä kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen. Alueen hulevedet valuvat Vuohenojan kautta Iidesjärveen ja Viinikanojaan ja siitä edelleen Pyhäjärveen. Tampereen hulevesiohjelman mukaisesti hulevesien laatu ja virtaamat tulisi pystyä säilyttämään nykyisellä tasolla.

11 Liito-oravalle soveltuvat elinympäristöt Alueella on todettu liito-oravalle soveltuvaa puustoa, risupesiä ja kolopuita. Liito-oravan jätöshavaintoja on tehty Kantakaupungin liitooravaselvityksen (2017) ja asemakaavatasoisen selvityksen yhteydessä. Kookkaat pihapuut ovat liito-oravan kannalta olennaisen tärkeitä. 1.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Kissanmaan kaupunginosan lounaisrajalla. Hervannan valtaväylä muodostaa Rakennetun korttelin ja Hervannan valtaväylän välisellä alueella on rakentamaton viheralue, jonka laajuus on noin 2,9 ha. Suunnittelualueen sijainti yhdyskuntarakenteessa Kaupunkikuva ja alueen rakennuskanta Suunnittelualueella on 14 kaksikerroksista, huonokuntoista puista asuinkerrostaloa sekä tiilirunkoinen entinen saunarakennus. Tampe-

12 reen kaupunki rakennutti vuokratalot entisen Kosken maantien varrelle vuosina 1947-49. Alueella on kulttuurihistoriallista arvoa. Nykyisin alue on Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n (TVA) vuokra-asuntokohde. Toisiinsa nähden kohtisuorassa koordinaatistossa sijaitsevat rakennukset muodostavat vahvasti pihatilaa. Rakennukset sijaitsevat etäällä kadun rajasta, mutta rajaavat kuitenkin katutilaa. Rajaavaa vaikutusta korostaa julkisivujen parvekkeettomuus. Rakennukset ovat harjakattoisia tyyppitaloja. Rakennettu kulttuuriympäristö Hipposkylän puukerrostalot edustavat sotien jälkeisten Kalevan ja Kissanmaan kaupunginosien vanhinta rakennuskerrostumaa. Alueen alkuperäinen korttelirakenne, ympäristö ja rakennuskanta ovat säilyttäneet hyvin alkuperäisen ilmeensä. Hipposkylä, viistoilmakuva länteen, Blom 2017

13 Virkistys Kantakaupungin yleiskaavassa 2040 Hipposkylän lähiympäristöön esitetyt viher- ja virkistysyhteydet. Suunnittelualueen eteläreunalla kulkee nykytilanteessa Hervannan valtaväylän suuntainen pyöräily- ja kävelytie. Reitti kytkee Hakametsän ja Uudenkylän alueet pohjoiseen Kaupin virkistysalueisiin ja länteen Kalevan ja keskustan verkostoihin.

14 Liikenne Katuverkon liikennemäärät kaava-alueen lähiympäristössä. Vasemmalla nykytilanne ja oikealla ennustetilanne vuodelle 2040. (Ramboll, 2017) Suunnittelualuetta rajaavat Hippoksenkatu ja Hervannan valtaväylä. Hippoksenkatua käyttää vuorokaudessa noin 3900-4900 ajoneuvoa. Hervannan valtaväylän liikennemäärä on nykyisellään noin 26 600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Ennustetilanteessa vuonna 2040 Hippoksenkadulla on arvioitu kulkevan enimmillään noin 5700 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Hervannan valtaväylällä noin 30 800 ajoneuvoa vuorokaudessa. Lähimmät raitiotien pysäkit tulevat sijaitsemaan kävelyetäisyydellä suunnittelualueesta. Bussiliikenne Hervannan valtaväylällä vähenee merkittävästi tai loppuu raitiotien valmistuessa ja liikenteen alkaessa. Hippoksenkatua kehitetään pyöräilyn pääreittinä. Suunnittelualueen läpi suunnitellaan virkistysreittinä toimiva kävely- ja pyöräily-yhteys. Tekninen huolto Kaava-alue kuuluu rakennettuun taajama-alueeseen ja uudisrakentaminen voidaan liittää normaalisti kunnallistekniikan verkostoihin.

15 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen merkittävin ympäristöhäiriö on liikennemelu. Suunnittelualueelle laaditun alustavan meluselvityksen perusteella Hervannan valtaväylältä kantautuva liikennemelu on huomioitava suunnitteluratkaisuissa. Kuva meluselvityksestä. Kaava-alueen ja lähiympäristön meluarvot nykytilanteessa. (Destia, 2017) 1.1.4 Väestö ja palvelut Suunnittelualueella sijaitsevat talot ovat nykytilanteessa Tampereen Vuokra-asunnot Oy:n (TVA) vuokra-asuntoja ja niissä asuu yhteensä noin 230 ihmistä. Entisessä saunarakennuksessa toimii alueen Tampereen A-killan yhdyskuntatupa Hippostupa. 1.1.5 Maanomistus: Alue kaupungin omistuksessa Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. Korttelin 8 tontilla 4 on vuokranhaltijana TVA.

16 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaavassa (maakuntavaltuusto 29.5.2017) 2040 ehdotuksessa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi alueeseen kohdistuu suunnittelumerkintä tiivis joukkoliikennevyöhyke, jolla osoitetaan yhdyskunta-rakenteeltaan tiiviit, tiivistettävät tai tiiviinä toteutettavat alueet, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukko-liikennejärjestelmään. Maakuntakaavaehdotuksessa Hipposkylä kuuluu lisäksi maakunnallisesti arvokkaaseen rakennetun ympäristön kokonaisuuteen Kissanmaa-Hipposkylä-Hakametsän jäähalli. Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) ja kaupunkipuistoksi varattua lähivirkistysaluetta (VKL). Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotuksessa 2040 (kaupunginhallitus 15.5.2017) suunnittelualueen käyttötarkoituksena on asumisen alue (A). Alue kuuluu myös kasvun vyöhykkeeseen, jolle ohjataan suurin osa kantakaupungin kaavoitettavasta asuinkerrosalasta. Suunnittelualueen pohjoisosaan on esitetty ohjeellinen viherverkoston yhteystarvealue ja ohjeellinen virkistysyhteys. Hipposkylän alue on lisäksi maisemallisesti ja kaupunkikuvallisesti huomioitava rakennettu kulttuuriympäristö tai kohde. Hakametsän täydennysrakentamisen EHYT-yleissuunnitelman luonnosvaiheessa on tehty tarkasteluja Hipposkylän täydennysrakentamisen perusvaihtoehdoista. Korttelin 850 tontilla 4 on voimassa asemakaava 2230, joka on hyväksytty vuonna 1964. Alue on osoitettu kaksikerroksisten yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueeksi, jolla tonttitehokkuusluku saa olla enintään 0,3. Hippospuistossa tontin 4 länsipuolella on voimassa asemakaava 6464 ja tontin eteläpuolella asemakaava 6449, molemmat vuodelta 1986.

17 2. ASEMAKAAVAN KUVAUS 2.1 Kaavaluonnosten rakenne Luonnosvaihtoehto 1 Alueella osoitetaan suojeltaviksi 10 vanhaa puukerrostaloa sekä tiilinen saunarakennus. Uudisrakennusoikeutta osoitetaan yhdeksälle uudelle kerrostalolle. Näistä viisi korkeaa pistetaloa sijaitsevat Hervannan valtaväylän puolella ja kaksi alueen keskiosassa. Hippoksenkadun puolella on paikat matalammille lamellitaloille. Paikka uudelle katuliittymälle osoitetaan Hippoksenkadulta Sudenkadun kohdalta. Virkistysreitille on osoitettu tila alueen läpi uusien ja vanhojen asuinrakennusten välistä. Rakennekaavio vaihtoehdosta 1. Säilytettävät rakennukset mustia ja uudet harmaita. Luonnosvaihtoehto 2 Suojeltavaksi osoitetaan viisi vanhaa puukerrostaloa ja tiilinen saunarakennus. Uudisrakennusoikeutta osoitetaan Hervannan valtaväylän puolella kolmelle lamellikerrostalon korttelille ja alueen keskellä kahdelle korkealle pistetalolle ja kolmelle matalammalle lamellikerrostalolle. Hippoksenkadun varrella on rakennuspaikat kahdelle nelikerroksiselle lamellitalolle. Alueelle esitetty tonttikatu liittyy Hippoksenkatuun Sudenkadun kohdalla. Lisäksi Hippoksenkadulta on esitetty tonttiliittymä säilytettävien rakennusten välistä.

18 Rakennekaavio vaihtoehdosta 2. Säilytettävät rakennukset mustia ja uudet harmaita. 2.1.1 Mitoitus Vaihtoehto 1 Suojeltujen rakennusten kortteleissa on asuinkerrosalaa yhteensä 6000 k-m² ja palvelurakennusten kerrosalaa 580 k-m². Uutta rakennusoikeutta on 29 000 k-m². Suunnittelualueella olevasta kerrosalasta säilytettävää on siten noin 18 % on ja uuden täydennysrakentamisen osuus noin 82 %. Vaihtoehto 2 Suojeltujen rakennusten kortteleissa on asuinkerrosalaa yhteensä 3000 k-m² ja palvelurakennusten kerrosalaa 580 k-m². Uutta rakennusoikeutta on 29 000 k-m². Suunnittelualueella olevasta kerrosalasta säilytettävissä rakennuksissa on noin 9 % on ja uusissa rakennuksissa noin 91 %. 2.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavassa on määräykset rakennussuojelun tasosta, luontoarvojen säilyttämisestä ja liikennemelun huomioon ottamisesta suunnittelussa. Rakentamistapaohjeella määritellään säilytettäviin rakennuksiin tehtävien korjausten ja uudisrakentamisen sekä pihaympäristöjen ja yleisten alueiden laatutasoa.

19 2.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat täydellisinä kaavakartan yhteydessä. Selostusteksti täydennetään tältä osin ehdotusvaiheessa. 2.3.1 Korttelialueet Kortteli xxxx Käyttötarkoitukset, pysäköinti Kortteli xxxx Käyttötarkoitukset, pysäköinti 2.3.2 Muut alueet Katualueet Molemmissa kaavaluonnosvaihtoehdoissa alueelle on esitetty yksi tonttikatu Hippoksenkadulta. Viheralueet Viheralueilla olevia luonnonarvoja (liito-oravan esiintymisalueet ja muut luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet) ja niihin liittyviä hoito-ohjeita annetaan osa-aluemerkinnöillä. 2.4 Nimistö Alueen nimistö täydentyy ehdotusvaiheessa. 3. KAAVAN VAIKUTUKSET 3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; Asemakaavalla mahdollistetaan Hipposkylän täydennysrakentaminen. Vanhojen rakennusten määrä vähenee, mutta asemakaava mahdollistaa asuntokannan monipuolistamisen moderneilla ja esteettömillä asunnoilla. Alueen uudistuminen tapahtuu vaiheittain ja alueelle on tarkoitus toteuttaa palveluasumista. Kaavaratkaisun mukaisesti alueelle on mahdollista toteuttaa yhteisiä piha-alueita ja yhteistiloja. Virkistysalueet ja -yhteydet turvataan ja niitä kehitetään.

20 3.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; Asukkaiden sijoittuminen olevaan kaupunkirakenteeseen lähelle keskustaa mahdollistaa matkat työpaikoille ja palveluihin pyöräillen, kävellen tai joukkoliikenteellä. Suunnittelualue on ennestään rakennettua taajamaa, mutta täydennysrakentaminen ja mahdollinen vanhojen rakennusten purkaminen muuttaa lähiympäristöä. 3.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; Asemakaavamääräyksin turvataan liito-oravien havaitut elinympäristöt, tärkeät yhteydet ja niiden säilyminen ympäristön muuttuessa. Asemakaavahankkeen alkuvaiheessa suunnittelualueelle on laadittu puustoselvitys, jonka pohjalta asemakaavaan on esitetty merkinnät alueen arvokkaan vanhan puuston säilyttämiseksi. 3.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Luonnosvaihtoehto 1 Rakennetun ympäristön muutos on vähäisempi kaavaluonnosvaihtoehdossa 1, jossa olemassa olevia rakennuksia säilytetään enemmän. Kaupunkikuvan muutos keskittyy Hervannan valtaväylän tuntumaan, jonne on esitetty korttelialuetta uusille 8-kerroksisille kerrostaloille ja niihin liittyvälle maantasopysäköinnille. Uusi rakentaminen jatkaa Hipposkylälle tyypillistä avointa korttelirakennetta. Luonnosvaihtoehto 2 Luonnosvaihtoehdossa 2 olemassa olevia rakennuksia säilytetään vähemmän. Vanhojen talojen purkaminen ja korvaaminen uusilla muuttaa rakennettua ympäristöä koko suunnittelualueella. Hippoksenkadun puolella uudet rakennukset ovat matalampia ja ne tulee sovittaa kaupunkikuvaan. Hervannan valtaväylän puolella pitkät lamellitalot tulevat muuttamaan kaupunkikuvaa. Hervannan valtaväylän puolella uusi rakentaminen poikkeaa Hipposkylän alkuperäisestä avoimesta korttelirakenteesta. Molemmat vaihtoehdot: Hipposkylän nykyiset rakennukset ilmentävät rakennetussa ympäristössä asutus- ja sosiaalihistoriaa ja 1946 laadittua asemakaavaa. Tältä osin yhteys historiaan ohenee puutaloja purettaessa.

21 3.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; Asemakaavalla mahdollistetaan täydennysrakentaminen Hipposkylän alueella. Olevan kaupunkirakenteen täydentäminen tehostaa yhdyskuntarakenteen olevien rakenteiden (kadut, vesihuolto jne.) käyttöä ja tuo lisää asukkaita tehokkaan joukkoliikenteen äärelle. Vaikutukset ympäröivään liikenneverkkoon: Tarkastelun mukaan Hippoksenkadun liikennemäärät kasvavat jonkin verran. 3.6 Vaikutukset yritysten toimintaedellytyksiin Täydennysrakentamisella on rakentamisvaihe työllistävä vaikutus ja Hipposkylän uudet asukkaat tukevat palvelujen syntymistä ja säilymistä lähialueilla. Suunnittelualueelle, vanhaan saunarakennukseen osoitettu liike- ja palvelutila mahdollistaa yritystoiminnan sijoittumisen alueelle. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen käynnistäminen 4.2 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.3 Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavamuutos kuulutettiin vireille 23.2.2017. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Hipposkylän täydennysrakentaminen ja määrittää riittävä suojelutaso olemassa olevalle rakennetulle ympäristölle. Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille 2017-2021 (kohde numero 5 vuodelle 2017). Kaavoitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu noin 30 000 k-m² uutta asumista ja palveluita. Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ollessa nähtävillä järjestettiin yleisötilaisuus, johon osallistui noin 70 lähialueen asukasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kuusitoista asukaspalautetta ja yksi viranomaislausunto. Viranomaiskommentissa Pirkanmaan maakuntamuseo muistutti alueen arvosta ja toi esiin suojelun tärkeyttä. Osallisten mielipiteissä tuotiin esiin alueen rakennetun ympäristön ja viherympäristön arvoja, huolta mahdollisesti lisääntyvästä liikenteestä, pyöräilyolosuhteiden kehittämistarvetta sekä vuokratasoltaan edullisten asuntojen tarvetta jatkossakin. Kaavaluonnosta valmisteltaessa järjestettiin erillisneuvotteluja eri kaupungin organisaatioiden kanssa. Kaavan tavoitteet ja kaavaluonnoksen ratkaisut ovat hioutuneet näissä keskusteluissa. Kaavatyötä

22 on ohjannut erillinen ohjausryhmä, joka on hyväksynyt nähtäville asetettujen kaavaluonnosvaihtoehtojen ratkaisut. 4.4 Asemakaavaratkaisun kehittyminen suunnittelun aikana Suunnittelun alkuvaiheessa vaihtoehtoja kartoitettiin työryhmässä useiden idealuonnosten ja niistä käytyjen keskustelujen avulla. Hakijan lähtökohtana on ollut kaikkien vanhojen rakennusten purkaminen ja alueen uudistaminen tehokkaalla kerrostalorakentamisella. Maakuntamuseo on tuonut esiin suojelulähtökohtaa ja kaikkien vanhojen talojen säilyttämistä. Nämä vaihtoehdot olivat mukana alkuvaiheen idealuonnoksissa. Suunnittelun tarkentuessa on päästy kahteen vaihtoehtoon, joissa suojelu taso ja täydennysrakentamisen tapa ovat erilaisia. 4.4.1 Kaavan valmisteluaineiston laatiminen Kaavan luonnosvaihtoehdot on laadittu Tampereen kaupunkiympäristön suunnittelussa. Viitesuunnitelmia on laatinut Tampereen kaupungin toimeksiannosta Arkkitehdit MY Oy. 5. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET Ennen asemakaavatyön käynnistymistä on laadittu seuraavat selvitykset: - Kissanmaan rakennetun ympäristön inventointi (Pirkanmaan maakuntamuseo, 2007) - Rakennusinventointi (Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila Oy, 2010) - EHYT-hankkeeseen liittyvä asuinalueiden inventointi ja arvottaminen, 1940-1960- luvut (FCG Oy, 2011) - Kuntoarvio (Insinööritoimisto Lara Oy 2015) - TVA:n kiinteistösalkku 2030, selvityksen taustatiedot (FCG Oy, 9/2016) - TVA:n kiinteistösalkku 2030, hankkeen yhteenvetoraportti (FCG Oy, 9/2016) Asemakaavatyön yhteydessä on luonnosvaiheen nähtäville asettamiseen mennessä laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: - Puustoselvitys (Tampereen kaupunki, vihersuunnittelu) - Selvitys liito-oravien elinympäristöistä (Tampereen kaupunkisuunnittelu) - Korttelirakenteen kehityskuvat / viitesuunnitelmat (Arkkitehdit MY Oy) - Liikenneverkon toimivuustarkastelu (Ramboll Oy)

23 5.1 Liito-oravaselvitys - Melumallinnus (Sito Oy) - Lepakkoselvitys (Ramboll Oy) 5.1.1 Liito-oravaselvityksen huomioiminen asemakaavaratkaisussa 5.2 Kunnallistekninen yleissuunnittelu Asemakaavamääräyksin on varmistettu liito-oravalle tärkeiden alueiden ja yhteyksien säilyminen. Kaavan valmistelun yhteydessä tehdään alueen kunnallisteknistä suunnittelua. Hippoksenkadun yleissuunnitelma valmistuu asemakaavaehdotuksen aikataulussa. Samalla määritellään vesihuollon periaatteet ja tarvittavat rasitteet. Sähkönjakelun tarvitsemat varaukset tarkentuvat kaavaehdotuksessa. 5.3 Meluselvitys Suunnittelualueesta on tehty alustava melutarkastelu, joka edelleen täydentyy asemakaavatasoiseksi meluselvitykseksi ehdotusvaiheen aineiston mukaisesti. Meluselvitys perustuu liikennetarkastelun arvioon Hervannan valtaväylän ja Hippoksenkadun ennustetuista liikennemääristä vuonna 2040. Alustavan tarkastelun mukaan kaavaratkaisussa tulee huomioida Hervannan valtaväylän meluhaitat. Karttaote alustavasta meluselvityksestä, luonnosvaihtoehto 1, ei mittakaavassa

24 Karttaote alustavasta meluselvityksestä, luonnosvaihtoehto 2, ei mittakaavassa 6. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET 6.1.1 Maakuntakaava Asemakaava on voimassa olevan maakuntakaavan sekä voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 määrättiin voimaan tulevaksi 29.5.2017 Pirkanmaan maakuntavaltuustossa. Maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi alueeseen kohdistuu suunnittelumerkintä tiivis joukkoliikennevyöhyke, jolla osoitetaan yhdyskunta-rakenteeltaan tiiviit, tiivistettävät tai tiiviinä toteutettavat alueet, jotka tukeutuvat tehokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään. Maakuntakaavaehdotuksessa Hipposkylä kuuluu lisäksi maakunnallisesti arvokkaaseen rakennetun ympäristön kokonaisuuteen Kissanmaa-Hipposkylä-Hakametsän jäähalli.

25 Ote Pirkanmaan maakuntakaava 2040.Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu katkoviivoitetulla soikiolla. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt Tampereella, karttaote. Kissanmaan, Hipposkylän ja Hakametsän hallialueen maakunnallisesti arvokas kokonaisuus on kartalla nro 72. 6.1.2 Yleiskaava Valmisteilla oleva kantakaupungin yleiskaava 2040 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 15.5.2017.

26 Ote kantakaupungin yleiskaavan 2040 teemakartasta Yhdyskuntarakenne. Yleiskaavassa Hipposkylä esitetään kuuluvaksi asumisen alueeseen ja kasvun vyöhykkeeseen. Kasvun vyöhyke on tehokkaan joukkoliikenteen vaikutusalueella. Kantakaupungin yleiskaava 2040: Viherverkko ja virkistysalueet.

27 Kantakaupungin yleiskaava 2040: Kulttuuriympäristön arvoalueet ja kohteet. 6.1.3 Hakametsän yleissuunnitelma Hakametsän yleissuunnitelmasta on esitelty kaksi luonnosvaihtoehtoa. Näiden yhdistelmän pohjalta on kehitetty eteenpäin suunnitelmaa, jonka perusteella laaditaan alueelle liikenneverkko- ja hulevesiselvityksiä. Nämä selvitykset palvelevat osaltaan alueella käynnissä olevia asemakaavahankkeita (mm. Hipposkylän hanke). 6.1.4 Asemakaava Korttelin 850 tontilla 4 on voimassa asemakaava 2230, joka on hyväksytty vuonna 1964. Alue on osoitettu kaksikerroksisten yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueeksi, jolla tonttitehokkuusluku saa olla enintään 0,3. Hippospuistossa tontin 4 länsipuolella on voimassa asemakaava 6464 ja tontin eteläpuolella asemakaava 6449, molemmat vuodelta 1986. 6.1.5 Kaupungin strategiat Kaupunkistrategiaa valmistellaan pormestariohjelman pohjalta. 6.1.6 Tonttijako Alueella on voimassa oleva tonttijako. Tonttijako muuttuu asemakaavan myötä.

28 6.1.7 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v. 2017. 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaava havainnekuva ja rakentamistapaohje. Kaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake laaditaan ehdotusvaiheessa. 8. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.9.2016 - Asemakaavakartta, vaihtoehto 1, päivätty 11.9.2017 - Asemakaavakartta, vaihtoehto 2, päivätty 11.9.2017 - Rakentamistapaohje 11.9.2017 - Havainnekuva, vaihtoehto 1 - Havainnekuva, vaihtoehto 2 - Yhteenveto viitesuunnitelmista