KALANNIN OSAYLEISKAAVA

Samankaltaiset tiedostot
AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Kirkonkylän osayleiskaava

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

OHKOLAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

Osa tiloista Stusnäs Östergård ja Stusnäs Vestergård Stusnäsin kylässä

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

Asemakaava tullaan laatimaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti.

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

Maisema-alueet maankäytössä

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

JUVAN KUNTA HATSOLAN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Ehdotus Kaavaselostus. Asemakaavan kumoaminen koskee Hatsolan alueen asemakaavaa.

NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JOUTSENSUVAN ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA KOSKEE KALANNIN ALUETTA

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

LOVIISA LILJENDAL KORTTELI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

TEIKANKAAN KAUPUNGINOSA (13), TEIKANKAAN LÄNSIOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Hyökännummen rakennuskaavan muutos ja laajennus/ Pyydyskorven asemakaava

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Asemanseudun osayleiskaava

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSA KORTTELEISSA 8216 JA 8223

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos, Oitin korttelin 104 tontit 1 ja 2, Putkipelto

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 79-81, 85 ja sekä katu-, viher- ja erityisaluetta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄLKÄNEEN KUNTA, RAUTAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA KOSKEE KALANNIN ALUETTA

Heikkilän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen , päivitetty

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

tarkistettu

Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIB-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

Puumalan kunta KESKUSTIEN JA VANHAN PUUMALANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

1(7) Haukiputaan kunta. Virpiniemi. Eläinurheilukeskuksen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

VANHANKYLÄN LIIKEALUEEN MUUTOS Asemakaavan muutos. kaava nro 485 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA


Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

KALANNIN OSAYLEISKAAVA 1) Suomen maankäyttöjärjestelmä 2) Kaavoituksen hyöty ja tulos 3) Asukkaiden tavoitteet ja maanomistajien tarpeet 1

Yleisötilaisuus Asukasilta 1) Suomen maankäyttöjärjestelmä 2) Kaavoituksen hyöty ja tulos 3) Asukkaiden tavoitteet ja maanomistajien tarpeet 2

Maankäyttö- ja rakennuslaki tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. + Metsä-, Luonnonsuojelu-, Maantie-, Vesi-, Muinaismuistolaki 3

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Osayleiskaava Asemakaava 4

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. varmistettava, että kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. 9

Maakunta kaava Yleiskaava Osayleiskaava Asemakaava 30.3.2013 Määritellään seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen pääpiirteet Taajama-alueiden ja kyläverkoston kehittäminen, valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien luonnon ja rakennetun ympäristön arvojen vaaliminen sekä matkailun ja virkistyksen sekä liikenteen kehittämisperiaatteet. 10

Yleiskaavoituksen etuna on, että sitä voidaan tarpeesta ja olosuhteista riippuen käyttää: Yleispiirteisesti strategisena yleiskaavana, jolla otetaan kantaa kaupungin eri osa-alueiden; d keskusten, kylien ja hajaasutusalueiden kehittämisen edellytyksiin. Yksityiskohtaisemmin tietyn alueen osayleiskaavana rakentumisen ohjaukseen, jopa rakennuslupien myöntämisen perusteena Asemakaava Maakuntakaava Yleiskaava Osayleiskaava 11

Määritellään tarkasti korttelialueen yksityiskohdat: - Tontit, rakennusoikeus ja -korkeus - Katualueet ja liittymien paikat - Rakennuksen paikka ja kattomuoto jopa väritys tai materiaalit, aitaaminen jne. Asema kaava Maakuntakaava Yleiskaava Osayleiskaava 8

Maakuntakaava Yleiskaava Osayleiskaava Asemakaava 11

NYT kesä 2017 syksy 2017 talvi 2017

Kaavoitusta edeltävät tärkeimmät: Eli aloitusvaiheen: A. Osallistuminen B. Selvitykset C. Tavoitteet 11

A. Osallistuminen Kaavoituksessa osallistumismahdollisuuksien turvaaminen ja vuorovaikutteisuus on olennaisen tärkeää hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Osallistumalla saa tietoa kaavaprosessista ja sen vaikutuksista 12

A. Ennakko-odotukset usein ristiriitaisia: + uutta laadukasta tonttitarjontaa + lisää vireyttä maaseudulle + puhtia kunnan kasvukehitykseen + helpotusta lupakäsittelyyn jo asuvat eivät aina halua lisärakentamista maanomistajien keskuudessa myös pelkoa kaavan tuomista rajoituksista ja muista vaikutuksista aatteellinen vastarinta yhteiskunnan holhoavaa ohjausta kohtaan 13

B. Selvitykset - Luontoselvitys - Muinaismuistoselvitys - Maisemaselvitys - Rakennuskannan inventointi 14

B. Asukasilloista saadaan lisätietoa Kaavatyöhön tarvitaan kirjoittamatonta tietoa asukkailta ja maanomistajilta Kyläillat tuottavat tietoa asukkaiden arvoista ja arvostuksista sekä kylän historiasta, nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. 15

C. Tavoitteet - VAT - Maakuntakaava - Asukasillat 16

Yleisötilaisuus Asukasilta 1) Suomen maankäyttöjärjestelmä 2) Kaavoituksen hyöty ja tulos 3) Asukkaiden tavoitteet ja maanomistajien tarpeet 17

Osayleiskaava tukee taajamien ja kylien kehittämistä Kaavoituksen avulla voidaan sovittaa yhteen erilaisia maankäytön tarpeita: kehittää asumisen ja työnteon mahdollisuuksia turvata maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä sekä vaalia maiseman, luonnon ja rakennusperinnön arvoja. voidaan tukea olemassa olevien palvelujen säilyttämistä tai helpottaa uusien palvelujen järjestämistä. 13

Kaavalla on merkitystä elinvoiman kannalta. Uusia tontteja on helpompi markkinoida ja myydä, kun kaava varmistaa tulevaisuuden 27

Missä ovat rakentamisen paikat ja missä ei. 20

Kaavaa turvaa, eikä tuleva pääse yllättämään 1. Kyläympäristön muutosherkkyys liittyy usein luonnon tai maiseman kannalta arvokkaisiin alueisiin tai elinkeinojen kehittämiseen. Esim. arvokkaassa kulttuurimaisemassa vähäinenkin rakentamisen määrä voi huonosti sijoitettuna heikentää merkittävästi maiseman arvoa. 21

Kaavaa turvaa, eikä tuleva pääse yllättämään 2. Maa- ja metsätalouselinkeinon tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää. Vaikka rakentamisen paine ei olisi kovin merkittävä, voivat maatalouden tuotantotilojen laajentaminen tai uudet kotieläintalouden suuryksiköt edellyttää yhteensovittamista asutuksen kanssa. Niistä voi myös aiheutua tarvetta alueen liikenneturvallisuuden ja teiden välityskyvyn parantamiseen. 22

Kaavaa turvaa, eikä tuleva pääse yllättämään 3. Alueilla on myös muita tilanteita, joissa tarvitaan eri maankäyttötarpeiden yhteensovittamista. Taajaman väestö voi kasvaa hiljalleen ja aiheuttaa tilanteen, jossa mm. ulkoiluun ja muuhun yleiseen virkistyskäyttöön osoitettuja alueita tarvitaan suunnitelmallisesti. 23

Kaavasta saatava hyöty Kaupungin kokonaisuuden kannalta suunnittelusta on hyötyä silloin, kun sen avulla voidaan: - eheyttää kunnan yhdyskuntarakennetta ja - saavuttaa säästöjä palveluverkon kustannuksissa - ja yhdyskuntatekniikan kustannuksissa. Näitä tavoitteita voidaan yleensä toteuttaa suuntaamalla maaseutumaisen rakentamisen kysyntää olemassa oleviin taajamiin ja kyliin. Kylän kannalta kaavan laatiminen saattaa olla tarpeen mm. - uuden asuinrakentamisen sijoittamiseksi kokonaisuuden kannalta järkevällä tavalla. - Kaavoituksen avulla voidaan rakentaa tehokkaammin kuin 24 yksittäisen lupaharkinnan kautta.

Yleisötilaisuus Asukasilta 1) Suomen maankäyttöjärjestelmä 2) Kaavoituksen hyöty ja tulos 3) Asukkaiden tavoitteet ja maanomistajien tarpeet 25

Näkökulmia yleiskaavan tavoitteisiin - mihin kaavaa tarvitaan? maankäytön eri tarpeiden yhteensovittaminen Onko ristiriitoja, jos niin missä? ympäristön muutosherkkyys; alueen ympäristöarvojen vaaliminen Mitkä ovat ne arjen ilahduttajat? elinkeinojen kehittämismahdollisuuksien turvaaminen Mitä yrittäjät pohtivat? 26

Millainen on alueen rakentamisen paine ja tulevaisuuden rakentamistarpeet? Asuinrakentamisen parhaat paikat Yhdyskuntatekniikan tarve / hyödyntäminen Maa- ja metsätalouden tarpeet, mm. kotieläintalouden suuryksiköt Teollisuus ja tuotanto 27

Missä ovat Hiljaiset paikat / liikaa melua Kauniit näkymät / maiseman rumentajat Kivat rupattelut / Turvatonta ja ikävää suunnittelualueella? 28

Maakuntakaavan ohjaus: Kalannin keskustaajama ja Uusikylä taajamatoimintojen alueena (A, A907) Hallu-Kallelan, Eteläkulman ja Suurikkalan kylät (at001, at014, at022) Merkittävät rakennetun ympäristön kokonaisuudet /-ryhmät/ -alueet (sr, srr, sra) Työpaikka-alueena Kalannin kantatiehen tukeutuva työpaikka- ja yritysalue (TP905) ja autotehdas ja sitä ympäröivä työpaikka- ja yritysalue (TP 904) Luonnonsuojelualueina (S) Elkkyisten metsäjärvi (sl 645), Kärkkistensuo (sl 652), Kulijärvensuo (sl 650) ja valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvana (sl 630) ja Sirppujoen suisto (sl 659) Ohjeellisena ulkoilureitistöä ja melontareitti Virkistysalueina Vihotunvuori Kalannin taajamassa (V 915) ja Hiunjärvi (V 940) ja virkistyskohteina Haimion uimaranta ja näköalapaikka (v023) ja Laitilan Rohijärven uimapaikka (v037) sekä Kaukjärven uimaranta (v036) Ampumarata (ea010) Ohjeellinen rautatie eli URPO-rata Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue ja raideliikenteen liikennepaikka Energiahuollon kohdemerkinnällä (en001) muuntamo Vesihuoltolinjat (V) ja voimajohdot (Z) Makeanveden altaan pintaveden muodostumisalue (pma-rajaus) ja pohjavesialue (pv-rajaus) sekä vedenottamo Muinaisjäännöskohteet/-alueet (sma, sm, smh) 29

Kalannin alueen osayleiskaava (28.10.02) tark. 10.4.2017 NYT kevät 2017 kesä 2017 syksy 2017 talvi 2017 Osallistumis- ja arviointi suunnitelma Laatiminen Tavoitteet Selvitykset Suunnittelu Luonnos Kuuleminen Mielipiteet Vastine Ehdotus Nähtävillä Muistutukset Vastine Hyväksyminen KV Voimaan/Valitus

Kaavoituksen onnistumiseksi eli tulevaisuuden turvaamiseksi on tärkeää, että asukkaat, yrittäjät ja muut maaseudun toimijat ovat aktiivisesti mukana kaavan laadinnassa. 31