LINNAINMAA, KOTIPELLONKATU 13

Transkriptio

1 LINNAINMAA, KOTIPELLONKATU 13 Asemakaavamuutoksen selostus valmisteluvaihe Asemakaava nro 8722 TRE:1252/ /2018

2 2 LINNAINMAA, KOTIPELLONKATU 13, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN ASEMAKAAVA NRO 8722 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu Yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee: Tampereen kaupungin Linnainmaan kaupunginosan korttelin 5604 tonttia 2. Asemakaavalla muodostuu: Asemakaavalla ei muodostu uusia kortteleita tai tontteja. Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Jari Vaarma Diaarinumero: TRE:1252/ /2018, pvm Vireille tulo: Kaavan nimi ja tarkoitus Linnainmaa, Kotipellonkatu 13, rakennusoikeuden lisääminen Pientalotontin rakennusoikeuden lisääminen Asemakaava numero 8722.

3 3 TIIVISTELMÄ Pientalotontin rakennusoikeuden lisääminen Uutta rakennusoikeutta Suunnittelualue Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa väljästi rakennetun tontin täydennysrakentaminen maankäyttöä tehostaen ja asuinalueen kaupunkikuvallisen ilmeen eheyttäminen päivittämällä tontin käyttötarkoitus, rakennusala ja lisäämällä rakennusoikeutta. Tavoitteena on mahdollistaa 1-2 pientalon tai paritalon rakentaminen. Täydennysrakentaminen tukee Tampereen kaupungin tavoitteita. Asemakaava-alueella uutta rakennusoikeutta muodostuu AO tontille noin 78 k-m 2. Asemakaava-alueelle ei muodostu uusia tontteja. Kaikki kaavan kerrosalasta sijoittuu erillispientalojen korttelialueelle. Suunnittelualue sijaitsee itä-tampereella Linnainmaan kaupunginosassa pientalo valtaisella asuinalueella ja se on laajuudeltaan 1083 m2. Alue käsittää tontin korttelin 5604 tontin 2, joka rajautuu pohjoissivultaan puistoon. Tontin eteläsivu rajautuu katualueeseen, tontin länsi- ja itäpuolella on pientalotontteja. Tontilla sijaitsee vuonna 1941 rakennettu pieni asuinrakennus. Alueella on voimassa asemakaava 683 vuodelta Asemakaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma,kuulutettiin nähtäville sekä lähettiin tiedoksi osallisille Asemakaavan valmisteluaineistoa - kaavaluonnos, siihen liittyvä havainnekuva ja selostus kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. -

4 4 KAAVASELOSTUKSEN SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 3 PIENTALOTONTIN RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN 3 UUTTA RAKENNUSOIKEUTTA NOIN 78 K-M 2 3 SUUNNITTELUALUE 3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 3 ASEMAKAAVAPROSESSIN VAIHEET 3 KAAVASELOSTUKSEN SISÄLTÖ 4 1. LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Suunnittelualue Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Väestö ja palvelut Maanomistus: AIEMMIN TEHDYT SUUNNITELMAT Viitesuunnitelmat: Korttelitarkastelu: 8 2. ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVAT TAVOITTEET Kaavatyön alussa asetetut laatutavoitteet Tavoitteiden toteutuminen ALUEVARAUKSET, KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Korttelialueet Muut alueet NIMISTÖ KAAVAN VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN, TERVEYTEEN JA TURVALLISUUTEEN VAIKUTUKSET SOSIAALISIIN OLOIHIN JA KULTTUURIIN VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN, VETEEN, ILMAAN JA ILMASTOON VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN, LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN JA LUONNONVAROIHIN VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN JA TEKNISEN HUOLLON JÄRJESTÄMISEEN VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Kaupunkikuva, maisema ja rakennettu ympäristö Kulttuuriperintö VAIKUTUKSET TALOUTEEN JA ELINKEINOELÄMÄN TOIMIVAN KILPAILUN KEHITTYMISEEN (YRITYSVAIKUTUKSET) MUUT KAAVAN MERKITTÄVÄT VAIKUTUKSET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KÄYNNISTÄMINEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Aloitus- ja valmisteluvaihe ASEMAKAAVARATKAISUN KEHITTYMINEN SUUNNITTELUN AIKANA Kaavan valmisteluaineiston laatiminen KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET 12

5 Korttelitarkastelu KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Kaupungin strategiat Tonttijako Pohjakartta ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 14

6 6 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee itä-tampereella noin 7 km päässä keskustasta, Linnainmaan kaupunginosassa. Alue käsittää omakotitontin jonka pinta-ala on 1083 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1941 rakennettu huonokuntoinen yhden asunnon asuinrakennus. Rakennus on 1½ kerroksinen ja laajuudeltaan n. 70 k-m 2. Suunnittelualueen lähiympäristön rakennuskanta koostuu pääasiassa pientaloista. Suunnittelualueella on voimassa oleva asemakaava 683 vuodelta Linnainmaan kouluun (luokat 1.-9.) on matkaa noin 800 metriä. Linnainmaan päiväkotiin on matkaa noin 500 metriä. Lähin joukkoliikennepysäkki sijaitsee n. 50 metrin päässä Leinolankadulla Luonnonympäristö Tontti rajautuu pohjoispuolella kaupungin puistoon. Tontti on pinnanmuodoltaan lähes tasainen. Suunnittelualue ja sen lähiympäristö ovat rakennettuja. Kotipellonkatu 13. Kuva suunnittelualueesta Kotipellonkadulta päin.

7 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee pientalovaltaisella asuinalueella, jonka läheisyydessä sijaitsee myös rivitaloja ja puistoalue. Kaava-alue sijaitsee korttelissa, joka on muodoltaan pitkänomainen ja rajautuu Leinolankatuun, Kotipellonkatuun ja puistoon. Suunnittelualue käsittää punaisella rajalla merkityn alueen. Alueen rakennuskanta koostuu monipuolisesti eri vuosikymmenien pientaloista Kotipellonkadun rakennuskannan vanhimmat rakennukset ovat 40- luvulta ja uusimmat 2000-luvulta. Lähialueella on rakennuksia jokaiselta vuosikymmeneltä kyseiseltä aikaväliltä. Alueen rakennukset ovat pääosin yhden huoneiston omakotitaloja, joista osan yhteydessä on myös talousrakennuksia. Alueella on myös muutama paritalo. Julkisivumateriaalien suhteen alue on kirjava; rakennusten verhoiluun on käytetty mm. puuta, erivärisiä tiiliä ja rappausta. Rakennukset ovat 1-2 kerroksisia ja suurin osa harjakattoisia. Lähialueella on muutamia vielä rakentamattomia tai vain väljästi rakennettuja kiinteistöjä. Rakennettu kulttuuriympäristö Kaava-alue sijaitsee Kotipellonkadun varrella, jonka -40 -luvun tuolloisen Messukylän pientalohistoriasta rakennus on muistona. Ennen alueen ensimmäisen asemakaavan laatimista valmistuneita rakennuksia on Kotipellonkadun varrella enää pari jäljellä, joista kaavaalueen rakennus on yksi. Siihen ei ole kohdistunut ajan saatossa merkittäviä muutostoimenpiteitä ja -40 -luvulle tyypilliset piirteet ovat edelleen hyvin nähtävissä sen ulkomuodossa. Aikakauden rakentaminen ei kuitenkaan muodosta alueella enää yhtenäistä, merkittävää kerrostumaa. Rakennus on ollut tyhjillään pitkän aikaan ja sen kunto on päässyt rapistumaan merkittävästi.

8 8 Liikenne Tekninen huolto Alueen pääkatu on Leinolankatu johon Kotipellonkatu liittyy molemmista päistään toimien kokooja- ja pihakatuna. Leinolankadulla kulkee yli 200 ajoneuvoa illan huipputunteina (2014). Lähin joukkoliikennepysäkki sijaitsee Leinolankadulla noin 50 m päässä suunnittelualueelta. Lähiympäristössä on hyvät kävelyn ja polkupyöräilyn yhteydet. Alueella on kunnallinen vesijohto- ja viemärijärjestelmä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Tampereen kaupungin meluselvityksen (ennuste 2040) mukaan kaava-alueella liikennemelun keskiäänitaso ei nouse db korkeammaksi päivisin eikä db korkeammaksi öisin. Tampereen ilmanlaatumallinnuksen (2011) mukaan kaava-alueella typpidioksidin (NO2) vuosikeskiarvon taso on µg/m 3. Se on kuitenkin alle vuosikeskiarvon raja-arvon, joka on 40 µg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuoden keskiarvomäärä suhteen (PM10) on µg/m 3 ja (PM2,5) on 7-7,5 µg/m 3. Tämä on alle WHO:n antaman PM2,5 vuosiohjearvon (10 µg/m 3 ) Väestö ja palvelut Kaava-alueen tiheys on väljä, eli noin as/ha (2014). Lähimpään kouluun on kaava-alueelta matkaa noin 800 m ja päiväkotiin noin 500 m Maanomistus: 1.2 Aiemmin tehdyt suunnitelmat Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa Viitesuunnitelmat: Asemakaavatyön pohjaksi kaava-alueelle on laadittu tontinkäyttöluonnoksia rakennusten sijoittamisen ja koon sekä autopaikkojen suhteen. Asemakaava on kantakaupungin yleiskaavan mukainen Korttelitarkastelu: Yhdyskuntalautakunnan antaman ponnen mukaan pinta-alaltaan alle 1400 m 2 tonttien jako edellyttää korttelikohtaista tarkastelua tonttien jakamismahdollisuuksista muun muassa ympäristö- ja kaupunkikuvallisten tekijöiden perusteella. Asemakaavamuutoksen kohteena oleva tontti nro on pintaalaltaan 1083 m 2 ja lähialueesta on tästä johtuen toteutettu korttelitarkastelu, jossa on tutkittu tonttien jakomahdollisuuksia. Tarkastellun korttelin nro 5604 pientalotontit ovat kooltaan m 2 välillä ja enimmäkseen suorakaidemaisia. Rakennusten sijoittuminen tonteille vaihtelee. Korttelissa nro 2651 on tontin nro 2 lisäksi mahdollisesti jaettavissa myös tontti 8 ja maarekisteritila 12:60.

9 9 Tontit nro 27 ja 28 eivät ole nykyisellään jaettavissa rakennusten tontille sijoittumisen vuoksi. Tontit 21, 31 ja maarekisteritila 12:18 ovat rakentamattomia. Korttelirakenne mahdollistaa tulevaisuudessa täydennysrakentamisen 8-10 pientalolle. Korttelitarkastelu, tonttien jakamismahdollisuudet ja tehokkuudet (kortteli nro 5604) 2. ASEMAKAAVAN KUVAUS 2.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Asemakaavamuutoksella osoitetaan tontille uutta rakentamista 78 k- m 2. Esitetty tonttitehokkuus on noin 0,25. Kaava-aluetta lähinnä olevat kaupalliset ja kunnalliset palvelut sijaitsevat Linnainmaan keskustassa (Koilliskeskus) jonne matkaa kaavaalueelta on 800 m.

10 Ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaavatyön alussa asetetut laatutavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopeutuva täydennysrakentaminen Tavoitteiden toteutuminen Lähiympäristöön sopeutuminen Kaavaa laadittaessa on pyritty huomioimaan lähiympäristön rakennuskantaa maanomistajien yhdenvertainen kohtelu huomioiden. Tonttitehokkuus on sopeutettu ympäröivän alueen mukaiseksi. 2.3 Aluevaraukset, kaavamerkinnät ja määräykset Asemakaavamerkinnät ja määräykset ovat kaavakartan yhteydessä Korttelialueet Asuinpientalojen kortteli AO Kaavamuutoksen myötä tavoitteena on täydentää asuinpientalokorttelin sisällä monipuolista rakennuskantaa omaa aikaansa edustavilla rakennuksilla. Alueen rakennuskannan pienipiirteisyyttä pyritään vaalimaan ja piha-alueiden yksityisyyttä tukemaan Muut alueet Katualueet Viheralueet Asemakaavalla ei muodostu uusia katualueita. Asemakaavalla ei muodostu uutta viheraluetta. 2.4 Nimistö Asemakaavassa ei ole tarvetta uudelle nimistölle. 3. KAAVAN VAIKUTUKSET 3.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen Asemakaava mahdollistaa pienimuotoisen lisärakentamisen, mikä tuo alueelle vähäisissä määrin uusia asukkaita ja vahvistaa näin palvelutarjonnan säilymistä alueella. 3.2 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Ei merkittäviä vaikutuksia. 3.3 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Asemakaavan toteuttaminen vaatii vähäisissä määrin maanmuokkaustöitä.

11 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Rakentaminen kohdistuu entuudestaan rakennetulle maalle, joten kasvi- ja eläinlajeihin kohdistuvat vaikutukset ovat minimaalisia ja rajoittuvat tontin alueelle. 3.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaava mahdollistaa nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja olemassa olevien liikenneverkkojen ja muun kunnallistekniikan tehokkaampaa hyödyntämistä. Kotipellonkadun liikenne ei kasva olennaisesti. 3.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaupunkikuva, maisema ja rakennettu ympäristö Kaavamuutos mahdollistaa kaupunkikuvan kohottamisen uudisrakentamisella. Myös piha-alueelle ja sen hoitamattomalle kasvillisuudella on mahdollista saada huolitellumpi ilme Kulttuuriperintö Kaavamuutos ei aiheuta merkittäviä kulttuuriperintöön kohdistuvia vaikutuksia. 3.7 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen (yritysvaikutukset) Ei merkittäviä vaikutuksia. 3.8 Muut kaavan merkittävät vaikutukset Asemakaavalla ei ole muita merkittäviä vaikutuksia. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen käynnistäminen 4.2 Asemakaavamuutoksen tavoitteet Kaavamuutos kuulutettiin vireille Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa ympäristöön ja kaupunkikuvaan sopeutuva täydennysrakentaminen.

12 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 4.4 Osallistuminen ja vuorovaikutus Aloitus- ja valmisteluvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville sekä lähettiin tiedoksi osallisille Aloitusvaiheessa saatiin kolme viranomaiskommenttia ja kaksi mielipidettä. Maakuntamuseo kommentoi, että sillä ei ole huomautettavaa eikä ole välttämätöntä pyytää lausuntoa myöhemmissä vaiheissa. Viher- ja hulevesisuunnittelu kommentoi että AO-tonteille suositellaan Hule-42(1) määräystä. Lähtökohtaisesti ei ole tarvetta hulevesiselvitykselle. Hulevesisuunnittelun kommentti on huomioitu kaavaluonnoksessa. Ympäristönsuojelu ilmoitti että sillä ei ole kommentoitavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kahdessa mielipiteessä tiedusteltiin tarkempien suunnitelmien perään ja katsottiin tontin soveltuvan ennemmin omakoti- tai paritalon kuin rivitalon rakentamiseen. Asemakaavan valmisteluaineistoa - kaavaluonnos, siihen liittyvä havainnekuva ja selostus kuulutettiin nähtäville Asemakaavaratkaisun kehittyminen suunnittelun aikana Kaavan valmisteluaineiston laatiminen Kaavan valmisteluaineisto on laadittu Tampereen kaupunkiympäristön suunnittelussa. 5. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET Korttelitarkastelu Suunnittelualueen lähiympäristöstä on laadittu Yhdyskuntalautakunnan ponnen edellyttämä korttelitarkastelu. 6. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA PÄÄTÖKSET Asemakaava on voimassa olevan maakuntakaavan sekä voimassa olevan yleiskaavan mukainen Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kokouksessaan Hyväksymispäätöksestä on va-

13 13 litettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan maakuntahallitus on MRL 201 :n nojalla päättänyt maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutettiin Maakuntakaavassa 2040 suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Siihen kohdistuu myös kasvutaajamien kehittämisalue merkintä Yleiskaava Kantakaupungin yleiskaava 2040 on hyväksytty valtuustossa Kaupunginhallitus on määrännyt yleiskaavan osittain voimaan kuulutuksella lukuun ottamatta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kumoamia osia ja Iidesjärven osayleis-kaavan aluetta. Hallinto-oikeuden päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yleiskaavassa alue sijoittuu asumisen alueelle ja ohjeelliselle liikenneverkon kehittämisen kohde-alueelle Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa asemakaava 683 vuodelta 1955, jossa suunnittelualueelle on osoitettu ohjeelliset omakotirakennuksen ja talousrakennuksen rakennusalat. Omakotirakennuksen räystäskorkeus on saanut olla enintään 5 m ja kattokaltevuudeksi on määrätty 1:5. Rakennusoikeus omakotirakennukselle on noin 160 k-m 2. Talousrakennuksen enimmäiskorkeudeksi on asemakaavassa määrätty 4 m ja kattokaltevuudeksi 1:2. Talousrakennuksen rakennusalan laajuus on noin 32 m 2. Nykyinen sallittu kerrosala tontilla on yhteensä noin 192 k-m Kaupungin strategiat Kaupunkistrategia on kuvaus painotuksista ja tavoitteista, joita kaupunginvaltuusto pitää tärkeimpinä. Se sisältää keskeiset viestit Tampereen kehittämiselle ja on perusta kaupungin johtamiselle. Valtuusto hyväksyi kaupunkistrategian. Täydennysrakentaminen on osa sen tavoitteita, joten asemakaavamuutos tukee kaupunkistrategiaa Tonttijako Alueella on voimassaoleva tonttijako Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu

14 14 7. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus 7.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavakarttaan liittyy havainnepiirros. Havainnepiirros esittää yhden mahdollisen asemakaavan toteuttamistavan. Kaavaa voidaan lähteä toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä. 8. LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Havainnepiirros Asemakaavan seurantalomake