Ikuri, Maamiehentie 8, Haravakatu 12. Tontin jako.

Transkriptio

1 Ikuri, Maamiehentie 8, Haravakatu 12. Tontin jako. Asemakaavan selostus , tark Asemakaava nro 8737 TRE: 5516/ /2018

2 2 Ikuri, Maamiehentie 8, Haravakatu 12. ASEMAKAAVANMUUTOS ASEMAKAAVA NRO 8737 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Tampereen kaupungin Ikurin kaupunginosan (237) korttelin nro 3847 tonttia 9 sekä katu- ja virkistysaluetta Asemakaavalla muodostuu: Kaavan laatija: Diaarinumero: Vireille tulo: Tampereen kaupungin 237 kaupunginosan korttelin nro 3847 tontit 13 ja 14 sekä katualuetta. Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa TRE: 5516/ / Kaavan nimi ja tarkoitus Ikuri, Maamiehentie 8, Haravakatu 12, asemakaavanmuutos, tontin jako ja rakennusoikeuden lisäys. Asemakaava nro 8737.

3 3 TIIVISTELMÄ Asemakaavamuutoksella jaetaan Ikurissa sijaitseva 1322 m² suuruinen pientalotontti (3847-9) kahdeksi pientalotontiksi (637 m² ja 685 m²). Tontilla sijaitsee Maamiehentien puoleisella osalla v valmistunut jälleenrakennuskaudelle tyypillinen 1 ½ kerroksinen asuinpientalo. Asemakaavassa uudet tontit osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO-37). Tontille nro 14 osoitetaan kerrosluvuksi Iu3/4 ja tontille nro 13 osoitetaan kerrosluvuksi r75%ii. Korttelialueen tehokkuus e on 0,25. Alueella on nykyisin voimassa olevassa vuonna 1990 vahvistetussa asemakaavassa rakennusoikeutta asuinrakennukselle 135 k-m 2 ja talousrakennukselle 50 k-m 2. Rakennusoikeutta on käytetty asuinrakennus 125 k-m 2 ja talousrakennus noin 40 k-m 2. Rakennusoikeus kaava-alueella kasvaa noin 145 k-m 2. Kaksi erillispientalotonttia Asemakaava-alueelle muodostuu kaksi erillispientalotonttia. Osa kaava-alueen pinta-alasta on katualuetta. Vanha tiiviisti rakennettu pientaloalue Tampereen länsipuolella Suunnittelualue sijaitsee Tampereella, Ikurin kaupunginosassa. Alue on vuosien välillä vaiheittain rakentunutta tiivistä pientaloaluetta. Alueella on voimassa 1990 vahvistunut asemakaava. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutetaan nähtäville sekä lähetään tiedoksi osallisille. Asemakaavan valmisteluaineisto - kaavaluonnos, siihen liittyvät havainnekuvat, selostus ja selvitysaineisto olivat nähtävillä Ehdotusvaihe ja tullut palaute Lausunnot: Muistutukset: Kaava-aineistoon tehdyt muutokset ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen Asemakaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman.

4 4 KAAVASELOSTUKSEN SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 3 KAAVASELOSTUKSEN SISÄLTÖ LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Suunnittelualue on vanhaa kerroksellista pientaloaluetta Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVAT TAVOITTEET ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA LUONNONVAROIHIN VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN VAIKUTUKSET TALOUTEEN JA ELINKEINOELÄMÄN TOIMIVAN KILPAILUN KEHITTYMISEEN MUUT KAAVAN MERKITTÄVÄT VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KÄYNNISTÄMINEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVARATKAISUN KEHITTYMINEN SUUNNITTELUN AIKANA Kaavan valmisteluaineiston laatiminen Valmisteluaineistosta esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Valmisteluaineistosta saadut viranomaiskommentit Ehdotusaineistosta tullut palaute ja niiden huomioon ottaminen Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset nähtävilläolon jälkeen Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Suunnitelmiin nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Kaupungin strategiat Tonttijako Pohjakartta... 14

5 5 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA... 15

6 6 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Liikenne Suunnittelualue on vanhaa kerroksellista pientaloaluetta Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Tampereella Ikurin kaupunginosassa osoitteessa Maamiehentie 8 ja maanteitse noin 11 km päässä Tampereen keskustorista. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskanta on pääasiassa vuosien välillä rakennettuja pientaloja ja rivitaloja. Kauempana n. 300 m etäisyydellä Tesomajärven läheisyydessä leviää kerrostaloalue. Lähin päiväkoti on n. 200 m etäisyydellä, alakoulu on liikennereitistöä pitkin vajaan kilometrin etäisyydellä ja yläkoulu on n. kahden kilometrin etäisyydellä. Asemakaava-alue on pääasiassa erillispientalojen korttelialuetta (1322 m 2). Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu n. 370 m 2 katualuetta, Haravakadun kääntöpaikka. Alueeseen kuuluu myös kääntöpaikalla sijaitseva 78 m 2 kokoinen puistolämpäre. Koko suunnittelualueen koko on noin 1770 m Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole varsinaista luonnonmukaista ympäristöä vaan alue kuuluu kokonaisuudessaan rakennettuun pientaloalueeseen. Tontin etelälaidan itäosassa ja mahdollisesti osittain katualueella on kookas yksin kasvava metsälehmus ja kadun kääntöalueen luoteiskulmassa on pylväsmuotoinen kataja. Olisi toivottavaa, että nämä molemmat säilyisivät, mutta ne eivät ole lailla tai direktiivillä suojeltuja kasveja. Yleiskaavassa 2040 suunnittelualue sijaitsee ohjeellisen ekologisen yhteysalueen laidalla Rakennettu ympäristö Tekninen huolto Alueella ei ole erityisiä tavallisesta pientaloalueesta poikkeavia rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Kaava-alueelle johtaa kaksi tonttikatua Maamiehentie ja Haravakatu, joista Maamiehentie on merkittävämpi. Julkinen liikenne kulkee pitkin lähistöllä sijaitsevaa kokoojakatua Ikurintietä ja alueellista pääkatua Myllypuronkatua. Kaava-alueen ympäristössä on kattava kevyenliikenteen reitistö. Kaava-alue kuuluu vesihuoltoverkoston piiriin.

7 Maanomistus Tontti on yksityisessä omistuksessa. Katualue ja sillä sijaitseva pieni puistokolmio ovat kaupungin omistuksessa. Hankkeen pienuuden vuoksi maankäyttö- tai yhteistyösopimusta ei laadita. 2. ASEMAKAAVAN KUVAUS Ote asemakaavan 8737 kaavaluonnoksesta. Tampereen kaupunki Kaavan rakenne Asemakaavanmuutoksessa tontti jaetaan kahdeksi erillispientalojen tontiksi. Haravakadun kääntöpaikalla oleva 78 m 2 kokoinen puistokolmio poistetaan asemakaavasta ja alue liitetään katualueeseen. Asiasta on keskusteltu sekä katu- että viheraluesuunnittelun kanssa.

8 Mitoitus 2.2 Ympäristön laatua koskevat tavoitteet Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m talousr. 50 ~0,14 Haravakatu Puisto 78 0 Kaavamuutoksen Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e jälkeen k-m ~171 0, ~159 0,25 Haravakatu Puisto 0 0 Asemakaava-alueelle on osoitettu rakentamisoikeutta yhteensä 330 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 145 k-m 2. Tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä alueen tyyliin sopivalla pientalorakentamisella. 2.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat täydellisinä kaavakartan yhteydessä. Käyttötarkoitus AO-37 Erillispientalojen korttelialue. Kuistit ja erkkerit saavat ulottua 2,4 m rakennusalan ulkopuolelle kadun puolella, ei kuitenkaan 1 m lähemmäksi tontin rajaa. Tontti 14 Rakennusala Rakennusala. Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. Rakennusoikeus e=0,25 Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Ullakolle rakentaminen Rinteeseen rakentaminen u3/4 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa ullakon tasolla käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. r75% Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.

9 9 Piha Istutettava alueen osa Autopaikat 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Hulevesi hule-42(1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 2.4 Nimistö Alueelle ei tule uutta nimistöä. 3. KAAVAN VAIKUTUKSET 3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on alueen tyyliin sovitettua pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. 3.2 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kaavamuutos ei johda muutoksiin luonnonolosuhteissa. 3.3 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai liikenteeseen. 3.4 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia kaupunkikuvaan tai rakennettuun ympäristöön. 3.5 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen.

10 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen käynnistäminen 4.2 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 4.4 Osallistuminen ja vuorovaikutus Aloitteen tontin jakamisesta on tehnyt tontin nro omistaja Kaavamuutos kuulutettiin vireille Tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä alueen tyyliin sopivalla pientalorakentamisella. Asemakaavasta on laadittu vain yksi alustava vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on jättää tilanne ennalleen. 4.5 Asemakaavaratkaisun kehittyminen suunnittelun aikana Kaavan valmisteluaineiston laatiminen Kaavan valmisteluaineisto on laadittu Tampereen kaupunkiympäristön suunnittelussa Valmisteluaineistosta esitetyt mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineistosta saatiin yksi mielipide, jossa kysyttiin puiden kaatamisesta kaava-alueella. Koska kyseiset puut sijaitsevat yksityisellä maalla eivätkä ole erityisen merkittäviä, puiden säilyttämiseen tai kaatamiseen ei oteta kantaa asemakaavassa. Kaavaselostuksen luvussa Luonnonympäristö todetaan, että: tontin etelälaidan itäosassa ja mahdollisesti osittain katualueella on kookas yksin kasvava metsälehmus ja kadun kääntöalueen luoteiskulmassa on pylväsmuotoinen kataja. Olisi toivottavaa, että nämä molemmat säilyisivät, mutta ne eivät ole lailla tai direktiivillä suojeltuja kasveja. Näitäkään puita siis ei merkitä kaavassa suojeltaviksi Valmisteluaineistosta saadut viranomaiskommentit Valmisteluaineistosta saatiin kommentit Pirkanmaan maakuntamuseolta sekä Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet yksiköltä. Saaduissa kommenteissa ei ollut huomautettavaa valmisteluaineistosta Ehdotusaineistosta tullut palaute ja niiden huomioon ottaminen Lausunnot:

11 11 Muistutukset Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset nähtävilläolon jälkeen Esitetyt muistutukset ja niiden huomioon ottaminen Suunnitelmiin nähtävillä olon jälkeen tehdyt muutokset Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset 5. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET Asemakaavaa varten ei ole tarvittu uusia selvityksiä.

12 12 6. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Asemakaava on voimassa olevan maakuntakaavan sekä voimassa olevan yleiskaavan mukainen Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kokouksessaan Hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan maakuntahallitus on MRL 201 :n nojalla päättänyt maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutettiin Maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ote kantakaupungin yleiskaavasta Suunnittelualue on rasteroitu keltaisella ja merkitty tekstillä AKM. Tampereen kaupunki Yleiskaava Kantakaupungin yleiskaava 2040 on hyväksytty valtuustossa Kaupunginhallitus on määrännyt yleiskaavan osittain voi-

13 13 maan kuulutuksella lukuun ottamatta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoamia osia ja Iidesjärven osayleiskaavan aluetta. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yleiskaavassa 2040 suunnittelualue kuuluu asumisen alueeseen ja sijaitsee ohjeellisen ekologinen yhteysalueen laidalla. Ote kantakaupungin yleiskaavasta Suunnittelualue on rasteroitu keltaisella ja merkitty tekstillä AKM. Tampereen kaupunki Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistunut asemakaava nro Asemakaavassa alue kuuluu pääosin erillispientalojen korttelialueeseen (AO). Tontille saa rakentaa enintään 1¾-kerroksisen 135 k-m 2 asuinrakennuksen ja yksikerroksisen 50 k-m 2 talousrakennuksen. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Haravakadun kääntöpaikka ja kääntöpaikalla oleva n. 78 m2 kokoinen puistolämpäre.

14 14 Ote ajantasakaavasta. Suunnittelualue on rasteroitu keltaisella. Tampereen kaupunki Kaupungin strategiat Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Valtuusto hyväksyi kaupunkistrategian Tonttijako Suunnittelualueella on voimassa tonttirekisteriin merkitty tonttijako nro Tunnusmuutos tonteilla 12 ja 13; tontit siirretty kortteliin 3847 tontteina 9 ja 7, määräys , merkitty Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v

15 15 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavakarttaan liittyy toteuttamista kuvaavia havainnekuvia. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. 7.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. 8. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta Asemakaavan seurantalomake - Havainnekuvia 8.1 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista